Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • "What in the Finglish?" : Questioning Language Choice on TikTok’s Multilingual Content 
    Amorim, Danielle (2022)
    This MA-thesis explores the phenomenon of questioning language choice on TikTok’s FIN/ENG multilingual content. Traditionally monolingualism has been viewed as the standard and while attitudes towards multilingualism have become much more accepting and appreciative, the negative stigma attached to e.g., code-switching can still today result in surprisingly strong reactions towards the mixing of languages. Yet, as a result of globalization and the increasingly central role information technology plays in modern-day communication, features of multilingual speech have become somewhat common in every-day interactions. While studies dedicated to investigating the various aspects of multilingualism already exist in the field of computer mediated communication, the ‘in flux’ nature and constant development of new social media platforms creates demand for further examination of the subject. The content catering, algorithm driven, social media platform of TikTok has gained considerable global popularity in the recent years, yet little to no research on its linguistic content exists. Thus, this thesis seeks to begin addressing this research gap by answering the following research questions: (1) What kind of comments are used in questioning language choice on TikTok’s multilingual content? (2) What kind of…(A) categorizable patterns emerge from comments that question language choice on TikTok’s multilingual content? (B) impoliteness features are used in comments that question language choice on TikTok’s multilingual content? (3) Can the act of questioning language choice be considered as negatively marked online behavior? To explore these questions, the data for this study—TikTok comments that exhibit the function of questioning language choice in response to FIN/ENG code-switching—were manually gathered from TikTok by using the platform internal search function and by engaging with all content associated with FIN/ENG multilingual speech. This resulted in 75 comments which were subsequentially anonymized and transcribed. Qualitative close analysis was carefully performed on the transcribed comments in search for emergent patterns and features across the data. Additionally, the data was also combed for instances of face threatening acts (Brown and Levinson 1987) and impoliteness strategies (Culpeper 1996) and compared to the key elements found in negatively marked online behavior. The findings of this study indicate that comments questioning language choice on TikTok’s multilingual content are above all multifunctional. Patterns of emergent features reveal that the comments are often delivered through acts that are face threatening and deploy a variety of impoliteness strategies that either limit the multilinguals’ independence or meet them with rejection, thus qualifying as negatively marked online behavior. Reoccurring themes in the data tap into identity and revolve around evoking shame, addressing nation(ality), claiming discomfort, pejorative use of ‘finglish’, questioning functionality, and inviting other users to observe the multilinguals’ language use in response to their code-switching. Though these findings are not directly generalizable to all online questioning of language choice, they do provide a comprehensive dissection of the act of questioning language choice in response to FIN/ENG multilingual speech exhibited on the little studied platform of TikTok. This thesis proposes that more research into the platform specific intricacies of TikTok is necessary, especially to understand the impact of its algorithmic agency in community grouping, identity construction, and mediating of online communication.
  • "What is a mother tongue?" : Language identity construction of ESL speakers in Finland 
    Laitinen, Saara (2017)
    Englantia käytetään yhä enenevässä määrin lingua francana ympäri maailmaa. Suurin osa näistä puhujista puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin englantia, mikä johtaa maailmanlaajuisesti ennennäkemättömiin kielellisiin tilanteisiin, joita vauhdittaa muun muassa kansainvälisten yhteisöjen kasvu ympäri maailmaa. Euroopassa englantia toisena kielenä puhuvien määrä on erityisesti nousussa alueilla, joissa sitä ei puhuta virallisena kielenä, kuten Pohjoismaissa ja Alankomaissa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan englantia toisena kielenä puhuvien kieli-identiteetin rakentumista Suomessa. Tarkoituksena on tutkia, miten osallistujat rakentavat kielellistä identiteettiään kertomuksina ja miten he näkevät roolinsa ja oikeutensa englannin puhujina. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu kolmesta tutkimusalasta: englanti lingua francana (ELF), kaksikielisyys ja identiteetti. Identiteettiä tarkastellaan poststrukturaalisen perinteen mukaisesti dynaamisena ja moninaisena konstruktiona, joka on ristiriitainen ja ajassa ja paikassa muuttuva. Identiteetille on olennaista subjektiivisuus: yksilö voi samaan aikaan sekä vaikuttaa omaan identiteettiinsä että olla ulkoisen vaikutuksen alainen. Tässä tutkielmassa tätä ulkoista vaikutusta tarkastellaan erityisesti määritelmien, kuten äidinkieli ja natiivipuhuja, sekä yksikielisen natiivipuhujan ihanteen näkökulmasta. Tutkielman aineisto koostuu strukturoiduista taustatietolomakkeista ja puolistrukturoiduista kerronnallisista henkilöhaastatteluista. Osallistujina on kuusi Suomen kansalaista, jotka ovat käyttäneet nuoresta asti englantia lingua francana ja kokevat sen vahvaksi kielekseen. Nämä osallistujat ovat elämänsä aikana kuuluneet kansainvälisiin yhteisöihin asuessaan eri puolilla maailmaa. Henkilöhaastattelut on tehty kerronnallisen teemahaastattelun muodossa, ja niitä analysoidaan diskurssianalyysin keinoin. Analyysin tukena käytetään positioteoriaa, jonka mukaan identiteetti rakentuu diskursseissa positioiden avulla. Nämä positiot voivat olla refleksiivisiä (itse määriteltyjä) tai interaktiivisia (toisten määrittelemiä), ja ne muokkaavat yksilön minä-kuvaa erilaisissa diskursiivisissa tilanteissa. Tutkimuksen tulokset tukevat väitettä kieli-identiteetin dynaamisuudesta ja muuttuvuudesta. Osallistujat näyttävät rakentavan kielellistä identiteettiään kontekstisidonnaisesti nojaten erilaisiin kielellisiin tekijöihin, kuten syntyperä, kompetenssi, funktio ja asenteet. Diskurssianalyysin ja positioteorian avulla analysoidut kertomukset osoittavat, että hallitseva yksikielisen natiivipuhujan ideaali vaikuttaa jossain määrin osallistujien kieli-identiteettiin. Lisäksi tuloksista havaitaan, että ulkoinen ja sisäinen (itse-) identifiointi ovat paikoittain ristiriidassa keskenään. Tämän vuoksi väitän, että kielelliset konstruktiot, kuten äidinkieli ja natiivipuhuja, eivät tue osallistujien kaksikielistä ja dynaamista kieli-identiteettiä.
