Browsing by master's degree program "Degree Programme in Medicine"
Now showing items 1-20 of 505
-
(2021)Eturauhassyöpä koskettaa yhä useampaa miestä ja sen diagnostiikkaan on kehitetty useita kuvantamismenetelmiä. Positroniemissiotomografia tietokonetomografiaan yhdistettynä on rutiinikäytössä oleva kuvantamistapa, jossa yhdistyy tietokonetomografilla saatava anatominen tarkkuus positroniemissiotomografian kykyyn kuvantaa metabolisten prosessien tai eri substraattien pitoisuuksien vaihteluita. Retrospektiivisen tutkimuksen tekohetkellä HUS:n Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen yksikössä oli siirrytty eturauhassyövän ja eturauhassyövän kemiallisen relapsin PET/TT-kuvantamisessa 18F-koliinista 68Ga-PSMA-merkkiaineeseen, eikä näiden kahden merkkiaineen välillä oltu vielä tehty vertailua. Tutkimukseen valittiin 143 potilasta, joista noin puolet oli kuvattu 18F-koliinilla ja puolet 68Ga-PSMA:lla. PET-kuvantamisen tuloksia verrattiin TT-kuvantamisen tuloksiin ja tuloksista laskettiin tilastollisissa suureita: p-arvo, sensitiivisyys/spesifisyys ja PPV/NPV. Tuloksista nähdään, että PET:lla todetaan tarkemmin leesioita ja metastaaseja kuin TT:lla. Merkkiaineiden välillä ei pystytty tekemään suoraa vertailua, koska potilaat oli jaettu kahteen ryhmään missä kummassakin käytettiin vain yhtä merkkiainetta. Epäsuorasta vertailusta nähtiin, että 18F-koliini tuotti hieman varmemmin luotettavia tuloksia 68Ga-PSMA:aan verrattuna.
-
(2021)Tausta Lapsen äärimmäinen pitkäkasvuisuus (eli pituus ≥+3 keskihajontaa (SD) yli ikä- ja sukupuolikohtaisen keskiarvon) on yleinen syy lapsen lähettämiseen erikoissairaanhoitoon jatkotutkimuksiin. Kuitenkaan kattavaa tutkimusnäyttöä äärimmäisen pitkäkasvuisuuden etiologiasta ei ole julkaistu. Tutkimuksessamme raportoimme lasten äärimmäisen pitkäkasvuisuuden etiologian, syndroomisiin kasvuhäiriöihin liittyvien kliinisten piirteiden yleisyyden sekä syndroomiselle pitkäkasvuisuudelle tyypilliset auksologisiset piirteet. Oletamme, että tutkimusaineistomme kuvaa hyvin populaatiotasoa, sillä Suomessa lasten pituuskasvua seurataan ja kasvun poikkeavuuksia seulotaan kattavasti ja systemaattisesti. Aineisto ja menetelmät Tutkimusaineistoon valikoimme Helsingin yliopistollisen keskussairaalan alueelta lapset, jotka olivat syntyneet 1990 ja 2010 välisenä aikana ja joiden suhteellisen pituus oli ≥+3 SD kolmannen ikävuoden jälkeen. Identifioimme pitkäkasvuiset lapset Helsingin yliopistollisen keskussairaalan alueen kasvutietojärjestelmästä, ja tutkittavien sähköiset potilaskertomukset käytiin kattavasti läpi joulukuuhun 2020 asti diagnostisten tutkimusten tulosten, oheissairauksien, kliinisten piirteiden ja kasvuparametrien keräämiseksi. Löydökset Sisäänottokriteerien perusteella tutkimusaineistoon valikoitui 424 tutkittavaa (214 tyttöä, 210 poikaa). Pitkäkasvuisuuden taustalla todettiin primaarinen tai sekundaarinen kasvuhäiriö 61:llä (14 %) potilaalla, joista tyttöjä oli 36 (17 %) ja poikia 25 (12 %) (p=0,15). Sekundaarinen kasvuhäiriö diagnosoitiin 42:lla (10 %) potilaalla. Kaksi yleisintä sekundaarista syytä olivat sentraalinen ennenaikainen murrosikä ja ennenaikainen adrenarke, jotka olivat yleisempiä tytöillä. Primaarinen kasvuhäiriö todettiin 19 potilaalla (4 %), joista yleisimpiä olivat Marfanin ja Sotosin oireyhtymät. Osana pitkäkasvuisuuden diagnostiikkaa geenitestejä käytettiin 120 lapsella. Sen sijaan geenipaneeleja ja array-tutkimuksia käytettiin harvoin. Dysmorfisia piirteitä tai neurologisen kehityksen ongelmia todettiin 104:llä (29 %) idiopaattisesti pitkäkasvuisilla lapsilla. Primaarisen kasvuhäiriön todennäköisyys assosioitui kasvuhäiriön asteeseen, suhteellisen pituuden poikkeamaan odotuspituudesta sekä kasvunopeuteen (pituuden SD:n muutokseen) Pohdinta Huomattavalla