Browsing by discipline "Kansanterveystiede"
Now showing items 1-20 of 26
-
(2017)The aims of this study are to determine the prevalence of clinically apparent orolabial herpes and the rate of recrudescence in the Finnish population. As a secondary aim we evaluate the significance of sociodemographic, health-related and other factors previously associated with the disease. The study sample was collected from the Finnish population register office using simple random sampling. A mailed questionnaire was sent to 3200 adults and 1000 children in 1989-1990. Response rate was excellent. In the adult study sample (15-65 years old) the lifetime prevalence of recurrent herpes labialis is 19.4%. Over 60% of cases have 1-3 relapses per year. Family background and health factors are found to be independent predictive factors for recurrent herpes labialis: mother (OR 3.38; 95% CI 2.35 – 4.86), chapped lips (OR 3.28; 95% CI 2.39 - 4.49). A larger proportion of women than men have the disease (OR 2.17; 95% CI 1.70 – 2.77). In order to develop the management of the disease further studies on the role of factors affecting the clinical manifestation, symptomatic and asymptomatic latency reactivation are needed.
-
(2010)Tupakointitutkimukset keskittyvät perinteisesti säännöllisesti tai runsaasti tupakoiviin. Koska ei ole osoitettu mitään terveyden kannalta haitattoman tupakoinnin rajaa, määrältään vähäisenkin tupakoinnin tutkiminen on tärkeää. Tutkielman tavoitteina oli analysoida päivittäin 1-4 savuketta polttavien ominaispiirteitä, tupakointitottumusten pysyvyyttä sekä tupakointitavan muutosta ennustavia tekijöitä. Tutkimuksessa käytettiin vuosina 1975, 1981 ja 1990 kerätyn suomalaisen kaksoskohorttitutkimuksen kyselyaineistoa. Vuoden 1975 aineistossa oli 9 940 päivittäistupakoitsijaa, joista 8% poltti alle 5 ja 20% vähintään 20 savuketta päivässä. Tutkimuksessa verrattiin päivittäin vähän ja paljon polttavien ominaispiirteitä. Vähän tupakoivat olivat todennäköisemmin naisia, yksin eläviä, liikunnallisia, korkeammin koulutettuja, elämäänsä tyytyväisiä ja vähemmän stressaantuneita kuin runsaasti polttavat. Pienempi osuus vähemmän tupakoivista käytti runsaasti kahvia ja alkoholia tai tupakoidessaan hengitti savua keuhkoihin. Pitkittäistarkastelussa ikä, koulutusaste, siviilisäädyn muutos ja alkoholin käyttö ennustivat tupakointitapojen muuttumista. Yksilötasolla vähäinen tupakointi oli usein väliaikaista: seuranta-aikana valtaosa lopetti tupakoinnin tai lisäsi savukemäärää. Väestötasolla vähän tupakoivien osuus pysytteli samana: tupakoinnin aloittajia, vähentäjiä sekä aiemmin lopettaneita mutta uudelleen aloittaneita siirtyi tähän ryhmään.
-
(2016)Because sustained physical activity is important for a healthy life, this paper examined whether a greater diversity of sport activities during adolescence predicts higher levels of leisure-time physical activity (LTPA) in adulthood. From sport activity participation reported by 17-year-old twins, we formed five groups: 1, 2, 3, 4, and 5+ different sport activities. At follow-up in their mid-thirties, twins were divided into four activity classes based on LTPA, including active commuting. Multinomial regression analyses, adjusted for several confounders, were conducted separately for male (N=1288) and female (N=1770) participants. Further, conditional logistic regression analysis included 23 twin pairs discordant for both diversity of sport activities in adolescence and LTPA in adulthood. The diversity of leisure-time sport activities in adolescence had a significant positive association with adulthood LTPA among females. Membership in the most active adult quartile, compared to the least active quartile, was predicted by participation in 2, 3, 4, and 5+ sport activities in adolescence with odds ratios: 1.52 (p=0.11), 1.86 (p=0.02), 1.29 (p=0.39), and 3.12 (p=5.4e-05), respectively. Within-pair analyses, limited by the small sample of twins discordant for both adolescent activities and adult outcomes (N=23), did not replicate the association. A greater diversity of leisure-time sport activities in adolescence predicts higher levels of LTPA in adulthood in females, but the causal nature of this association remains unresolved.