  • What keeps friends together? Bonding, longevity, and other characteristics of group success in same-sex friendship groups over time 
    Lehtonen, Noora (2022)
    Friendship can be defined as long-term social bonds between non-kin, characterized by mutual affection and support. Friendship is often studied in dyadic interactions or in ego-networks, but less is known about the group level processes of friendship. This thesis investigates factors related to maintenance of adult friendships over longer periods of time, using real-life, retrospective data of friendship groups formed during the study years and maintained well into adulthood. Based on group research in cognitive and social psychology and evolutionary theories on friendship and cooperation, I am especially interested in the effect of group size and group bonding on group success, as well as the role of possible gender differences. Using data from the Fraternity Friendship Study (N = 284), collected from fraternity alumni members, I investigate factors that help adult friendship groups succeed over time. The friendship groups were between 5 and 18 members in size and were formed 12-24 years ago. The survey data regard aspects of fraternity activities and friendship groups both at the time of studies and at present. Group success is measured as group bonding (the Inclusion-of-Other-in-Self or IOS scale), reflecting the members’ emotional closeness towards the group, and meeting frequency. Qualitative aspects of group functioning are also examined. Results show that group success was related to group size at the time of group formation, as well as with qualitative aspects of the group, such as information flow, perceived homophily, and perceived attractiveness of the friends in the group. Group bonding moderated the effect of group size on meeting frequency, so that smaller groups benefitted more of bonding. Group bonding was also itself an important factor for how active the groups remained over the years. Group success did not differ between male and female friendship groups: bonding, meeting frequency, and group size did not vary by gender. However, group size had a slightly larger effect for the maintenance of female friendships, compared to male groups: especially small female groups were more likely to lose contact. Overall, a group size of approximately 10 members or more, roughly corresponding to sympathy group in the layered social network model, was found to be beneficial for group success.
  • “What the fuck’s going on here, exactly?” : The translation of swear words in the Netflix series Derry Girls’ first season 
    Helste, Anni (2024)
    This thesis investigates how swear words are translated from English to Finnish in the first season of the Netflix series "Derry Girls." It focuses on the different strategies used to adapt the often sensitive and culturally specific content of profanity for Finnish audiences. The study examines two main aspects: the categorization of swear words according to a linguistic framework and the specific translation strategies employed. The theoretical framework for this thesis is based on a model proposed by McEnery et al. (2000), which categorizes swear words based on their function.The findings of this thesis show how swear words in "Derry Girls" were translated from English to Finnish, primarily using omission and literal translation. The most common categories were religious oaths and persona insults. Omission was commonly used for religious oaths and general expletives, indicating a cautious approach to sensitive material. In contrast, literal translation was frequently used for personal insults in order to maintain the impact and authenticity of character interactions. I believe that this study adds to the field of translation studies by shedding light on the difficulties that translators face when adapting swear words in subtitles. It also emphasizes the importance of providing more detailed guidelines to translators when dealing with culturally loaded language. Future research could compare the translation of swear words in different television series and films across various languages. This would help identify common patterns and unique strategies that may be language or culture specific.
  • ”What the Heck Is a Rucksack?” : Finnish 9th Grade Students’ Preference for Variety between American English and British English 
    Kytömäki, Aina (2016)
    Tutkielman tarkoitus oli tutkia, kumpaa englannin kahdesta suuresta variantista suomalaiset yhdeksäsluokkalaiset suosivat, amerikanenglantia vai brittienglantia. Tarkoituksena oli myös tutkia, miten oppilaiden vapaa-aikanaan kohtaama englannin kieli vaikuttaa heidän mieltymyksiinsä. Vastauksia haettiin kolmen tutkimuskysymyksen kautta: 1) Kumpi variantti, brittienglanti vai amerikanenglanti, on suositumpi suomalaisten yläkouluikäisten oppilaiden keskuudessa? 2) Kuinka johdonmukaisesti oppilaat käyttävät sitä varianttia, jota he käyttävät eniten? ja 3) Miten oppilaiden käyttämä englanninkielinen media heijastuu variantin käytön johdonmukaisuuteen? Tutkimuksen teoriatausta käsittelee ensin englannin varianttien historiaa ja eroja. Teoriataustassa myös selvitetään englannin asemaa Suomessa ja maailmalla, sekä esitellään tutkimuksia englannin oppimisesta luokkahuoneen ulkopuolella. Myös aiempia tutkimuksia oppilaiden mieltymyksistä englannin variantteja kohtaan käsitellään. Aiemmat tutkimukset Suomessa ovat tarkastelleet ruotsinkielisiä oppilaita (Sjöholm, 2004) tai suomenkielisiä lukio-opiskelijoita (Järvenpää, 2014), joten tämä tutkimus tuo aiheeseen uuden näkökulman keskittymällä suomenkielisin yläkouluikäisiin oppilaisiin. Tutkimuksessa yhdisteltiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2015 kyselyllä, johon vastasi yhteensä 101 yhdeksäsluokkalaista oppilasta kahdesta helsinkiläisestä koulusta. Oppilaista 53 oli tyttöjä ja 43 poikia, joiden lisäksi viisi oppilasta ei ilmoittanut sukupuoltaan. Oppilaat olivat iältään 14-17-vuotiaita. Tutkimukseen osallistuneista oppilaista 23 oli englantipainotteisella luokalla, mutta tämän ei koettu olevan ratkaisevaa sen kannalta, mitä variantteja oppilaat suosivat. Kyselylomake rakentui kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa annettiin yhteensä 15 sanaparia, joissa oppilaiden tuli valita kumman vaihtoehdon he valitsisivat mieluummin. Kymmenessä näistä sanapareista oli kaksi samaa tarkoittavaa sanaa, joista toista käytetään enemmän brittienglannissa ja toista amerikanenglannissa. Loput viisi sanaparia sisälsivät saman sanan kahdessa eri kirjoitusasussa, jotka jälleen edustivat tutkimuksen kahta englannin varianttia. Kyselylomakkeen toinen osa selvitti vastaajien taustatietoja, kuten iän, sukupuolen ja oppilaan puhumat kielet. Lisäksi oppilaita pyydettiin arvioimaan oppikirjojen, television ja elokuvien, musiikin, kirjojen, videopelien ja internetin vaikutusta omaan englannin kielen taitoonsa. Tämän jälkeen oppilaita pyydettiin vielä arvioimaan, kuinka paljon aikaa he käyttävät edellä mainittuihin aktiviteetteihin englannin kielellä. Tutkimuksessa selvisi, että keskimäärin yhdeksäsluokkalaiset valitsivat sanoista mieluummin amerikan-englantilaisen kuin brittienglantilaisen vaihtoehdon, mutta yksittäisten sanaparien kohdalla suurin osa oppilaista valitsi toisinaan mieluummin brittienglannin sanan. Kirjoitusasuissa brittienglanti oli suositumpi kuin amerikanenglanti, mutta myös tässä näkyi vaihtelua yksittäisten sanaparien kohdalla. Suurin osa oppilaista ei ollut kovinkaan johdonmukainen valinnoissaan ja vain 10 % oppilaista osoitti vahvaa johdonmukaisuutta käyttämässään variantissa. Tutkimus myös osoitti, että oppilaiden vapaa-aikanaan käyttämällä englannin kielellä oli yhteyksiä heidän mieltymyksiinsä varianttien välillä. Esimerkiksi television ja elokuvien katselun ja amerikanenglannin suosimisen välillä havaittiin yhteys.