osalla äärimmäisen pitkäkasvuisista lapsista todettiin poikkeavan kasvun taustalla primaarinen tai sekundaarinen kasvuhäiriö. Primaarisiin sekä sekundaarisiin kasvuhäiriöihin liittyi tunnusomainen kasvutapa; primaarista kasvuhäiriötä sairastavat keskittyivät aineiston pisimpien joukkoon, sekundaarista syytä sairastavat taas kasvoivat keskimääräistä nopeammin. Syndroomisiin kasvuhäiriöihin liittyviä kliinisiä piirteitä todettiin yllättävän usein idiopaattisesti pitkäkasvuisilla lapsilla. Löydöksemme viittaavat siihen, että idiopaattisesti pitkien lasten joukossa oli fenotyypiltään lieviä syndroomisesti pitkäkasvuisia lapsia, joita ei ollut molekyyligeneettisesti diagnosoitu. Tuloksemme viittaavat siihen, että aktiivisella, uuden sukupolven molekyyligeneettisten testien käytöllä voidaan tarkentaa diagnostiikkaa äärimmäisen pitkäkasvuisten lasten kohdalla. Tutkimuksemme tarjoaa työkaluja äärimmäisten pitkäkasvuisten lasten jatkotutkimuksiin ja erotusdiagnostiikkaan
-
(2023)Tausta Aivojen muovautuvuutta säädellään läpi yksilön elämänkaaren ja se on suurinta herkkyyskausien aikana, jotka ihmisillä ajoittuvat lapsuuteen. Jyrsijöillä on aiemmin osoitettu, että masennuslääkkeet saavat aikaan herkkyyskautta muistuttavan muovautuvan tilan. Lisäksi tiedetään, että hermokasvutekijä TrkB:n aktivaatio parvalbumiini-proteiinia tuottavissa, hermoverkkoa säätelevissä välineuroneissa (PV-solut) on muovautuvuuden lisäämisessä olennainen. Mekanismin tärkeyttä ei kuitenkaan tiedetä oppimiseen liittyvissä koejärjestelyissä. Aineisto ja menetelmät Tutkimuksessa aivojen muovautuvuutta lisättiin masennuslääke fluoksetiinilla ja vaikutusta vertailtiin villityypin hiirten ja PV-soluissa vähemmän TrkB-reseptoria ilmentävien hiirten (TrkB-mutantti) välillä. Vaikutusta testattiin klassisella pelkoehdollistumisella sekä paikkaan liittyvää oppimista mittaavalla IntelliCage-järjestelmällä. Lisäksi solutason vaikutuksia mitattiin elektrofysiologisesti sekä eristämällä villityypin hiirten PV-soluista translaatiossa oleva mRNA. Immunovärjäyksellä mitattiin PV-solujen ympärillä olevan perineuronaalisen verkon määrää ja tiiviyttä. Tulokset Pelkoehdollistumisessa fluoksetiini lisäsi pelkoreaktion unohtumista ja IntelliCage-kokeessa käänteistä oppimista, mutta vaikutusta ei havaittu TrkB-mutanteilla. Elektrofysiologisissa mittauksissa hippokampuksen CA3- ja CA1-alueen välisissä synapseissa nähtiin lisääntyneeseen muovautuvuuteen viittaava herkistyminen, mutta vaikutusta ei havaittu TrkB-mutanteilla. mRNA:sta tehdyssä transkriptioanalyysissä havaittiin, että fluoksetiini lisäsi aksonien ohjautumiseen ja GABA-synapseihin sekä vähensi glyserolipidimetaboliaan yhdistettyjen geenien luentaa. Plastisuuden vähentymiseen yhdistettyjen perineuronaalisten verkkojen komponenttien, glukosaminoglykaanien, luenta väheni. Lisäksi immunovärjäyksessä nähtiin, että perineuronaalisten verkkojen ympäröimien PV-solujen osuus sekä perineuronaalisen verkon massa oli pienempi fluoksetiinia saaneilla hiirillä, mutta vaikutusta ei nähty TrkB-mutanteilla. Pohdinta Tutkimuksessa havaittiin, että fluoksetiini lisäsi erityisesti käänteistä oppimista käytetyissä koeasetelmissa ja vaikutus oli riippuvainen TrkB-reseptorista PV-soluissa. Lisäksi nähtiin odotetusti, että elektrofysiologinen herkkyys lisääntyi ja perineuronaalisen verkon määrä väheni, taas PV-solujen TrkB-reseptorista riippuen. Tutkimus tarkentaa masennuslääkkeistä johtuvan lisääntyneen muovautuvuuden mekanismeja sekä tuo uutta tietoa PV-soluissa tapahtuvista muutoksista plastisuuden lisääntyessä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa mielialahäiriöiden uusien hoitomuotojen kehittämiseen ja se myös rohkaisee nykyään käytössä olevien hoitomuotojen laajempaan hyödyntämiseen esimerkiksi kuntoutuksessa.