-
(2016)Målet med avhandlingen är att undersöka hur kvinnor som insjuknade i graviditetsdiabetes (GDM) under den första trimestern skiljer sig från andra överviktiga kvinnor med hög risk för GDM. Undersökningen gjordes på ett material som insamlats för The Finnish Gestational Diabetes Study (RADIEL), som är ett randomiserat livsstilsinterventionsprojekt som riktar in sig på kvinnor som befinner sig i riskgruppen för GDM. Informationen insamlades i huvudsak via frågeformulär, blodprov och kostdagböcker. Studien påvisade att tidigare graviditeter och övervikt ökar risken för graviditetsdiabetes i ett tidigt skede. l laboratorieundersökningarna sågs att HDL-kolesterol var lägre, hs-CRP högre och adiponektin lägre i gruppen med GDM under den första trimestern. Förutom två timmars glukosbelastningsprovet (OGTT) kunde dessa laboratorieundersökningar användas vid sållandet av GDM. Förhoppningsvis skulle då flera högriskindividers GDM upptäckas i ett tidigt skede vilket skulle minska komplikationerna hos både mamman och barnet.
-
(2017)Tutkimuksen tarkoitus: Vuonna 2009 esiintyi viimeksi maailmanlaajuinen influenssapandemia (niin kutsuttu sikainfluenssa), jonka aiheuttajaksi todettiin A(H1N1)-virusalatyyppi. Pandemian aikaan influenssaan voi sairastua huomattavan suuri määrä väestöstä, mikä kuormittaa erityisesti terveydenhuoltoa terveysasemien ja sairaaloiden palvelukapasiteettien rajallisuuden vuoksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli perehtyä influenssaviruksiin sekä selvittää, kuinka influenssapandemiat kuormittavat terveydenhuollon palvelutoimintoja ja millaista materiaalien ja henkilöstön riittävyys oli pandemia-aaltojen aikaan vuonna 2009. Tutkimuksen perusteella pohditaan pandemian aiheuttamia haasteita terveydenhuollon toimivuudelle sekä pohditaan varautumista tuleviin vastaavanlaisiin pandemioihin. Materiaalit ja menetelmät: Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantona lääninhallitukset keräsivät vuonna 2009 webropol-pohjaisella nettikyselyllä tietoa perus- ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon palvelujärjestelmän toimivuudesta pandemian huippuviikkoina Manner-Suomessa sekä Ahvenanmaalla. Kyselyillä selvitettiin työvoiman, materiaalien ja toimintaresurssien (tilat/laitteet) riittävyyttä, influenssapotilaiden määriä ja terveyskeskuksissa puhelinyhteydenottojen. Influenssaepidemia käynnistyi lokakuussa (viikot 41 - 42) ja huippu saavutettiin Pohjois-Suomessa viikkojen 43 - 45 aikana (loka-marraskuu) ja Etelä-Suomessa viikkojen 45 - 48 (marraskuu) aikana. Tulokset: Suomessa varmistettiin influenssaepidemian aikana 7669 influenssatapausta laboratoriokokein, mutta todellinen tartuntamäärä oli paljon suurempi. Influenssapandemiaan liittyi tavallista kausi-influenssaa vaikeampi taudinkuva. Seurantajakson aikana suurimmassa osassa lääneistä terveydenhuollon toimintakapasiteetit riittivät. Alueellisen epidemiahuipun aikaan sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palvelut kuormittuivat ja erityisesti tehohoitopaikoista oli pulaa. Seurannan aikana puhelinyhteydenotot terveyskeskuksiin lisääntyvät voimakkaasti, mikä kuormitti palvelujärjestelmää. Joillakin alueilla oli nähtävissä myös henkilökuntapulan uhkaa. Johtopäätökset: Kansallista varautumissuunnitelmaa influenssapandemiaan päivitettiin vuoden 2009 pandemian jälkeen. Uudessa varautumissuunnitelmassa (2012) todetaan, että pandemian aikana koko terveydenhuollon resurssit ovat rajalliset, mutta erityisesti tehohoidon kapasiteetti ylittyy helposti. Korkeassa kuormitustilanteessa vähäinenkin potilasmäärän lisääntyminen voi merkittävästi vaikeuttaa teho-osastojen toimintaa. Varautumissuunnitelmassa todetaan myös influenssapotilaita hoitavan henkilökunnan rokottamisen tärkeys, jotta terveyden- ja sairaanhoito pysyy pandemiatilanteessa toimivana. Tällöin myös muiden henkilöryhmien ennuste paranee.