  • “What was the word for raising an orphaned intelligent creature?”—Surrogate Creators and Angelic Monsters: Reading Jeff VanderMeer’s Borne as a Posthumanist Reconfiguration of Mary Shelley’s Frankenstein 
    Baczynska Kimberley, Dominika (2022)
    This Master’s thesis examines Jeff VanderMeer’s postapocalyptic New Weird novel Borne (2017) in terms of the creator-creation myth as made famous by Mary Shelley’s Frankenstein (1818), and uses French philosopher Bruno Latour’s essay “Love Your Monsters” (2013) as a starting point. Reading Frankenstein as a parable for modern political ecology, Latour argues that, like Frankenstein, who famously neglected his creation, humanity’s real crime is not the creation of technologies, but rather the failure to love and care for them as we would our own children. Borne depicts a poignant relationship between a human, Rachel, and an orphaned nonhuman, Borne, whom she adopts as her child. The study reads this relationship as a narrative in which a human attempts, as Latour insists we do, to love their monster, thereby making the novel a bold reconfiguration and subversion of the Frankenstein myth. The primary theoretical perspective of the study is critical posthumanism, and Cary Wolfe’s posthumanism in particular. Posthumanism’s objective to destabilise western humanism and decentralise the human aligns perfectly with VanderMeer’s work which is also known for challenging and transgressing boundaries. The study begins by outlining the key elements of the Frankenstein myth and then proceeds to apply the myth to Borne. Through an analysis of how Rachel and Borne both comply with and challenge the conventional creator and creation figures, the study asserts that the main aspects of the myth that Borne challenges are the antagonism between creator and creation, and the monstrous status of the nonhuman creation. While both novels are engaging and poignant studies on mentality, intelligence, emotion, the right to knowledge, and the relationship between humans and nonhumans, the study concludes that Borne extends this study to all life, regardless of form. Moreover, by reconfiguring the myth in this way, the novel poses profound philosophical questions about personhood, agency, nonhuman sentience, and human exceptionalism, thereby encouraging a posthuman widening of perspective and the development of a more inclusive empathy cultivation across species lines—if indeed we are to think of species lines at all.
  • ”What were the rules here?” : Maaginen muutos ja sen vaikutukset romaaneissa White Apples ja The Infernal Desire Machines of Doctor Hoffman 
    Heikkeri, Lotta (2017)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa perehdytään maagiseen muutokseen ja sen vaikutuksiin kahdessa maagisen realismin lajityyppiin lukeutuvassa teoksessa, Angela Carterin The Infernal Desire Machines of Doctor Hoffmanissa sekä Jonathan Carrollin White Applesissa. Muutosta ja sen vaikutuksia puretaan tutkimalla fiktion osamaailmojen välisen rajapinnan murtumista sekä fiktion maailman sisäisten sääntöjen muuttumista. Maaginen realismi tarjoaa kiinnostavan lähtökohdan sääntöjen muuttumisen tutkimiselle, sillä siinä lukijan maailmaa muistuttavassa maailmassa alkaa tapahtua selittämättömiä asioita, joita sekä henkilöhahmot että lukijat joutuvat peilaamaan oman maailmansa sääntöjä vasten. Oudot ilmiöt voivat asettaa kyseenalaisiksi esimerkiksi luonnonlait ja sen, mikä on fiktion maailmassa mahdollista tai sallittua. Teoreettinen viitekehys sääntöjen muuttumisen hetkelle ja sen seuraamuksille löytyy fantastisen teoriasta ja etenkin Tzvetan Todorovin ajattelusta, jota täydennetään Marie-Laure Ryanin käsitteillä fiktion mahdollisista maailmoista. Mahdollisten maailmojen teoria sekä fantastisen kirjallisuuden määritelmät tarjoavat hyviä työkaluja fiktion osamaailmojen erittelemiseen ja tutkimiseen. Eri osamaailmojen tarkastelusta on kuitenkin mielekästä jatkaa eteenpäin ja pohtia sitä, kuinka eri fiktion tasot vaikuttavat toisiinsa ja millaisia seurauksia osamaailmojen välisellä liikkeellä tai sääntöjen rikkoutumisella on niin juonelle kuin henkilöhahmoille ja lopulta mitä muutokset ja reaktiot niihin kertovat. Muuttuneet säännöt mahdollistavat myös ironian syntymisen. Tutkielman kahdessa kohderomaanissa fiktion maailmat rakentuvat eri tavoin. Jonathan Carrollin White Apples -teoksessa fiktion osamaailmat ovat erillisiä, ja maailmojen välillä tapahtuu liikettä eri suuntiin. Maaginen muutos ei vaikuta ainoastaan elävien maailmaa asuttavien ihmisten toimintaan, vaan myös fiktion muista osamaailmoista kotoisin olevat hahmot joutuvat omaksumaan uudenlaisia sääntöjä. Angela Carterin The Infernal Desire Machines of Doctor Hoffmanissa taas muutos käynnistyy hiljalleen ihmisen toiminnan seurauksena. Romaanissa ei tarjota yksiselitteistä vastausta siihen, rakentuuko fiktion maailma yhdestä vai monesta erillisestä maailmasta. Muutos tutusta outoon ja siirtyminen meidän maailmaamme muistuttavasta maailmasta fantastisen piriin toimii myös juonen katalysaattorina. Henkilöhahmot joutuvat omaksumaan uusia sääntöjä ja tarttumaan toimeen. Romaanien tarkastelu Todorovin itseyden ja toiseuden teemojen kautta osoittaa myös, kuinka tehokas keino maaginen realismi on erilaisten vaihtoehtojen pohtimiseen: itseyden teemoilla voidaan käsitellä tietämistä ja mahdollisuuksia, toiseuden teemat taas koskevat houkutusta, himoa ja seksuaalisuutta. Mahdollisten maailmojen teoriaa ja fantastisen erilaisia määritelmiä yhdistelemällä voidaan siis analysoida maailmojen rakentumista ja niiden välistä liikettä monella eri tasolla, aina fiktion rakenteesta romaanin esittelemään tematiikkaan saakka. Se, mikä yhdistää niin strukturalistista kuin temaattisempaa tulkintaa on sääntöjen, mahdollisuuksien ja mahdottomuuksien analyyttinen tarkastelu.