-
(2021)Korkeat verensokerit ovat yleisiä leikkauspotilailla, ja ne lisäävät leikkauksen komplikaatioriskiä. Verensokereiden hoito ei ole kirurgien ja operatiivisten osastojen henkilökunnan ominta osaamisaluetta. Uusia hoitomuotoja ja lääkkeitä diabetekseen tulee jatkuvasti, joten muiden kuin alan asiantuntijoiden on vaikea pysyä kehityksessä mukana. Tässä tutkimuksessa tavoitteenamme oli selvittää, voiko henkilökuntaa kouluttamalla lisätä diabeteshoidon osaamista. Jos osaaminen paranisi, voisivat myös potilaiden verensokerit ja näin ollen leikkaustulokset parantua. Tulosten avulla voidaan saada tietoa, kannattaako tällaiseen opetukseen käyttää rajallisia resursseja. Osana diabeteshoitoa kehittävää AGS-projektia annettiin operatiivisten osastojen henkilökunnalle aiheeseen liittyvää koulutusta. Otos perioperatiiviseen työhön osallistuvia hoitajia ja lääkäreitä täytti koulutusjakson alussa ja lopussa anonyymisti projektia varten suunnitellut kyselylomakkeet. Koulutusjakso sisälsi luentoja ja konsultaatioapua. Kyselylomakkeissa kysyttiin tiedollisia, avoimia kysymyksiä sekä monivalintakysymyksiä oman osaamisen sekä nykyisen koulutuksen tasosta. Kyselyyn vastasi ensimmäisellä kierroksella 51 sairaanhoitajaa, 55 lääkäriä ja 14 muun ammattiryhmän edustajaa, pääosin lähi- tai perushoitajia. Toisella kierroksella kyselyyn vastasi 60 sairaanhoitajaa, 44 lääkäriä ja 12 muuta. Havaitsimme osaamisen kehityksessä positiivisen trendin, mutta tulos ei yltänyt tilastollisesti merkitseväksi. Hoitajien tyytyväisyys koulutuksen määrään ja laatuun sen sijaan parani tilastollisesti merkitsevästi koulutuksen myötä. Yllättävintä oli usean kirurgin ajatus siitä, että verensokereiden hoito kuuluu ainoastaan sisätautilääkäreille. Tämä, sekä erityisesti alkutilanteen huono tietämys verensokereista korostaa koulutuksen tarpeellisuutta sekä kirurgeille että hoitajille. Käymme läpi myös kehityskohteita, joiden avulla tutkimus ja ennen kaikkea tärkeä koulutus voitaisiin toistaa toisissa sairaaloissa vielä paremmalla menestyksellä.
-
(2022)While interest in psychedelic drugs in the fields of psychiatry and neuroscience has reemerged in recent last decades, the general understanding of the effects of these drugs remains deficient. In particular, there are gaps in knowledge on executive functions and goal-directed behaviors both in humans and in commonly used animal models. The effects of acute doses of psychedelic lysergic acid diethylamide (LSD) on reward-driven decision making were explored using the mouse version of the Iowa Gambling Task. A total of 15 mice were trained to perform in a touch-screen adaptation of the rodent version of the Iowa Gambling Task, after which single acute doses of LSD (0.025, 0.1, 0.2, 0.4 mg/kg), serotonin 2A receptor-selective agonist 25CN-NBOH (1.5 mg/kg), D-amphetamine (2.0 mg/kg), and saline were administered before the trial. 25CN-NBOH and the three lowest doses of LSD showed no statistically significant changes in option selection or in general functioning during the gambling task trials. The highest dose of LSD (0.4 mg/kg) significantly decreased premature responding and increased the omission rate, but had no effect on option selection in comparison with the saline control. Amphetamine significantly decreased the correct responses and premature responding while increasing the omission rate. In conclusion, mice can perform previously learned, reward-driven decision-making tasks while under the acute influence of LSD at a commonly used dose range.
-
(2022)Akuutti haimatulehdus on tavallinen sairaus kirurgian päivystyksessä akuutti vatsa -potilailla. Haimatulehduksen etiologian määrittämisellä on tärkeä rooli toisaalta mahdollisesti tarvittavien hoitotoimenpiteiden valitsemisessa, mutta ennen kaikkea uusiutumisen estossa. Yleisimmät etiologiset tekijät akuutin pankreatiitin taustalla ovat alkoholin liiallinen käyttö sekä sappikivitauti. Harvinaisempia aiheuttajia ovat haiman tai haimatiehyen mekaaninen ärsytys toimenpiteen seurauksena, hypertriglyseridemia, autoimmuunitulehdus sekä tietyt lääkeaineet. Osassa tapauksista aiheuttajaa ei löydetä ja nämä jäävät ns. idiopaattisiksi. Teimme retrospektiivisen katsauksen Helsingin Yliopistolliseen sairaalaan kuuluvassa Meilahden sairaalassa vuosina 2016-2018 hoidetuista akuuttiin pankreatiittiin sairastuneista potilaista. Tarkoituksenamme oli selvittää akuutin haimatulehduksen tämänhetkinen ilmaantuvuus sekä mahdolliset muutokset haimatulehdusten etiologiajakaumassa. Lisäksi arvioimme tarkasteltavina olleiden suureiden mahdollista osuutta altistavina tekijöinä akuuttiin haimatulehdukseen sairastumiselle. Arvioitavia suureita olivat potilaiden ikä, sukupuoli, tupakointihistoria, alkoholinkäyttö, BMI sekä veren hyytymistä estävän lääkityksen käyttö. Tarkistimme myös potilaiden elossaolotiedot sekä selvitimme ilmenneet haimasyöpätapaukset akuuttiin pankreatiittiin sairastaneilla potilailla. Akuutin pankreatiitin insidenssi oli matalampi kuin aiemmissa suomalaisissa tutkimuksissa. Alkoholipankreatiittien osuus oli vähentynyt, mutta oli edelleen korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Sappipankreatiittien osuus oli noussut. Idiopaattisiksi jääneissä ja alkoholin aiheuttamissa tapauksissa tupakointi esittäytyi merkittävänä riskitekijänä. Idiopaattisissa tapauksissa myös antikoagulanttien käyttö oli mahdollinen haimatulehduksen riskitekijä. Obesiteetti vaikutti olevan merkittävä riskitekijä sekä idiopaattiselle että sappikivitaudin aiheuttamalle pankreatiitille.
