Browsing by Title
Now showing items 4031-4050 of 4203
-
(Helsingin yliopistoUniversity of HelsinkiHelsingfors universitet, 2005)
-
(2016)Approximate string matching considers finding a given text pattern in another text while allowing some number of differences. In the offline version of the problem, the text is known beforehand and is processed to generate an indexing data structure. While the problem has received a lot of attention and it has many practical uses in bioinformatics, the common tools often do not make use of the algorithms the time and space complexities of which are the best ones known. Hence it is interesting to compare the performance of an efficient algorithm to tools that make use of heuristics. In this work, a pattern matching algorithm by T.-W. Lam, W.-K. Sung and S.-S. Wong is described. An implementation of the algorithm is provided and tested against two other tools, namely Erne 2 and readaligner 2012. The algorithm by Lam, Sung and Wong searches the text for the pattern while allowing one mismatch or difference, that is, also allowing character insertion and deletion. It makes use of certain types of compressed suffix array and compressed suffix tree that provide fast operations. Additionally, to restrict the search to relevant parts of the suffix tree, a sample is taken from the suffix array and the sampled indices are stored into a data structure that provides double logarithmic worst case range queries. To find the pattern in the text while allowing k errors, the algorithm is combined with a dynamic programming algorithm. The latter is used to find partial matches with k - 1 errors. The candidate occurrences are located from the suffix tree and these branches are used with Lam, Sung and Wong's algorithm. For a text of length n and a pattern of length m drawn from an alphabet of size σ, the time complexity of the algorithm is O(σ^k m^k (k + log log n) + occ) using an O(n (log n)^(1/2) log σ)-bit indexing data structure, where occ is the number of occurrences in the text, given that σ is O(2^((log n)^(1/2))). For short patterns, this is the best known time complexity with an indexing data structure of the given size. The results indicate that in practice relying on heuristics yields better results in terms of time and memory use. While such an outcome is not remarkable, some important data structures were implemented in the process. An implementation of S. S. Rao's compressed suffix array already existed but it was rewritten to allow using different supporting data structures for e.g. rank and select support. The inverse suffix array described by Lam, Sung and Wong was implemented. Also, while implementations of X and Y-fast were available, to the author's knowledge a publicly available implementation of these combined with perfect hashing had not been produced before. Moreover, no implementation of Lam, Sung and Wong's algorithm was known to exist before.
-
(Helsingin yliopistoHelsingfors universitetUniversity of Helsinki, 2015)This study observes high school geography teachers habits and attitudes towards the use of e-materials and electronic teaching. Transition to electronic teaching methods has been very quick and teachers have very contradictory feelings about it. Teachers job is very hectic and versatile, and electronic methods bring even more challenges to it. Adjusting new teaching methods requires teachers to have time and skills which they may not have enough. Teachers job description changes and becomes enlarged when teachers need tools and support from the employer, policymakers, colleagues and schoolbook publishers. High school geography teachers were inquired about what kind of e-material free of charge they use, how often they use it, what is good e-material like and what kind of challenges they connect to the use. As expected, the teachers find e-materials very useful but there are also many challenges. Furthermore the quick transition to electronic teaching and the new electronic baccalaureate in high school causes very exciting but also unsecure atmosphere. An electronic survey reached 624 Finnish high school geography teachers and after two weeks there was 150 answers from them. Those answers help to bring out teachers habits and attitudes and the challenges considering e-materials. Many teachers also proposed some improvements and wishes for the future. At the end of the study there is also a list of mostly used and useful e-materials. As expected, teachers see that e-materials are truly important and useful in teaching but they also need support to use them. Many teachers already use the help of colleagues for example by sharing materials in the social media but unfortunately it doesn t reach all the teachers who are interested in those materials. Teachers hope for more updating education for themselves, more links in teachers materials of the schoolbooks, more help from the colleagues and a proper material bank on the Internet. Each teacher is doing now very much work by searching and preparing e-material for their lessons even though it would be much more effective if all teachers would share their good and useful findings with others. Yet there isn t one good and practical website which would collect all e-material in one place.