  • When does domestication go too far? : viewers’ reception of domesticated subtitles 
    Lappalainen, Mirjam (2021)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan katsojien suhtautumista kotoutettuihin ruututeksteihin. Tarkoituksena on selvittää, millaisia argumentteja katsojilla on kotouttamista vastaan ja sen puolesta. Hypoteesi on, että suurin osa katsojista hyväksyy kotouttamisen, koska sen voidaan nähdä helpottavan tekstitysten lukemista ja sisäistämistä. Vastustajiakin kuitenkin varmasti löytyy, sillä koko kerätyn aineiston lähtökohtana on se, että kotoutettuja tekstityksiä on syystä tai toisesta kritisoitu. Tutkimuksen aineisto kerättiin julkisesta Facebook-ryhmästä, jonka jäsenet ovat pääasiassa henkilöitä, jotka eivät itse ole av-kääntäjiä. Ryhmästä seuloutui analysoitavaksi 9 keskustelua, joissa oli yhteensä 1 011 kommenttia. Kommentit kategorisoitiin vielä erikseen viiteen kategoriaan sisältönsä perusteella, ja lopullisessa analysoitavassa aineistossa oli 295 kommenttia. Analyysissä ilmeni, että suurin osa kommentoijista, jotka tässä tutkimuksessa edustavat katsojia, suhtautui kotouttamiseen myönteisesti. Kotouttamista vastaan nousi kolme pääasiallista argumenttia samoin kuin kotouttamisen puolesta. Tärkeäksi käsitteeksi paljastui immersio, johon kotouttamisella oli sekä negatiivinen että positiivinen vaikutus kontekstista riippuen. Muita huomionarvoisia seikkoja olivat käännöksen yksiselitteisyys, semanttisen merkityksen välittäminen sekä keskivertokatsojan palveleminen. Tulosten perusteella ei voida tehdä yleispäteviä johtopäätöksiä, sillä jokainen keskustelua herättänyt argumentti oli subjektiivinen ja näin ollen myös kotouttamiseen suhtautuminen on subjektiivista. Oli kuitenkin huojentavaa huomata, että suurin osa kommenttien kirjoittajista vaikutti ymmärtävän kääntäjän haastavan tehtävän ja sen, ettei kaikkia pysty samanaikaisesti miellyttää.
  • ”When my body was in some way a wave to swim in” : Alice Oswaldin "Dartin" (2002) diffraktiivinen poetiikka agentiaalisen realismin valossa 
    Loikala, Matias (2023)
    Tutkin maisterintutkielmassani Alice Oswaldin runoelmaa "Dart" (2002) Karen Baradin agentiaalisen realismin filosofian näkökulmasta. "Dart" käsittelee dialogimuotoisena runoelmana Dart-joen alueen ja siellä toimivien ihmisten keskinäisiä suhteita. Tutkielmani tuloksena esitän, että kun "Dartin" äänen ja veden poetiikkaa tutkii Baradin agentiaalisen realismin filosofian kautta, näyttäytyy Dart yhteenkietoutuvana ja yhteismuotoutuvana prosessina, jossa subjektien ja objektien väliset rajat huokoistuvat. Menetelmänäni käytän agentiaalisen realismin teorian soveltamista lyriikan tutkimukseen ja lähilukuun. Agentiaalinen realismi on posthumanistinen filosofian suuntaus, joka kyseenalaistaa kulttuurillisen ja aineellisen kaksinapaisen erottelun. Sen sijaan se ehdottaa maailman olevan diskursiivis-materiaalista jatkuvasti muutoksessa olevaa toimintaa. Agentiaalinen realismi näkee myös subjektien ja objektien väliset erottelut väliaikaisina ja jatkuvasti muuntuvina. Käytän analyysissäni eritoten Baradin diffraktion käsitettä, joka kuvaa aaltoliikkeiden törmäilyjä toisiinsa ja niiden muodostamia kuvioita. Tutkin "Dartin" aaltoliikkeiden poetiikkaa erityisesti äänen ja veden kautta, jotka muodostavat runoelman keskeiset motiivit. Baradin diffraktiokäsitteen lisäksi käytän äänen ja veden analyysissäni myös Mihail Bahtinin dialogismia sekä Astrida Neimaniksen hydrofeminististä teoriaa. Näiden avulla esitän tutkielmassani, että "Dartin" poetiikka rakentuu äänen ja veden aaltoliikkeiden varaan, joiden ristivedossa runoelman puhujat muotoutuvat subjekteiksi. Koska diffraktio toimii keskeisenä metaforana ja tutkimusmenetelmänä agentiaalisen realismin filosofialle yleisesti, käsittelen sen kautta "Dartin" äänen ja veden diskursiivis-materiaalisuutta toisiaan rakentavina prosesseina. Lopuksi sivuan vielä "Dartin" dialogiin nojaavaa muotoa eettisenä valintana sekä Baradin, Bahtinin että Neimaniksen vastaukseen ja vastuuseen pohjautuvien etiikkakäsitysten valossa.
  • When the Dust Settles : Reinforcing and Negotiating the Imagined West in Bannack Ghost Town, Montana 
    Öberg, Anni (2018)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin Montanan osavaltiossa sijaitsevaan Bannackin aavekaupunkiin liitettyjä narratiiveja. Eritoten Yhdysvaltain Lännessä sijaitsevat aavekaupungit muistuttavat populaarikulttuurista tutuksi tullutta ”Villiä Länttä”, ja aavekaupunkeihin matkustavia turisteja usein motivoikin mahdollisuus kokea minkälaista elämä ”Vanhassa Lännessä” aikanaan oli. Väitänkin, että Bannackin aavekaupunkia mainostavien esitteiden narratiivit yhdistettynä Instagramissa julkaistuihin vierailijakokemuksiin muodostavat voimakkaan kuvauksen siitä, minkälaiseksi tämä ”Vanha Länsi” tänä päivänä kuvitellaan. Tavoitteenani tässä tutkielmassa on tarkastella minkälainen paikan identiteetti kuvitellussa Lännessä vallitsee tämän päivän Yhdysvalloissa. Pyrin vastaamaan tähän kysymykseen analysoimalla niitä narratiivisia teemoja, jotka nousevat esiin Bannackiin liitetystä aineistostani. Työni sijoittuu kulttuurintutkimuksen ja eritoten Yhdysvaltain tutkimusperinteen alle, ja osallistuu kulttuurin muotoutumista sekä kulttuuristen merkitysten ja arvojen neuvotteluja käsittelevään laajempaan keskusteluun. Aineistoni koostuu seitsemästä Bannackin aavekaupunkia käsittelevästä esitteestä sekä yhteensä 315 Instagram-julkaisusta. Esitteet olen kerännyt vuonna 2015 aavekaupungin vierailijakeskuksesta, kun taas Instagram-materiaali muodostuu kaikista vuoden 2016 aikana julkaistuista kuvista, joihin on liitetty aihetunniste ”Bannack Ghost Town”. Tutkimusmenetelminäni hyödynnän sekä sisällönanalyysia että narratiivista analyysia. Tutkimuksessani keskeisimmät teoreettiset konseptit ovat paikan identiteetti, kollektiivinen muisti ja kulttuuriset narratiivit, Lännen myytti sekä välitetyt kokemukset. Tutkimukseni tulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan kulttuuriset narratiivit, myytit ja kansakunnan kollektiiviset muistot uudelleen luovat ja vahvistavat myyttistä Länttä. Narratiiveista nousee analyysin perusteella esiin erityisesti neljä selkeää teemaa, jotka olen nimennyt menneeksi loistoksi, menetykseksi ja rappeutumiseksi, jännityksen tavoitteluksi sekä yliluonnolliseksi Länneksi. Tutkimukseni osoittaa, että aavekaupunkien kaltaiset historialliset kohteet, jotka ovat kietoutuneita tarinoihin ja myytteihin, ovat antoisia tutkimuskohteita kuvitellun Lännen paikan identiteetin tarkastelulle. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että Bannackin historiaa, ja sen myötä koko kuviteltua Länttä pidetään nostalgisesti parempana aikana kuin nykyaikaa ja sillä on voimakkaasti tunteisiin vetoavia piirteitä. Tämä yhdysvaltalaisten mielikuvitukseen sijoittuva Länsi on myös jännittävä paikka, joka tarjoaa loputtomia mahdollisuuksia seikkailuille, ja sen paikan identiteetin eroteltavin piirre on aavemaisuus ja salaperäisyys. Länsi kuvitellaan yhä demograafisesti yhtenäisemmäksi kuin mitä se on koskaan todellisuudessa ollut, ja etniset vähemmistöt ovat tässä valkoisten amerikkalaisten dominoivassa paikan kuvauksessa sysätty sen reunoille.