-
(2017)Tutkimuksen tarkoitus: tutkimuksessa on tarkoitus selvittää, sekä hammaslääkärin että potilaan kannaltaa, mikä vaikutus on potilaiden Internet-tiedonhaulla potilaan ja hammaslääkärin väliseen tiedonkulkuun ja suhteeseen. Materiaalit ja menetelmät: Hammaslääkärien kyselytutkimus toteutettiin lähettämälle 300 hammaslääkärille sähköpostitse sähköinen kyselylomake. Potilaiden kyselytutkimus toteutettiin viemällä 70 tulostettua kyselykaavakkeita kolmelle yksityiselle hammaslääkäriasemalle Suurhelsingin alueella. Vastausaikaa kummallekin kyselytutkimukselle annettiin noin 2 kuukautta. Kaikista osa-alueista saatava tieto käsiteltiin Excel-ohjelmistolla. Tulokset ja johtopäätökset: Potilasvastauksista tutkimuksessa käytettiin kaikki 65 kappaletta. Hammaslääkärien kyselytutkimuksessa vastausprosentti oli 29,7%. Johtopäätöksenä voidaan todeta että Internetin asema ja siihen suhtautuminen seuraa pitkälti tutkimustuloksia muissa länsimaissa. Vaikka potilaat hyödyntävät Internetiä tiedonlähteenä hammasongelmissaan, he kokevat toisaalta saavansa riittävästi luotettavaa tietoa hammaslääkäriltään. Internet ei siis ole korvaamassa hammaslääkärin asiantuntemusta, eikä siten ole uhkaamassa potilaan ja lääkärin välistä suhdetta. Ongelmaksi todettiin luotettavan tiedon löytäminen Internetistä. Hammaslääkärit, jotka kokivat potilaan Internet-tiedonhaut rasitteeksi, eivät luottaneet potilaan kykyyn löytää luotettavaa tietoa Internetistä. Toisaalta, hammaslääkärit ilmoittivat että he eivät tiedä mitä sivustoja heidän tulisi suositella potilailleen. Johtopäätöksenä voidaan siis todeta että hammaslääkäreiden valmiutta ohjata potilasta sopivien Internet-sivustojen äärelle tulisi parantaa.
-
(2013)Suomeen muodostui vuosina 1939–1944 talvi- ja jatkosodan sotatoimien ja alueluovutusten myötä siirtokarjalainen väestöryhmä, joka oli sijoitettava pysyvästi uusille asuinalueille. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, millainen oli luovutetun Karjalan väestön terveydentila ennen siirtolaisuutta ja sen jälkeen, miten siirtokarjalaisten sopeutuminen uuteen elämäntilanteeseen on onnistunut ja mitä terveysvaikutuksia pakkoevakuoinneilla on ollut. Tutkimus toimii esiselvitystyönä rekisteripohjaiselle tutkimukselle siirtolaisuuden vaikutuksesta aikuisiän terveyteen ja sosiaaliseen asemaan. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja analysoimalla Lääkintöhallituksen vuosikirjojen tilastotietoja. Tulokset osoittivat erityisesti pakkoon perustuvaan siirtolaisuuteen liittyvän merkittäviä mielenterveyshaittoja, jotka voivat ilmetä erilaisina psyykkisinä sairauksina. Lisäksi ilmeni, että Karjalan alueen asukkaiden terveydentila oli osittain heikompi koko Suomen tilanteeseen verrattuna jo ennen siirtolaisuutta; esimerkiksi alueen kuolleisuus oli keskimääräistä korkeampi. Tulosten perusteella karjalaisen siirtoväen sulautuminen suomalaiseen yhteiskuntaan on onnistunut hyvin ainakin sosioekonomisella tasolla. Kuitenkin siirtokarjalaisilla todettiin olevan 15 % korkeampi sepelvaltimotautikuolleisuus asuinpaikasta riippumatta ja 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa siirtokarjalaismiesten keskuudessa nähtiin ylikuolleisuuspiikki. Pohdinta-osiossa käsitellään saatujen tulosten taustatekijöitä ja merkitystä, sekä ehdotetaan uusia tutkimusaiheita siirtokarjalaisuuteen liittyen.