-
(2017)Kaksiosaisessa pro gradu –työssäni tutkin tietokonepohjaisten tukimuotojen käyttöä yliopistomatematiikan kontekstissa niin kirjallisuuskatsauksen kuin tapaustutkimuksenkin keinoin. Yliopiston massakurssien resursseilla peruskoulumainen erityisopetus ei ole mahdollista, vaikka yksilöllistä tukea tarvitsevia opiskelijoita kurssille osallistuisikin. Toisaalta matematiikan vaikeudet ovat suuri uhka akateemiselle menetykselle (Mazzocco 2007), mikä on nähtävissä erityisesti insinöörikoulutusten opiskelijoiden heikkona suorituksen tasona (Bamforth et al. 2007). Ratkaisuksi on kehitetty erilaisia tietotekniikan käyttöön perustuvia tehtäviä ja aktiviteetteja, sillä tietotekniikan kehittyessä sen mahdollisuudet pedagogisesti mielekkääseen opetuskäyttöön ovat nousseet. Tutkimukseni tarkoituksena on ensin kartoittaa yliopistoissa käytettyjä matematiikan verkkotuen muotoja sekä soveltaa tätä teoriapohjaa Aalto-yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksen kurssin Matriisilaskenta (MS-A0002) tuen kehitystyössä. Monimenetelmäisessä työssäni nojaan triangulaatioon (Eskola & Suoranta 1998, 69 – 70) niin teorioiden, aineistojen kuin menetelmienkin osalta. Teoriatriangulaatio näkyy monitieteisessä teoriaosuudessa. Käsittelen matemaattista tieto- ja oppimiskäsitystä erityisesti konstruktivistisesta näkökulmasta. Matemaattisen osaamisen jaan Kilpatrickin ja kollegojen (2001, 116) mukaisesti konseptuaaliseen ymmärtämiseen, mielenkiintoon sekä proseduraalisiin, deduktiivisiin ja strategisiin taitoihin. Jaan työssäni tukikeinot oppimisen tukeen ja arviointiin, joten kartoitan molempiin liittyvää teoriapohjaa. Arvioinnin osalta käsittelen etenkin formatiivisen arvioinnin osalta – tämä pohjaa jatkuvaan informaation keräämiseen opiskelijan tietopohjasta (Boston 2002). Esittelen erityispedagogista teoriapohjaa liittyen matematiikan oppimisen vaikeuksiin, ja hahmotan tämän pohjalta tuen tarpeen laajaa käsitettä erityisesti subjektiivisen ja pragmaattisen näkökulman kautta. Erityisesti sidon tätä teoriapohjaa käsitykseen siitä, että matematiikan vaikeudet olisivat osa juuri insinöörikoulutusta (Parsons & Adams 2005, 2). Käsittelen myös verkko-opetuksen ja sulautuneen opetuksen teoriapohjaa. Paneuduin yliopistokontekstissa tehtyihin, tietokoneen avulla toteutettujen matematiikan osaamisen tuen interventiotutkimuksiin systemaattisen kirjallisuusanalyysin metodin avulla (Salminen 2011). Pohjana käytin meta-analyysiä (Li & Ma 2010), joka suunnattiin alemmille kouluasteille, mutta jonka kriteeristöt artikkelien tarkkaan valintaan sopivat hyvin siirrettäväksi omaan työhöni. Analysoin 25 artikkelin esittelemää tietotekniikan avulla tarjottavaa tukikeinoa niin pedagogisen viitekehyksen, tietotekniikan roolin kuin tuen vaikuttavuudenkin näkökulmasta. Aineiston monimuotoisuuden vuoksi pidin kirjallisuusanalyysini laadullisena katsauksena. Kirjallisuusanalyysin päätuloksena voidaan pitää sitä, että tietokoneen avulla toteutetun tuen suunnitteluvaiheessa on syytä kiinnittää huomiota niin tietotekniikan rooliin kuin pedagogiseen viitekehykseenkin. Lafuentea ja kollegoja (2014) mukaillen voidaan todeta, että suuria tarjotun tuen aikaansaamia tuloksia odotettaessa on tukimuodon oltava rooliltaan merkittävä ja riittävän monipuolinen. Tapaustutkimuksen keinoin pyrin analysoimaan ja kehittämään Matriisilaskenta-kurssin tukimuotoja siten, että käytin pohjana kirjallisuusanalyysin tuloksia. Keräsin kurssin opiskelijoilta ja henkilökunnalta mixed methods –lähestymistapaan nojaten kyselylomake- sekä haastatteluaineistoa kartoittaakseni koettuja