  • When the Jokes Get Serious : Politics and Populism in Spanish Internet Memes 
    Löf, Riku (2020)
    Internetmeemeistä on tullut suosittu viestinnän muoto eri sosiaalisen median kanavissa. Nettimeemit ovat tunteenomaista ja luovaa viestintää, jolla voidaan osallistua julkiseen keskusteluun, esittää poliittisia mielipiteitä tai yksinkertaisesti kommentoida kanssakeskustelijoiden viestejä humoristisella ja visuaalisella tavalla. Tässä tutkielmassa tarkastellaan internetmeemejä poliittisen kommunikaation näkökulmasta. Tutkielmassani kiinnitän erityistä huomiota siihen, miten internetin meemikuvasto heijastelee populismintutkimuksen teoreettisessa keskustelussa esiin nousseita ajatuksia. Samalla pyrin osallistumaan keskusteluun siitä, miten populismia kommunikoidaan sosiaalisessa mediassa ruohonjuuritasolla. Tutkielmassani yhdistelen kahta teoreettista näkökulmaa populismista: Ernesto Laclaun teoriaa populismista artikulaation logiikkana sekä Benjamin Moffittin teoriaa populismista poliittisena tyylinä. Tavoitteenani on löytää näkökulma, jonka avulla pystytään analysoimaan merkitysten rakentumista sekä kielellisesti että visuaalisesti, mikä on erityisen tärkeää eri elementtejä yhdistelevien meemien tutkimuksessa. Testatakseni teoreettisessa osassa tekemiäni hahmotelmia, otan tarkasteluun espanjalaisessa sosiaalisessa mediassa leviäviä meemikuvia. Aineisto koostuu meemikuvista, jotka joko esittävät tai kommentoivat Espanjan entistä pääministeriä Mariano Rajoyta. Rajoy-meemikuvat valikoituivat aineistoksi, koska hänestä oli pääministerikausiensa saatossa tullut espanjalaisessa nettiyhteisössä leviävä sisäpiirivitsi. Espanjan poliittista tilannetta Rajoyn kausien aikana värittivät useat uudet populistiset puolueet ja liikkeet, joiden kritiikki kohdistui Rajoyn hallintoon sekä laajemmin poliittiseen eliittiin. Tämä heijastui vahvasti myös internetin Rajoyta kritisoivaan meemikuvastoon, joiden suosituimmat teemat (talouskuripolitiikka ja korruptio) vastasivat populististen liikkeiden pääteemoja. Teemoittelinkin aineistoni näiden kritiikinaiheiden mukaisiin kategorioihin, jotka vastaavat tutkielman neljättä ja viidettä päälukua. Tämän lisäksi kolmannessa luvussa käsittelen meemihuumoria, jonka kohteena ei niinkään ole Rajoyn politiikan sisältö vaan pikemminkin hänen persoonaansa ja olemukseensa liittyvät asiat. Tutkielman käsitteluvuissa kuvailen esimerkkien avulla millaisia näkemyksiä meemikuvat tekivät Rajoysta ja pyrin tulkitsemaan ja ymmärtämään niitä populismia käsittelevän teoreettisen kirjallisuuden kautta. Espanjalaiset meemikuvat levittivät erilaisia Rajoyta koskevia näkemyksiä, jotka osaltaan edesauttoivat populistisen kollektiivisen identiteetin muodostumista. Niiden avulla luotiin yhteyksiä toisistaan irrallisten poliittisten vaatimusten välille, kuvaamalla niitä yhtenäisenä rintamana Rajoyn edustamaa poliittista eliittiä vastaan. Ne myös korostivat vallitsevan yhteiskunnallisen järjestelmän kykenemättömyyttä vastata kansalaisten tarpeisiin. Meemikritiikin pohjavireenä vaikutti olevan vaatimus vallan palauttamisesta korruptoituneilta poliitikoilta kansalaisten käsiin.
