Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by study line "Översättnings- och tolkningskommunikation"

Sort by: Order: Results:

  • Puranen, Lauri (2023)
    Tämän maisterintutkielman aiheena on imperatiivin ja vastaavien rakenteiden esiintyminen ja vaihtelu suomen- ja venäjänkielisissä käyttöohjekäännöksissä. Työn tavoitteena on selvittää näiden rakenteiden käytön eroja ja yhtäläisyyksiä analysoimalla käyttöohjeista poimittuja esimerkkejä. Tässä työssä tarkastelen sitä, kuinka usein tutkittavissa ohjeissa käytetään myönteistä imperatiivia suhteessa muihin vastaaviin ohjaileviin rakenteisiin, kuten kielteiseen imperatiiviin, nesessiivirakenteeseen ja saa käyttää / voi käyttää -rakenteeseen. Lisäksi tavoitteena on selvittää käytettyjen rakenteiden prosentuaalinen osuus ja vertailla kielten välisiä kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tuloksia. Tutkimuskysymykset ovat: Mitä ohjailevia rakenteita käytetään aineistossani ja miten niiden käyttö eroaa ohjeittain ja kielittäin? Mitä kulttuurisia piirteitä ja eroja voidaan havaita imperatiivin ja vastaavien rakenteiden käytössä tutkimissani käyttöohjekäännöksissä? Tutkimusaineistona on 6 suomenkielistä ja 6 ulkoasultaan ja sisällöltään vastaavaa venäjänkielistä käyttöohjetta. Tutkimusaineistoni koostuu ainoastaan tavaroiden eli kodinlaitteiden käyttöohjeista. Työssäni tutkin Boschin, Braunin, DeLonghin, Epsonin, Indesitin ja Samsungin tuotemerkkien ohjeita, jotka ovat saatavilla sekä suomen että venäjän kielellä. Tärkein kriteeri ohjeiden valinnassa on ollut se, että molemmilla kielillä olevat ohjeet olisivat täysin identtiset sekä ulkoasultaan että sisällöltään. Tutkimusmetodina käytän sekä laadullista että määrällistä menetelmää. Kvantitatiivinen analyysi perustuu 1663 suomenkieliseen ja 1807 venäjänkieliseen esiintymään. Työssä analysoin 39 esimerkkiparia. Analyysin tulokset osoittavat, että imperatiivi on yleisimmin käytetty rakenne, jolla tutkimissani käyttöohjekäännöksissä ilmaistaan käskyä, kehotusta tai pyyntöä. Kaikissa ohjeissa imperatiivin käyttö on ensimmäisellä sijalla, ja sen osuus vaihtelee 67,8 prosentista 83,84 prosenttiin kaikkien tutkittujen ohjailevien rakenteiden kokonaismäärästä. Yleiset kvantitatiiviset tulokset osoittavat, että aineistossani ohjailevien rakenteiden valinnassa ei ole merkittäviä eroja. Joitakin eroja on rakenteiden vuorottelussa, mikä johtuu todennäköisesti kääntäjän päätöksestä, sillä lähes kaikissa tapauksissa on mahdollista käyttää samaa rakennetta kuin toisessa kieliversiossa. Tärkein ero kieliversioiden välillä on se, että suomenkielisissä versioissa imperatiivia käytetään aina yksikössä ja venäjänkielisessä versiossa aina monikossa.
  • Repponen, Ilona (2021)
    Tässä tutkielmassa tutkin Saksan ja Suomen ulkoministeriöiden kielipalveluiden organisointia institutionaalisen käännöskulttuurin näkökulmasta. Institutionaalinen käännöskulttuuri tarkoittaa tässä tutkielmassa virallisen instituution säännöstelemää käännöskulttuuria (Snellman 2018). Institutionaalisen käännöskulttuurin pohjana on institutionaalisen kääntämisen (Koskinen 2008; 2014) ja käännöskulttuurin (Prunč 1997; 2008) käsitteet, jotka kattavat kielipalvelutoimintaan kohdistuvat odotukset, normit ja arvot sekä toiminnan konkreettiset piirteet. Tutkimusta varten haastattelin Saksan ulkoministeriön kielipalvelun sekä Suomen valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan asiantuntijoita, sillä he vastaavat kielipalveluiden tuottamisesta Saksan ja Suomen ulkoministeriöille. Haastattelut on kerätty vuosina 2019–2020, yhteensä haastatteluja on 12. Tutkimuksessa on käytetty myös organisaatioiden julkaisuja sekä artikkeleita. Tutkielman lähtökohtana on vertaileva puolistrukturoitu asiantuntijahaastattelu sekä laadullinen sisällönanalyysi. Tutkielmassa analysoidaan instituutionaalisen käännöskulttuurin piirteitä, kuten kielenkäytön vakiinnuttamisen keinoja, organisaatiosijoitusta, suhtautumista organisaation sisällä ja toimeksiantojen luonnetta. Lisäksi analyysin kohteena on venäjän kääntäjien työn toimenkuva. Tutkimustulosten perusteella voi luoda kuvauksen institutionaalisesta käännöskulttuurista, jolla on yhtäläisyyksiä Saksassa ja Suomessa. Aineiston vertailu osoittaa, että kieliasiantuntijoiden työn piirteet ulkoasiainhallinnon parissa ovat samankaltaisia, vaikka organisaatiorakenteet voivat olla eri. Tutkielman tulokset tarjoavat tietoa kääntäjien yhteiskunnallisesta asemasta valtionhallinnon palveluksessa sekä jatkotutkimusmahdollisuuksia. Lisäksi tutkimusta voi hyödyntää kääntäjänkoulutuksen kehittämisessä.
  • Sederholm, Enni (2021)
    Tutkielmani käsittelee pronominaalisten ja nominaalisten puhuttelumuotojen ja kohteliaisuuden kääntämistä. Tarkastelen, miten englannin you on käännetty suomeen ja ruotsiin. Englannin you ei ilmennä määrää, joten tarkastelen, onko se käännetty käyttämällä tuttavallisempaa, epämuodollisempaa yksikön toista persoonaa vai muodollisempaa, teitittelevää monikon toista persoonaa. Tarkoituksenani on pohtia, millaiset tekijät ovat vaikuttaneet kääntäjien valintoihin, eli ovatko he noudattaneet enemmän kohde- vaiko lähtökulttuurin puhuttelunormeja. Haluan myös selvittää, esiintyykö käännöksissä epäjohdonmukaisuuksia, ja sen voivatko muutokset henkilöhahmojen välisissä suhteissa selittää puhuttelumuotojen epäjohdonmukaisuuksia. Hypoteesini ovat, että kohdekulttuurilla on kääntäjiin suurempi vaikutus kuin lähtökulttuurilla, varsinkin jos nuo kulttuurit poikkeavat toisistaan, ja että teitittelyn käyttöön liittyvät alkutekstin tittelit ja arvonimet, ja uskon myös, että käännöksissä tulee esiintymään epäjohdonmukaisuuksia Tutkimusaineistoni koostuu J.K. Rowlingin kirjoittaman Harry Potter -sarjan osista ja Jaana Kapari-Jatan suomennoksista ja Lena Fries-Gedinin ruotsinnoksista niistä. Tutkimusmetodini on käännösvertailu. Vertailun avulla pystyn näkemään käännösten väliset eroavaisuudet, mutta tietysti myös eroavaisuudet alkutekstin ja käännösten välillä. Olen valikoinut sarjan kirjoista analysoitavaksi esimerkkejä, jotka edustavat kattavaksi niin pronominaalista kuin nominaalista puhuttelua eri henkilöhahmojen välillä. Ajallisen perspektiivin vuoksi olen valinnut esimerkkejä niin kirjasarjan alusta kuin lopusta saadakseni kattavan kuvan esimerkiksi siitä, vaikuttaako henkilöhahmojen aikuistuminen puhutteluun. Tutkielman teoreettisena lähtökohtana toimivat erilaiset käännösstrategioiden, kohteliaisuuden ja puhuttelukäytäntöjen tutkimukset. Analysoin poimittuja repliikkejä erilaisten teorioiden avulla huomioiden vuoropuheluiden kontekstin ja puhujien väliset suhteet. Tutkimustulokset osoittavat, että suomennokset on suosittu enemmän tuttavallisempaa yksikön toista persoonaa, minkä vuoksi teksti on kotoutetumpi. Muodollista, teitittelevää monikon toista persoonaa on taas käytetty huomattavasti enemmän ruotsinnoksissa. Titteleillä ja arvonimillä oli vaikutusta persoonapronominien valintaa, esimerkiksi oppilaiden ja opettajien välisissä dialogeissa, mutta näiden vaikutus oli selkeämpää ruotsinnoksissa, joissa esiintyi paljon nominaalista puhuttelua, kuten arvonimiä. Suomennoksissa nominaalinen puhuttelu oli selkeästi vähäisempää, mikä johtui kääntäjän tekemistä nominaalisten puhuttelumuotojen poistoista. Käännöksissä esiintyi myös paljon epäjohdonmukaisuuksia, jotka voivat johtua, esimerkiksi siitä, ettei puhuttelumuotojen kääntämiseen kiinnitetä niin paljoa huomiota kuin esimerkiksi erisnimien kääntämiseen.