tuen tarpeita kurssilla. Lisäksi kysyin niin opiskelijoilta, kurssin assistenteilta sekä luennoitsijalta kokemuksia siitä, kuinka tämän kurssin opiskelijat näkivät tarjotun tuen vastaavan omiin tuen tarpeisiinsa. Analysoin aineistoni laadullisen osan teoriaohjaavasti (Tuomi & Sarajärvi 2009, 96 – 97) sisällönanalyysin keinoin ja määrällisen osan tilastollisin menetelmin. Työni empiirisen osion tulokset olivat monimuotoisia. Määrällisen analyysin perusteella kartoitettiin matematiikan osaamisen kokemus deduktiivisten ja strategisten taitojen osalta pienemmäksi kuin muiden taitojen suhteen. Erityisesti kurssia MOOC-toteutustavalla suorittavat opiskelijat arvioivat kokemusta osaamisensa tasosta pienemmäksi kuin muut. Laadullisessa analyysissä löysin kolme opiskelijatyyppiä, joille suosittelen kohdistettavaksi hieman erilaisia tukikeinoja. Tuen tarpeita, joihin opiskelijat eivät kokeneet saavansa kurssin puolesta, ilmeni erityisesti sosiaalisen oppimisen sekä kurssimateriaalin yksipuolisuuden suhteen. Tietokoneperustainen, automaattinen arvio koettiin laajasti merkittäväksi tuen tarjoajaksi.
-
(2020)Tämän kehittämistutkimuksen tavoitteena oli laatia toimiva verkko-oppimateriaali Vantaan ammattiopisto Varian tarpeisiin matematiikan yhteisten opintojen peruskurssille. Materiaalin tuottamistyö sai alkunsa ammattiopiston tarpeesta mahdollistaa paremmat ja monipuolisemmat opiskelumahdollisuudet opiskelijoilleen. Verkko-oppimateriaali laadittiin ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Laadittu materiaali vastasi kurssikokonaisuutta, jonka aihepiirejä olivat peruslaskutoimitukset, mittayksiköiden muunnokset, yhtälöt, talouslaskut, prosentit, geometria sekä tilastot ja tunnusluvut. Näihin aihepiireihin liittyen laadittiin pieniä teoriapätkiä, esimerkkitehtäviä ja opetusvideoita.Teoriapätkät sisälsivät kuvia, tekstiä ja erilaisia taulukoita. Materiaalia laadittaessa pyrittiin kiinnittämään huomiota siihen, että valintoja tehtiin matematiikan opettajien kokemukseen sekä tutkimuskirjallisuuteen perustuen. Lisäksi tärkeää oli, että kustannukset pystyttiin pitämään mahdollisimman pieninä ja projektin aikana luotiin sopivia käytäntöjä verkko-oppimateriaalin ja sen sisältämien videoiden laatimiseen jatkoa ajatellen. Verkko-oppimateriaalia suunniteltiin yhteistyössä koulun matematiikan opettajien sekä verkko-pedagogin kanssa. Materiaalin toimivuudesta kerättiin palautetta haastatteluilla oppilaitoksen työntekijöiltä sekä oppilaalta. Testausvaiheen pohjalta nousi muun muassa tarve opetusvideoiden tekstitykselle. Opetusvideoiden nähtiin olevan hyvä tuki oppimiselle, mutta niiden on oltava erittäin lyhyitä, jotta opiskelijat malttaisivat katsoa niitä loppuun saakka. Lisäksi yleisiä havaintoja materiaalin tuottamisesta ammatillisiin tarpeisiin oli, että materiaalia tulee voida hyödyntää erilaisialla laitteilla, kuten älypuhelimilla, tableteilla ja tietokoneilla. Lisäksi materi-aalista täytyy saada sekä kertaamista että uuden oppimista tukeva kokonaisuus. Liian suuresta tekstin määrästä koituvaan oppilaiden ahdistukseen on materiaalin laadinnassa myös kiinnitettävä erityistä huomiota. Muun muassa näitä kehittämistutkimuksessa nousseita havaintoja ja parannusehdotuksia on mahdollista käyttää tulevaisuudessa kurssin jatkokehityksessä. Niitä voidaan myös käyttää apuna muita kyseisen oppilaitoksen tai vastaavan koulutustason oppilaitoksen verkko-oppimateriaaleja laadittaessa. Lisäksi opetusvideoiden laatimiseen työssä esitellyt vaiheet on sovellettavissa käytännössä minkä tahansa koulutusasteen opetusvideoiden laadintaan.