  • When You Talk to an Officer, You Say "Sir" : translation of Address Forms in the Television Serial Band of Brothers 
    Sorsa, Jukka (2020)
    Tutkielmani aiheena on sotilaiden välisen puhuttelun kääntäminen yhdysvaltalais-britannialaisessa televisiosarjassa Band of Brothers, joka on esitetty Suomessa nimellä Taistelutoverit. Tutkin puhuttelusubstantiiveja, pronominien ja imperatiivirakenteiden kääntämistä sinutteluna ja teitittelynä sekä puhuttelun kääntämättä jättämistä tapauksissa, joissa puhuttelumuotojen puuttuminen voisi viitata suomalaiselle kielenkäytölle ominaiseen suoran puhuttelun välttämiseen. Olen lähestynyt tutkimusaihetta sotilasinstituution tarkastelun kautta: kyseessä on Erving Goffmanin (1961) määritelmän mukainen totaalinen instituutio, mikä selittää sen ominaispiirteitä, kuten muodollista puhuttelua osana hierarkiaa ja vallankäyttöä pikemminkin kuin sosiaalisena valintana tai kohteliaisuuden merkkinä. Sotilaskielessä substantiivipuhutteluun liittyy käännösongelmia, jotka korostuvat käännöstekstittämisessä, jossa pyritään tiiviiseen ja nopeasti ymmärrettävissä olevaan ilmaisuun. Angloamerikkalaisessa sotilasinstituutiossa, jossa yleisessä käytössä on esimerkiksi yksitavuinen puhuttelusana sir, muodollinen substantiivipuhuttelu on tyypillisesti tiiviimpää kuin suomalaisessa. Epämuodollisessa puhuttelussa on molemmissa instituutioissa enemmän vaihtelua. Koska puhuttelusubstantiivien käyttö on englannissa yleisempää kuin suomessa, erityisesti epämuodolliset puhuttelusanat ovat kuitenkin usein jätettävissä käännöksestä pois. Pronominipuhuttelussa käännösongelman tuottaa se, että englannin puhuttelupronomini you voidaan kääntää joko sinutteluna tai teitittelynä. Käännösongelma on sotilaskielessä pienempi kuin instituution ulkopuolisessa yleiskielessä, jossa odotukset voivat vaihdella, sillä Puolustusvoimissa teitittely on esimiehen ja alaisen välillä muodollisissa tilanteissa yleensä pakollista ja muulloinkin yleistä. Epämuodollisissa yhteyksissä ja toisensa hyvin tuntevien sotilaiden välillä hierarkian ohittavaa sinuttelua kuitenkin esiintyy. Analyysissa tarkastelen puhuttelua sekä muodollisissa että epämuodollisissa tilanteissa televisiosarjan kolmessa jaksossa. Analyysini on lähtökohdiltaan kvantitatiivinen, ja olen valinnut tarkastelemastani 726 puhuttelua sisältävästä repliikistä lähempään tarkasteluun 37 esimerkkiä. Yleinen kysymys, johon pyrin vastaamaan, on se, onko alkutekstissä esiintyvä puhuttelu käännetty sotilaskielen verrattain hyvin tunteva suomalainen kohdeyleisö huomioon ottaen siten, että käännöksessä säilyy sama uskottavuus, jonka alkuteksti saavuttaa sotilasinstituutiossa käytetyn kielen osalta. Erityistä huomiota kiinnitän merkkeihin suoran puhuttelun välttämisestä käännöksessä passiivi- ja nollapronominirakenteilla. Analyysin perusteella vaikuttaa, että puhuttelumuodot säilytettiin käännöksessä verrattain usein. Substantiivipuhuttelua oli poistettu eniten, ja sen vivahteita oli välitetty sinuttelu- ja teitittelyvalinnoilla. Suoraa puhuttelua ei erityisen selvästi vältelty passiivi- tai nollapersoonarakenteilla, joita oli havaittavissa vain pienehkö määrä; sen sijaan suurin osa käännöksessä vältetystä puhuttelusta selittyi av-kääntämisen ominaispiirteillä ja erityisesti tarpeella tiivistää ruututekstiä. Puhutteluvalinnat olivat yleisesti selitettävissä sotilasinstituution hierarkkisen rakenteen tai puhujan ja puhuteltavan sosiaalisten suhteiden kautta, ja usein merkitystä oli molemmilla. Sotilaspuhuttelu vaikutti yleisesti idiomaattiselta, ja käännösratkaisut noudattivat pitkälti suomalaisessa sotilasinstituutiossa esiintyviä tapoja ja käytäntöjä.
  • Where have all the swearwords gone : An analysis of the loss of swearwords in two Swedish translations of J. D. Salingers Catcher in the Rye 
    Karjalainen, Markus (2002)
  • Where is Gaelic? : Language attitudes and language shift on the Isles of Lewis and Harris 
    Smirnov, Stefan (2015)
    This study examines the position of Scottish Gaelic on the Isles of Lewis and Harris on the Outer Hebrides of Scotland. The research questions are: 1) in which circumstances is Scottish Gaelic spoken; 2) what affects the current situation of Scottish Gaelic; 3) what linguistic attitudes do people who live on Lewis and Harris have towards both Gaelic and English? The data was collected by a research questionnaire. The survey gathered 56 respondents in total, of whom 31 were from the Isle of Lewis and 25 from the Isle of Harris.
  • Whether or not you approve I think we can agree you understand : Vakuutteleva ja suostutteleva retoriikka David Foster Wallacen novellikokoelmassa Brief Interviews with Hideous Men 
    Ruotimo, Jussi-Pekka (2019)
    Pro gradu -tutkielmassani tarkastellaan David Foster Wallacen (1962–2008) novellikokoelman Brief Interviews with Hideous Men (1999) vakuuttelevaa ja suostuttelevaa retoriikkaa osana sukupuolten välistä vallankäyttöä. Aineisto koostuu fiktiivisistä haastattelusta, joista lyhimmät ovat alle sivun mittaisia ja pisimmät useita kymmeniä sivuja. Haastatteluiden luonteet ja tapahtumat eroavat paljon toisistaan: materiaali on kohosteisen sporadista. Käytän Arja Jokisen sommittelemaa diskurssianalyysin mallia retorisen aineiston erittelemiseen. Yleisemmin retorista universumia valotetaan Michel Foucault’n, Michael Billigin, Chaim Perelmanin sekä Wayne C. Boothin näkemyksien kautta. Tutkielmani aiheen taustalla on sen ajankohtaisuus. Niin kutsutun Me too -liikkeen myötä ajallemme on tullut ominaiseksi seksuaalinen häirintä sekä sukupuolten väliset jännitteet. Taustoitan tutkielmassani ilmiön syntyä ja sen moninaisuutta, ja tarjoan esimerkkejä Wallacen novelleista koskien arkista vakuuttelevaa ja suostuttelevaa retoriikkaa, joka ilmenee myös vallankäyttönä. Osin novelleja on myös luettu turhankin tarkoitushakuisen feministisellä agendalla. Tutkielmassani näytetään, kuinka Wallace monimutkaisen retorisen verkon luoden onnistuu satirisoimaan vallalla olevaa diskurssia. Brief Interviews with Hideous Meniin keskittyvä tutkimus on noussut jalustalle aivan viime aikoina, siitä esimerkkinä on niin kutsutun Wallace Studies -oppikokonaisuuden syntyminen. Esseekokoelmat A Companion to David Foster Wallace (2013) ja The Cambridge Companion to David Foster Wallace (2018) ovat tasoittaneet tietä omalle tutkimuksellenikin. Kehystän tutkimustani myös novellimuodon taustoittamisella ja tarkastelulla. Osoitan, että Wallace on tietoinen novellistiikan perinteistä ja historiasta, sekä sen nykyaikaisemmista konventoista. Siten hän kykenee luomaan erityislaatuisen muodon, jolle ehdotan nimeä haastattelumainen monologi. Sille ominaista on tietokirjallisuusmaisen aineksen sekoittaminen fiktioon. Linjaan, että Wallacen käyttämä muoto mahdollistaa hänen temaattisen lähestymistapansa. Ensisijainen tutkimuskysymykseni on, millaisia retorisia keinoja Wallace käyttää Brief Interviews with Hideous Menissä. Kaiken kaikkiaan tutkielmassani osoitetaankin, että Wallacen retoristen keinojen kirjo on poikkeuksellisen laaja. Siten luennassani Brief Interviews with Hideous Men näyttäytyy eräänlaisena retorisena pelinä kauttaaltaan: se on itsessään satiiri sukupuolten välisten suhteiden diskursseista.