-
(2015)Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten lääkäreiden eettiset ohjeet ovat kehittyneet Suomessa vuosina 1847–1982. Tärkeimmät käytetyt lähteet ovat Immanuel Ilmonin kirjoitus Mietteitä lääkärin ammatista ja hänen velvollisuuksistaan vuodelta 1847, Max Oker-Blomin teos Lääkärintoimi ja sen etiikka vuodelta 1911, Arne Palménin Lääkärin etiikka vuodelta 1956 ja Lääkärin etiikka muuttuvassa maailmassa vuodelta 1968 ja vuonna 1982 ilmestynyt Lääkintäetiikka. Lääkärin etiikan perusperiaatteissa on tutkitulla aikavälillä tapahtunut vain vähän muutoksia. Yleinen kehityssuunta on ollut lääkärin roolin muuttuminen läheisestä perhelääkäristä pikemminkin objektiiviseksi asiantuntijaksi. Lääkärin puuttuminen muuhun kuin tiukasti hoitoon liittyviin kysymyksiin on vähentynyt, mikä näkyy annetussa ohjeistuksessa.
-
(2015)Tutkimuksen tavoitteena on vertailla keinoja ja toimia, sekä näiden onnistumista ruton leviämisen estossa ja taudin hoidossa kahden edellisen ruttopandemian alkuvaiheessa, Mustan surman aikana 1300-luvun puolivälin Euroopassa ja 1800-1900 -lukujen vaihteessa Aasiassa. Ruttoa käsittelevä kirjallisuus on niin laaja, että tutkimusaiheeni systemaattinen tarkastelu ei ole mahdollista. Aineistona käytän mahdollisuuksien mukaan aikalaistekstejä sekä niiden lisäksi myöhempiä historiallisia tutkimuksia. Käyttämäni aineisto on englannin- ja suomenkielistä. Tutkimuksessa tarkastelen ruton leviämistä ja sen aiheuttamaa kuolleisuutta, pandemioiden aikaisia sairauskäsityksiä, leviämisen eston ja hoidon keinoja sekä näiden vaikuttavuutta Mustan surman ja kolmannen ruttopandemian aikana. Nykynäkökulmasta Mustan surman aikaisilla keinoilla ei ollut mahdollista parantaa ruttoa tai pysäyttää sen kulkua. Yli 500 vuotta myöhemmin kolmannen pandemian alussa ennen antibioottien käyttöönottoa ruton hoitokeinot olivat yhä tehottomia. Vaikka karanteenien avulla pystyttiin vaikuttamaan ruton leviämiseen poikkeustapauksissa, näitä suurempi merkitys leviämisen rajoittumiselle oli rutosta riippumattomilla yhteiskunnallisilla muutoksilla. Keinojen tehottomuudesta huolimatta kolmas ruttopandemia ei aiheuttanut kaksi kolmas osaa Euroopan väestöstä tappaneen Mustan surman kaltaista katastrofia.
-
(2013)Lääkeyhtiöiden vastuulla on rahoittaa suuri osa lääkekehityksestä, mutta ne eivät toteuta kaikkia vaiheita lääkkeen hyväksymiseen johtavassa prosessissa itse. Töitä ulkoistetaan enenevässä määrin lääkealan tutkimuspalveluyrityksille. Aiheesta on kirjoitettu Suomessa lähinnä ulkomaisten tekstien pohjalta eikä suomalaisia tutkimuspalveluyrityksiä ole tarkasteltu aiemmin. Tässä tutkimuksessa hahmotetaan yritysmuotoisten tutkimuspalveluntarjoajien verkkosivuja sekä kaupparekisteriä käyttäen yleisnäkemys Suomessa toimivista tutkimuspalveluyrityksistä. Kansainvälisen tiedon pohjalta taustoitetaan ulkoistamisen syitä, tutkimuspalveluyritysten valintaa, yritysten palvelutarjontaa, kansainvälistymistä ja tutkimuspalveluyrityksiin liittyviä ongelmia. Intia, Kiina ja Itä-Eurooppa ovat tutkimuspalvelumarkkinoilla yhä suositumpia alueita. Suomessa lääkealan tutkimuspalveluita tarjoaa kirjava joukko niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin toimijoita, joiden molempien havaittiin toimivan Suomessa varsin pieninä yrityksinä toimintastrategiasta riippumatta. Yritysten kokonaisliikevaihdosta sekä henkilöstömääristä on avoimista lähteistä saatavilla vain vähän vertailukelpoista tietoa. Kliinisten tutkimusten käytännön toteuttamisen lisäksi useat yritykset tarjoavat mm. koulutuspalveluita. Tutkimuspalveluyritysten aiemmin avoimesti tarjoamien haamukirjoittamispalveluiden ei voitu osoittaa varmasti poistuneen yritysten palveluvalikoimasta. Ensimmäisenä suomalaisena aihetta käsittelevänä tutkimuksena tämä työ tarjoaa taustatietoa keskusteluun tutkimuspalveluyritysten roolista ja säätelystä sekä vertailukohdan kotimaisen tutkimuspalvelukentän muutosten tarkasteluun.