  • Koski, Nina (2021)
    Tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka tyytyväisiä itsensä työllistävät tulkit ovat työhönsä ja kuinka he jaksavat työssään tutkimusajankohtana. Tutkielmassa listataan myös tekijöitä, jotka tutkimukseen osallistuneiden mukaan tukevat heidän työssä jaksamistaan. Tutkielman teoriataustana toimivat tulkin roolin, ammatti-identiteetin ja toimijuuden käsitteet, ammatillistumisen malli sekä itsensä työllistäminen työllistymismuotona. Lisäksi teoriaosuus käsittelee työtyytyväisyyden ja työssä jaksamisen teemoja. Tutkimusmenetelmänä on kysely, joka on muokattu aiemmista työtyytyväisyyttä kartoittaneista tutkimuskyselyistä. Kyselylomaketta jaettiin Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sähköpostilistalla sekä sosiaalisen median kanavilla marras-joulukuussa 2020. Kyselyssä oli suljettuja ja avoimia kysymyksiä, ja saatuja vastauksia analysoitiin sekä määrällisin että laadullisin menetelmin. Suljettujen kysymysten vastaukset on esitetty numeerisesti taulukoissa ja avoimet kysymykset on analysoitu temaattisen analyysin keinoin. Kyselyyn vastasi 61 henkilöä, joista suurin osa on työskennellyt alalla yli 11 vuotta ja toimii pääsääntöisesti verokortillisena freelancerina tai yksityisyrittäjänä. Vastanneista selvä enemmistö on tyytyväisiä työhönsä ja jaksaa työssään hyvin. Selkeimmin voimavaroikseen vastaajat kokevat työn suoman vapauden, ammatin arvostuksen ja mielenkiintoiset työtehtävät. Toisaalta tyytymättömyyttä vastaajien keskuudessa herättävät alhaiset tai alentuneet palkkiot, vähentyneet työt sekä yhteistyön haasteet tulkkausta välittävien yritysten kanssa. Tutkimustuloksista käy lisäksi selvästi ilmi, että vuoden 2020 keväällä alkanut koronapandemia on ollut merkittävä tekijä tulkkien työtuntien vähentymiselle lisäten työn epävarmuutta ja kuormittavuutta. Vastaajat kokevat jaksavansa työssään keskimäärin hyvin. Jaksamista tukevat etenkin vastaajien vankka ammatillinen minäkuva ja heidän työssä kokemansa toimijuus. Sen sijaan vastaajat eivät koe työssään saamaansa ammatillista tukea riittäväksi. Työssä jaksamista tukeviksi tekijöiksi ehdotetaan palautumismekanismien lisäksi esimerkiksi jatkuvan kouluttautumisen mahdollisuutta, verkostoitumistilaisuuksia, työnohjauksen kehittämistä freelancer-tulkeille ja tulkkien ammattinimikkeen virallistamista. Lisäksi vastauksissa suositellaan, että tulkkaustilanteeseen osallistuvia osapuolia tulisi kouluttaa tulkkaustilanteen periaatteista ja tulkin roolista nykyistä enemmän. Tutkimustulosten valossa voidaan todeta, että vastaajat ovat tutkimuksessa esiin tulleista epäkohdista huolimatta tyytyväisiä työhönsä ja jaksavat työssään hyvin. Tulkkien työssä jaksamista tukevat ennen kaikkea työn suoma toimijuuden kokemus ja vahva ammatillinen minäkuva, kun taas työhön vaikuttavat ulkopuoliset tekijät, kuten yhteistyö toimeksiantoja välittävien yritysten kanssa ja toimeksiannoista maksettavat palkkiot heikentävät työssä jaksamista. Työssä jaksamista tukevia tekijöitä ehdotetaan kehitettäväksi lisäämällä työnohjausta, koulutusta ja verkostoitumismahdollisuuksia, nostamalla palkkioita, lopettamalla kilpailutukset ja kehittämällä tulkkaustoimeksiantojen ehtoja parempaan suuntaan.
  • Salokangas, Laura (2023)
    Tämä maisterintutkielma käsittelee audiovisuaalista kääntämistä kieliparissa japani–suomi. Japaninkielisten audiovisuaalisten teosten kääntämistä on toistaiseksi tutkittu suomeksi hyvin vähän, vaikka japanilainen audiovisuaalinen media on hyvin suosittua. Tutkimuksen päämääränä on kartoittaa, miten audiovisuaalisuus vaikuttaa japanin kääntämiseen. Tutkimus etsii vastausta seuraavaan kysymykseen: minkälaisia erityispiirteitä ja haasteita liittyy japaninkielisen audiovisuaalisen median suomentamiseen? Av-kääntämistä käsitellään tässä tutkimuksessa käännöstekstitysten näkökulmasta. Tutkimuksen teoriataustana toimii av-kääntämisen multimodaalisuus, käännöstekstitysten konventiot sekä japanilaisen kirjallisuuden ja mangan kääntämisestä kirjoitettu teoria, jota käytetään vertailukohtana analyysissä. Tutkimuksen aineistona käytetään tutkimusta varten toteutettuja puolistrukturoituja haastatteluita, joissa japanista suomeen av-käännöksiä tekeviltä kääntäjiltä kysyttiin heidän kokemuksistaan av-käännösten tekemisestä. Haastatteluun osallistui kolme kääntäjää. Haastatteluaineistoa analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Aineistossa nousi esiin laajasti erilaisia aiheita. Tutkimuksessa selvisi, että käännettävän teoksen audiovisuaalisuus ja sen mukana tulevat tilalliset ja lähtötekstin läsnäoloon liittyvät rajoitteet vaikuttivat erityisellä tavalla juuri japanin kääntämiseen johtuen japanin ja suomen kielellisistä eroista. Käännöstekstityksen luonne vaikutti niin erilaisen sanajärjestyksen kuin kulttuurisidonnaisten elementtienkin kääntämiseenkin. Kuvan ja äänen läsnäolon koettiin auttavan kääntäjää, mutta toisaalta kuvan, äänen ja käännöksen rinnakkaisuus ja synkronia koettiin kääntäjän ilmaisumahdollisuuksia rajaavina tekijöinä. Japanilaisen av-median erikoisuutena nousi esiin erityisesti animen kääntämiseen liittyviä, lähtöteoksen haasteellisuutta ja kohdeyleisöä koskevia piirteitä. Tutkimus onnistui löytämään useita suuntia myöhemmälle tutkimukselle.