  • White whisky, black brandy : Väkevien alkoholijuomien mainonta 1960–luvun Yhdysvalloissa 
    Rautamies, Kerttu (2016)
    Tutkin väkevien alkoholijuomien mainontaa Yhdysvaltalaisissa aikakauslehdissä. Lähdeaineistona käytän lehtiä Life ja Ebony, joista ensimmäinen edustaa valtavirran valkoista amerikkalaisuutta ja tälle kohderyhmälle suunnattua mainontaa, ja jälkimmäinen mustalle vähemmistölle kohdennettua alkoholimainontaa. Tutkimuk-sen mielenkiinnon kohteena on väkevien alkoholijuomien printtimainonta: miten mainonta eroaa kyseisissä lehdissä ja tapahtuuko tässä muutosta tarkastelujakson, vuosien 1960–1968 välillä. Tutkielmani aineistona ovat pääasiassa suuret, kokosivun mainokset. Käytän tutkielmassani laadullisia menetelmiä, sisällönanalyysiä ja historiallista laadullista lähestymistapaa joiden pohjalta teen tulkintoja kuvallisesta mainosaineistosta. Vertailen Lifen ja Ebonyn antamaa kuvaa siitä, millaisia juomia ajanjaksona kulutettiin ja millaisen kuvan mainostajat halusivat tuotteistaan välittää. Otan huomioon historiallisen ajanjakson erityispiirteet, keskittyen erityisesti mustan väestön erikoisasemaan ja kansalaisoikeustaistelun etenemiseen. Pääpaino tutkimuksessa on kuitenkin mainosten välittämässä kuvassa 1960–luvun yhteiskunnasta. Väkevien alkoholijuomien mainonta erosi toisistaan, kun vertailin kahta eri aikakauslehteä. Eroja oli juomien laadussa ja mainosten sisällössä. Valkoisille keskiluokkaisille kuluttajille suunnatussa lehdessä ei näkynyt juurikaan vähemmistöjen edustajia, ei myöskään mustia amerikkalaisia. Usein sama mainos oli tehty uudes-taan vähemmistön lehteen, luoden eri mallien avulla samaistuttavia kohteita mustille kuluttajille. Kansalaisoikeustaistelu ja mustien poliittisen ja yhteiskunnallisen aseman paraneminen näkyi mainosaineis-tossa hitaasti. Muutamat integroidut mainokset, siis mainokset joissa esiintyi sekä mustia että valkoisia, olivat poikkeuksia joita esiintyi vasta käsittelemäni ajanjakson loppupuolella. Näitä mainoksia esiintyi sekä Lifessä että Ebonyssä. Mainostajat muuttivat toimintatapojaan hitaasti, taustalla tähän vaikuttivat sekä taloudelliset että yhteiskunnalliset syyt. Poliittiset edistysaskeleet mustien kansalaisoikeuksien paranemisen suhteen nä-kyivät tutkimassani aineistossa vain vähäisissä määrin.
  • Who Cares (for the Planet)? : Experiences of Girlhood and Agency in Youth Climate Activism 
    Pahkala, Annaliina (2023)
    Youth climate activism has accelerated on an unprecedented scale since 2018 and of the rising popularity of international activist movements Fridays For Future and Extinction Rebellion. Gender and age affect all social positions, but the meaning of girlhood is scarcely studied in the context of youth climate activism. This thesis aims to address this gap and offer valuable perspectives on girls’ experiences of agency and girlhood in climate activism, which is a powerful way to practice active citizenship. This thesis delves into girls’ gendered and age-specific positions in the youth climate movement and explores the boundaries activist girls experience due to their girlhood. The material consists of interviews with 13 girls from Finland, Sweden, and Denmark who are active on climate matters. For the purpose of the analysis, the participants are categorised as climate activists and climate agents, depending on their self-perceived position and forms of action. I study the positions of power and their connection to different cultural positionings by using an intersectional approach in the analysis. I present the ways climate activism is practiced by the participants, both in the public and private spheres. The participants are in different parts of their activist journey and have different experiences of age-related boundaries. Being a girl also produces boundaries for agency both in social and public arenas. The boundaries are often set by adults, but the participants experience their parents being a great support, even when the boundaries for activists are negotiated. Critical voices towards activism usually come from adults outside the movement or in a school environment. School climate/environment groups are also important arenas for young people to get engaged in climate activism. The strong involvement of girls is normalised in the movement, which the participants reflect on resulting from girls’ socialisation to care about other people and the environment. Regardless of the emphasised inclusiveness of the movement, some gendered boundaries and obstacles, such as the cultural notions of girls as individual heroes and experiences of not being safe, remain and need to be overcome to act.
