Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by discipline "Gastroenterologinen kirurgia"

Sort by: Order: Results:

  • Terho, Petra (2016)
    BACKGROUND The purpose of the study was to identify risk factors for conversion of laparoscopic cholecystectomy and risk factors for postoperative complications in acute calculous cholecystitis. The most common complications arising from cholecystectomy were also to be identified. METHODS 400 consecutive patients, who had undergone non-elective laparoscopic or open cholecystectomy for acute calculous cholecystitis in Meilahti Hospital in 2013-2014, were included into analysis. The Clavien-Dindo classification of surgical complications was used. RESULTS 373 (93.2%) patients had laparoscopic cholecystectomy initiated of which 84 (22.5%) were converted to open surgery. 27 patients had surgery initiated as open cholecystectomy. Multivariate logistic regression identified CRP over 150 mg/l, age over 65 years, diabetes, gangrene of the gallbladder and an abscess as risk factors for conversion. 76 (19.0%) patients experienced complications. Multivariate logistic regression identified age over 65 years, male gender, impaired renal function and surgery finished as open cholecystectomy as risk factors for complications. CONCLUSIONS Advanced cholecystitis with high CRP, gangrene or an abscess increase the risk of conversion. The risk of postoperative complications is higher after open cholecystectomy. Early identification and treatment of acute calculous cholecystitis might reduce the number of patients with advanced cholecystitis and thus improve outcomes.
  • Victorzon, Mats (2017)
    Syftet med denna studie är att, utöver en litteraturöversikt över kirurgisk vård av kolorektalcancer, göra en jämförelse av kolorektalpatienter som opererats med antingen laparoskopisk eller öppen kirurgisk teknik. Studien var en prospektiv observationsstudie gjord vid två finländska centralsjukhus, där den öppna gruppen fungerade som kontrollgrupp. I linje med andra dylika studier konstaterades den genomsnittliga operationstiden vara betydligt längre (53 minuter) i den laparoskopiska (175 minuter vs. 122 minuter) gruppen, medan den operativa blodförlusten var mindre (217 ml vs. 327 ml, p = 0,001) och den postoperativa sjukhusvistelsen kortare (8,5 dagar vs. 9,0 dagar, p = 0,004). Statistiskt signifikanta skillnader i postoperativa komplikationer eller långtidsöverlevnad kunde ej konstateras.
  • Varkila, Nora (2016)
    Syövän ja veren hyytymisen välillä on useita yhteyksiä. Erityisesti haimasyöpä, kuten duktaalinen adenokarsinooma (PDAC), lisää merkittävästi hyytymisaktiviteettia. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää syövän levinneisyyden, hoitojen ja preoperatiivisten biomarkkereiden yhteyttä haimasyövässä, verraten sitä hyvänlaatuiseen intraduktaaliseen papillaariseen musinoottiseen neoplasiaan (IPMN). Tutkimukseen otettiin 158 haimatuumorin vuoksi leikattua potilasta, joiden kasvain diagnosoitiin joko PDAC:ksi tai IPMN:ksi. Verenkuvaa, hyytymis- ja tuumorimarkkereita analysoitiin preoperatiivisesti. Potilaat jaettiin ryhmiin riippuen syövän levinneisyydestä ja neoadjuvanttihoidoista (NT). Hyytymistekijä VIII (FVIII:C) oli aktiivisempi PDAC potilailla kuin IPMN potilailla (p<0.05), paitsi paikallisilla NT-hoidetuilla PDAC potilailla. D-dimeeripitoisuus oli suurempi paikallista hoitamatonta PDAC:ta ja metastasoinutta NT-hoidettua PDAC:ta sairastavilla kuin IPMN potilailla (p<0.02). Tuumorimarkkeri CA 19-9 oli koholla PDAC potilailla, lukuun ottamatta paikallista NT-hoidettua PDAC:ta. Yhdistämällä FVIII:C, D-dimeeri ja CA 19-9-tulokset aikaansaimme paneelipisteytyksen, joka erotti kaikki PDAC ryhmät IPMN potilaista (p<0.05). Tutkimuksessamme CA 19-9 ei yksinään erottanut kaikkia PDAC ryhmiä IPMN:stä. Yhdistämällä CA 19-9:ään hyytymistä kuvaavat FVIII:C:n ja D-dimeerin syntyy paneelipisteytys, joka preoperatiivisesti ennustaa PDAC:a.
  • Mali, Juha (2016)
    Background: Even though evidence for non-antibiotic treatment of uncomplicated diverticulitis exists, it has not gained widespread adoption. Objective: The aim of this prospective single-arm study was to analyze safety and efficacy of symptomatic (non-antibiotic) treatment for uncomplicated diverticulitis during a 30-day follow-up period. Design: Single-arm prospective trial (ClinicalTrials.gov ID NCT02219698). Settings: An academic teaching hospital functioning as both a tertiary and secondary care referral center. Patients: Patients, who had computer tomography verified uncomplicated acute colonic diverticulitis (including diverticulitis with pericolic air), were evaluated for the study. Patients with ongoing antibiotic therapy, immunosuppression, suspicion of peritonitis, organ dysfunction, pregnancy, or other infections requiring antibiotics were excluded. Interventions: Symptomatic in- or outpatient treatment consisted of mild analgesics (non-steroidal anti inflammatory drug or paracetamol). Main Outcome Measures: The incidence of complicated diverticulitis was the primary outcome. Results: Overall, 161 patients were included in the study and 153 (95%) completed 30-day follow-up. Four (3%) of these patients were misdiagnoses (abscess in the initial computer tomography scan). Total of 14 (9%) patients had pericolic air. Altogether, 140 (87%) patients were treated as outpatients and 4 (3%) of them were admitted to hospital during the follow-up. None of the patients developed complicated diverticulitis or required surgery, but antibiotics were given to 14 (9%, 6 per oral, 8 intravenous) patients 2 days (median) after inclusion. Limitations: This study is limited by the lack of comparison group and relatively short follow-up. Conclusions: Symptomatic treatment of uncomplicated diverticulitis without antibiotics is safe and effective.
  • Lanki, Mira; Seppänen, Hanna; Mustonen, Harri; Böckelman, Camilla; Juuti, Anne; Hagström, Jaana; Haglund, Caj (2018)
    BACKGROUND: Toll-like receptors (TLRs) play an essential role in our innate immune system and are a focus of interest in contemporary cancer research. Thus far, TLRs have shown promising prognostic value in carcinomas of the oral cavity, colon, and ovaries, but the role of TLRs in pancreatic ductal adenocarcinoma (PDAC) awaits exploration. We set out to investigate whether TLR expression could serve in prognostic evaluation in PDAC, as well. METHODS: Our study comprised 154 stage I – III PDAC patients surgically treated at Helsinki University Hospital between 2000 and 2011. Patients who received neoadjuvant therapy were excluded. Tissue microarrays and immunohistochemistry allowed assessment of the expression of TLR2 and TLR4 in PDAC tissue, and we matched staining results against clinicopathological parameters using Fischer's test. For survival analysis, we used the Kaplan-Meier method and the log-rank test, and the Cox regression proportional hazard model for univariate and multivariate analyses. RESULTS: Strong TLR2 expression was observable in 51 (34%) and strong TLR4 in 50 (33%) patients. Overall, neither marker showed any direct coeffect on survival. However, strong TLR2 expression predicted better survival when tumor size was less than 30 mm (HR=0.32; 95% CI 0.13 – 0.75; p=0.009), and strong TLR4 expression predicted better survival in patients with lymph-node-negative disease (HR=0.21; 95% CI 0.07 – 0.65; p=0.006). CONCLUSION: We found strong TLR2 and TLR4 expression to be independent factors of better prognosis in PDAC patients with stage I-II disease.
  • Kotila, Laura (2016)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Meilahden sairaalan vatsaelinkirurgisella osastolla hoidettujen potilaiden taustasairauksien vaikutusta hoitotapaan, hoitojakson pituuteen ja kuntoon hoitojakson päätyttyä. Näin tavoiteltiin parempaa ymmärrystä hoidettujen potilaiden demografiasta, sekä siitä miten potilaan ominaisuudet vaikuttavat hoitojaksoon. Tavoitteena oli saada tietoa, jota voidaan hyödyntää resurssien aiempaa tehokkaammassa ohjauksessa ja hoidon vaikuttavuuden arvioinnissa. Tutkimusaineistona käytettiin osastolla V1P hoidettujen potilaiden sairaskertomustekstejä vuoden 2014 alkupuolelta (N=1611). Teksteistä kerättiin tiedot potilaiden demografiasta: sukupuoli, ikä, taustasairaudet; hoitotavoista: hoitomuodosta; tehohoidon tarpeesta; kuvantamistutkimusten teosta; sekä päätetapahtumasta joka tässä tutkimuksessa on potilaan paluu kotiin), siirtyminen sairaalahoitoon muualle tai kuolema osastohoidon aikana. Taustasairauksien huomioimiseen tutkimuksessa käytettiin Charlsonin komorbiditeetti-indeksiä (CCI). Potilaista suurin osa palasi kotiin, hoito jatkui toisessa sairaalassa 28%:lla, osastolla kuolleita aineistossa oli 1%, tehohoidon tarve oli 1,2%:lla. Keskimääräinen hoitoaika oli 3 vuorokautta. Hoitojakson pidentymisen kannalta merkitsevin tekijä oli ikä (p<0,001). Sairaalahoidon jatkumista toisessa sairaalassa ennustivat ikä (p<0,001) sekä CCI-pisteet (p<0,001). Laparotomia oli itsenäinen riskitekijä kuoleman (p=0,024) ja sairaalahoidon jatkumisen (p<0,001) kannalta.