  • Vataja, Nina (2024)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan Joyce Carol Oatesin (2000) Blonde-romaania ja sen suomennosta Blondi (suom. Kristiina Drews, 2001) käännöstieteilijä Antoine Bermanin (1984, 1985) kääntämisen analytiikan avulla. Tutkimuskysymykset ovat: 1. mitä voidaan saada selville lähtöteoksen ja suomennoksen yhtäläisyyksistä ja eroista käyttämällä apuna Bermanin kääntämisen analytiikkaa, sekä 2. miten paikkansa pitäviä Bermanin teesit kääntämisen turmelevista tendensseistä ovat kyseisessä tapaustutkimuksessa. Kääntämisen analytiikka sisältää kaksitoista kategoriaa, jotka edustavat kaikkea sitä, mitä tavoiteltava, eettinen ja lähtötekstille uskollinen kääntäminen Bermanin mukaan ei ole. Hänen mukaansa kääntäjä paradoksaalisesti sortuu tekstiä liiallisesti muuttaviin ja sen piirteitä uudelleenmuokkaaviin toimenpiteisiin pyrkimyksissään saada aikaan sujuva, järkevä, tyylikäs ja hyväksyttävä käännös. Tämän välttämiseksi kääntämistä, joka Bermanin sanoin itsessään on kriittistä ja analyyttista toimintaa, tulee yhdistää alituiseen itsereflektioon. Lojaalisuus kohdeyleisöä kohtaan johtaa Bermanin mukaan etnosentriseen kääntämiseen, jossa lähtötekstin vieraat elementit eliminoidaan. Tutkimus suoritetaan lähiluvun ja vertailevan analyysin avulla, mutta ennen kaikkea kääntämisen analytiikan kategorisointi toimii aineiston luokittelun ja tulkitsemisen apuna. Aineiston läpikäymisen aikana huomioin sekä Bermanin teesejä puoltavia esimerkkejä että antiteeseinä toimivia esimerkkejä. En voinut rajata aineistoa koskemaan yksinomaan esimerkiksi reaalioita, alluusioita tai muuta spesifiä sisältöä, sillä tällöin jotkut tendenssit korostuisivat ja tulos potentiaalisesti vääristyisi. Aineiston analyysi osoitti, että pidentyminen, selventäminen, idiomaattisen aineksen hävittäminen ja kielellisten rakenteiden tuhoutuminen olivat yleisimmät tendenssit. Mitkään taipumukset eivät olleet sataprosenttisia, eli kaikille kategorioille löytyivät myös vastaesimerkkejä. Järkeistämistä, laadullista köyhtymistä ja piilevien merkitysverkostojen tuhoutumista esiintyi seuraavaksi eniten. Rytmisyyden rikkoutumista esiintyi myös jonkin verran. Määrällistä köyhtymistä, kielellisen kerroksisuuden hävittämistä ja puhekielisyyden hävittämistä havaitsin vähemmän kuin näiden tendenssien vastakohtia. Taipumusta ylevöittämiseen ei esiintynyt ollenkaan. Jotkut tendenssit olivat enemmän yhteydessä suomen kielen ominaispiirteisiin ja kieliopillisiin rakenteisiin kuin kääntäjän vapaaehtoisiin valintoihin, kun taas jotkut taipumukset selkeästi liittyivät enemmän kääntäjän toimijuuteen, tulkintoihin ja valintoihin. Bermanin teeseistä osa sai vahvistusta (joskaan ei täydellistä), kun taas osa ei tämän aineiston kohdalla pitänyt paikkansa. Havaitsin joitakin ongelmallisuuksia analytiikan käytön suhteen, ja analytiikan suurin hyöty näyttäisi tulevan esiin sovellettaessa sitä itsereflektiivisesti oman työn ja itse kääntämisprosessin aikana tehtävien ratkaisujen arvioinnin apuna.
  • Nurminen, Niklas (2022)
    Tämän maisterintutkielman tavoitteena on tutkia, miten Aino Havukaisen ja Sami Toivosen teosten Tatu ja Patu päiväkodissa (2004) ja Tatun ja Patun outo unikirja (2008) kuvituksissa olevia humoristisia tekstejä on käännetty saksaksi ja ruotsiksi. Tutkimus pyrkii selvittämään, millaisilla keinolla verbaalista ja visuaalista, usein myös vahvan kulttuurisidonnaista huumoria on käännetty, minkä lisäksi käsitellään lyhyesti typografian käyttöä kieliversioissa. Lasten- ja kuvakirjojen huumori on yleinen tutkimusaihe, mutta Tatu ja Patu -sarjaa ei ole tästä näkökulmasta tutkittu. Teoriataustaan kuuluu multimodaalisuuteen ja lastenkirjallisuuteen, etenkin kuvakirjoihin, liittyvää yleistä tutkimuskirjallisuutta, näiden molempien kääntämiseen liittyvää teoriaa, huumoriin ja sanaleikkeihin ja näiden kääntämiseen liittyvää teoriaa sekä typografiaa käsittelevää kirjallisuutta. Aineistoa analysoitiin ensisijaisesti tekstisisällön pohjalta verraten käännöksiä alkutekstiin ja osin keskenään ottaen kuva huomioon tarpeen mukaan. En hyödyntänyt tarkkarajaisia luokitteluja, sillä tämä osoittautui hankalaksi aineistoni kohdalla. Analyysissä kävi ilmi, että ruotsin- ja saksankielisissä käännöksissä on tehty huumorin ja erityisesti sanaleikkien kohdalla ratkaisuja, jotka eroavat niin alkutekstistä kuin keskenään. Monessa tapauksessa humoristinen ilmaus käännettiin neutraalimmalla vastineella tai suoraan, jolloin huumori ei enää välittynyt. Kotouttaminen on yleistä erityisesti tuotemerkkien kohdalla. Havaitsin lisäksi, että typografian käyttö erosi merkittävästi kieliversioiden välillä.
  • Lindqvist, Salla (2023)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan japaninkielisten sanojen säilyttämistä japanilaisten sarjakuvien eli mangojen kolmessa eri käännösversiossa: englanninkielisissä fanikäännöksissä sekä englanniksi ja suomeksi julkaistuissa niin sanotuissa virallisissa käännöksissä. Aineistoni keräsin kuuden eri sarjakuvan ensimmäisistä luvuista jokaiselta käännösversiolta. Päämääränä on tutkia, eroaako japanilaisten lainasanojen käyttö käännösversioiden välillä. Jos niiden välillä on eroa, miten se näkyy, eli onko esimerkiksi käytetty joitakin muita käännösstrategioita. Tutkimusta varten koostettiin muokkaamalla aiemmasta tutkimuksesta (mm. Jan Pedersen 2011, Ritva Leppihalme 2001 ja Göte Klingberg 1986) kulttuurisidonnaisten elementtien käännösstrategioiden jaotteluiden pohjalta oma jaottelu aineistosta löytyvien lainasanojen sekä muiden käännösratkaisujen jaottelua varten. Käännösstrategioita tutkimukseen muokkautui 12 kappaletta: säilytys, selitys tekstin ulkopuolella, lisätty selitys, käännöslaina, korvaus kohdekulttuurin vastaavalla, selittävä käännös, korvaus kohdekulttuurin karkeasti vastaavalla, poisto sekä loput neljä käännösstrategiaa, jotka muodostuivat aineistoni pohjalta; korvattu toisella lainasanalla, lisätty lainasana, nimen järjestyksen vaihto ja ei käännetty. Tutkimuksen kvantitatiivisessa osiossa tarkasteltiin määrällisesti lainasanojen ja muiden käännösstrategioiden määriä eri käännösversioissa. Analyysissa puolestaan osoitettiin esimerkein, millaisia käännösratkaisuja käännösversiot olivat tehneet kussakin käännösstrategiassa. Tutkimukseni tulokset osoittivat, että fanikäännökset käyttivät miltei kauttaaltaan eniten lainasanoja käännöksissään. Kuitenkin aikaisemman tutkimuksen mukaisesti niin sanottujen virallisten käännöksien voidaan havainnoida irtautuneen vahvasti kotouttavista käännösstrategioista lainasanojen käytön osalta. Muiden käännösstrategioiden tulokset myös vahvistivat aikaisemman tutkimuksen havaintoa siitä, että tekstiosuudet virallisissa käännöksissä ovat kuitenkin kotoutetumpia kuin fanikäännökset. Koska tutkimustuloksista ei pysty tekemään yleistäviä päätelmiä esimerkiksi siitä, ovatko erot lainasanoissa kielten välillä vai fanikäännösten ja julkaistujen käännösten välillä, aihetta voisi jatkaa jatkotutkimuksessa.