  • "Who would miss the mankind?" : Ihmisen ja luonnon suhde postapokalyptisen fiktion pelkistetyissä maailmoissa 
    Walin, Laura (2018)
    Tutkin tässä pro gradu -työssä ihmisen ja luonnon suhteen kuvausta kolmessa postapokalyptiseen fiktioon lukemassani teoksessa. Tutkittavat teokset ovat Cormac McCarthyn vuonna 2006 ilmestynyt teos The Road, J.G. Ballardin vuonna 1962 ilmestynyt The Drowned World sekä vuonna 1949 ilmestynyt George R. Stewartin Earth Abides. Tutkielman menetelmänä on ekokriittinen luenta, jolle on ominaista luontokeskeinen lähestymistapa tutkittaviin teoksiin, se, minkälaisia merkityksiä annamme luonnolle, ja se, miten tämä merkityksenanto vaikuttaa siihen, miten luontoa kohtelemme. Ekokriittinen analyysi nivoutuu työssä kriittiseen posthumanismiin, filosofiseen suuntaukseen, jonka tavoitteena on ihmisen kategorian suhteellistaminen. Hahmottelen ensiksi postapokalyptisen fiktion määritteleviä piirteitä. Esitän, että dystopiasta postapokalyptisen fiktion erottaa se, ettei apokalypsitapahtuman jälkeisessä maailmassa ole olemassa toimivaa yhteiskuntaa. Näin teosten pelkistetyissä maailmoissa korostuukin ihmisen ja luonnon välinen suhde. Muita postapokalyptisen fiktion piirteitä ovat äkillinen tapahtuma (apokalypsi), joka on romahduttanut ihmisten lukumäärän niin vähäiseksi että lajimme sukupuutto on vääjäämättä edessä, sekä keskittyminen apokalypsin jälkeisen tilanteen kuvaukseen. Väitän, että postapokalyptinen fiktio on omiaan ihmisen ja luonnon välisen suhteen tarkastelulle, koska teosten maailmoissa tuohon suhteeseen vaikuttavien elementtien joukko on pienentynyt, ja suhdetta voi siksi tarkastella ikään kuin laboratorio-olosuhteissa. Tarkastelen ihmisen ja luonnon välistä suhdetta kolmella eri tasolla: miten ihmisen vaikutus maisemaan hiipuu, mikä on ihmisen merkitys toisille lajeille ja minkälaiset ihmisen lajiominaisuudet osoittautuvat arvokkaiksi teosten postapokalyptisissä maailmoissa. Analyysi paljastaa postapokalyptisessa fiktiossa ilmenevän ihmisen merkityksettömyyden maapallon muulle ekosysteemille, mutta myös ihmisen ainutlaatuisuuden lajina, jolla on mahdollisuus joko kokonaan tuhota maapallonlaajuinen ekosysteemi tai pelastaa se. Teoksista käy myös ilmi ihmisen inhimillinen tarve olla karuimmissakin olosuhteissa toiveikas oman tulevaisuutensa suhteen. Tulosteni perusteella postapokalyptisten teosten ekokriittiseksi funktioksi nouseekin se, kuinka kirjallisuuden keinoin voidaan näyttää, miltä ihmislajin äkillinen tuho näyttäisi, varoittaa sen nykytoiminnastamme kumpuavista syistä ja osoittaa mahdollisen sukupuuttomme seuraukset niin yksilöille, lajillemme kuin koko maapallolle. Postapokalyptinen fiktio kertoo, että me olemme laji, joka pystyy ottamaan vastuun teoistaan tällä planeetalla, jos niin haluaa. Me olemme myös laji, joka pystyy kuvittelemaan, miten voi käydä, jos emme tuota vastuuta ota.
  • “Why should I empathize with the bad guy?” : Exemplary Figures Teaching All-inclusive Empathy in R. J. Palacio’s two youth novels, Wonder and Auggie and Me – Three Wonder Stories 
    Salminen, Elina (2023)
    The thesis aims to show how cognitive empathy, i.e. rational perspective taking of others’ mental states, seems to be more productive in most human interactions than the natural, i.e. affective or emotional empathy, that we spontaneously tend to feel for those who are close or similar to us or for those who suffer. The thesis claims that people both with and without disabilities should be treated with case-by-case cognitive empathy, meaning that people without disabilities might sometimes need more empathy than people with disabilities. This thought and operating process that is called all-inclusive empathy, does not come naturally to most people but needs conscious practice and reflection, preferably from the early age. The term all-inclusive empathy refers not only to all kinds of people who need empathy, but also to all kinds of issues that raise the need for empathy in the beneficiary. This means that the need for empathy should always originate in the beneficiary, not in the empathizer. Related to empathy, the thesis introduces Linda Zagzebski's exemplarist moral theory (EMT), which suggests that we should not trust moral norms and rules but instead our feelings of admiration towards certain morally admirable people, i.e. exemplary figures, and then mirror that admiration with critical reflection. According to EMT, exemplary figures can be found anywhere; in real life, novels, films, plays, etc., and they guide us how to behave morally in each situation. Prerequisite for this guidance is that our admiration towards them should stand up to critical reflection over time. Concerning the literature studies, the thesis examines R. J. Palacio’s two youth novels, Wonder and Auggie and Me – Three Wonder Stories, and shows how the novels implement the above mentioned themes; cognitive and all-inclusive empathy, and exemplarist moral theory. The novels combine all-inclusive empathy and EMT by revealing some characters as exemplary figures and showing how they exemplify cognitive and all-inclusive empathy in the story. The examination of the novels clarifies how the theoretical concepts of EMT and all-inclusive empathy make a difference when implemented in real life situations and are distinct from other related theories such as other moral theories and the concepts of affective and emotional empathy. The overall aim of the thesis is to enhance well-being of people both with and without disabilities by encouraging them to search inspirational exemplary figures and practice cognitive and all-inclusive empathy. Furthermore, the thesis claims that R. J. Palacio’s two novels could be used in character education in schools and other educational and free-time contexts, because novel reading in general enhances empathy, and especially the novels that represent affective perspective taking, i.e. an attitude that combines emotional involvement and cognitive process, could be particularly effective in character education. Palacio’s novels implement affective perspective taking by evoking diverse feelings in a reader, who then sees how the exemplary figures in the story deal with their own emotions and transform them into moral actions. A suggestion for future research in the fields of empathy, literary studies and character education is to search and build a database for novels with exemplary figures who carry out all-inclusive empathy through affective perspective taking.
  • Why So Rude? : A Study on the Perceived Mistreatment of Female Gamers in Online Discussion Forum Discourse 
    Känsälä, Olli (2016)
    Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää millaisia ovat asenteet naispelaajia kohtaan verkossa sijaitsevilla, pelaamiseen keskittyneillä keskustelufoorumeilla. Tutkielma lähestyy aihetta pyrkimällä selvittämään kohdellaanko naispelaajia huonosti keskustelufoorumien sisällä tapahtuvassa diskurssissa. Tutkielman teoriatausta käsittelee verkkokeskustelun tyypillisimpiä piirteitä sekä eri sukupuolten käyttämien diskurssityylien eroavaisuuksia. Näiden lisäksi tutkielma käsittelee Brownin ja Levinsonin kohteliaisuusteoriaa sekä Bousfieldin esittämää teoriaa epäkohteliaisuudesta, jonka pohjalta tutkielmaan valittu aineisto analysoidaan. Tutkielman aineisto koostuu verkon keskustelufoorumeilta kerätyistä viidestä keskustelusta kokonaisuudessaan. Keskustelut analysoidaan käymällä ne läpi keskittyen naispelaajiin kohdistuvaan epäkohteliaaseen käytökseen. Aineisto osoittaa verkkokeskustelun sisältävän merkittävän määrän naispelaajiin kohdistuvaa epäkohteliasta käytöstä, jonka yleisin esiintymismuoto on etäännyttäminen. Tämä ilmenee käytännössä usein vastakkainasetteluna nais- ja miespelaajien välillä, joista osa ei koe naispelaajien olevan oikeita pelaajia. Tutkielman aineiston perusteella voidaan siis sanoa, että verkkokeskustelut sisältävät käytöstä, jonka koettaisiin olevan epäsopivaa tavanomaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Tämä käytös saattaa osaltaan johtua verkon tarjoamasta anonymiteetistä.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO