Browsing by discipline "Hudsjukdomar och allergologi"
Now showing items 1-6 of 6
-
(2018)Cutaneous T-cell lymphomas, CTCL, are a diverse group of non-Hodgking lymphomas that are characterized by malignant T-lymphocytes migrating to the skin. This heterogenous group of diseases may vary from the slowly progressive Mycosis fungoides to the rapidly progressing and aggressive Sezary syndrome. Since the pathomecanism of CTCL is poorly understood, there is no effective treatment for CTCL so far. Human endogenous retroviruses, HERVs, are sequences in our genome, integrated by ancient viruses. Due to insertion into our germline, these gene sequences have become a permanent part of our heredity and are therefore a tempting subject of research. The aim of this study was to investigate the expression of not only the HERV encoded protein syncytin-1 itself, but also its receptors ASCT1 and ASCT2 in different cell-lines of CTCL. For comparison I used ordinary placental cells, where syncytin-1 functions as a part of the normal physiology. Besides, HERV expression has earlier been found to be involved in different pathomechanism of ours, for example the mechanisms behind T-cell leukemia and Multiple sclerosis. In this study, I used cultured CTCL cell lines Mac-1, Mac-2, MyLa and Jurkat. By using immunocytochemistry and western blot I studied the localization and relative amount of expression of the proteins of interest and found the ASCT2 receptor to be expressed in every cell line investigated while ASCT1 and syncytin-1 expression was lower. This study was the first one to show the expression of syncytin-1 receptors in CTCL. Simultaneously the results strengthens the theory of syncytin-1 being involved in the pathomechanism of CTCL and not impossibly of other malignancies as well. Hence, this study offers a new perspective to the development of CTCL treatment.
-
(2014)The purpose of this study was to determine whether the severity of atopic dermatitis (AD) and concomitant atopic diseases correlate with one's history of herpes simplex (HSV) infections. Previous studies have shown that high serum immunoglobulin E (IgE) levels and high severity of AD are connected with eczema herpeticum infections. 459 patients, whose history of HSV infections was known, were assessed in this study. The dependency between these possibly predisposing factors and history of HSV infections was analysed using chi-square and Kruskal-Wallis –tests, and relationship was further investigated in multinomial logistic regression to determine odds ratios. Age, allergic conjunctivitis and asthma were shown to have a statistically significant correlation with history of recurrent herpes infections or eczema herpeticum. Because of the setting of this study further follow-up is required to better assess the effect of serum IgE levels and severity of AD on the incidence of herpes simplex infections.
-
(2018)Nethertonin syndrooma (NS) on harvinainen, henkeä uhkaava peittyvästi periytyvä ihotauti. Mutaatiot SPINK5-geenissä johtavat LEKTI-proteiinin puutokseen ihon orvaskedessä, mikä johtaa vakavaan ihon läpäisyesteen häiriöön. NS-potilailla on toistuvia bakteeri-infektioita, jotka ovat erityisen vaikeita vastasyntyneillä. Heillä on atooppisen ihottuman kaltainen ihon tulehdus, useita vaikeita allergioita ja astmaa. NS:ään ei ole parantavaa hoitoa vaan hoito on oireenmukainen. Tämän tutkimuksen tavoite oli selvittää aiempaa tarkemmin mahdollisia puutoksia ja toiminnallisia muutoksia NS-potilaiden (n=11) lymfosyyttien alaluokissa. Lisäksi selvitin muutosten yhteyttä potilaiden infektioiden määrään ja antibioottikuurien tarpeeseen. Selvitimme myös suonensisäisesti annetun immunoglobuliinihoidon (IVIG) vaikutusta potilaiden oireisiin sekä lymfosyyttien alaluokkiin. Koska LEKTI-proteiini ilmentyy myös kateenkorvassa, selvitimme sen ja elimistön immuunivasteen kannalta keskeisen AIRE-proteiinin keskinäistä ilmentymistä normaalissa kateenkorvassa. Potilailla oli useita poikkeavuuksia lymfosyyttien alaluokkien ilmiasuissa sekä toiminnassa. Osa näistä poikkeavuuksista korreloi infektioiden ja antibioottikuurien määrän kanssa. IVIG-hoito korjasi osaa näistä poikkeavuuksista ja lisäksi helpotti ihon kutinaa ja punoitusta, allergisia oireita, ruokatorven refluksisairautta sekä lisäsi hiustenkasvua. LEKTI ilmeni terveillä verrokeilla kateenkorvassa lähellä AIRE-positiivisia epiteliaalisia soluja, mikä viittaa siihen, että proteiinilla voisi olla rooli T-solujen kypsymisessä kateenkorvassa. Tutkimus vahvistaa NS-potilaiden runsaiden infektioiden liittyvän immuunipuutokseen sekä potilaiden hyötyvän IVIG-hoidosta.
