Browsing by master's degree program "Maatalous-, ympäristö- ja luonnonvaraekonomian maisteriohjelma"
Now showing items 21-40 of 113
-
(2023)Finland has set ambitious goals to reduce road transport emissions. One of these goals includes halving emissions from transport by 2030 compared to the 2005 levels. Another goal is the carbon-neutrality target of 2035, in which the transport sector plays an important role as well. Achieving these targets requires efficient instruments. A possible instrument which can be used to reduce transport emissions sufficiently is emission trading. The possibility of creating a national emission trading system for the transport sector to reach Finland’s targets regarding emissions is the focus of this thesis. Establishing an emission trading system would likely have effects on the fuel price. I present the theoretical background before modelling these effects. Understanding how the fuel market works and how emission trading would affect it is crucial before analysing the impacts by modelling. The role of the price elasticity of demand in determining the change in the fuel price is highlighted. The existing literature has studied the topic of emission trading for transport extensively and points out three important design elements: the inclusion of the transport sector, the allocation of permits, and the point of regulation. These elements are discussed using previous studies on the topic. Furthermore, many studies highlight the possible distributional effects an emission trading system could cause. Exploring the currently operational emission trading systems around the world gives real-life examples of the different design elements and how distributional effects could be corrected in practice. When modelling the effects of emission trading on the fuel price, the value for the price elasticity of demand can be estimated using meta-analysis. For the meta-analysis, I selected 28 previous studies. The weighted average for the short-term elasticity is found to be -0.1607. For the long-term elasticity, the value is found to be -0.448. Using Monte Carlo simulations and the values obtained from the meta-analysis, it is possible to calculate the average changes in the fuel price and in the emission permit price, and also illustrate the uncertainty arising from the fact that the actual price elasticity of demand is not known. For emission reductions of 0.6 megatonne, the total change in the fuel price by 2030 is calculated to be 0.34 euros per litre. This means that the emission permit price would be approximately 204 euros per tonne of CO2 in 2030. In addition, other possible instruments as well as other emission reduction target values are modelled in the analysis. Finally, I discuss the design elements in more detail. An upstream system with auctioning would be an efficient option for the design of an emission trading system. In addition, I discuss the interaction of emission trading with other instruments and the possible EU ETS for transport. Last, I present limitations and some topics for future research.
-
(2021)Maatalouden kannattavuus on ollut pitkään heikkoa. Maataloudessa käytettävien tuotantopanosten hinnat ovat kehittyneet epäedulli-seen suuntaan eikä maatalousyrittäjillä ole keinoja vaikuttaa niihin. Maataloustuotteiden, kuten maidon, hinnat määräytyvät markkinoilla. Keskeisin keino kannattavuuden lisäämiseen on tuotos-panossuhteeseen eli tuottavuuteen vaikuttaminen. Samaan aikaan Suomessa on käynnissä maatalouden rakennekehitys, jonka seurauksena tilakoot suurenevat ja tilamäärä vähenee. Tilojen työmäärän lisääntyessä kaikkea ei voida tehdä enää yrittäjän tai yrittäjäpariskunnan kesken, vaan palkataan työntekijöitä tai hankitaan uutta tuotantoteknologiaa, kuten koneita. Maataloustyöntekijöiden osaamistarve kasvaa. Maatalousyrittäjillä tulisi olla osaa-mista henkilöstöjohtamisesta. Lean on virtaustehokkuuteen ja asiakaskeskeisyyteen liittyvä toimintastrategia. Kaiken perusta on ymmärtää arvo, jota luodaan asiak-kaalle. Leanissa tuotantoprosesseja hiotaan niin, että prosesseista tulee sujuvia: tuotetaan enemmän tuotetta pienemmillä resursseilla ja samalla tuotteen laatu paranee. Leanissa tuotantoprosesseja tarkastellaan yhdessä työntekijöiden kanssa ja niistä pyritään löytä-mään arvoa tuottamattomia toimintoja ja poistaa niitä. Leanissa on viisi keskeistä periaatetta, joiden mukaan toimitaan. Henkilöstön käytettävissä on yli 50 lean-työkalua ja tekniikkaa, jotka esimerkiksi parantavat viestintää ja työnjakoa, ohjaavat tekemään jatkuvia parannuksia ja keskittyvät standardisointiin sekä ylläpitävät järjestystä. Työntekijät ovat merkittävässä roolissa, sillä leanin keskiössä on henkilöstö, heidän osallistumisensa ja sitouttamisensa. Lean vastaa hyvin edellä esiteltyihin kannattavuuden ja henkilöstöjohtamisen haasteisiin. Erityisesti maitotiloille on järjestetty viimeisen viiden vuoden aikana lean-koulutuksia. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, soveltuuko lean käytettäväksi maito- ja emolehmätiloilla. Tavoitteena oli saada tietoa, miten leanin käyttöönotto on sujunut, minkälaisia lean-työkaluja on käytössä tiloilla sekä kuinka lean on vaikuttanut tilojen talouteen ja työhyvinvointiin. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina neljälle maatalous-yrittäjälle, joista kolme oli maitotilallisia ja yksi emolehmätilallinen. Haastattelut äänitettiin ja litteroitiin, jonka jälkeen aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi lean-johtamismenetelmä, jota tarkasteltiin strategisen johtamisen näkökulmasta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että lean-johtamismenetelmä soveltuu käytettäväksi maito- ja emolehmätiloilla. Johtopäätöstä tukee se, että leanin nähtiin vaikuttaneen jokaisella tilalla talouteen sekä työhyvinvointiin positiivisesti. Tutkimuksessa käsitellyt lean-työkalut sopivat tarkasteltuihin tuotantomuotoihin hyvin. Yksittäisiä haasteita työkalujen käytöstä nousi kuitenkin esiin. Käytössä olevien työkalujen määrässä havaittiin myös tilojen välisiä eroja. Työkalujen määrä oli pienin tilalla, jossa ei ollut palkattuja työntekijöitä. Tutkimus toteu-tettiin yhteistyössä ProAgria Keskusten liitto ry:n kanssa, jolle saadut tutkimustulokset antavat tietoa siitä, mikä on leanin nykytila maito- ja emolehmätiloilla sekä miten lean-koulutuksia ja -asiantuntijapalveluita tulisi kehittää tulevaisuudessa.
-
(2023)Tieliikennesektorilla sekä rakennusten erillislämmityksellä on merkittävä rooli EU-alueen kasvihuonekaasupäästöistä. Edellä mainitut sektorit eivät ole yhdessä onnistuneet saavuttamaan EU:n laskevaa kokonaispäästö. Tämän vuoksi tieliikenteen polttoaineille sekä rakennusten erillislämmityksissä käytettäville polttoaineille järjestetään erillinen EU:n laajuinen päästöoikeuskauppajärjestelmä. Tutkielmassa tarkastellaan päästökauppajärjestelmän vaikutuksia talouden pitäjiin tutkimalla vaikutuksia polttoaineiden hintoihin. Myös järjestelmän yksityiskohtaisia asetuksien tarkoituksenmukaisuutta tarkastellaan lähemmin vertailemalla tutkimuksen analyysin tuloksia ja määrättyjä päästöoikeuden hinnoilla laskettuja vaikutuksia. Vaikutuksia tutkitaan useiden eri tavoin muodostettujen kysynnän hintajoustoskenaarioiden kautta. Analyysi ei ota huomioon rakennusten erillislämmitykseen käytettävien polttoaineiden sektoria huomioon, vaan sen odotetaan reagoivan päästökauppajärjestelmän toimeenpanemiseen yhtäläisesti tieliikennesektorin kanssa. Analyysin mukaan päästöoikeuskaupan implementointi tulee kasvattamaan polttoaineen hintaa keskimäärin 0,12 €/l. Olennaisimpana tekijänä lopputuloksessa on järjestelmään lisätty konfiguraatio, joka käytännössä rajoittaa päästöoikeuden hinnan 45 euroon. Tarkoituksenmukaisuus on kyseenalainen vertailtaessa lopputulosta skenaarioihin sekä 180 euron päästöoikeuden hintaan, sillä 45 euron dynaaminen hintakatto tekee vähennystavoitteen saavuttamisesta mahdollisesti haasteellista. Tutkimuksen analyysi tarjoaa selkeän estimaatin päästökauppajärjestelmän täytäntöönpanon vaikutuksista polttoaineen hintaan. Analyysi mahdollisesta päästöjen jakautumista päästökauppajärjestelmän sisällä tuottaisi oletettavasti täsmällisempiä estimaatteja polttoaineen hinnan vaikutuksiin. Lisäksi sähköautojen yleistyessä kuluttajamarkkinoilla polttoaineen kysynnän hintajouston yksityiskohtaisempi tarkastelu saattaisi olla olennaista.
-
(2020)Despite much scholarly attention given to values and preferences toward the environment, comparatively few studies have examined the spatial relationships between relational values and more established concepts including instrumental and intrinsic values, self-reported knowledge of natural resource management issues, and perceived landscape threats. This study examines these context-based relationships using public participation geographic information systems (PPGIS) survey techniques. An online PPGIS survey was administered during the summer of 2019 to 1,200 residents in Mjölby kommun in Sweden, a community heavily reliant upon silvo-pastoral landscape use. A total of 301 responses were obtained, resulting in a 25.1% response rate. Spatial association and statistical analyses tests were conducted to examine the relationships between different categories of values, self-reported knowledge of natural resource management issues, and values and preferences for landscape threat management. Results indicate that socio-demographics alone have little to no significant impact on how many value points of any category are associated with the environment; however, significant differences in the spatial distribution of values were found by gender and self-reported knowledge of forestry, agriculture, and native biodiversity. Male respondents tended to assign instrumental values in more diverse areas across the landscape. Respondents who rated themselves as knowledgeable about biodiversity tended to assign relational values inside Natura 2000 sites, while those who rated themselves as knowledgeable about forestry avoided placing instrumental values in Natura 2000 sites. Contrary to expectations, instrumental values were the most evenly dispersed across the landscape, while intrinsic values were more concentrated in specific areas, and relational values were the most concentrated around the towns of Mjölby, Skänninge, and Mantorp. High degrees of spatial overlap were found between intrinsic and relational values, implying these value types may be conceptually similar for residents. Future PPGIS research could focus on smaller regions such as those at the municipal or regional level to more precisely identify the context-specific relationships between instrumental, relational and intrinsic values and natural resource management preferences in the local landscape.
-
(2023)Syftet med avhandlingen är att med ekonometrisk analys undersöka vilka faktorer som påverkar prisbildningen på vete under åren 2000–2022 och om det är någon skillnad mellan de förklarande variablerna under stabilare tidsperioder jämfört med volatila tidsperioder. I undersökningen användes prisdata samlat ur Europeiska kommissionens - och världsbankens datamaterial, samt data på lagernivåer samlat ur USDAs rapporter och pristermin data ur CFTCs rapporter. All data som användes hade månatliga observationer mellan januari 2000 och december 2022. De förklarande variablerna valdes på basis av tidigare forskning och teori. Undersökningen gjordes genom att forska i variablernas korrelation, stationaritet och genom ekonometrisk tidsserieanalys. Ekonometrisk tidsserieanalys gjordes i fyra omgångar. En analys för hela tidsperioden mellan åren 2000–2022 med hjälp av dummyvariabler, samt tre analyser för åren 2007–2008, 2010–2013 och 2020–2022. Undersökningen visar att det är skillnad mellan variablerna under de tidsperioder som valdes att forskas i. Också modellernas förklaringskraft varierade i de olika ekonometriska tidsserieanalyserna. Under tidsperioden 2000-2022 visade sig alla förklarande variabler sig vara signifikanta (oljepris, naturgaspris, ureapris, valutakursen och veteslutlagren), förutom spekulanternas innehav av pristerminer. Dummyvariablerna som representerade de olika tidsperioderna visade sig också alla vara signifikanta. Det fanns icke-stationaritet i observationerna för de valda variablerna, men detta lyckades fångas upp genom att tillföra en tidsvariabel i modellen.
-
Finnish forest owners’ perceptions about climate change mitigation strategies in the forest sector (2021)Forests play a key role in climate change mitigation. There are different ways in which forests can contribute to both increasing carbon sequestration and reducing emissions. In Finland, forests are largely owned by private forest owners and thus the actions of these forest owners have a great impact on the climate change mitigation potential of forests. Thereby, this study examined the perceptions of Finnish forest owners on the following climate change mitigation strategies in the forest sector: Forest management, More harvest, Less harvest, Wood products, Conservation, Adaptation, and Land use change. Especially, the study focused on “Less intervention” (a combination of three individual strategies), and “Forest management” as strategies and tested how the following hypothesized aspects are associated with the support for these strategies: the prioritized values affecting the choice between climate change mitigation strategies in the forest sector, risk perception of climate change, political orientation, education level, and the size of forest land. The tested hypotheses were derived from the existing literature on theories and empirical findings on the perceptions of citizens and forest owners. The effect of the independent variables on the chosen climate change mitigation strategies was studied through linear regression analysis based on a quantitative survey with 892 responses. Regression models were established separately for both chosen strategies. On average, forest owners supported all climate change mitigation strategies in the forest sector, except Less harvest. Further the results of the linear regression analysis supported all hypotheses to some degree. Perceived risk of climate change emerged as an important measure affecting the support for climate change mitigation strategies in general. Left-right political orientation was found important, where individuals positioned more on the right side of the political spectrum generally supported strategies that have more human intervention in forests. Forest owners’ prioritized values were discovered to significantly affect the support for climate change mitigation strategies in the forest sector, and forest owners who valued biodiversity gave more support towards Less intervention and less support towards Forest management. Forest owners with a smaller property tended to be slightly more supportive towards Less intervention, but in the Forest management model, the effect was not significant. Similarly, the simultaneous effect of education and political orientation was significant in the Less intervention model, indicating that forest owners with a university degree and right-winged political orientation tended to be more supportive towards strategies with more human intervention in forests, compared to forest owners with a university degree and left-winged political orientation. Apart from hypothesized variables, gender was found a significant predictor of support towards strategies, where, on average, women were more likely to support Less intervention, and similarly be more opposing towards Forest management, compared to men. In light of the results, Finnish forest owners tend to be rather conscious about climate change and support on average different climate change mitigation strategies in the forest sector. Nevertheless, private forest owners are a heterogeneous group of people whose preferences vary greatly, and thus policies need to be implemented accordingly.
-
(2020)We analyse the forest reference level (FRL) projection in Finland. FRLs are included in the European Unions’ new land use, land-use change and forestry (LULUCF) regulation (EU 2018/841) that is part of the actions towards the Paris Agreement’s climate mitigation targets. The regulation defines the accounting rules for carbon dioxide (CO2) emissions within the sector. We build on the LULUCF regulation, the provided guidance documents on the FRL projection, national forestry accounting plans and the existing studies concerning the FRL projections. Business-as-usual reference levels were used for the Kyoto Protocol’s second commitment period. The parties of the Kyoto Protocol had an incentive to report high harvest levels (Frieden et al. 2012). Thus, the reference levels overestimated the harvests by including in assumptions about future policies. Some of the assumptions did not materialize and this led to windfall carbon credits (Grassi et al. 2018, Krug 2018). Such overestimation has happened, for example, in Finland. In this thesis we analyse, whether the new forest reference levels are able to avoid problems that occurred during the Kyoto Protocol. The LULUCF regulation is set for the compliance period (CP) of 2021-2030. The forest reference level is a baseline projection for the forest carbon sink, defined by the historical forest management practices of the reference period (2000-2009). Age-related dynamics of the forest can be taken into account but any anticipated policy changes need to be excluded from the projection. The FRL indirectly defines the level of harvests that are not considered as emissions. The excess carbon sink can be traded to other Member States or be used to compensate the effort sharing sector’s emissions. One of the suggested principles to project historical forest management is to utilize the intensity of management (Grassi and Pilli 2017, Grassi et al. 2018), which is calculated by dividing the reference period’s harvest by the amount of biomass that was available for the wood supply during the same period. The future harvest level is computed by keeping the intensity of management constant. This principle is used in Finland and in several other EU member states. To analyse the suggested principle, we utilize a partial equilibrium model for forestry and agriculture (Mitra and Wan 1985, 1986, Salo and Tahvonen 2004). Using this model, we are able to compute a FRL in a case where policy shock has increased harvest levels after the reference period. This resembles the situation in Finland. Our numerical results show that the choices on the biomass available for wood supply, interest rate and the starting year of the projection can have significant impacts on the FRL computation. By these choices, a member state is able to overestimate the harvest possibilities. Thus, the EU fails to set a regulation that fully excludes national incentives in specifying the FRL. The setting of the Finnish FRL includes a tendency of minimizing the restrictions on the future harvest levels. This outcome follows by choosing high interest rate, early starting year for the projection and a loose definition for the biomass available for wood supply.
-
(2022)Increased awareness in health issues and nutritional elements has derived consumers to pay premium prices for functional products and producers have developed differentiated products to match these heterogenous preferences. The assessment of the versatile food commodity markets has long intrigued the attention of researchers and it is well-established that the hedonic pricing method is a prominent approach in determining an attribute's cost and perceived value to customers. With the method of hedonic pricing, this study aims to determine how those values form the online prices of bread. Specifically, it examines the marginal prices of bread sold on e-commerce platforms in Finland and whether those change over time. Moreover, this study aims to analyze the extent to which complex data extraction methods add value to prior hedonic pricing methodologies. To test the null hypotheses that estimated marginal prices have no relationship to online prices of bread, and the marginal prices of bread attributes do not significantly change during the data collection period, a semi-logarithmic hedonic price function with HAC standard errors was specified. In the empirical part, the hedonic price function was estimated for the whole sample and each data day. Daily price quotes for the analysis were extracted from the largest Finnish grocery retailer's e-commerce platform via web scraping. The results showed that the estimated relationships between price and marginal prices were significant but that the effects on the price did not significantly change during the data collection period. The results suggest that Finnish consumers value taste over health and place a high value on stomach-friendly and domestic bread. These findings are a valuable source for better understanding regular bread purchasing decisions and producer product differentiation strategies. Although web scraping was the only alternative to obtain detailed, up-to-date product data in the Finnish context, daily scraping seemed unnecessary as bread prices remained stable. However, daily scraping combined with the hedonic pricing method yielded valuable information regarding the holiday season’s pricing strategies of Finnish retailers. On this basis, web scraping should be included in hedonic pricing applications on food products and the whole food commodity research field.
-
(2021)To combat climate change, emission reduction measures are needed in all sectors of the economy. Finland's effort sharing sector has a binding 39 percent emission reduction obligation for 2030. Achieving the obligation requires actions in every field of activity in the effort sharing sector. Emissions from decentralised heating systems in buildings are included in the effort sharing sector. In Finland these emissions originate mainly from oil heated buildings. Currently there are still around 130 000 oil heated detached houses in Finland whose carbon dioxide emissions could be reduced by utilising renewable energy. In this study oil heating is completely replaced with a ground source heat pump, a pellet heating system or an air-to-water heat pump. Partial replacement of oil heating was also studied, whereby an air-to-water heat pump is installed alongside the old oil heating or part of a fossil light fuel oil is replaced by bio-based fuel oil with the distribution obligation. The study was conducted from the perspective of environmental economics and the main purpose was to examine the cost-effectiveness of these emission reduction measures and the policy measures directed to the oil heated detached houses. The method used was a cost-effectiveness analysis based on a 15-year calculation period. Based on the results, the social costs of emission reduction measures varied from 35 EUR/tCO2 to 114 EUR/tCO2. From the societal point of view, the most cost-effective emission reduction measure proved to be an air-to-water heat pump alongside an existing oil heating system. Based on the results, the most expensive emission reduction measure for the society is the distribution obligation of bio-based fuel oil, which is why emissions from oil heating in detached houses should be reduced primarily by other measures. The tax and support levels used in the calculation were based on the 2020 levels. Based on the results, private emission reduction costs varied from -50 EUR/tCO2 to 169 EUR/tCO2, depending on the policy option and the discount rate. Based on the results, the tax level used in the calculations is insufficient for making the measures profitable for households which apply a higher discount rates than the society. The aid policy is therefore justified in order to promote the measures.
-
(2022)Yhteiskunta asettaa yhä enenevissä määrin paineita yrityksille, organisaatioille ja kuluttajille vähentää hiilidioksidipäästöjä ilman pakkokeinoja. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen nollaan ei ole kuitenkaan aina mahdollista ja kustannukset jo pienistäkin vähennyksistä saattavat olla huomattavat. Vaihtoehtona hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle on hiilidioksidipäästöjen kompensoiminen. Päästökompensaation myötä yritykset, organisaatiot ja kuluttajat voivat ostaa kompensaatioyksikköjä, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että päästöjään kompensoiva taho maksaa päästöjen vähentämisestä jossain muualla, missä vähentäminen on edullisempaa ja helpompaa. Tämä pro gradu -tutkielma on toteutettu yhteistyössä Nokian Panimon kanssa. Tutkimuksessa lasketaan Nokian Panimon Be sharp -energiajuoman tuotannon hiilidioksidipäästöt, ja tarkoituksena on selvittää kyseisten hiilidioksidipäästöjen kompensaation hinta CO2eston päästöleikkurin avulla sekä tutkia kompensaatiota myös vaihtoehtoisten palveluntarjoajien kautta. Tavoitteena on löytää luotettavuuden ja tehokkuuden kannalta optimaalisin kompensaatiokeino. Tutkimus koostuu kahdesta osasta, kirjallisuuskatsauksesta ja case-tutkimuksesta. Kirjallisuuskatsauksessa keskitytään vapaaehtoisen päästökompensaation teoriaan, sen eri menetelmiin sekä niiden ominaisuuksiin. Osiossa käsitellään erityisesti päästökompensaatiomenetelmien luotettavuutta erilaisin mittarein. Tutkimusosiossa puolestaan käydään läpi Be sharp -energiajuoman hiilijalanjälkilaskennan lähtökohdat, laskenta ja tulokset. Lisäksi paneudutaan itse päästöjen kompensointiin ja siitä koituviin kustannuksiin. Tutkimuksen tuloksissa vastataan kysymyksiin mitkä ovat kompensoivan yrityksen kustannukset vapaaehtoisesta päästökompensaatiosta, mitä kompensaatio kustantaisi muiden palveluntarjoajien kautta ja millä perustein vapaaehtoista päästökompensaatiota tarjoava yritys kannattaisi valita. Tutkimuksen mukaan Be sharp -energiajuoman hiilidioksidipäästöjen kustannukset Euroopan päästöoikeuskaupan päästöoikeuden hinnasta riippuen, vuonna 2021 ovat 25,4–46,2 €/ 1000 l. Kustannukset eivät ole siis kovin merkittävät suhteessa tuotteen vähittäismyyntihintaan noin 3600 €/ 1000 l. Kompensaation kustannukset vaihtoehtoisten palveluntarjoajien kautta vaihtelevat välillä 4.7 €-35,7 €/ 1000 Hintaerot voivat olla merkittäviäkin, ja osassa kompensaatiokeinoista hinnan määritys on epäselvä. Tutkimuksessa todetaan, että hinnan sijaan tärkeämpää kompensaatioita tarjoavan yrityksen valinnassa ovat kriteerit, joita kompensaatiomarkkinalla pidetään yleisesti luotettavina mittareina. Tärkeimmät kriteerit ovat päästövähennysten lisäisyys, kaksoislaskennan välttäminen, mitattavuus, pysyvyys, ajoitus, hiilivuodon välttäminen, dokumentaatio ja valvonta. Näiden kriteerien avulla päästöjään kompensoiva taho voi löytää parhaan mahdollisen kompensaatiokeinon markkinoilta. Tämä vaatii kuitenkin pitkällistä perehtymistä aiheeseen, ja palvelujen luotettavuus saattaa silti jäädä epäselväksi. Markkinaa tulisikin selkeyttää ja mahdollisesti jopa rajoittaa väärinkäsitysten ja disinformaation välttämiseksi.
-
(2021)Viljelijät ovat entistä enemmän alttiita hintariskeille viljantuotannossa. Viljojen hinnat ovat heilahdelleet viime vuosina yhä enemmän sekä kotimaassa että maailmanmarkkinoilla. Hintojen vaihtelut aiheuttavat epävarmuutta sekä haasteita tulevien hintojen ennustamiseen. Markkinoiden seuranta on tullut entistä tärkeämmäksi, jotta savutettaisiin paras mahdollinen myyntitulo vuosittain. Viljelijöillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa markkinahintojen muutoksiin omalla toiminnallaan, joten niiden muutosten hallintaan täytyy keksiä keinot. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten hintariskiä voidaan hallita viljantuotannossa kotimaassa. Keinoina riskin hallintaan tutkittiin viljelysopimusten käyttöä. Viljelysopimuksista tarkemmin tutkittiin markkinahintaisen sekä futuureiden käyttöä viljakaupassa. Nämä sopimusmallit otettiin tarkasteluun käytännön syistä, koska niiden käyttöön oli saatavilla tarkin ja laajin hinta-aineisto. Futuureiden käyttö viljelijöiden hinnan suojauksessa Suomessa ei ole yleistä tällä hetkellä, jonka takia niiden käyttö hintariskien hallintaan oli tutkimuksellisen näkökulmasta mielenkiintoista. Markkinahintainen sopimus taas on yleisin kotimaassa käytetty sopimusmalli. Varastoinnin tuottoa tutkittiin nettonykyarvomenetelmällä. Nettotuottojen laskennalla pyrittiin selvittämään, mikä olisi mahdollisen investoinnin suurusluokka, joka olisi viljan varastoinnilla mahdollista toteuttaa. Laskelmat sekä varastoinnista että sopimusmallien käytöstä tehtiin tapauspohjalla, jossa oletuksena viljelijä tuottaa vuosittain saman määrän leipävehnää markkinoille. Oletus tuotettavasta määrästä vuosittain oli vakio, ja tutkielmassa keskityttiin pelkästään hinnan vaihtelusta johtuvaan tulon vaihteluun. Myyntiajankohdan valinnalla on merkittävä vaikutus myyntitulon määrään sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Tulosten mukaan myyntihinnat olivat korkeimmillaan useimmin vuoden vaihteen tienoilla mutta joskus myös elokuussa. Huonoin myyntiajankohta on ollut syyskuussa. Vuosittain ei ole tietenkään mahdollista onnistua ajoittamaan myyntejä parhaaseen ajankohtaan. Satokauden jälkeisellä varastoinnilla on mahdollista saada tulonlisä, joka kattaa varaston investointikustannuksen, jos myynnit onnistutaan ajoittamaan lähelle satovuoden korkeimpia hintoja. Futuureiden käyttö Suomessa ei ole ollut yleisesti taloudellisesti perusteltua tutkimuksessa käytetyllä esimerkkiajanjaksolla, jossa futuurit myytiin keväällä ja ostettiin takaisin ennen vuoden vaihdetta, koska hinnat usein nousivat kyseisellä aikavälillä. Lisäksi basis vaihteli usein epäedullisesti. Jos kotimaan sekä ulkomaan hinnat seuraisivat kiinteästi toisiaan, olisi futuureiden käyttö viljakaupassa mielekkäämpää.
-
(2024)Tiivistelmä – Referat – Abstract The dairy sector in Finland and the EU has experienced several important shocks during the past decade, causing increased instability and dramatic price movements. It has put pressure on different market participants as well as on policy makers while simultaneously driving a growing interest for price transmission studies. However, gaps in the research field persists and this study addresses this void by focusing on the characteristic of Finnish raw milk prices and their relation to the prices of key trading partners, including Sweden, Denmark, Estonia, Germany and France. Considering descriptive statistics and graphical representations, the assumption that Finnish milk prices exhibit relative independence seems plausible. This seemingly independent behavior challenges theoretical foundations related to market equilibrium while prompting questions about market efficiency Employing econometric time series analysis, this study covers the 2013-2023 timeframe and pursues two main objectives: identifying a potential long-run cointegration relationship and studying short-run impacts of other countries' milk prices on Finnish prices. The Engle-Granger two-step framework is used for the cointegration analysis, confirming the hypothesis that Finnish milk prices operate autonomously, lacking a long-run equilibrium with other EU countries. Although some previous papers suggests that milk prices in the EU generally seem interconnected, Finland has not been the focus of such studies. The finding of this paper aligns with literature suggesting weaker cointegration in dairy markets compared to other agricultural sectors in the EU. The paper discusses potential explanations, considering structural characteristics of the dairy sector, dairy trade features, and broader market inefficiencies influencing price transmission. However, additional research is warranted to comprehend practical implications, particularly concerning market efficiency and the competitive status of participants in the domestic dairy sector. Short-run influences are modeled by applying a dynamic ordinary least squares regression with lagged price variables. The outcomes reveal rather unexpected results, with main trading partners such as Sweden, Denmark, and Germany, exerting no significant influence on Finnish prices. In contrast, France and Estonia seem to exhibit considerable influence on Finnish milk prices. Caution is advised in interpreting the short-run impacts, addressing the possible shortcomings of such regression for example regarding potential arbitrariness in the indications of the model. Ultimately, the results of this study point at some general implications, suggesting that price transmission is not solely a consequence of physical trade, and that the intricate characteristics of the dairy sector clearly challenge the direct application of economic theories like the law of one price to agricultural commodities. The need for a nuanced understanding of price dynamics in the dairy market is underscored as an important element of policy and market efficiency considerations.
-
(2022)Ilmastonmuutos aiheuttaa uudenlaisia riskejä yhteiskunnan toiminnoille sekä toimialoille, ja fyysisten ilmastoriskien lisäksi se heijastaa suuren kokonaisriskin taloudelle ja rahoitusjärjestelmälle. Tämän takia myös finanssialan toimijoiden kannattaa ennakoida tulevia muutoksia ja varautua ilmastoriskeihin. Ilmastoriskien hallinnan tueksi on kehitetty erilaisia ilmastopalveluita, jotka tukevat erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumista. Ilmastopalveluiden hyödyntäminen finanssialalla on kuitenkin vasta alkutekijöissään, sillä niiden potentiaaliset hyödyt sekä yhteiskunnalle että finanssialan toimijoille ovat vielä huonosti tunnettuja. Tässä pro gradu -tutkielmassa toteutettiin finanssialan toimijoille kohdennettu kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää finanssialan toimijoiden suhtautumista suoriin ja välillisiin ilmastoriskeihin sekä organisaation ilmastopalveluiden käyttöä, tarvetta ja yhtiön yleistä kiinnostusta ilmastopalveluihin. Tuloksia tarkasteltiin erityisesti vakuutus- ja sijoitussektorien näkökulmista. Lisäksi esitämme kustannus-hyötyarviointimallin, jonka avulla ilmastopalveluiden potentiaalisia hyötyjä eli lisäarvoa käyttäjälle voidaan havainnollistaa. Teoreettisen mallin avulla voidaan tarkastella, milloin ilmastopalvelut tarjoavat lisäarvoa. Tulosten mukaan finanssialan toimijat ovat kiinnostuneita sekä suorista että välillisistä ilmastoriskeistä ja pyrkivät integroimaan niitä organisaation riskienhallintaan. Erilaiset ilmastoriskit kuitenkin koskettavat finanssialan toimijoita hieman eri tavoin. Vakuutussektorin katsottiin olevan erityisesti kiinnostunut ilmastonmuutoksen seurauksena aiheutuvista fyysisistä riskeistä sekä tulevan raportoinnin ja sääntelyn vaatimuksista ja vaikutuksista vakuutusalalle. Ilmastopalveluiden kannalta erityisesti vahinkovakuutus kaipasi parempia ilmastopalveluita ja -tietoa. Sijoitus- ja varainhoitosektorin näkökulmasta oleellinen uhka näytti olevan kiristyvän sääntelyn vaikutus varallisuuden arvoon esimerkiksi sijoituskohteiden tuottavuusodotusten kautta. Sijoitussektoria edustaneet organisaatiot seurasivatkin ilmastoriskejä sijoitusten ilmastopolitiikan, sijoituspäätöksien, sijoitussuunnitelmien sekä riski- ja vakavaraisuusarviointien kannalta. Kustannus- hyötyarviointimallin pohjalta voitiin todeta, että ilmastopalveluiden potentiaalinen lisäarvo käyttäjälle syntyy ilmastoriskien sopeutumiskustannusten tai oikein mitoitetun ennakoinnin eli suojauksen säästöistä. Ilmastopalvelut siis laskevat ilmastoriskien hallinnan kustannuksia optimaalisten toimien avulla pienemmän epävarmuuden takia. Mitä suurempi sopeutumiskustannus tai epävarmuus riittävän suojauksen tasosta toimialalla on, sitä suurempi niiden tarjoama lisäarvo on.
-
(2023)Maatalouden rakennekehityksen seurauksena työkoneet ovat kasvaneet, mikä on johtanut peltojen tiivistymiseen. Jankkuroinnin avulla voidaan poistaa pellolle syntyneitä tiivistymiä, jonka seurauksena maan kapillaarinen vedennousu sekä vedenläpäisykyky paranevat. Kapillaari-ilmiön toimiessa kasvukauden kuivina ajanjaksoina vesi nousee kohti maanpintaa. Vastaavasti maan vedenläpäisykyvyn toimiessa vesi ei kerry maan pintakerrokseen, vaan valuu maan syvempiin kerroksiin. Parantuneen vesitalouden ansiosta pelto kestää paremmin sään ääriolosuhteita, mikä lisää viljelyvarmuutta. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millainen vaikutus jankkuroinnilla on maan vesitalouteen, satotasoihin ja kattaako satotason nousu jankkuroinnista aiheutuneet kustannukset. Tutkimuksen aineisto kerättiin kasvukausien 2019–2021 ajan. Mittaukset suoritettiin neljällä eri kosteusanturilla, jotka asennettiin kahteen eri syvyyteen, toiset jankkuroidulle ja toiset jankkuroimattomalle osalle koelohkoa. Näiden yhteyteen asennettiin sääasema. Tutkimus tehtiin kvantitatiivisena tapaustutkimuksena, koska mittaustulosten ollessa vain yhdeltä maalajilta tuloksia ei voida yleistää koskemaan muita maalajia. Mittaustulosten perusteella luotiin kasvumalli, jonka avulla laskettiin neljälle eri kasvilajille satotasot. Tulosten perusteella kasvukaudet olivat keskimääräistä kuivempia, mikä näkyi pellon kosteudessa ja sadantadatassa. Jankkuroinnin ansiosta maan kapillaari-ilmiö toimi kuivissa olosuhteissa ja tämä näkyi pellon syvemmässä kerroksessa. Parantuneen vedenläpäisykyvyn seurauksena jankkuroidun pellon muokkauskerros kuitenkin kuivui enemmän kuin jankkuroimattoman koelohkon muokkauskerros. Jankkurointi nosti kasvukausien keskisatoa, vaikka joidenkin kasvien kohdalla yksittäisenä kasvukautena jankkuroimaton koeala tuotti paremman sadon. Kohonneiden satotasojen ansioista sadonlisä kattoi jankkuroinnista aiheutuneet kustannukset. Jankkuroinnin omistus- ja toteutustapoja vertaillessa yhteisomisteisen laitteen hankkiminen osoittautui kannattavimmaksi vaihtoehdoksi. Johtopäätöksenä voidaan todeta jankkuroinnin tuovan viljelyvarmuutta, joka näkyy kannattavuuden paranemisena.
-
(2023)Kuivuusriskin on havaittu kasvaneen ja Lounais-Suomen alueen maatalouden olevan erityisen herkkä uusille ääriolosuhteille. Maatiloilla ei ole kehitetty yleisesti riskienhallintamenetelmiä kuivuusriskin hallintaan. Yksi vaihtoehtoinen riskienhallintamenetelmä kuivuusriskin hallintaan on keinokastelu, joka on vielä erittäin vähän käytetty menetelmä. Tämä tutkimus keskittyy selvittämään syitä kastelun vähäiselle käytölle sekä mahdollisuuksille kastelun käytön lisäämisessä kuivuusriskin hallinnassa. Tutkimusaineisto kerättiin kyselytutkimuksella, joka jakaantui kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kysyttiin monivalintakysymyksillä mielipiteitä kuivuusriskin ja kastelun suhteen. Toisessa osassa pyydettiin arvioimaan keskimääräisiä satotasoja kastelun avulla ja ilman kastelua. Tuloksia analysoitiin Mann-Whitney- ja Kruskal-Wallis-testeillä sekä visuaalisesti kolmiojakaumalla ja laatikko-janakuvion avulla. Arvioitujen satotasojen avulla arvioitiin myös kastelun kannattavuutta riskienhallintamenetelmänä. Kyselyn ensimmäisen osion tulosten perusteella kastelun työläys ja huono kannattavuus olivat suurimpia syitä kastelun vähäiselle käytölle. Kyselyn toisen osion perusteella kastelulla pystyttiin hyvin tasaamaan satovaihteluita viljakasveilla, perunalla ja palkokasveilla. Kastelu ei ollut keskimäärin kannattavaa viljakasveilla muuta kuin tilanteissa, joissa kastelun muuttuvat ja kiinteät kustannukset olivat matalaa tasoa. Kyselyn vastausprosentti oli alhainen mikä heikentää tulosten luotettavuutta. Johtopäätöksenä kastelun havaittiin olevan potentiaalinen riskienhallintamenetelmä kuivuusriskin hallintaan. Valinta kastelun ottamisesta käyttöön riskienhallintamenetelmänä tulee tehdä tilakohtaisesti, jolloin on parhaiten tiedossa kastelun antama satovaste ja kustannukset. Jatkotutkimusmahdollisuuksina tutkimuksesta esiin nousi vähemmän työllistävien kastelukeinojen löytäminen sekä parempi tutkittu tieto kastelun antamasta satovasteesta eri viljelykasveilla.
-
(2023)Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tuotantofunktiomuodolla saadaan kuvattua parhaiten kauran satovastetta typpilannoituksen suhteen. Tutkimuksessa arvioidaan, millainen vaikutus typpilannoitteen ja kauran hintasuhteella on taloudellisesti optimaaliseen typpilannoitukseen kauralla. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan sadannan ja lämpösummankertymän vaikutusta typpilannoitteen tuottamaan satovasteeseen. Teoriaosuudessa tarkastellaan yleisesti kauran viljelyä Suomessa, mitä mahdollisuuksia kauran viljelyssä on sekä perehdytään kauran typpilannoitukseen. Lisäksi teoriaosuudessa käydään läpi, mitkä tekijät vaikuttavat kauran sadonmuodostukseen ja millaisia laatuvaatimuksia elintarvike- ja rehukauran käyttötarkoituksille on. Teoriaosiossa käydään myös läpi klassinen tuotantofunktion määritelmä ja sen teoriaa. Lisäksi tarkastellaan tuotantofunktiota yhden panoksen näkökulmasta ja miten voittofunktio määritetään. Teoriaosassa vertaillaan eri tutkimuksissa käytettyjä tuotantofunktioita. Tutkimuksen aineistona käytetään Yara Suomi Oy:n Kotkaniemen tutkimusaseman suorittamien typpiporraskokeiden tuloksista. Typpiporraskokeita on vuosilta 2009–2020. Kokeita oli suoritettu koeruuduilla Vihdin Ojakkalassa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin regressioanalyysiä ja funktiomuotoina: kvadraatti-, neliöjuuri- ja Mitcherlich-funktiota, lineaarinen funktio tasanteella, eli LRP-mallia ja kvadraattinen funktio tasanteella eli QRP-mallia. BIC-testisuureen perusteella parhaiten kauran typpilannoituksen satotuottoa kuvasi Mitcherlich-funktio vuosidummy-muuttujalla. Toiseksi ja kolmanneksi parhaimmat tuotantofunktiot, QRP-malli ja kvadraattifunktio eivät kuitenkaan olleet kaukana Mitcherlich-funktiosta, kun BIC-testisuureita vertailtiin. Sademäärän ja lämpösummankertymän vaikutus typpilannoituksen tuottamaan satovasteeseen oli merkitsevyydeltään niin alhainen, että niiden käytöstä päätettiin luopua tässä tutkimuksessa. Syyksi arvioitiin, että kokeiden ja säädatan keräämiseen käytetty mittausjakso oli liian lyhyt tuottamaan merkitseviä tuloksia. Sään vuotuisen vaihtelun vaikutus satotasoon otettiin huomioon dummy-muuttujilla. Taloudellisesti optimaalista lannoitustasoa vertailtiin vuosien 2013, 2017, 2018 ja 2022 vuosien typpilannoitteen ja kauran hintasuhteella. 2018 vuoden hintasuhteella tuotantofunktioiden välinen ero lannoitusoptimeissa oli selvästi suurin. Typpilannoitus suositukset eri tuotantofunktioiden ja hintasuhteiden välillä oli 123–282 kg/ha. Neliöjuurifunktion antamat typpilannoitussuositukset olivat epärealistisen korkeat alemmilla hintasuhteilla. Tarkasteltujen vuosien perusteella lannoitus oli kuitenkin jokaisena vuotena taloudellisesti kannattavaa. Korkeimpia typen ja kauran hintasuhteita lukuun ottamatta optimaaliset lannoitetasot ylittivät ympäristökorvauksen lannoiterajat LRP-funktiota lukuun ottamatta.
-
(2023)Kasvinsuojelu on yksi modernin maatalouden tuottavuuden ehdoista, mutta kasvinsuojelun onnistuminen vaatii maatalousyrittäjiltä osaamista sekä tietoon ja harkintaan perustuvaa päätöksentekoa. Kasvinsuojelu on EU:ssa ajankohtainen aihe ja Euroopan unionin Pellolta Pöytään -strategia on asettanut tavoitteekseen vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja niiden aiheuttamia riskejä 50 % vuoteen 2030 mennessä. Tutkimuksessa tarkastellaan maatalousyrittäjien kasvinsuojeluun liittyvää päätöksentekoprosessia ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa selvitetään myös, miten maatalousyrittäjät suhtautuvat EU:n suunnittelemaan vihreän kasvun politiikkaan ja mitä vaikutuksia sillä on päätöksentekoon. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu päätöksentekomalliin, jossa on huomioitu integroidun kasvinsuojelun periaatteet. Viitekehykseen on lisätty myös maatalousyrittäjän lyhyen ja keskipitkän aikavälin johtamistoimet sekä päätöksentekoprosessi. Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jossa aineisto kerättiin puolistrukturoidun haastattelun avulla. Tutkimuksessa haastateltiin kahdeksaa maatalousyrittäjää. Yhteistä kaikille maatalousyrittäjille on, että he tekevät yhteistyötä jonkin kasvinsuojelualan yrityksen kanssa. Maatalousyrittäjät harjoittavat nk. tavanomaista tuotantoa ja tähtäävät hyvään taloudelliseen tulokseen mm. hyödyntämällä laajasti erilaisia kasvinsuojeluaineita. Tutkimuksessa huomattiin päätöksentekoprosessiin vaikuttavan markkinat, politiikka, sääolosuhteet sekä sato-odotukset. Riskiä ja mahdollista katetuottoa punnittiin useaan otteeseen kasvukauden aikana katetuoton maksimoimiseksi. EU:n vihreän kasvun politiikkaan maatalousyrittäjät suhtautuivat huolestuneesti. Maatalousyrittäjät olivat valmiita tekemään toimia ympäristön kohentamiseksi, mutta samalla olivat huolissaan kannattavuuden heikentymisestä. Maatalousyrittäjät haluaisivat siirtymän tapahtuvan markkinaperusteisesti eikä pakotetusti.
-
(2022)Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa uusia suuntauksia ja uudistumisen mahdollisuuksia Keski-Suomen elintarvikejalostukselle. Tulevaisuuden mahdollisuuksia selvitettiin tutkimalla, millaisia elintarviketrendit ja kulutusmuutokset voisivat olla Suomessa vuosina 2031–2036 sekä millaisia muutoksia elintarvikealalla tai -ketjussa voisi tapahtua samalla aikajänteellä. Edeltävien lisäksi selvitettiin tulisiko Keski-Suomen toimintaympäristössä tapahtua rakenteellisia muutoksia, jotta esiin nousseet mahdollisuudet olisivat toteutettavissa. Näihin tietoihin perustuen rakennettiin Keski-Suomen elintarvikejalostukselle tulevaisuuskuvia, joissa tulevaisuuden mahdollisuudet ja muutokset nostettiin esiin. Tutkimus tehtiin toimeksiantona Keski-Suomen ELY-keskukselle. Tulevaisuuden kehityssuuntia tutkittiin haastattelemalla kahdeksaa ruoka-alan ja kuluttajakäyttäytymisen asiantuntijaa teemahaastatteluilla. Haastatteluissa nousi esiin, että seuraavien 10–15 vuoden aikana tulee tapahtumaan ruokamurros, mutta sen voimakkuus, muutostahti sekä osittain sisältökin on vielä avoin. Kuluttajan roolin nähtiin voimistuvan, joka korostaa trendien ja kuluttajien preferenssien tuntemisen tärkeyttä. Tuloksista muodostui kuusi laajempaa ruokatrendeihin liittyvää kokonaisuutta. Osa näistä kokonaisuuksista oli pitkäaikaisia trendejä ja osa vielä tällä hetkellä alkuvaiheessa olevia, mutta joilla on mahdollisuudet nousta laajemmiksi trendeiksi tulevaisuudessa. Elintarvikealan -ja ketjun tulevaisuuden kehityksessä tunnistettiin useita suuntauksia, jotka olivat osittain vastakkaisiakin. Lisäarvotuotteiden viennin nähtiin myös olevan tärkeä mahdollisuus kotimaisille toimijoille. Tulosten ydinmuuttujista koostettiin tulevaisuustaulukko tulevaisuuskuvien rakentamista varten. Tulevaisuustaulukon avulla rakentui kolme tulevaisuuskuvaa, jotka olivat Maltillinen kehitys, Keski-Suomi esiin ja Kehityksen perässä. Kahdessa ensimmäisessä tulevaisuuskuvassa kehitys on ollut Keski-Suomen elintarvikejalostuksen kannalta suotuisaa ja uusia mahdollisuuksia on syntynyt elintarvikealalle. Näitä mahdollisuuksia on myös päästy hyödyntämään etenkin Keski-Suomi esiin -tulevaisuuskuvassa. Kehityksen perässä -tulevaisuuskuvassa kotimainen elintarvikejalostus ei ole pystynyt vastaamaan tulevaisuuden muuttuvaan kysyntään ja Keski-Suomen elintarvikeketjun toiminta on supistunut voimakkaasti. Keski-Suomen elintarvikejalostuksella voidaan nähdä olevan vahvat mahdollisuudet vastata tulevaisuuden elintarvikkeiden kysyntään ja ruokamurrokseen. Maakuntaan tunnistettiin laajasti erilaisia mahdollisuuksia ja useimmin parhaimmat mahdollisuudet nähtiin saavutettavan hyödyntämällä nykyisiä vahvuuksia. Esimerkkejä näistä ovat paikallisen kulttuuriin liittyvät ruoat, hyvinvointi, luomu- ja luonnontuotteet, marjat sekä kotimainen kala. Maakunnan elintarvikejalostuksen monipuolisuutta hyödyntämällä voisi myös nousta aivan uusia tuotteita tai toimintatapoja elintarvikejalostukselle. Toisaalta monen alatoimialan yhtäaikainen muutos vaatii yhteisen tahtotilan toimijoiden välille ja resursseja kehitykseen. Yleisemmin tärkeitä kehitysalueita elintarvikejalostukselle ovatjalostusasteen nosto, vastuullisuus, yhteistyön tiivistäminen yritysten välillä, kuluttajalähtöisyys, ajan hermolla oleminen ja markkinointi.Tulevaisuuden ruokamurros voi haastaa etenkin pienyrityksiä, joiden resurssit ovat rajallisemmat.
-
(2024)Tämän maisterintutkielman tavoitteena on ollut selvittää suunnitelmataloudellisten marxisti-leninististen valtiojärjestelmien toteuttamien kollektivisointiprosessien aiheuttamia vaikutuksia maataloustuotannon tuottavuudelle, sekä seuraavasti vertailla näitä vaikutuksia eri tapausvaltioiden välillä. Tutkielmaan on valittu 3 tapausvaltiota: Saksan demokraattinen tasavalta, Tšekkoslovakia ja Neuvostoliitto, sekä 6 analysoitavaa tuotantokasvia: vehnä, ruis, ohra, kaura, peruna ja sokerijuurikas. Tavoitteeseen vastaamiseksi on tutkielmassa valittu tutkimusmenetelmäksi ekonometrinen regressioanalyysi, jonka keinoin tapausvaltiokohtaiset tulokset on määritetty autokorrelaation korjaavalla Cochrane-Orcutt muunnetulla pienimmän neliösumman menetelmällä (OLS), sekä yhdistettyjen analyysien tulokset kiinteiden vaikutusten regressiolla. Tutkimusaineisto on tutkielmaan johdettu toissijaisesta datasta, ja se on muodoltaan epätasapainoinen paneeliaineisto. Aineistonkäsittelyyn on tutkielmassa hyödynnetty sekä interpolointia että MICE-algoritmia. Tulosten osalta on tapausvaltiokohtaisissa analyyseissä havaittu täydellisen (100%) kollektivisoinnin aiheuttavan tuotannollisia vaikutuksia, jotka vastaavat viljakasveille arvoja väleiltä -770 - +20 kg/ha sekä perunalle ja sokerijuurikkaalle arvoja väleiltä -12420 - +3670 kg/ha, sekä näiden vaikutusten olevan keskiarvollisesti negatiivisia. Laadittujen yhdistettyjen analyysien tulokset ovat vastaavasti saaneet negatiivisia arvoja. Kokonaisuutena nämä tulokset on tutkielmassa havaittu tilastollisesti merkitsevimmiksi tapausvaltioiden osalta Saksan demokraattiselle tasavallalle, sekä analysoitujen tuotantokasvien osalta kauralle, perunalle sekä sokerijuurikkaalle. Johdannaisesti näiden tuloksien on tutkielmassa havaittu tukevan myös aihealueesta aiemmin laadittua tutkimusta, jossa yhteisomisteisten tuotantoyksiköiden heikompaa tuottavuutta on perusteltu esimerkiksi omistusoikeuksien puutteella, heikolla panoskäytön tehokkuudella, toimimattomilla institutionaalisilla rakenteilla, sekä alenneilla kannustimilla tehdä työtä. Johtopäätöksenä marxisti-leninistisin periaattein toteutetun kollektivisoinnin on tutkielmassa todettu aiheuttavan merkittäviä maataloustuotannon tuottavuutta heikentäviä vaikutuksia, sekä marxisti-leninistisen valtiojärjestelmien edesajaman yksityisomistuksen poistamisen olevan ristiriidassa tehokkaasti tuottavan maataloustuotannon kanssa.
-
(2021)Maatiloja käsitellään entistä enemmän yrityksinä, jotka pyrkivät vastaamaan alan murrokseen. Tilojen kannattavuus on jo pitkään ollut heikko ja tätä ongelmaa on lähestytty useasta eri läh-tökohdasta. Yritystoiminnassa tehokkuutta voidaan hakea ulkoistamalla toimia, jotka ovat ul-koistettavissa ja kustannustehokkaasti hankittavissa ulkopuolelta. Tutkielma perehtyy maatilo-jen peltoviljelyn konetöiden ulkoistamiseen vertailemalla oman uuden konekannan kustan-nuksia markkinoilta ostettavaan urakointipalveluun. Ulkoistaminen käsitellään tutkimuksessa strategisena resurssipohjaisena ratkaisuna ja tutkielmassa avataan edellytykset ulkoistamisel-le. Omien koneiden osalta käydään läpi koneiden hankintaan liittyvää teoriaa. Tarkoituksena on havainnollistaa omien koneiden ja ulkoistamisen välisiä kustannuseroja ja mallintaa niiden muutosta viljeltävän alan kasvaessa. Tutkimusaineistona on käytetty Työtehoseuran tuottamaa tilastoa urakoinnin hinnoista, sekä Työtehoseuran TTS-kone ohjelmiston tarjoamaa dataa konekustannuksista. Tutkimuksen menetelminä toimii lineaarinen mallintaminen, sekä yksinkertaistettu nettonykyarvo-malli. Ko-nekustannuksista muodostuu kokonaiskustannus, joka kasvaa viljeltävän alan kasvaessa. Malleilla on määritelty hehtaarikohtaiset leikkauskohdat, jolloin omien koneiden ja urakoinnin yhteiskustannus on yhtä suuri. Tilannetta on havainnollistettu kasvinviljelyn osalta kolmella eri tehokkuusluokalla ja säilörehun pyöräpaalauskorjuun osalta kahdella tehokkuusluokalla. Tutkimus osoittaa ulkoistamisen olevan mahdollinen keino saavuttaa parempi taloudellinen tu-los pienillä viljelyaloilla. Alan noustessa suureksi oma uusi konekanta tulee kannattavammak-si. Tulokset jäävät teoreettisiksi ja perustuvat tutkittuihin tapauksiin, eikä niitä voi yleistää koskemaan kaikkia tiloja.
Now showing items 21-40 of 113