  • Pulkkinen, Katja (2024)
    Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia ongelmia käännös- ja tulkkausalan toimijat näkevät asioimistulkkauksen kilpailuttamisessa ja millä tavoin he ovat pyrkineet vaikuttamaan näihin ongelmakohtiin. Julkishallinnon organisaatiot hankkivat asioimistulkkausta pääosin markkinoilta kilpailuttamalla, mikä on vaikuttanut merkittävästi koko asioimistulkkauksen kenttään. Aineisto on kerätty viidellä asiantuntijahaastattelulla, ja aineistoa on analysoitu sisällönanalyysin keinoin. Haastattelupyyntö lähetettiin kuudelle henkilölle keväällä 2023, ja heistä viisi halusi osallistua tutkimukseen. Kaikki haastateltavat antoivat luvan käyttää tutkimuksen raportoinnissa nimeään edustamansa yhteisön nimeä. Aineisto kerättiin haastattelemalla kahta järjestöelämän johtotehtävissä toimivaa henkilöä SKTL:stä ja Kieliasiantuntijoista, Diakonia-ammattikorkeakoulussa toimivaa tulkkausalan erityisasiantuntijaa ja kahta käännös- ja tulkkausalan yrityksessä toimivaa henkilöä, joista toinen toimii Delinguassa ja toinen Semantixissa. Haastattelut toteutettiin kesä- ja elokuussa 2023. Suurimpina kilpailuttamisen ongelmakohtina haastateltavat näkivät sääntelyn ja toimialatuntemuksen puuttumisen, hintakilpailun ja vaikeasti määriteltävät laatukriteerit. Näillä kuvattiin olevan vaikutusta tulkkien palkkioihin ja työehtoihin. Näiden lisäksi kilpailutusten kuvattiin olevan työläitä prosesseja, osapuolten välisen kommunikaation huonoa ja sopimuksenaikaisen seurannan haastavaa. Kaikki haastateltavat ilmaisivat huolensa myös teknisiin asioihin liittyen. Vastauksien pohjalta yhteisöjen vaikuttamisen havaittiin tapahtuvan tulkkien, kilpailuttajien ja yhteisöjen välisen yhteistyön suuntiin. Näiden lisäksi kaikki haastateltavat kertoivat tukevansa tulkkilakia. Kaikki haastateltavat kertoivat tekevänsä aktiivista yhteistyötä muiden käännös- ja tulkkausalan toimijoiden kanssa, ja asioimistulkkauksen kilpailuttamisen koettiin tulleen koko alan yhteiseksi asiaksi.
  • Niemi, Emma-Lotta (2021)
    Tarkastelen tutkielmassani kuuden suomalaisen ylioppilaskunnan käännöskäytäntöjä Instagramissa. Tarkoituksenani on selvittää, mitä sisältöjä ylioppilaskuntien Instagram-viestinnässä käännetään englanniksi ja mitä julkaistaan vain yhdellä kielellä, miten kattavasti käännettyjen julkaisujen kieliversiot vastaavat toisiaan sekä miten ylioppilaskuntien kieli- ja käännöspoliittiset linjaukset toteutuvat käytännössä. Aiheenvalintaa motivoi osaltaan opiskelijaviestinnän tutkimuksen puute etenkin käännöstieteellisestä näkökulmasta ja osaltaan monikielisen viestinnän ja viestinnän saavutettavuuden kasvava merkitys yhteiskunnassa. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu neljästä toisiaan täydentävästä näkökulmasta: institutionaalisen kääntämisen, monikielisyyden, kieli- ja käännöspolitiikan sekä käännöskulttuurin tutkimuksesta. Teoriapohjan tarkoituksena on toisaalta taustoittaa tutkielmaa ja asettaa se tieteelliseen kontekstiin ja toisaalta tarjota työkaluja aineiston analyysiin. Analysoitava aineisto koostuu 850 Instagram-julkaisusta aikaväliltä 1.8.2019–31.5.2020. Hyödynnän analyysissä kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen menetelmän yhdistelmää. Kvantitatiivisessa analyysissä tarkastelen ensinnäkin julkaisumäärien jakautumista aihepiireittäin ja ylioppilaskuntakohtaisesti ja toiseksi käännettyjen julkaisujen kaksikielisyyden astetta eli erikielisten tekstiosien keskinäistä vastaavuutta. Tuloksista esille nouseviin poikkeustapauksiin ja toistuvuuksiin keskityn puolestaan kvalitatiivisen analyysin keinoin tarkastelemalla sekä yksikielisten julkaisujen piirteitä että kaksikielisyyden eri asteiden ilmentymiä. Analyysini osoittaa, että tarkasteltujen ylioppilaskuntien käännöskäytännöt vastaavat niiden strategisia linjauksia: selkeästi suurin osa eli 89 % aineiston julkaisuista on kaksikielisiä, ylioppilaskunnittain kaksikielisten osuus kaikista julkaisuista vaihtelee 80 %:sta 96 %:iin. Vain suomeksi julkaistaan eniten hakukuulutuksia ja tapahtuma-aiheisia julkaisuja, ja jälkimmäinen kategoria korostuu myös englanninkielisissä julkaisuissa. Siinä missä suomenkieliset julkaisut vaikuttavat edellä mainittuja kategorioita lukuun ottamatta enimmäkseen yksittäistapauksilta, englanninkielisiä julkaisuja yhdistää sisältöjen suuntaaminen erityisesti kansainvälisille opiskelijoille. Käännetyistä julkaisuista 88 %:ssa kieliversiot vastaavat toisiaan täysin tai lähes täysin. 10 %:ssa julkaisuista toisessa kieliversiossa on enemmän informaatiota. Näissä suomenkielinen versio on pääsääntöisesti englanninkielistä laajempi, ja englanninkielisen version ilmaisua on tiivistetty tai siitä puuttuu olennaistakin informaatiota. 2 %:ssa julkaisuista kumpikin kieliversio sisältää yhteisen osan lisäksi informaatiota, jota toisessa ei ole. Näissä puolestaan korostuu kohderyhmäkohtainen viestin räätälöinti, ja vähemmistössä ovat julkaisut, joissa kieliversiokohtainen informaatio vaikuttaa sattumanvaraiselta.
  • Varvikko, Katri (2020)
    Tämän tutkielman tavoite on berninpaimenkoirien koiranäyttelyarvosteluista löytyvien käsitteiden ja niiden arvosuhteiden tutkiminen. Käsitteiden arvosuhteiden tarkastelussa hyödynnän käsitteitä nimeävien termien adjektiivimääreitä. Arvosuhteita tutkimalla on mahdollista selvittää, miten kukin käytetty käsite vertautuu rotumääritelmän ihanteeseen. Käsitteet itsessään ovat samanarvoisia kuin rotumääritelmä, mutta adjektiivien avulla koirasta löytyviä negatiivisia ja positiivisia ominaisuuksia on mahdollista sijoittaa arvosuhteiden jatkumolle. Koska rotumääritelmä on liian laaja tähän tutkielmaan, olen rajannut rotumääritelmästä tarkasteluun osat, jotka koskevat päätä, runkoa, raajoja ja liikkeitä. Tarkastelen koiranäyttelyarvostelujen kieltä terminologisesta näkökulmasta ja terminologista käsiteanalyysia pohjustan selostamalla, mitä käsitejärjestelmiä ja -suhteita on sekä arvosteluista tekstilajina ja adjektiiveista termeinä. Suomessa jokaiselle näyttelyyn osallistuvalle koiralle kirjoitetaan kirjallinen arvostelu, jonka täytyy sisältää tietynlaista informaatiota koirasta. Koiranäyttelyissä koiraa verrataan kunkin rodun rotumääritelmän kuvaamaan ihanteeseen. Arvostelut ovat Suomen Kennelliiton käyttämiä virallisia asiakirjoja, ja koiran arvostelee ulkomuototuomari. Arvostelut ovat luonteeltaan kuvailevia ja sisältävät paljon adjektiivilausekkeita. Tutkimuksen aineistona on koiranäyttelyistä saatavat berninpaimenkoirien kirjalliset arvostelut. Aineisto on koottu Suomen Sveitsinpaimenkoirien kotisivuilta vuosilta 2005–2019. Aineisto on suomeksi, mutta osa arvosteluista on käännetty muista kielistä. Aineiston sanamäärä on 938 708 sanaa. Tutkimusmenetelmänä on aineistoon kuuluvien arvosteluiden kielellinen ja terminologinen analyysi Sketch Engine -korpusohjelman avulla. Analyysissa selvitetään, mitä adjektiiveja aineistossa esiintyy eniten ja vähiten, ja minkä käsitteen kanssa adjektiiveja käytetään. Analyysin tulokset osoittavat, että käsitteet, jotka esiintyvät luonnehtivassa ympäristössä, tarvitsevat erilaisia adjektiivimääritteitä, jotta niitä voi sijoittaa arvosuhteiden jatkumolle. Käsitteiden sijoittuminen voi olla myös kontekstista riippuvaista.
  • Kortelainen, Mari (2020)
    Pro gradu -tutkielmassani selvitän kuinka paljon katsojat arvostavat av-kääntämisen luultavasti tunnetuinta muotoa, eli tekstittämistä, ammattina. Käännösalalla vallitsevan käsityksen mukaan kääntäjän ammatti on huonosti arvostettu, ja erityisesti av-kääntäjät kokevat itse ammattinsa alhaisesti arvostetuksi. Tutkielman tarkoituksena on tuoda katsojien perspektiivi mukaan tutkimukseen, jotta aiheesta saadaan aikaisempaa kokonaisvaltaisempi kuva. Työ esittelee av-kääntämisen ja tekstittämisen erityispiirteitä, ja käy lyhyesti läpi av-kääntämisen alalla vallitsevaa työntekijöiden ahdinkoa. Tutkielman viitekehyksenä on Tanskassa ja Suomessa tehdyt tutkimukset kääntäjien omasta näkemyksestä ammattinsa arvostuksesta. Tutkielma nojaa Helle Vrønning Damin ja Karen Korning Zethsenin sekä Minna Ruokosen ammatin arvostusta tarkasteleviin tutkimuksiin, jotka käsittelivät aihetta palkan, näkyvyyden, erityisosaamisen ja vaikutusvallan näkökulmista. Näiden tutkimusten innoittamana hyödynsin tämän tutkielman kyselyssä tekijöistä kahta, näkyvyyttä ja vaikutusvaltaa. Tutkimusmetodina on käytetty kyselytutkimusta. Kysely sisälsi sekä monivalinkysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Monivalintakysymysten vastaukset muutin numeerisiksi arvoiksi, jotta niiden vertailu aikaisempaan tutkimukseen olisi mahdollista, ja avointen kysymysten vastaukset analysoin temaattisesti. Analyysissa hyödynsin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista metodia, joten tutkielma voidaan luokitella monimenetelmätutkimukseksi. Kyselylomake julkaistiin Facebookin Käännöskukkasia-foorumilla, minkä lisäksi sitä levitettiin sähköpostitse. Kysely oli avoinna kaksi viikkoa ja keräsi yhteensä 140 vastausta. Tulokset osoittavat, että katsojat arvostavat tekstittämistä ammattina ja pitävät sitä tärkeänä työnä. Tekstittäjän yhteiskunnallinen näkyvyys on kuitenkin huono, ja heillä mielletään olevan vain vähän yhteiskunnallista, poliittista, taloudellista tai muuta vaikutusvaltaa. Arvostusta siis on, mutta se ei välity ammattilaisille asti. Tekstittäjän näkyvyys on usein negatiivista, vaikka moni arvostaa hyvin tehtyä tekstitystä ja mieltää tekstittäjillä olevan jonkin verran vaikutusvaltaa esimerkiksi oikeaoppisen suomen kielen vaalimisessa. Tutkielma pureutuu myös siihen, miten katsojat käyttävät tekstityksiä ja suhtautuvat niihin, miten tekstitysten laatu vaikuttaa heidän mielipiteeseensä ohjelman/elokuvan tarjoajasta, ja millainen on hyvä ja huono tekstitys katsojan mielestä.
  • Karhunen, Wille (2021)
    Tässä tutkielmassa tutkin alkuperäisen Tähtien sota -elokuvatrilogian suomenkielisiä tekstityskäännöksiä, tarkemmin elokuvissa esiintyvien irreaalioiden käännöksiä. Irreaalia on Mika Loposen vuonna 2009 ehdottama termi, jolla tarkoitetaan fiktiivisissä maailmoissa esiintyviä kulttuurisidonnaisia asioita ja käsitteitä, jotka puuttuvat oikeasta maailmasta. Irreaalia pohjautuu vanhempaan käännöstieteen termiin reaalia, jolla tarkoitetaan jonkin todellisen kulttuurin kulttuurisidonnaisia asioita ja käsitteitä. Tutkimuksessani selvitän sitä, miten Tähtien sodan irreaaliat voidaan jakaa eri kategorioihin aihepiirinsä perusteella sekä sitä, millaisia käännösstrategioita niiden kääntämisessä on sovellettu. Tässä käytän apuna Ritva Leppihalmeen kehittämää reaalioiden käännösstrategiajaottelua. Lisäksi vertaan keskenään elokuvatrilogian kolmea eri julkaisuversiota nähdäkseni, ovatko irreaaliakäännökset muuttuneet vuosien varrella. Tutkimuksessa osoittautui, että elokuvien eri julkaisuversioiden suomenkieliset tekstitykset eroavat toisistaan niin vähän, että käytännössä kyseessä on yksi käännös, johon on ainoastaan tehty pieniä muutoksia. Irreaaliakäännöksiin tehdyt muutokset ovat toisinaan epäjohdonmukaisia ja aiheuttavat käännöseroja jopa saman elokuvan sisällä. Selvästi suurin osa, yli puolet, elokuvien irreaalioista liittyi teknologiaan. Loput irreaaliat jakautuivat muihin aihepiireihin melko tasaisesti. Leppihalmeen jaottelu soveltui aineiston kategorisointiin kohtalaisesti. Soveltuvuusongelmat johtuvat mahdollisesti osittain reaalioiden ja irreaalioiden eroista tai av-kääntämisen formaatista, joka poikkeaa useista muista kääntämisen muodoista esimerkiksi aika- ja tilarajoitteiden takia.
  • Pyyhtiä, Saana (2023)
    Maisterintutkielmassani perehdyn lokalisointiin, käyttöliittymälokalisoinnin keskeisiin käännöshaasteisiin sekä käytettävyysmenetelmien soveltamiseen käännösten laadunarvioinnissa. Teen tutkielmassani lisäksi heuristisen tapaustutkimuksen yhdysvaltalaisen Steam-videopelipalvelun työpöytäsovelluksen suomenkielisestä lokalisaatiosta selvittääkseni, millaisia laadullisia tai käytettävyyteen liittyviä ongelmia lokalisaatiossa mahdollisesti ilmenee. Hyödynnän analyysissani heuristiikkoja, joiden painopiste on ilmauksissa, jotka ovat käyttöliittymän käyttäjälle tuttuja ja kohdekielelle idiomaattisia sekä sanastoltaan että muodoltaan, jotka ovat yhdenmukaisia käyttöliittymän kaikissa osissa, jotka noudattavat käyttöliittymän tilarajoitteita ja jotka eivät sisällä sisältövirheitä, jotka saattaisivat johtaa ei-toivottuihin toimiin ohjelmistoa käytettäessä. Heuristiikkojen tarkoituksena oli huomioida erityisesti sellaiset käyttäjät, joille pelaajayhteisöt, palvelun lähtökieli (englanti) tai Steam palveluntarjoajana eivät ole ennalta tuttuja. Aineistossa ilmeni yhteensä 58 erilaista käännösongelmaa. Lokalisaation pääasialliset haasteet liittyivät suomen kielen konventioiden vastaisiin ilmauksiin ja epäjohdonmukaisuuteen siinä, milloin ja miten käännöstä tulisi kotouttaa. Lokalisaation kieli on perustavanlaatuisesti ymmärrettävää ja idiomaattista suomea, vaikka lokalisaatiossa ilmeneekin satunnaisia kieliopin vastaisia käännösratkaisuja tai epäluontevaa kieltä. Aineiston merkittävimmät käytettävyyshaasteet liittyivät käyttöliittymän asettamiin tilarajoitteisiin, eli kaikki suomeksi käännetyt ilmaisut eivät mahtuneet täysimittaisina käyttöliittymään. Yli puolet analyysissa havaituista ongelmista olivat kuitenkin luokiteltavissa lieviksi tai kosmeettisiksi käännösongelmiksi, eivätkä ne heuristisen arvioinnin puitteissa näytä vaikuttavan merkittävästi lokalisaation käytettävyyteen.
  • Moilanen, Annamari (2022)
    Kehysanalyysin soveltaminen työperusteisen oleskeluluvan hakemisen käsitteisiin Suomi–ruotsi–englanti-sanastotyö Tiivistelmä Tiedekunta: Humanistinen tiedekunta Koulutusohjelma: Kääntämisen ja tulkkauksen maisteriohjelma Opintosuunta: Käännös- ja tulkkausviestintä Tekijä: Annamari Moilanen Työn nimi: Kehysanalyysin soveltaminen työperusteisen oleskeluluvan hakemisen käsitteisiin. Suomi–ruotsi–englanti-sanastotyö Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: Toukokuu 2022 Sivumäärä: 61 sivua, 10 liitesivua Avainsanat: sanastotyö, terminologia, kehysanalyysi, oleskelulupa Ohjaaja tai ohjaajat: Päivi Pasanen Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Tiivistelmä Tutkielmani on kolmikielinen sanastotyö, jonka lähdekielenä on suomi ja vastinekielinä ruotsi ja englanti. Sanas-ton toimeksiantaja on Maahanmuuttovirasto ja aiheena oleskelulupiin liittyvät käsitteet. Tutkielmassa laadittu sanasto täydentää Maahanmuuttoviraston kolmikielistä sanastoa, joka löytyy viraston verkkosivustolta Migri.fi. Sanastotyön tavoitteena on määritellä oleskelulupiin ja hakuprosessiin liittyviä käsitteitä erityisesti viraston asiak-kaita ajatellen, mutta myös viraston asiantuntijoita sekä sisäisiä ja ulkoisia kääntäjiä varten. Lisäksi tutkielman tavoitteena on selvittää, soveltuuko kehysanalyysi työperusteisten oleskelulupien hakemisen käsitteiden analysoin-tiin. Sanasto koostuu 20:stä työperusteisiin oleskelulupiin ja niiden hakemiseen liittyvästä käsitteestä sekä niiden ruot-sin- ja englanninkielisistä vastineista. Sanaston lähtökäsitteistä puolet valittiin sanastoon toimeksiantajan toiveesta ja loput poimittiin aiheeseen liittyvästä tekstiaineistosta. Tekstiaineisto koostuu Maahanmuuttoviraston verkkosi-vujen työperusteisia oleskelulupia käsittelevistä suomen-, ruotsin- ja englanninkielisistä teksteistä, joista laadin korpuksen Sketch Engine -korpusohjelman avulla. Korpusaineiston lisäksi olen käyttänyt määritelmien hakemises-sa ja laatimisessa aineistona mm. Maahanmuutto- ja turvapaikkasanastoa 6.0 (Euroopan muuttoliikeverkosto 2019), Ulkomaalaislakia (301/2004) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston tutkija- ja opiskelijadirektiiviä (EU) 2016/801. Tutkielmani teoreettisen viitekehyksen muodostaa kehysperustainen terminologia, joka on kognitiiviseen kielitie-teeseen ja kehyssemantiikkaan pohjautuva terminologian suuntaus. Kehysperusteisen terminologian lähtökohtana on, että yksittäisen käsitteen ymmärtäminen ja määritteleminen edellyttää käsitteen taustalla olevan tietorakenteen ja samaan tietorakenteeseen kuuluvien käsitteiden ja käsitteiden välisten suhteiden ymmärtämistä. Terminologinen kehys on käsitejärjestelmä, jonka avulla voidaan esittää tietorakenteeseen kuuluvien käsitteiden välisiä suhteita perinteisestä käsitejärjestelmästä poikkeavalla tavalla. Kehyksen avulla voidaan kuvata erityisesti käsitteiden väli-siä ei-hierarkkisia suhteita, mutta myös käsitteiden syntaktista käyttöä. Tutkimusmenetelminä käytän sekä kehysperusteiseen terminologiaan kuuluvaa kehysanalyysiä että käsiteanalyy-siä. Kehysanalyysin avulla kokoan sanastoni käsitteet, selvitän niiden merkityksen ja keskinäiset roolit sekä laadin kehysmallin, jonka avulla kuvaan käsitteiden välisiä suhteita ja syntaktista käyttöä. Käsiteanalyysin avulla määrit-telen käsitteiden olennaiset ja erottavat käsitepiirteet ja laadin käsitteille määritelmät. Tutkielma osoittaa kehysanalyysin soveltuvan hyvin työperusteisen oleskeluluvan hakemiseen liittyvien käsittei-den analysointiin ja sanastotyöhön, jota perinteinen käsiteanalyysi täydentää. Analysoidut käsitteet on koostettu sanastoksi, jossa termitietue sisältää suomenkielisen termin määritelmineen sekä ruotsin- ja englanninkieliset vastineet määritelmineen. Sanasto ei sisällä aihepiiriin liittyviä käsitteitä kattavasti, mutta täydentää jo olemassa olevaa sanastoa.
  • Nurminen, Patrik (2022)
    Tutkimuksessani tutkin sitä, miten lapsille suunnatuissa ratkaisukirjoissa on käännetty lukijalle suunnattuja eli interpersonaalisia tekstikatkelmia. Tarkastelen katkelmissa tapahtuneita käännössiirtymiä ja tämän kautta kääntäjän työssään hyödyntämiä käännösstrategioita, jotka ovat johtaneet siihen, millaisen muodon käännös on ottanut. Lisätavoitteeni on myös selvittää, miten yleistä lukijan suora puhuttelu käyttämässäni aineistossa on. Ratkaisukirjoja ja varsinkin niiden kääntämistä on genrenä tutkittu maailmanlaajuisestikin vain vähän. Tutkimuksen teoriatausta rakentuu paitsi lastenkirjallisuuden itsensä myös lastenkirjallisuuden kääntämisen tutkimukselle erotuksena erityisesti aikuisille suunnatun kirjallisuuden kääntämisestä. Erityisen merkittävää on lisäksi käännössiirtymiin ja näiden taustalla oleviin käännösstrategioihin liittyvä tutkimus: käytän tutkimuksessani sopivin osin Andrew Chestermanin paikallisten käännösstrategioiden jakoa. Koska interpersonaalisuus on vahvasti läsnä tutkimuksessa, myös lukijan suoraan puhutteluun sekä puhutteluun yleensä liittyvä teoria tärkeää. Tutkimusaineisto koostuu itävaltaisen Thomas Brezinan Tiger Team -kirjasarjan kuuden suomennetun osan interpersonaalisista tekstikatkelmista saksankielisine lähtöteksteineen sekä käännöksineen; rajasin aineiston itse tarinan sisällä oleviin teksteihin, jotka liittyvät lukijalle annettuihin arvoituksiin. Tutkimuksen aikana hain aineistosta käännössiirtymiä ja yhdistin niitä Chestermanin jaottelun mukaisiin kategorioihin. Tutkimus on yleiskatsaus aineistossa esiintyviin käännösstrategioihin. Tutkimuksen perusteella aineistossa esiintyy laajasti erilaisia käännössiirtymiä. Chestermanin paikalliset käännösstrategiat ovat toimiva tapa käännösstrategioiden ja niiden kautta myös käännössiirtymien tarkasteluun ja luokitteluun.
  • Konovalova, Alisa (2021)
    Tutkielmassa vertaillaan käsitemetaforia venäjän ja suomen kielessä kääntäjän ja kääntämisen näkökulmasta. Käsitemetafora voidaan määritellä esimerkiksi käsitteellisen kentän ymmärtämisenä jonkin toisen käsitteellisen kentän avulla, mikä heijastuu kielellisen tason ilmaisuihin. Tavoitteeni on selvittää metaforavertailun avulla, miten käsitemetaforat toimivat ympäristöaiheisten artikkeleiden suomi-venäjä-käännöksissä ja miten alkuperäinen metaforan luoma mielikuva säilyy tai muuttuu alkutekstiin nähden. Tutkielman hypoteesina on, että 1) käsitemetaforat ovat kielen vallitsevana ilmiönä läsnä myös ympäristöaiheisissa uutisteksteissä ja 2) vakiintuneet metaforamallit eivät ole automaattisesti käännettävissä, vaan vaativat kääntäjältä perehtyneisyyttä lähde- ja kohdekielen kulttuuriin. Tutkielman teoriapohjana on käytetty käännöstieteellistä metaforatutkimusta sekä kognitiivista metafora- eli käsitemetaforateoriaa (Lakoff ja Johnson 1980, Kövecses 2005) joka on kehollis-fysikaalisesti orientoitunut ja jonka mukaan ajattelu on pohjimmiltaan metaforista. Tutkielman aineistona on suomenkielisiä uutisartikkeleita, jotka on käännetty venäjäksi ja joiden käännökset on julkaistu Venäjän valtiollisella Inosmi.ru-käännössivustolla vuosina 2017–2020. Aineiston artikkelit käsittelevät ilmastonmuutosta, siihen liittyvää politiikkaa sekä ympäristöä yleensä. Tutkimusmenetelmä on vertaileva ja etupäässä laadullinen. Aineiston käsitemetaforien käännösanalyysissä on vertailtu alku- ja käännöstekstissä esiintyviä strukturaalisia, ontologisia sekä orientoivia metaforia ja jaettu ne käännösratkaisun mukaan riippuen siitä, onko alkutekstin sisältämä metafora säilynyt vai muuttunut käännöksessä. Strukturaalisessa metaforassa eli rakennemetaforassa yksi käsite rakentuu toisen käsitteen mallin mukaan. Orientoivat metaforat saavat motivaationsa spatiaalisesta järjestelmästä, eli välimatkaan, tilaan, sijaintiin liittyvistä suhteista, jotka toimivat lähdealueena muiden käsitealueiden ymmärtämiselle. Ontologiset metaforat Lakoffin ja Johnsonin (1980) metaforaluokittelun mukaan ovat metaforia, jotka pohjaavat meidän kokemukseemme ympäröivästä esineellisestä maailmasta sekä elävistä eliöistä. Aineiston läpikäynti osoitti, että moni metafora ei ole käännetty samalla metaforalla. Yhteensä analyysin myötä on paikannettu 381 metaforaa alkutekstissä. Aineistossa yleisin keino kääntää metaforallinen ilmaisu on sen poisjättö (130 tapausta) ja toiseksi yleisin keino on metaforan kääntäminen samalla metaforalla (125 tapausta). Poisjätön yleisyys viestii metaforan kääntämisen haastavuudesta ja samalla metaforalla kääntäminen taas siitä, että moni metafora taas on käännettävissä ja kulttuurisesti mahdollisesti melko universaali. Hieman vähemmän yleisiä keinoja olivat metaforan kääntäminen osittain eri metaforalla (54 tapausta), kokonaan eri metaforalla (53 tapausta) sekä parafraasin (20 tapausta) avulla. Käännösratkaisujen suhteellisen tasainen jakauma aineistossa osoittaa, että universaalia käännösratkaisua ei ole. Käsitemetaforan voima on työkaluna, joka auttaa kääntäjää kiinnittämään huomiota kielen kognitiiviseen tasoon, ja sen tiedostaminen voi auttaa kääntäjää ymmärtämään sekä omaa ajatteluaan ja sitä ohjaavia malleja että myös laajemmin kulttuuriin sisällettyä jaettua tietoa.
  • Leng, Yuhan (2020)
    Tiivistelmä – Referat – Abstract Maisterintutkielmassani perehdyn kiinalaisten chengyu-idiomien kääntämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia erilaisia käännösstrategioita on käytetty kiinalaisten chengyu-idiomien suomeksi kääntämisessä ja samalla pohtia mahdollisia syitä kyseisiin käännösratkaisuihin. Kiinnitän huomioni myös käännösratkaisujen toteutumiseen siinä määrin kuin se on tutkimuksen kannalta tarpeellista. Tutkimukseni johtavana hypoteesina on, että kiinalaiset chengyu-idiomit käännetään suomeksi useimmiten selittävällä normaali-ilmauksella ja harvemmin kohdekielisellä idiomilla. Pyrin tutkielmassani vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Miksi kiinalainen chengyu-idiomi on vaikeaa kääntää muille kielille? Millaisia keinoja on käytettävissä chengyu-idiomeja käännettäessä kiinasta suomeen? Chengyu-idiomi on tärkeä osa kiinan kieltä. Kiinan kielen erikoisuutena sitä on jo tutkittu määrällisesti melko paljon maailmassa, mutta sitä ei ole juurikaan tutkittu kieliparissa suomi-kiina. Tutkimukseni täyttää täältä osin chengyun tutkimuskentässä olevaa aukkoa. Lyhyesti selitettynä chengyu-idiomit ovat tietynlaisia, yleensä neljästä kiinalaisesta kirjoitusmerkistä koostuvia kiinteitä ja idiomaattisia ilmauksia, joihin on kiteytynyt pieneen tilaan paljon kulttuuriin sidonnaista informaatiota. Siksi chengyu-idiomin merkitys on vaikea päätellä sen koostuvien komponenttien merkityksien perusteella, mikä aiheuttaa eniten vaikeuksia kääntäjälle, jolta edellytetään kiinan kielen kokonaisvaltaista hallintaa ja kiinalaiseen kulttuuriin perehdytystä. Tutkimukseni yleisenä teoreettisena viitekehyksenä on deskriptiivinen käännöstutkimus, jonka pyrityksenä on tarkastella käännöksiä ja käännösmenetelmiä objektiivisesti. Tutkimuksen aineisto koostuu kiinalaisen tieteiskirjailijan kirjoittamasta teoksesta Santi (2008) ja suomentaja Rauno Sainion siitä tekemästä käännöksestä Kolmen kappaleen probleema (2018). Luokittelen aineistostani löytyvät chengyu-idiomit (189 kpl) ja niiden käännökset viiteen ryhmään käytettyjen käännösmenetelmien mukaan: 1) kääntäminen kohdekielisellä idiomilla 2) kääntäminen sananmukaisella ilmauksella 3) kääntäminen selittävällä normaali-ilmauksella 4) kääntäminen deskriptiivisellä ilmauksella ja 5) poisto. Aineiston analyysin perusteella sain selvitettyä, että hypoteesini toteutui. Yleisin tapa kääntää chengyu-idiomi on kääntäminen selittävällä ilmauksella. Kaikista chengyu-idiomeista 127 kappaletta (67%) on käännetty suomeksi selittävällä ilmauksella. 33 kpl (18%) on käännetty sananmukaisesti. Chengyu-idiomi on saanut deskriptiivisen käännöksen 13 tapauksessa (7%). Kääntämiseen kohdekielisellä idiomilla on kääntäjä turvautunut 10 tapauksessa (5%) ja on vielä 6 idiomia (3%), jotka on jätetty kääntämättä. Kääntäjälle ensisijaiseksi suositeltava ohje chengyu-idiomin kääntämisestä on korvaaminen kohdekielisellä idiomilla, jolloin chengyu-idiomin todellinen merkitys, kuvaannollisuus ja värikkyys säilyvät parhaiten käännöksessä. Kieli- ja kulttuurieroista johtuen kohdekielestä on kuitenkin hyvin vaikea löytää sopivia vastineita chengyu-idiomille, joten kääntäjän tulee nojautua muihin käännösstrategioihin. Kääntäjä soveltaa selittäviä käännösratkaisuja eniten sen takia, että chengyu-idiomin merkitys välittyy sillä tavalla kohdekielen lukijoille vaivattomasti selkeällä kielellä ja väärinymmärrys vältetään. Toisaalta chengyu-idiomin kuvaannollisuus ja ilmeikkyys kärsivät näkyvästi viestin siirtämisessä.
  • Kauraniemi, Sari (2021)
    Tämä tutkielma käsittelee suomen ja ranskan kielen kiipeilyn erikoiskieltä ja sen termien muodostustapoja kiipeilytekniikoista käytettävien termien osalta. Kiipeily on kansainvälinen harrastuslaji, joka kasvattaa jatkuvasti suosiotaan. Harrastajamäärän kasvun ja kansainvälisyyden myötä lisääntyy myös lajin harrastajien keskinäinen monikielinen viestintä, jossa käytetään kiipeilyn erikoiskieltä. Suomen kiipeilyn erikoiskielen termistö koostuu pitkälti englannin kiipeilyn erikoiskielestä peräisin olevista lainasanoista, minkä vuoksi lajiin perehtymättömän voi olla vaikea tai lähes mahdotonta ymmärtää kiipeilijöiden käyttämää kieltä. Tutkimuksessa pohditaankin, ovatko myös ranskan kielen kiipeilytermit muodostuneet englannin kielen pohjalta vai oman kielen aineksista. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia terminmuodostustapoja suomen- ja ranskankielisten kiipeilytermien muodostamiseen on käytetty. Analysoimalla termien muodostustapoja pyritään selvittämään termien koto- tai vierasperäisyys. Lisäksi selvitetään, ovatko suomen- ja ranskankieliset termit muodostuneet samoilla terminmuodostustavoilla. Lähtöoletuksena on, että suomenkieliset termit on muodostettu vieraannuttavilla terminmuodostustavoilla ja ranskankieliset termit kotouttavilla tavoilla. Suomen ja ranskan kiipeilytermien tarkastelussa hyödynnetään terminologian teoriaa sekä kotouttamisen ja vieraannuttamisen periaatteita terminmuodostuksessa. Tutkielmassa tarkastellaan kiipeilyn erikoiskieltä deskriptiivisestä näkökulmasta eli pyritään kuvaamaan todellista kielenkäyttöä. Tutkimusaineisto koostuu suomen- ja ranskankielisistä kiipeilyoppaista, kiipeilyseurojen ja harrastajien laatimista verkkosanastoista sekä alan lehdissä ilmestyneistä ja harrastajien kirjoittamista verkkoartikkeleista. Tutkittavat termit on valittu aineistosta käsiteanalyysilla, jonka jälkeen käsite- ja termianalyysin avulla on tutkittu käsitteiden suhteita ja terminmuodostustapoja sekä muodostettu käsitteiden nimityksistä termijärjestelmät. Suomen ja ranskan kiipeilytermien terminmuodostustapoja on vertailtu tarkastelemalla eri tavoin muodostettujen suomen- ja ranskankielisten termien määriä. Analyysissa kävi ilmi, että suomessa ja ranskassa kiipeilytermit ovat muodostuneet selkeästi eri tavoin. Ranskan kielessä kiipeilytermejä on muodostettu enimmäkseen kotouttavilla muodostustavoilla termittämällä ja yhdistämällä kun taas suomessa kiipeilytermejä on muodostettu yksinomaan vieraannuttavilla tavoilla lainaamalla englannin kiipeilyn erikoiskielestä. Suomenkieliset termit ja ranskankieliset vastineet on koottu määritelmäehdotuksineen termitietueisiin, jotka muodostavat suomi−ranska-sanaston kiipeilytekniikan termeistä.
  • Juutinen, Jari (2020)
    Tutkielmassa tarkastellaan suomi-englanti ja englanti-suomi kieliparien asiatekstikääntäjien tapoja hyödyntää konekäännöksiä käännöstyössä ja asenteita konekäännösten käyttöä kohtaan. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään syitä erilaisille tavoille käyttää konekäännöksiä ja asenteille konekäännösten käyttöä kohtaan. Tutkielman taustaosiossa kerrotaan konekääntimien kehityksestä sekä pyritään luomaan kattava katsaus siitä, miten konekääntimet ja muut käännösteknologiat ovat käytössä nykypäivänä käännösalalla ja käytännön käännöstyössä. Käännösteknologian kartoitus on olennainen osa tutkielman taustaa, sillä konekääntimet on nykyään usein integroitu käännösohjelmiin, joissa asiatekstien kääntäjät tekevät suurimman osan käännöstöistään. Aineistona tutkielmassa on kysely, joka lähetettiin erään Suomessa toimivan käännöstoimiston suomi-englanti ja englanti-suomi kielipareissa työskenteleville freelance-kääntäjille. Kyselyn vastauksia analysoidaan kolmessa osassa: kääntäjien tausta ja kokemus käännösalalta, kääntäjien tavat käyttää konekäännöksiä käännöstyössä ja kääntäjien asenteet konekäännösten käyttöä kohtaan. Kyselyn vastauksista selviää, että konekäännöksiä huomioidaan laajalti, vaikka tavoissa hyödyntää konekäännöksiä onkin eroja. Kääntäjät eivät käytä konekäännöksiä samalla tavalla kuin käännösmuistiosumia, sillä kääntäjät ovat kriittisempiä konekäännöksiä kohtaan. Kääntäjät käyttävät konekäännintä lähinnä työkaluna, josta saa välillä apua, kuten inspiraatiota omiin käännösratkaisuihin tai sopivia yksittäisiä sanoja tai ilmaisuja. Harva kääntäjä sivuuttaa konekäännökset kokonaan. Kääntäjät hyödyntävät konekäännöksiä eniten kielellisesti yksinkertaisissa ja lyhyitä lauseita sisältävissä teksteissä. Selvää yhteyttä konekäännösten käytön ja käännösalan koulutuksen välillä ei ole. Kääntäjien asenteet konekäännösten käyttöä kohtaan vaihtelevat kyselyn vastausten perusteella, mutta suurempi osa vastaajista suhtautuu negatiivisesti konekäännösten käyttöön. Huolta aiheuttavat käännöstöiden hinnoitteluperiaatteiden muuttuminen sekä kokemukset työmäärän ja työn mielekkyyden vähenemisestä ja asiantuntijuuden arvostuksen laskusta. Erot käännösalan koulutuksessa eivät näytä vaikuttavan suhtautumiseen konekäännösten käyttöä kohtaan.