-
(2010)Tutkimuksissa selvitettiin liikuntatapojen ja niiden muutosten vaikutusta painon kehittymiseen ja kehon koostumukseen nuorilla. Liikunnan ja lihavuuden väliseen kausaalisuussuhteeseen kiinnitettiin huomiota. Tutkimuksen aineistona käytettiin Kaksosten Kehitys ja Terveys tutkimuksen kaksoskohorttiaineistoa. Läpi nuoruutensa aktiivisesti liikkuneita, liikunnan lopettaneita ja täysin liikuntaa harrastamattomia nuoria vertailtiin painoindeksin suhteen 12-, 14-, 17,5- ja 22-vuotiaana ja vyötärönympäryksen suhteen 22-vuotiaana. Nuoruuden liikuntatottumukset eivät ennustaneet merkitsevästi painoindeksiä 22-vuotiaana. Sen sijaan liikunnan lopettaneilla ja täysin liikuntaa harrastamattomilla nuorilla vyötärönympärys 22-vuotiaana oli suurempi, kuin aktiiviliikkujilla, eli liikuntatottumukset vaikuttivat kehon koostumukseen. Pojilla muutos painossa tapahtui ennen muutosta liikunnassa – lihominen näytti johtavan liikkumattomuuteen.
-
(2018)Background: Breast cancer is the most common cancer among women in Western countries, invariably worsening ability to work. High occupational class is associated with higher breast cancer incidence but better survival, however, little is known about occupational class differences in breast cancer related sickness absence over time. Therefore, we aimed to examine occupational class differences in the incidence and duration of long-term sickness absence due to breast cancer over time. Methods: A nationally representative 70-per-cent random sample of Finnish women aged 35–64 in 2004–2012 (annual n=499,778–519,318) was linked to register data on over 10-days long medically certified sickness absence due to breast cancer (ICD-10 code C50) in 2005–2013. This study focused on employed women, including upper non-manual employees (n=111,127–128,905), lower non-manual employees (n=270,426–287,016) and manual workers (n=98,067–118,731). The class differences were analysed by calculating age-adjusted cumulative incidence and duration of absence due to breast cancer annually over the period 2005–2013. Results: Throughout the study period, the annual cumulative incidence was highest among upper non-manuals (314–384 per 100,000 persons) and lowest among manual workers (208–268 per 100,000 persons). In contrast, the annual duration of absence was inversely associated with occupational class, with manual workers having the longest (150–173 days) and upper non-manuals the shortest (114–140 days) duration of absence throughout. Occupational class differences in sickness absence due to breast cancer remained broadly stable over time. Conclusions: Employees in lower occupational classes had lower cumulative incidence but longer duration of sickness absence due to breast cancer compared to those in higher occupational classes. Attention should be paid to promotion of work capacity among employees with breast cancer in lower occupational classes.