-
(2022)Turvalliset ja tehokkaat rokotukset ovat avainasemassa SARS-CoV-2 koronaviruspandemian pandemian hallinnassa. Tässä kaupallisista toimijoista riippumattomassa verrattiin terveydenhuollon työntekijöille annettujen rokoteannosten (valmisteina BNT162b2, mRNA-1273 ja ChAdOx1) haittavaikutuksia Helsingin yliopistollisessa sairaalassa. Tutkittavat (n = 203) saivat rokotteet ja täyttivät kyselylomakkeita 12/2020–12/2021. Haittavaikutukset luokiteltiin kolmeen luokkaan sen mukaan, miten ne vaikuttivat päivittäisiin toimintoihin: luokka 1 kuvaa oireettomuutta tai lieviä haittavaikutuksia ilman vaikutusta päivittäistoimintoihin, luokka 2 kohtalaisia haittavaikutuksia, jotka rajoittavat päivittäistoimintoja, ja luokka 3 vaikeita haittavaikutuksia, jotka estävät tavanomaiset päivittäistoiminnot. Ensimmäisen annoksen jälkeen 77.2%, toisen 79.6% ja kolmannen 80.6% raportoi haittavaikutuksia, joista yleisimpinä pistokohdan kipu, uupumus, sairaudentunne ja lihaskivut. Lisäksi raportoitiin pahoinvointia ja viluntunnetta. Vakavia haittavaikutuksia esiintyi ainoastaan ensimmäisen ChAdOx1 annoksen jälkeen: kaksi tromboottista trombosytopeniaa sekä yksi anafylaktinen reaktio. Tutkimuksemme varmisti aiempien tutkimusten tulokset haittavaikutusten lievyydestä: jokaisen annoksen jälkeen suurimmalla osalla haittavaikutukset arvioitiin luokkaan 1. Niiden osuus, joilla haittavaikutukset rajoittivat tavanomaisia päivittäistoimintoja, oli suurempi kolmannen kuin ensimmäisen ja toisen annoksen jälkeen, mikä korostaa tarvetta informoida tutkittavia etukäteen mahdollisista haitoista. Kolmannen annoksen jälkeen haittavaikutusten määrä ja niiden vaikutus päivittäistoimintoihin oli suurempi mRNA-1273- kuin BNT162b2-rokotteen saaneilla, mahdollisesti mRNA-1273-valmisteen korkean antigeenipitoisuuden vuoksi. Myöhemmissä analyyseissä pyritään selvittämään liittyvätkö vaikeammat haittavaikutusreaktiot ennestään koholla oleviin vasta-ainetasoihin vai liittyykö voimakkaisiin haittavaikutuksiin myös voimakkaampi immuunivaste.
-
(2022)Some medical procedures are expected to generate significant number of aerosols. Aerosol generation has been observed especially during use of drills, electrocauteries, and laser. The objective of this thesis was to study aerosol generation during two common paediatric procedure: adenoidectomy and tonsillotomy. Aerosol generation was measured with Optical Particle Sizer during procedures. Data of aerosol generation in empty and clean operation room and during voluntary coughing were used as reference. Procedures and used instruments were compared to references and to each other. Aerosol generation was measured during five combined adenoidectomy-tonsillotomy and two adenoidectomies. Significant number of aerosols was generated compared to background during both adenoidectomy and tonsillotomy (p < 0,001; p < 0,001). However, neither adenoidectomy nor tonsillotomy generated as much aerosols as voluntary coughing (p = 0,013, p = 0,018). Same applied to cold instruments and electrocauteries; significant number of aerosols was generated compared to background (p < 0,001; p < 0,001) but less than during voluntary coughing (p = 0,017, p = 0,017). Even though relative number of aerosols were generated during adenoidectomy and tonsillotomy, this study suggests that they should not be classified as high-risk aerosol generating procedures. In addition, both procedures are relatively short, approximately 4 minutes not including anesthesia steps and haemostasis. Thus, based on this study aerosol load to personnel during adenoidectomy or tonsillotomy seems to be small.