-
(2016)Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa pemfigoidiin liittyviä edeltäviä sairauksia ja lääkityksiä suomalaisessa potilasotoksessa. Pohjoiseurooppalaisia tutkimuksia aiheesta ei ole tehty. Aineistoon kuului 79 potilasta, joilla oli HYKS:in Iho- ja allergiasairaalassa vuosina 2012–2013 ihon suoralla immunofluoresenssitutkimuksella varmennettu pemfigoidi. Potilaiden hoitokertomuksia tarkasteltiin tutkimuksessa retrospektiivisesti. Noin puolet aineiston potilaista oli miehiä. Keski-ikä sairastuessa oli 76,4 vuotta. Yleisimmät diagnoosit olivat verenpainetauti, tyypin 2 diabetes ja sepelvaltimotauti. Neurologinen sairaus todettiin 45,7 prosentilla ja 24,3 prosentilla oli taustalla syöpätauti. Käytetyimpiä lääkkeitä olivat statiinit, beetasalpaajat ja diureetit. Lähes kaikilla potilailla oli pemfigoidin yleistynyt tautimuoto. Potilailla esiintyi rakkuloita (94,3 %), kutinaa (82,8 %), ihottumaleesioita (54,3 %), limakalvo-oireita (14,3 %) ja urtikarialeesioita (7,1 %). Yleisin ensilinjan hoito oli paikallisen ja systeemisen kortikosteroidin yhdistelmä. Kortikosteroideja käytettiin myös monoterapiana sekä systeemisesti että paikallisesti annosteltuna. Hoito oli pääasiallisesti tehokasta, mutta usein vaadittiin toinenkin hoitolinja. Neurologisten sairauksien ja syöpätautien korkea esiintyvyys aineistossa vastaa kirjallisuudessa kuvailtuja havaintoja. Tulevaisuudessa verrokkitutkimus on välttämätön tarkemmin kuvaamaan taudin komorbiditeetteja.
-
(2016)Pistiäisallergian diagnosointiin on käytössä monia eri menetelmiä: kaupalliset seerumin IgE-tutkimukset, ihopistokokeet, Iho- ja allergiasairaalan immunospot-tutkimus ja allergeenikomponenttitutkimukset. Allergeenikomponenttitutkimusten (ampiaisen allergeenit Ves v 5 ja Ves v 1 sekä mehiläisen allergeeni Api m 1) käyttökelpoisuus diagnostiikassa on ollut epäselvä, ja tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, voitaisiinko niillä korvata esimerkiksi huomattavasti kalliimpi immunospot-tutkimus. Tavoitteena oli myös selventää pistiäisallergian diagnosointiin liittyvää ohjeistusta. Tutkimusta varten kerättiin kyselylomakkeen avulla kaikkien vuonna 2014 Iho- ja allergiasairaalassa pistiäisallergian vuoksi tutkimuksissa olleiden potilaiden tiedot (n = 42), sekä lisäksi 35 potilaan tiedot vuosilta 2008-2013. Tutkimuksen perusteella Ves v 5 vaikuttaa olevan hyödyllinen lisä pistiäisallergian diagnostiikkaan, ja sitä voi suositella yhdessä ampiais-IgE:n kanssa tutkittavaksi ensimmäisenä epäiltäessä ampiaisallergiaa. Immunospot-tutkimus taas ei näytä tuovan lisäarvoa diagnosointiin. Ihopistokokeet ovat hyödyllisiä esimerkiksi tilanteissa, joissa Ves v 5:n ja ampiais-IgE:n välillä on epäselvyyksiä tai kun pistoksesta on kulunut pitkä aika. Api m 1 –komponentin käyttökelpoisuudesta tarvitaan lisätutkimusta, sillä mehiläisten pistojen määrä aineistossa oli hyvin vähäinen.
-
(2018)2% of drug induced cutaneous adverse reactions are severe and potentially life threatening. These include Stevens-Johnson syndrome (SJS), toxic epidermal necrolysis (TEN), acute generalized exanthematous pustulosis (AGEP), drug reaction with eosinophilia and systemic symptoms (DRESS) and erythema multiforme major (EM). The aim of this study was to assess severe cutaneous drug reactions. We searched for all cutaneous adverse drug reactions from hospital records at Department of dermatology and allergology, Helsinki University hospital, between 2007 and 2017. There were 338 patients altogether. Forty-one (12%) of them were diagnosed with SJS/TEN, EM, AGEP or DRESS. Age range in these reactions was 26 – 88 years (mean 58,1). 68% of patients were women. The most common culprit drugs were antibiotics, systemic antifungals, hydroxychloroquine, sulfasalazine, non-steroidal anti-inflammatory drugs and anticonvulsants. The time interval from the start of the culprit drug to the skin reaction could vary from a day to one year. Comorbidities and polypharmacy were common. A preceding infection was reported in 56% of cases. Systemic symptoms were present in 44% of patients. 54% of patients had mucous involvement. Most patients (93%) had elevated CRP levels. Blood eosinophilia was present in 46% of patients and elevated liver enzymes in 68% of patients. 10% of patients suffered from late complications. Laboratory tests are nonspecific to diagnosis of these reactions, but combined with an appropriate clinical presentation and histology in skin biopsy, they help in setting diagnosis. Drug rechallenge is rarely indicated because there are alternatives to the suspected offending drug to be able to treat most conditions. Rapid withdrawal of the culprit drug is the most important step in treatment of these drug reactions.
Now showing items 1-6 of 6