-
(2016)Osalla masennuspotilaista masennusjaksot osuvat pääosin aina samalle vuodenajalle. Tätä masennuksen alatyyppiä kutsutaan vuodenaikamasennukseksi. Myös syömishäiriöihin, kuten laihuus-, ahmimis- ja ahmintahäiriöön, liittyy toisinaan mielialan laskua ja oireiden voimistumista vuodenaikojen mukaan. Vuodenaikamasennukseen puolestaan liittyy oireena lisääntynyt ruokahalu ja lihominen useammin kuin tavalliseen masennukseen. Näiden yhtäläisyyksien vuoksi syömishäiriöiden ja vuodenaikamasennuksen yhteyttä toisiinsa on tutkittu paljon. Tässä tutkielmassa selvitettiin masennusjaksojen vuodenaikaisvaihtelua HUS:n syömishäiriöpoliklinikan potilaista (N=1588) ja kaltaistetuista verrokeista (N=6290) koostuvassa tutkimuspopulaatiossa analysoimalla tutkimushenkilöiden masennuslääkereseptien lunastamismääriä eri vuodenaikoina. Kansaneläkelaitoksen lääkekorvausrekisteristä saatiin tutkimushenkilöiden reseptitiedot tutkimusajalta vuosina 2000-2010. Masennuslääkkeiden lisäksi selvitettiin myös tulehduskipu- ja allergialääkkeiden käyttömääriä. Tuloksista selvisi, että syömishäiriöpotilaat käyttävät masennuslääkkeitä moninkertaisesti verrokkeja enemmän, eikä heillä masennuslääkitysten aloitusmäärissä näkynyt merkitseviä eroja eri vuodenaikojen suhteen. Sen sijaan verrokit aloittivat lääkityksiä talvella ja syksyllä merkitsevästi enemmän kuin kesällä ja keväällä. Verrokkipopulaatiossa masennuslääkitysten aloitusmäärissä tapahtui vuosien 2003 ja 2010 välillä kasvua noin 50%, kun taas syömishäiriöpotilailla aloitusmäärät laskivat.
-
(2016)Mielenterveysongelmat ovat yleisiä ja vuosittain 700 000 suomalaista käyttää jotakin psyykenlääkettä. Suomessa lääkkeiden myyntiä seuraa Fimea ja korvattuja lääkeostoja Kansaneläkelaitos, mutta kokonaisuutta yhteen vetäviä julkaisuja on vain vähän. Tässä rekisteritutkimuksessa tarkastellaan neljän psyykenlääkeryhmän – psykoosilääkkeiden, neuroosilääkkeiden ja rauhoittavien aineiden, unilääkkeiden sekä masennuslääkkeiden – kulutuksessa tapahtuneita muutoksia 1996–2011. Kansaneläkelaitoksen reseptitiedoston ja Tilastokeskuksen tietoja yhdistämällä selvitetään kulutuksen jakautumista sukupuolen, iän ja sairaanhoitopiirin perusteella. Materiaalin analysointiin on käytetty R-ohjelmointikieltä hyödyntävää R-Studio-ohjelmaa. Tarkastelujakson aikana psykoosilääkkeiden kulutus kaksinkertaistui. Neuroosilääkkeiden ja rauhoittavien aineiden käytössä ei tapahtunut merkittävää muutosta. Unilääkkeiden käyttö lisääntyi vuoteen 2009 ja kääntyi sitten laskuun. Masennuslääkkeiden kulutusmäärä lähes nelinkertaistui, ja ne nousivat selvästi eniten käytetyiksi psyykenlääkkeiksi. Havaitut muutokset eivät selity muutoksilla psyykkisessä sairastavuudessa. Psyykenlääkkeiden kulutus oli runsainta keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla. Yli 70-vuotiaat käyttivät huomattavasti muita enemmän unilääkkeitä. Alueelliset erot psyykenlääkkeitä eniten ja vähiten käyttävien sairaanhoitopiirien välillä olivat noin kaksinkertaisia.
-
(2016)Outcome reporting bias (ORB) and publication bias are prevalent problems in medical research and cause a threat to reliability of evidence based medicine. In this work I will 1) present the basic data collection conducted for an ORB and publication bias study, 2) illustrate the usefulness and difficulties in using REC submissions for research, and 3) review the preliminary results of the study by Chan et al. My data collection included all trial protocols in HUS area in 2002 and 2007. There were in total 265 (2002: 139, 2007: 126) trial protocols. Protocols had a lot of variation in their manner and completeness of reporting. The data collection was somewhat cumbersome and included a lot of bureaucracy. However, these kind of studies are important in order to accurately determine ORB and publication bias. Moreover, the forthcoming publication by Chan et al. is, to my knowledge, the first to compare all three sources: protocols, trial registries and publications.
-
(2018)Helsingin yliopistossa lääkäreiden ja hammaslääkäreiden erikoistumiskoulutukseen on sisältynyt vuodesta 2009 lähtien 30 opintopisteen lähijohtajakoulutus. Lähijohtajakoulutus koostuu lähiopetuspäivistä, kehittymistehtävistä, kirjallisuustehtävistä sekä portfoliosta ja mentoroinnista. Kehittymistehtävien osuus lähijohtajakoulutuskokonaisuudesta on 6-16 opintopistettä. Tutkimuksessa selvitettiin, minkä tyyppisiä erilaisia kehittymistehtäviä erikoistuvat lääkärit ja hammaslääkärit ovat suorittaneet osana lähijohtajakoulutusta liittyen pedagogisiin elementteihin. Tarkasteltiin, kuinka suuri osa kehittymistehtävistä ylipäänsä sisältää pedagogisia elementtejä ja minkälaisia nämä elementit ovat. Erikoistuvien kirjoittamista reflektioista etsittiin pedagogisia teemoja lähijohtamiseen liittyen. Teemat ryhmiteltiin kategorioiksi. Eri kategorioiden osuuksien ja painotusten selvittämisellä luotiin kokonaiskuvaa, jonka avulla määritettiin, minkälaisia pedagogisia ongelmia tai johtamistilanteita erikoislääkärit kokevat jokapäiväisessä työssään. Tutkimisaineistona käytettiin Helsingin yliopistossa erikoistuvien lääkäreiden ja hammaslääkäreiden kirjoittamia kehittymistehtävien reflektioita. Tutkimukseen otettiin mukaan 100 erikoistuvaa lääkäriä ja hammaslääkäriä, jotka olivat viimeisimpinä suorittaneet lähijohtajakoulutuksen kokonaisuudessaan 26.4.2016 mennessä. Sadasta valmistuneesta valittiin satunnaisesti 30 erikoistunutta, joiden kehittymistehtäviä tarkasteltiin tarkemmin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä, jonka avulla aineistosta löydettiin 43 pedagogista teemaa, jotka lopulta luokiteltiin yhdeksään kategoriaan. Yli puolet kehittymistehtävistä sisälsi pedagogisia elementtejä. Pedagogisia elementtejä esiintyi erityisesti seuraavissa tehtävissä: vakuuttava luento, toimipaikan hoito-ohjeiden laatiminen, perehdytyskansion laatiminen/päivitys sekä amanuenssin ohjaaminen. Kehittymistehtävistä löytyi 43 erilaista pedagogista teemaa, joista muodostettiin 9 kategoriaa, jotka ovat: opetus ja koulutus, käytännön ohjaus, tiedotus, kirjalliset tuotokset, oleellisen tiedon löytäminen ja tiivistäminen, muiden henkinen tukeminen, muiden oppimisen tukeminen, sosiaalisten taitojen jakaminen ja jatkuva kehitys ja kehittyminen. Erikoislääkäri tarvitsee edellä mainittuja taitoja jokapäiväisessä työssään lähijohtajana. Tulokset vastaavat myös melko hyvin CanMEDS –terälehtiä eli osaamisperusteisen lääkärinkoulutuksen osa-alueita.
-
(2015)The objective of this review is to summarize the current scientific evidence on the effect of prenatal exposure to maternal infection and immune response on the offspring's risk for mental disorders. Studies were searched from PubMed database with the following keywords: Mental Disorders AND Prenatal Exposure Delayed Effects AND Infection AND Inflammation. Prenatal exposure to maternal influenza appears to increase the offspring's risk for schizophrenia spectrum disorders, although the studies are not fully consistent. Prenatal exposure to maternal fever seems to be related with elevated autism risk in the offspring. No replicated findings of an association between prenatal infectious exposure and other mental disorders exist. Evidence for the effect of prenatal exposure to maternal infection on risk for mental disorders exists for several different infections, and it is likely that the genetic liability to these disorders operate in conjunction with the exposure. Therefore, genetically sensitive study designs are needed.
-
(2017)Suolistosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpä Suomessa. Vuonna 2014 maailman standardiväestön mukaan ikävakioitu ilmaantuvuus oli miehillä 28.3 ja naisilla 20.6 100000 henkilövuotta kohti. Korkean sosioekonomisen aseman on aikaisemmissa, ennen 2000-lukua, Suomessa tehdyissä tutkimuksessa havaittu olevan yhteydessä korkeampaan suolistosyövän ilmaantuvuuteen kuin matalan sosioekonomisen aseman. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla suolistosyövän ilmaantuvuutta ja ilmaantuvuustrendejä kalenteriajassa sosioekonomisen aseman ja koulutustason mukaan erikseen paksusuolen, distaalisen ja proksimaalisen paksusuolen ja peräsuolen osalta. Tutkimusaineistona käytettiin Suomen Syöpärekisterin syöpätapauksia (n=78099) ja Tilastokeskuksen tietoja sosioekonomisesta asemasta ja koulutustasosta Suomen väestössä vuosina 1976–2014. Sosioekonomisen aseman osalta tarkastelu rajattiin lisäksi alle 85-vuotiaaseen väestöön vuosina 1995–2014, jotta useimmille pystyttiin määrittämään eläköitymistä edeltävä asema. Koulutusmuuttujan analyysissä mukana oli 77641 tapausta ja sosioekonomisen aseman tarkastelussa 40675. Syöpätapausmäärä suhteutettiin vastaavan väestöryhmän henkilövuosimäärään. Ryhmien välisiä eroja ja niiden muutoksia vertailtiin Poisson-regressiomallien avulla. Tarkastelujakson alussa (1976–1979) sekä keskiasteen että korkeakoulutettujen miesten paksusuolen syövän ilmaantuvuus oli suurempi kuin peruskoulun käyneillä (30% ja 55%). Viimeisellä periodilla (2010–2014) vastaavat erot olivat enää -3% ja 0%. Koulutusryhmien väliset ilmaantuvuuserot kapenivat tilastollisesti merkitsevästi miehillä paksusuolen (p=1.76x10-8) ja distaalisen paksusuolen (p=4.5x10-7) osalta. Naisilla ja peräsuolen osalta molemmilla sukupuolilla koulutusryhmien väliset erot olivat vähäisiä tarkasteluperiodin alussa, eikä tilastollisesti merkitseviä ilmaantuvuuden muutoksia havaittu. Sosioekonomisen aseman osalta suolistosyövän ilmaantuvuudessa ei tapahtunut tilastollisesti merkitseviä muutoksia ryhmien välillä. Paksusuolen syövän ilmaantuvuus kasvoi koko tarkastelujakson ajan etenkin peruskoulutetuilla miehillä. Tulos korostaa suolistosyövän elintapoihin liittyviin riskitekijöihin perustuvan ehkäisyn merkitystä erityisesti tässä ryhmässä.
-
(2015)Syöpäsairaudet lisäävät huomattavasti riskiä sairastua laskimotukossairauksiin, kuten keuhkoembolioihin tai alaraajojen syviin laskimotukoksiin. Statiineilla (HMG-CoA- reduktaasin estäjillä) on todettu olevan muun muassa alaraajan laskimotukoksia ehkäisevä vaikutus, mutta näyttö on puutteellista. Työ on rekisteritutkimus, jossa tarkastellaan statiinilääkityksen vaikutusta laskimotukoskuolleisuuteen syöpäpotilailla. Tutkittava väestö koostuu kaikista suomalaisista, joille oli määrätty statiinilääkitys ennen 10 vuoden seurantajakson alkua ja joilla on diagnosoitu syöpäsairaus seurantajakson aikana. Työn tarkoituksena tutkia, onko statiineilla laskimotukoskuoleman riskiä alentavaa vaikutusta ja mitkä tekijät vaikuttavat statiinien säännölliseen käyttöön. Tilastollisessa analyysissä todettiin, että statiinilääkitystä säännöllisesti käyttävillä riski laskimotukosperäiseen kuolemaan oli vain 33% lääkityksen lopettaneiden tai sitä epäsäännöllisesti käyttävien riskistä. Statiinien käyttö oli epäsäännöllisintä erityisesti korkean tukosriskin syöpiä sairastavien joukossa. Tulokset voivat johtua statiinien itsenäisestä tukosriskiä vähentävästä vaikutuksesta tai siitä, että statiinien käyttö on yhteydessä parempiin elintapoihin ja hyvään lääkehoitomyöntyvyyteen. Haitattomuutensa takia statiinit olisivat hyviä lääkkeitä syöpäpotilaiden tukosten estoon, mutta aiheesta tarvitaan lisätutkimuksia.
-
(2017)The objective of this review was to assess the amount of study that has been done on implementing clinical guidelines in Finland and to test the usability of a newly developed framework for implementation research. In the review included was 6 articles. The most used method of implementation was education. All studies aimed to assess change in clinical practices. Most used research method was an inquiry. Implementation research in Finland is scarce and quantitative results have rarely been significant. The framework is suitable for classifying implementation studies, but more experience is needed for its suitability as a tool for planning and execution of implementation research.
Now showing items 1-20 of 26