-
Age-dependent burden of atopic dermatitis in primary care - a nationwide database study from Finland (2024)Abstract Background: The burden of atopic dermatitis (AD) is not limited to childhood or young adults and seems to be increasing in older patients. Methods: Based on the databank of the Finnish Institute for Health and Welfare, we analysed the amount of general practitioners’ visits due to AD in Finland during the year 2018. The database comprised the main diagnosis of all visits in the Finnish public primary health care sector. Results: The total amount of primary care patients was 2,094,673 (males 904,686; 43.19%, females 1,189,987; 56.81%). The amount of consultations due to AD was 24,178 (0.45% of all consultations) and amount of AD patients was 20,906 (1.00% of all patients). The highest amounts of AD patients were in the groups of 14 years and younger (9,922 patients, 47.46%) and 15-65 years of age (9,144 patients, 43.74%). There was a substantial amount of consultations in the groups 65 years and older (1,947 patients, 9.31%), but no statistically significant differences between age groups (p = 0.303), gender (p = 0,389) or comparison of patients and amount of consultations (p = 0.235). Conclusions: There is a substantial burden of AD in all age-related patient groups in Finnish primary care (childhood, early adulthood, late adulthood and elderly). Consultations were relatively frequent in older patients, indicating that the burden of AD is not limited to young age and may be shifting to older age. Abbreviations: AD: Atopic dermatitis
-
(2021)Aggressiolla ja suuttumustaipumuksella voi olla yksilö- ja yhteiskunnallisella tasolla isoja kustannuksia, sekä rahallisesti mitattuna että mielenterveydellisenä taakkana. Näiden tekijöiden aiheuttamat taloudelliset menot voidaan huomata vahingonkorvauksissa ja terveydenhuollossa. Yksilön tasolla ongelmat ovat muun muassa työpaikkojen, parisuhteiden ja yhteiskuntaan sopeutumisen suhteen. Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään aggression ja suuttumuksen itsenäistä kuolleisuutta kohottavan riskin mahdollisuus huomioiden mahdollisia sekoittavia tekijöitä. Kirjallisuuskatsauksen avulla käydään läpi aggression merkityksiä sekä eri muotoja, katsotaan aiheesta aiempaa tutkimustietoa sekä löydöksiä ja verrataan näitä meidän tutkimuksemme tuloksiin. Tutkimusta varten käytettävä aineisto suuttumustaipumuksen tason selvitykseen on Suomen kaksoskohortin (the Finnish twin cohort study) avulla tehty kysely vuodelta 1990. Tähän kyselyyn vastanneiden kaksosten kuolleisuutta sitten seurattiin vuoteen 2018 asti ja näiden tietojen avulla luotiin kuolleisuusanalyysit noin 12 000 vastaajasta. Edellä mainitussa kirjallisuuskatsauksessa ilmenee muiden tuloksissa kohonneen suuttumustaipumuksen ja kuolleisuuden sekä tämän riskitekijöiden, kuten sydän- ja verisuonitautien, välisiä korrelaatioita, joka näyttäytyy myös meidän tuloksissamme. Tästä huomataan vähemmän tutkitun aggression ja suuttumustaipumuksen sekä kuolleisuuden välistä yhteyttä, joka oikein ajoitetulla preventiolla olisi mahdollinen terveydenhuoltoa ja yhteiskunnan varoja säästävä toimenpide. (163 sanaa)
-
(2020)Immunohistochemistry (IHC) is a widely used research tool for detecting antigens and can be used in medical and biochemical research. The co-localization of two separate proteins is sometimes crucial for analysis, requiring a double staining. This comes with a number of challenges since staining results depend on the pre-treatment of samples, host-species where the antibody was raised and spectral differentiation of the two proteins. In this study, the proteins GABAR-α2 and CAMKII were stained simultaneously to study the expression of the GABA receptor in hippocampal pyramidal cells. This was performed in PGC-1α transgenic mice, possibly expressing GABAR-α2 excessively compared to wildtype mice. Staining optimization was performed regarding primary and secondary antibody concentration, section thickness, antigen retrieval and detergent. Double staining was performed successfully and proteins of interest were visualized using a confocal microscope after which image analyses were performed using two different methods: 1) a traditional image analysis based on intensity and density of stained dots and 2) a novel convolutional neural network (CNN) machine learning approach. The traditional image analysis did not detect any differences in the stained brain slices, whereas the CNN model showed an accuracy of 72% in categorizing the images correctly as transgenic/wildtype brain slices. The results from the CNN model imply that GABAR-α2 is expressed differently in PGC-1α transgenic mice, which might impact other factors such as behaviour and learning. This protocol and the novel method of using CNN as an image analysis tool can be of future help when performing IHC analysis on brain neuronal studies.
-
(2022)Äidin raskaudenaikainen tyypin 1 diabetes (T1D) altistaa jälkeläisen ylipainoon ja metaboliseen oireyhtymään (MBO). Ylipaino ja MBO puolestaan lisäävät riskiä sairastua ei-alkoholiperäiseen rasvamaksatautiin (NAFLD). Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa, onko T1D-äitien jälkeläisillä suurentunut NAFLD:n sairastumisriski verrattuna ei-diabetes äitien jälkeläisiin. Tutkimusaineisto koostui T1D-äitien jälkeläisistä, jotka olivat syntyneet vuosina 1996-2000 Naistenklinikalla yksisikiöisistä raskauksista, ja joilta oli määritetty loppuraskauden tai syntymähetken erytropoietiinipitoisuus (otosryhmä, n=238) sekä heidän ikävakioiduista kontrolleistansa (n=476). Otosryhmästä tutkimuk-seen osallistui 36 % (n=83) ja kontrolliryhmästä 20 % (n=86) ja osallistujien keski-ikä tutkimus hetkellä oli 20,6 vuotta. Tutkituilta määriteltiin NAFLD-arvo Kotronen ym. 2009 artikkelin mukaisella kaavalla. Jos arvo on suurempi kuin -0,640, henkilöllä on suuri todennäköisyys sairastua NAFLD:iin. Kontrolliryhmästä 21,7 %:lla oli NAFLD-arvo > -0,640 ja otosryhmästä 21,3 %:lla (OR = 0,98, 95 % luottamusväli 0,46, 2,09, iällä ja sukupuolella vakioinnilla ei vaikutusta). Emme havainneet eroa otos- ja kontrolliryhmien välillä.
-
(2023)Hydrokefalus eli aivo-selkäydinnestekierron häiriö on neurokirurgisesti hoidettava sairausryhmä, jonka hoitona potilaalle voidaan asentaa suntti. Hydrokefalus voi aiheutua useasta eri syystä ja ilmetä eri ikäisillä. Sunttileikkausiin liittyy komplikaatioita ja ventrikuloatriaalisuntteihin on aiemmin ajateltu liittyvän suurentunut komplikaatioiden riski. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä vuosien 2015-2016 aikana sunttileikkauksella hoidettuja aikuisia hydrokefaluspotilaita ja kartoittaa näiden hydrokefaluspotilaiden taustatekijät, hydrokefaluksen etiologiat, käytetyt sunttityypit, leikkauskomplikaatioiden kirjo sekä kuolleisuus. Tutkimus toteutettiin retrospektiivisesti keräämällä aineisto potilaskertomuksista. Tutkimuksessa osoitettiin, että revisiomäärät ja kuolleisuus olivat HUSissa samanlaiset kuin kirjallisuudessa. Tutkimuksessa havaittiin eroja pitkäaikaiskuolleisuudessa hydrokefaluksen eri taustasyiden välillä.
-
(2023)Hydrokefalus määritellään aivo-selkäydinnesteen tuotannon ja imeytymisen epätasapainoksi, joka johtaa aivokammioiden laajentumiseen (1). Tämä aivo- selkäydinnestekierron häiriö voidaan hoitaa asentamalla ventrikuloperitoneaalinen suntti, joka ohjaa likvorin aivokammioista vatsaonteloon tai ventrikuloatriaalinen suntti, joka ohjaa likvorin sydämen oikeaan eteiseen (2). Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hydrokefaluksen sunttihoidon tuloksia, leikkauskomplikaatioita ja korjausleikkauksien määrää HUSin neurokirurgian klinikalla. Tutkimme lisäksi eroja leikkauskomplikaatioissa ventrikuloperitoneaali- ja ventrikuloatriaalisuntin saaneiden ryhmien välillä. Tavoitteena oli tulosten hyödyntäminen HUSin sunttileikkaustoiminnan laadun kehittämiseksi. Vastaavaa tutkimusta ei viime vuosikymmeninä ole HUSissa tehty. Tutkimushypoteesina oli, että iNPH-potilailla ventrikuloatriaalisuntteihin liittyy vähemmän tai yhtä vähän korjausleikkauksia, kuin ventrikuloperitonaalisiin sunttehin. Tutkimus toteutettiin retrospektiivisenä asiakirjatutkimuksena. Tutkimusaineisto muodostui vuosina 2015–2016 HUSin neurokirurgian klinikalla suntin saaneista aikuispotilaista. VP- ja VA-suntin saaneiden potilaiden välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa riskissä saada komplikaatio tai joutua korjausleikkaukseen. Tämän tutkimuksen perusteella hydrokefaluksen hoidossa ei voida suositella kumpaakaan sunttityyppiä ylitse toisen.
-
(2024)Akuutti leukemia on alle 15-vuotiaiden lasten yleisin syöpäsairaus, johon sairastuu Suomessa keskimäärin noin 50 lasta vuodessa. Akuutin leukemian yleisin muoto on akuutti lymfoblastileukemia. Tämän tutkielman tavoitteena oli kuvata akuutin lymfoblastileukemian erilaisten kliinisten piirteiden yleisyyttä tietyssä joukossa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueen potilaita ja verrata niitä olemassa oleviin tutkimustuloksiin. Tutkimusaineistoon kuului yhteensä 39 lapsipotilasta, jotka olivat saaneet akuutin lymfoblastileukemian diagnoosin vuosien 1994–2017 välillä. Poikia kerätyssä aineistossa oli 23 ja tyttöjä 16. Lähes kaikilla potilailla havaittiin diagnoosihetkellä verenkuvassa yhden tai useamman solulinjan poikkeavuuksia sekä verisolujen nuoruusmuotoja blasteja. Anemia, trombosytopenia ja neutropenia sekä normaalista poikkeavat leukosyyttimäärät olivat tyypillisiä löydöksiä. Perimäaineksen muutoksista potilailla esiintyi useimmin hyperdiploidinen karyotyyppi sekä TEL-AML1-fuusiogeeni. Neljällä potilaista oli Downin syndrooma. Suurimmalla osalla potilaista tautia ei esiintynyt keskushermostossa tai muualla luuytimen ulkopuolella. Suurentunut perna todettiin hieman yli kolmasosalla. Kaikki saavuttivat ensimmäisen remission. Potilaista viisi kuoli leukemian seurauksena. Neljällä kuolinsyy oli relapsi, yhdellä tautia seurannut sekundäärinen myelooinen leukemia. Kokonaisuudessaan aineiston potilaiden kliiniset piirteet olivat hyvin samankaltaisia kuin aiemmissakin tutkimuksissa on havaittu. Diagnoosivaiheen havainnot niin esimerkiksi verenkuvassa kuin geneettisessä taustassakin vastasivat aiempia tutkimuksia. Myös levinneisyyden aste sekä ennuste ja kuolinsyyt olivat samankaltaisia. Relapsien osuus oli hieman suurempi, mutta ottaen huomioon aineiston pienen koon ero ei ollut suuri. Merkittäviä eroja ei esiintynyt. (199 sanaa)
-
(2022)Tausta: Tavoitteenamme oli selvittää preoperatiivisen vatsan TT-tutkimuksen herkkyyttä ja tarkkuutta komplisoituneen ja komplisoitumattoman appendisiitin erotusdiagnostiikassa. TT:n herkkyys komplisoituneen appendisiitin tunnistamisessa on todettu useissa aiemmissa tutkimuksissa varsin heikoksi. Lisäksi halusimme selvittää Adult Appendicitis Score (AAS) -protokollan noudattamista Meilahden ja Jorvin sairaaloissa. AAS-pisteytys jakaa potilaat kolmeen ryhmään appendisiitin todennäköisyyden perusteella ja kuvantamistutkimukset tulisi AAS-protokollan mukaan kohdentaa vain keskisuuren riskin potilaisiin, jotka hyötyvät niistä eniten. Menetelmät: Aineistoksi kerättiin kaikki Meilahden ja Jorvin sairaalassa appendisiittiepäilynä leikatut yli 16-vuotiaat potilaat kolmen kuukauden ajanjaksolta 1.3.-31.5.2021. Potilaita kertyi yhteensä 373 ja heitä seurattiin mahdollisten komplikaatioiden ja readmissioiden varalta 30.8.2021 asti. Tulokset: Preoperatiivisen vatsan TT-kuvantamisen sensitiivisyys komplisoituneen appendisiitin tunnistamisessa oli 52,3 % ja spesifisyys 97,9 %. AAS-pisteytyksen perusteella suuren riskin ryhmään luokitelluista potilaista (n = 114) kuvannettiin protokollan vastaisesti 76 (66,7 %) ja näistä potilaista kaikilla umpilisäke oli leikkauksessa joko tulehtunut tai malignisoitunut. Pohdinta: Preoperatiivisen TT-kuvantamisen herkkyys komplisoituneen ja komplisoitumattoman appendisiitin erotusdiagnostiikassa on varsin heikko, mikä voi aiheuttaa ongelmia hoidettaessa TT:n perusteella komplisoitumattomiksi todettuja appendisiitteja konservatiivisin hoitokeinoin. Suuren AAS-riskin potilaiden tarpeetonta kuvantamista vähentämällä voitaisiin pienentää potilaiden saamaa säderasitusta ja lyhentää viivettä leikkaukseen pääsyssä.
-
(2021)Akuutti umpilisäketulehdus on yksi yleisimmistä lasten päivystysleikkauksien aiheista. Viime vuosina kuvantamismenetelmiä on käytetty aiempaa enemmän akuutin umpilisäketulehduksen diagnostiikan apukeinoina. Tutkimme Uudessa lastensairaalassa vuosina 2013 - 2020 akuutin umpilisäketulehduksen diagnoosilla hoidettua potilasmateriaalia. Tutkimme myös kuinka hyvin kuvantamistutkimukset ja yleisimmät laboratoriotutkimukset tukivat diagnostiikkaa heidän kohdallaan. Tutkimus oli retrospektiivinen rekisteritutkimus ja potilaiden tiedot kerättiin potilastietojärjestelmistä. Vuosikohtaiset vaihtelut ja kuvantamistutkimuksien tarkkuudet laskettiin yleisillä matemaattisilla kaavoilla Excelin avulla. Laboratoriotutkimusten kliinistä merkittävyyttä laskettiin Mann-Whitleyn U-testillä ja KHi2 -neliökenttätestillä. Avoin leikkaustekniikka väheni ja ultraäänikuvantaminen lisääntyi vuosien aikana. Patologiselta näytteeltään normaalien umpilisäkkeiden prosenttiosuus laski. Kun yli 95% potilasta kuvattiin ultraäänellä ennen diagnosointia laski normaalien umpilisäkkeiden leikkausprosentti 11,2%:sta 8,3%:n. Normaaleja umpilisäkkeitä leikattiin useammin tytöiltä ja pidempään oireilleilta potilailta. Ultraäänitutkimuksen herkkyys akuutin umpilisäketulehduksen diagnostiikassa oli hyvä kuten myös magneettikuvantamisen ja tietokonetomografian. Laboratorioarvojen valossa ei voida poissulkea akuuttia umpilisäketulehdusta. Ultraäänitutkimuksen todettiin olevan herkkä akuutin umpilisäketulehduksen diagnostiikassa. Ultraäänikuvantamisen lisääntynyt määrä on vähentänyt patologiselta näytteeltään normaalien umpilisäkkeiden leikkauksia.
-
(2024)Antalet personer med typ 1-diabetes ökar samtidigt som behandlingen av diabetes förbättras. Därmed ökar antalet äldre personer med typ 1-diabetes. Avhandlingen ämnar kartlägga faktorer som har samband med åldrande vid typ 1-diabetes, undersöka ifall diabeteskomplikationer ökar med åldern och eventuella skyddande faktorer hos patientgruppen. Avhandlingen utnyttjar data från samtliga 1 035 studiebesök i den riksomfattande FinnDiane-studien där deltagarna var över 55 år och hade typ 1-diabetes. Studiebesöken var antingen ett första, andra eller tredje studiebesök. Deltagarna indelades enligt över 65-åringar eller 55–65 åringar vid tidpunkten för de aktuella studiebesöken. Faktorer med ett självständigt samband med över 65-årsålder utreddes genom logistisk regressionsanalys. Vid det första studiebesöket konstaterades högre diabetesdebutålder, högre pulstryck och större användning av lipidsänkande medicinering hos över 65-åringar. Därtill hade de bättre glykemisk kontroll, mindre njurersättningsbehandling samt rökte mindre. Vid de senare studiebesöken var resultaten liknande gällande diabetesdebutålder och pulstryck hos över 65-åringar. Vid det andra studiebesöket var medelartärtrycket och LDL-kolesterolet lägre hos över 65-åringar. Vid det tredje studiebesöket hade över 65-åringar bättre glykemisk kontroll och diabetisk njursjukdom var ovanligare. Diabetesretinopati och kardiovaskulära händelser var lika vanligt i åldersgrupperna vid alla studiebesöken. Avhandlingen påvisade att långtidskomplikationer inte ökade med åldern utan var lika vanliga hos båda åldersgrupperna. Högre diabetesdebutålder, bättre glykemisk kontroll, mindre rökning och större användning av lipidsänkande medicinering kunde ses som skyddande faktorer hos över 65-åringar.
-
(2023)Childhood hyperphosphatasemia is usually transient and may be associated with infections. It remains less well known how hyperphosphatasemia is related to growth and bone mineralization. We explored alkaline phosphatase (ALP) concentrations and prevalence of hyperphosphatasemia, and their association with vitamin D, growth, infections, and bone parameters in healthy children. The study was a secondary analysis of a vitamin D intervention trial. Participants received vitamin D3 10 or 30 µg daily from age 2 weeks to 2 years. Children with data on ALP at 12 and/or 24 months (n = 813, girls 51.9%) were included. Anthropometrics and bone parameters were measured at 12 and 24 months. Infections were recorded prospectively by the parents. Boys had higher ALP than girls at 12 months (median [IQR] 287 [241-345] U/L vs 266 [218-341] U/L; P = .02). At 24 months concentrations were lower than at 12 months (240 [202-284]; P < .001) but without sex difference. The prevalence of hyperphosphatasemia (ALP > 1000 U/L) at 12 months was 5.3% and at 24 months 0.6%. Body size, growth rate, and bone mineral content associated positively with ALP, while vitamin D intervention had no effect. Infants with hyperphosphatasemia were smaller than infants with ALP ≤ 1000 U/L. Hyperphosphatasemia was not associated with previous infections. Approximately 5% of infants had hyperphosphatasemia at 12 months, but <1% at 24 months. ALP concentrations and hyperphosphatasemia were associated with sex, anthropometry, and bone mineralization. Infections did not contribute to hyperphosphatasemia.
-
(2022)Alkoholin ongelmakäyttö koskee isoa osaa suomalaisista. Viimeisten laajojen väestötason kyselytutkimusten mukaan alkoholin ongelmakäytön esiintyvyys on noin 11% ja alkoholiriippuvuuden esiintyvyys noin 5% suomalaisessa väestössä. Kaikille päihde- ja lääkeriippuvuuksille on samankaltaisia riskitekijöitä kuten perintötekijät, lapsuuden kehitysympäristö sekä psykiatriset häiriöt. Riippuvuuksissa on keskenään samankaltaiset syntymekanismit. Tutkielmassa esitellään lyhyesti riippuvuuksien kehittymiselle keskeiset riskitekijät sekä nykykäsitys riippuvuuksien kehittymisen mekanismeista. Tutkielmassa tarkastellaan yleisellä tasolla alkoholin vaikutusta suomalaisten työterveyteen. Alkoholin runsas kulutus vaikuttaa väestötasolla negatiivisesti työkykyyn ja lisää sairauspoissaolojen määrää ja ennenaikaista työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä. Tarkastelun keskiössä on alkoholi päihteenä ja sen käyttö Suomessa. Kuinka runsasta alkoholinkäyttö suomalaisilla on ja miten käyttö ilmenee työterveyden vastaanotolla? Onko ammattiryhmällä, sosioekonomisella statuksella sekä potilaan iällä tai sukupuolella väliä alkoholiriippuvuuden kehittymisen kannalta? Kuinka suuri osa työpoissaoloista tai työkyvyttömyyseläkkeistä liittyy runsaaseen alkoholinkäyttöön? Tutkielmassa selvitellään myös alkoholiriippuvuuden ja alkoholin suurkulutuksen yhteyttä Tutkielman tarkoituksena on selvittää nykykäytännöt alkoholiongelmien havaitsemisprosessissa työpaikoilla ja työterveyshuollon vastaanotolla. Minkälaisia käytäntöjä työpaikoilla on sovittu alkoholiongelmien ilmetessä ja miten hoitoonohjaus tapahtuu? Minkälaisia seurauksia alkoholiongelmilla on työntekijän kannalta ja miten työhön palaaminen tapahtuu alkoholiongelman hoidon aloittamisen jälkeen? Tutkielman päämääränä on perehtyä työterveyshuollon ja työpaikkojen yhteisiin keinoihin alkoholiriippuvuuden varhaiseksi tunnistamiseksi ja selvittää olisiko muita mahdollisia keinoja parantaa alkoholiongelmien varhaista tunnistamista.
Now showing items 1-20 of 505