-
(2023)Verkkosivuston saavutettavuudella tarkoitetaan kaikenlaisten käyttäjien huomioonottamista digitaalisissa palveluissa. Saavutettavuus on herättänyt entistä enemmän keskustelua ja siihen kiinnitetään yhä paremmin huomiota verkkosivustojen kehittämisessä. Saavutettavuus edistää yhdenvertaisuutta ja siitä on nykyään säädetty laissa. Tämän maisterintutkielman tavoitteena on lisätä tietoutta saavutettavuudesta ja sen arviointimenetelmistä. Automaattisten arviointityökalujen tarjonnan ollessa hyvin laajaa on tärkeää löytää omaan käyttötarkoitukseen sopivat menetelmät. Tässä tutkielmassa selvitettiin, millaisia eroja työkaluista löytyy omien kokeilujen ja kirjallisuuden perusteella, ja miten työkalujen tulokset eroavat saavutettavuuden asiantuntijan arviosta. Tutkielmassa perehdyttiin kolmen ilmaistyökalun arvioon ja teetettiin yksi asiantuntijan saavutettavuusarvio. Arviot suoritettiin Sanakirja.fi-sivustolle. Tulosten perusteella luotiin kehitystiimille ehdotelma sopivista menetelmistä tukemaan sivuston saavutettavuuden arviointia. Osaksi palvelun kehitysprosessia suositellaan kahta automaattityökalua toisiaan täydentämään ja listaa tarvittavista manuaalisista tarkistuksista.
-
(2021)Työn tarkoitus on kartoittaa verkkopedagogiikan kasvatustieteellisen tutkimuksen keskeisiä alueita ja teoreettista taustaa ja mitä piirteitä laadukkaalla verkkopedagogiikalla ja hyvällä verkkokurssilla on. Työn soveltavana osuutena on lukuteorian teoriaa ja lukuteoriaan liittyviä tehtäviä, jotka on tarkoitettu Lukuteoriaa lukiolaisille -verkkokurssille, jonka sisältö on vuoden 2019 lukion opetussuunnitelman moduulin MAA11 Algoritmit ja lukuteoria mukainen. Opiskelijat toteuttavat tehtävät Python -ohjelmointikielellä. Verkkokursseja voi luokitella muun muassa verkko-opetuksen suhteellisen osuuden, ajoittumisen, avoimuuden ja sen mukaan kuinka paljon kursseilla on yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. Lähes kaikki oppilaitoksien kurssit ovat sekamuotoisia eli sisältävät sekä verkko että lähiopetusta. Verkko-opetus joustavoittaa ja yksilöllistää koulutusta ihmisten ja myös yhteiskunnan tarpeisiin mukautuen. Viimeaikaisen meta-analyysin mukaan lähiopetusta voi vähentää huomattavasti ja silti saada samat tai paremmat oppimistulokset kuin pelkällä lähiopetuksella. Erityisesti tämä tulos pätee luonnontieteiden opetukseen. Vertailtaessa verkkokursseja suhteessa toisiinsa on eroteltu kolme laadukkaan verkko-opetuksen keskeistä piirrettä: suunnittelu, arviointi ja fasilitointi. Suunnittelussa tärkeää oli selkeän oppimispolun ja tarkoituksen tunteen luonti opiskelijoille. Kurssin suunnitelleen ryhmän työn laatua voi arvioida ulkopuoliset asiantuntijat. Fasilitoinnissa tärkeää oli mm. opettajan läsnäolo ja nopea reagointi opiskelijoiden yhteydenottoihin. MOOC-kurssien opiskelijapalautetta arvioitaessa on havaittu, että matemaattisilla ja tietoa käsittelevillä aloilla opettajan ja luennointitaidon merkitys on suurempi kuin muilla aloilla. Verkkopedagogiikan teoreettisesta taustasta löytyy kolme konstruktivistista tutkimustraditiota: tutkiva yhteisö -kehys, käänteinen oppiminen ja tietokoneavusteinen yhteisöllinen oppiminen (CSCL). Konstruktivismissa oppimisen ajatellaan olevan tiedon ja merkitysten rakentumista oppilaan mielessä ja oppimisyhteisön olevan tälle prosessille tärkeä. Keskeinen ongelma ja samalla mahdollisuus on oppimisyhteisön luominen verkkoympäristössä. Tutkiva yhteisö -kehyksen mukaan oppimiselle tärkeitä elementtejä ovat sosiaalinen läsnäolo yhteisössä, opettamisen läsnäolo ja kognitiivinen läsnäolo. Laajojen tähän malliin perustuvien kyselytutkimusten tulokset viittaavat siihen, että sosiaalisen läsnäolon elementin merkitys tiedon rakentumiselle on välillinen, ei suora. Sitävastoin intensiivisemmällä kahden välisellä kommunikaatiolla oli selkeä suora merkitys oppimisen kannalta oli kyse vertaisesta tai opettajasta. Sosiaalista läsnäolon elementtiä voisi siis pitää motivoivana tekijänä ei suoraan tiedon rakentumiseen eli oppimiseen vaikuttavana. Käänteisen oppimisen perusajatus on yhteisen “luokkahuoneajan”, joka voi tapahtua joko verkossa tai kasvokkain, käyttäminen ongelmien ratkaisuun ja käsitteiden selventämiseen, ei tiedon välittämiseen. Käänteisessä oppimisessa painopiste on siirtynyt oppijan oikea-aikaiseen tukemiseen lähikehityksen vyöhykkeellä. Tavoitteena on oppija joka on oppinut oppimaan yksilöllisesti ja itsenäisesti. Suomessa tavoitteena on kaikkien kouluttaminen ja käänteisen oppimisen lähestymistapa sopii tähän hyvin. Meta-analyysissä käänteisellä oppimisella on ollut myönteinen vaikutus oppimistuloksiin. Verkkopedagogiikan tutkimustraditiot muistuttavat puunhaaroja, joista jotkut kuihtuvat ja toiset kasvavat nopeammin. Tyypillistä on, että samoja 20-30 vuotta sitten esitettyjä ajatuksia esitetään uudestaan kaikesta tutkimuksesta ja kritiikistä ja kehitysehdotuksista huolimatta. Traditiot ovat kuitenkin tiukan empiirisiä ja oletetettavasti opetuksessa käyttökelpoisimmat haarat tulevat kasvamaan parhaiten. Mielenkiintoisia tutkimusalueita mielestäni ovat arvioinnin ja kilpailun vaikutus yhteistyöhön ja luova, tuloksia tuottava ja osanottajista miellyttävä yhteistyö. Lukuteorian materiaalien suunnittelussa olen pyrkinyt lähtemään opiskelijoille tutuista laskusäännöistä, joiden avulla laajemmat kokonaisuudet kuten Eukleideen algoritmi tulisivat ymmärrettäviksi. Päämääränä on, että he itse pystyisivät toistamaan lukuteorian rakenteita ymmärtäen ne aikaisempaan tietoon ja intuitioon perustuen
-
(2020)Gambling is very popular and general in Finland. During the past few years gambling has increased its status as a form of entertainment. Nowadays gambling can be seen as a normal way to spend free time. Due to the technical development and digitalization the main trend in gambling is a transition from the land-based gaming to the digital channel and to the internet-based gaming. The fastest growing channel in the gaming industry is cordless mobile technology. For the consumer continuously growing number of internet gambling means wider range of gambling products available and offers more comfortable and easier way to play different type of games. For the monopoly system of gambling in Finland the continuously increasing volume of cross border gambling means tightening competition between the international online gambling companies and the state-owned company called Veikkaus and increasing interaction between the different geographical scales. According to the European Union SEUT 56 article of free movement of persons, services and capital Finland has to justify its gambling monopoly´s legitimization to the European union. This is the reason why there can be seen so called vertical quarrel between the member state and the EU- level in the gambling policy at different levels. At individual level this means different kind of limits and borders set by the state in order to minimize gambling related harms and to follow the standards of responsible gambling. In this thesis I focus on internet gambling through the concept of virtual space. The virtual space has become an increasingly important environment as an action space for the human being nowadays. The immaterial and limitless virtual space makes possible for its user a global sphere of influence. The significance of the Internet as a data channel and communicational channel is remarkable. For the gambling industry the internet provides an excellent distribution channel due its borderless nature. The borderless nature combined with secure money transferring and fast broadbands has created an enormous sized online gambling market. Within the European Union the significance of the cross-border gambling companies based on Malta has played a major role in this process. Sports betting is classified as a skill game in the field of gambling. The relationship between sports betting and world-class sports can be perceived distinctly. From the effect of the technological development the different sports series can be reached easily through the streaming services and through different live-score services and applications. Hedonistic motives which dominate in the backround of sports betting are very important and has a major significance. The economist motives are connected to the sports betting as well. The material that was used in the study was collected with a form interview which was focused to the sports bettors who take an interest especially in sports betting. When examining the material of the study as the most central point, the tension value and entertainment value produced by gambling rises especially among the amusement players and hobby players. Sports betting is experienced as entertainment and a form of leisure with a significant entertainment value. According to the survey It was experienced that the streaming services and live-score services were increasing the interest of sports betting. In the internet gambling the significance of the mobile betting was important. Internet gambling has extended the field of gambling, has made it easier to use and increased the competition between the gambling companies. To the sports bettor this means higher odds and returning percentage, more interesting games and bonus campaigns with better benefits.
-
(2021)Tutkimuksessa tutustutaan verkkoselaimen uusiin rajapintoihin ja niiden soveltamiseen pelien kehityksessä. Viimeisten vuosien aikana kaikki suosituimmat selaimet ovat alkaneet tukea uusia HTML5-, WebGL- ja WebAssembly rajapintoja. Nämä rajapinnat mahdollistavat useita tärkeitä asioita peleille kuten laitteistokiihdytetyn 3D-grafiikan esittämisen, suorituskykyisen koodin suorittamisen ja esimerkiksi peliohjaimen tilan lukemisen. Tutkielma on konstruktiivinen ja rajapintojen soveltuvuus koestetaan kahden kokeellisen pelin avulla. Tarkoituksena on yrittää todentaa rajapintojen soveltuvuus pelien kehittämiseen sekä tutkia millaisia työkaluja, esimerkiksi pelimoottoreita, on olemassa. Ensimmäinen peleistä toteutetaan käyttäen ainoastaan selaimen rajapintoja ja toinen käyttäen olemassa olevaa pelimoottoria, joka on rakennettu näiden rajapintojen päälle. Lisäksi työssä yritetään löytää ongelmakohtia, jotka liittyvät selainpelien kehitykseen. Pelkästään selaimen rajapintoja käyttäen on mahdollista toteuttaa suorituskykyisiä 3D-pelejä, mutta etenkin WebAssembly on vielä vahvasti kehityksen alla. WebAssemblyn käyttö on melko hankalaa ja se vaatii ympärilleen työkaluja, jotta sitä voidaan hyödyntää kehitystyössä tehokkaasti. Sen sijaan HTML5- ja WebGL-rajapinnat ovat helposti käytettäviä rajapintoja, joihin löytyy suuri määrä käärekirjastoja, jotka tekevät etenkin WebGL-rajapinnan käytöstä hyvin yksinkertaista. Pelimoottorit ovat alkaneet myös hyödyntää näitä uusia rajapintoja. Esimerkiksi Unitypelimoottori ei vaadi enään erillisen liitännäisen asentamista selaimeen. Unityn ja muiden selainpelimoottorien avulla pystytään hyvin tehokkaasti tuottamaan 3D-pelejä selaimelle. Vaikka nykyisin näyttäviä pelejä voidaan toteuttaa selaimelle, niihin liittyy useita ongelmia. Pelien 3D-mallien suuri koko ja niiden siirtämien verkon yli on hidasta ja kopionsuojaus on hankalaa sillä pelin lähdekoodi pitää aina ladata käyttäjän koneelle. Lisäksi peliä suorittava laitteisto on tuntematon ja sitä ei voida rajata hyvän pelikokemuksen saavuttamiseksi kuten esimerkiksi mobiilipeleissä tehdään
-
(2023)ICT-sektorin edellyttämän sähköenergiantuotannon aiheuttamat kasvihuonepäästöt ovat kasvaneet lentoliikenteen kasvihuonepäästöjen suuruisiksi. Tähän on kuitenkin mahdollista vaikuttaa tekemällä energiankulutustietoisia valintoja ohjelmistokehityksessä, josta tänä päivänä osa kohdistuu verkkoselaimissa suoritettavien verkkosovellusten kehitykseen, jossa apuna käytetään erilaisia verkkosovelluskehyksiä. Tässä tutkielmassa vertaillaan käytetyimpien JavaScript-verkkosovelluskehysten: React, Angular ja Vue, energiankulutusta uuteen Blazor WebAssembly -verkkosovelluskehykseen, joka perustuu WebAssemblyyn, jonka JavaScriptiä pienemmästä energiankulutuksesta ja paremmasta suorituskyvystä on jo tutkimusnäyttöä. Tutkielmassa toteutetaan valituilla verkkosovelluskehyksillä vertailukelpoiset testiverkkosovellukset, joiden suoritusaikaista energiankulutusta, tehonkäyttöä ja suoritusaikaa mitataan Intel Power Gadget -mittausohjelmistolla. Mittaustulosten perusteella todetaan, että Blazor WebAssembly ei ole energiankulutukseltaan JavaScript-verkkosovelluskehyksiä pienempi, vaan sijoittuu tarkasteltujen JavaScript-verkkosovelluskehysten väliin. Tutkielma rajoittui tarkastelemaan verkkosovelluskehysten toiminnoista tilanhallintaa ja muutosten havaitsemista. Intel Power Gadget -mittausohjelmisto osoittautui helppokäyttöiseksi, tarkaksi ja automatisoitavaksi mittaustavaksi, jota voidaan suositella käytettäväksi tämän tutkielman kokemusten perusteella vastaavissa mittauksissa. Lisäksi kestävän ohjelmistokehityksen näkökulmasta tutkielman tuloksista voidaan oppia, että verkkosovelluskehyksen valinnalla voidaan vaikuttaa verkkosovelluksen suoritusaikaiseen energiankulutukseen verkkosovelluskehyksen vastuualueella jopa 43%:a, mutta sen vaikutusta koko verkkosovelluksen suoritusaikaiseen energiankulutukseen ei tutkielman tulosten perusteella voida arvioida.
-
(2014)Tässä tutkielmassa tarkasteltiin vapaan lähdekoodin Zen Cart -verkkokauppasovelluksen suorituskykyä hitaasti kasvavalla ja purskeisella kuormalla. Suorituskyvyn mittareina käytettiin loppukäyttäjän havaitsemaa vasteaikaa sekä järjestelmän kokonaistehokkuutta mittaavaa suoritustehoa. Vasteaika mitattiin sekunteina ja suoritusteho yhden sekunnin aikana käsiteltyjen palvelupyyntöjen määränä. Tutkimushypoteesina oli, että purskeinen työkuorma aiheuttaa erityisesti suurella käyttäjämäärällä suuremman suorituskyvyn heikkenemisen kuin hitaasti kasvava kuorma. Lisäksi selvitettiin, voidaanko verkkosovelluksen suorituskykyä hitaasti kasvavalla kuormalla käyttää ennustamaan suorituskykyä purskeisella kuormalla. Tutkimusmetodina oli rasitustestaus, jossa järjestelmää testataan sen ääriräajoilla tai ne ylittäen. Työkuormat toteutettiin JMeter -ohjelmalla. Niiden intensiteettiä ja kokoa vaihdeltiin käyttämällä työkuormien parametreina kuormanluontiaikaa ja virtuaalikäyttäjien lukumäärää. Käytetyt työkuormat olivat synteettisiä ja ne sisälsivät tyypillisimpiä verkkokauppasovellukseen kohdistuvia palvelupyyntöjä. Rasitustestauksen kohteena olevan järjestelmän komponentit asennettiin testiympäristönä käytettyyn virtuaalikoneeseen. Tutkimushypoteesi osoittautui vääräksi sekä järjestelmän suoritustehon, että loppukäyttäjän vasteaikojen osalta. Tutkitun verkkosovelluksen suoritustehossa ei havaittu merkittävää eroa hitaasti kasvavien ja purskeisten työkuormien välillä. Järjestelmän pullonkaulaksi osoittautui tietokanta, mistä seurasi Littlen lain nojalla vasteaikojen heikkeneminen järjestelmässä olevien töiden määrän lisääntyessä. Loppukäyttäjän vasteaikojen heikkenemisessä ei kuitenkaan ollut merkittävää eroa hitaasti kasvavien ja purskeisten työkuormien välillä. Lisäksi havaittiin, että verkkosovelluksen suorituskykyä hitaasti kasvavilla kuormilla voidaan tietyin edellytyksin käyttää ennustamaan suorituskykyä purskeisella kuormalla.
-
(2019)Perinteinen luento-opetus on todella vanha traditio ja laajalti käytössä edelleen, vaikka sen huonoista puolista, mm. passivoivasta vaikutuksesta, on runsaasti tutkimusnäyttöä. Oppiakseen opiskelijan on tärkeää aktiivisesti osallistua eri opetustilanteissa ja pohtia mitä hän opiskellessaan tekee. Tätä ristiriitaa on pyritty ratkomaan monin keinoin, esimerkiksi lisäämällä luennoille opiskelijaa aktivoivia elementtejä tai lisäämällä kurssin luennoille ennakkoaktiviteetteja. Tässä työssä tutkin tapaustutkimuksen avulla miten verkkotehtävät toimivat luentoon valmistavina aktiviteetteina, ja minkälaista tulisi väärästä vastauksesta annetun palautteen olla. Toteutin kurssin verkkotehtävät itse käyttäen STACK-järjestelmää. Tutkimus toteutettiin neljänä viikkona (viikot 3–6) syksyllä 2018 Helsingin yliopiston fysiikan peruskurssilla Vuorovaikutukset ja kappaleet. Kurssi kesti 7 viikkoa ja käsitteli mekaniikan perusteita. Kurssin aikana kerättiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tietoa tehtävien toiminnasta viikottaisten kyselyjen ja tehtäväalustan tarjoaman metadatan avulla. Tutkimuksen mukaan opiskelijat kokivat verkkotehtävät mielekkäiksi luentoon valmistaviksi aktiviteeteiksi ja tehtävistä saadun palautteen hyödylliseksi. Joidenkin viikkojen jotkut tehtävät koettiin kuitenkin liian haastaviksi tehtäväksi itsenäisesti. Tämä ja tehtäviin käytetty melko pitkä aika antoivat aihetta ainakin joidenkin tehtävien helpottamiselle. Tutkimuksesta selvisi myös, että tehtävät yksin tehneet kokivat tehtävät ja niistä saadun palautteen hyödyllisemmäksi kuin ryhmässä tehneet. Ero oli myös tilastollisesti merkittävä, joka on tehtävien luonteen kannalta kannustava tulos. Sen sijaan esimerkiksi koulutusohjelmalla ei ollut merkittävää vaikutusta siihen kuinka opiskelijat tehtävät tai palautteen kokivat.
-
(2019)Urban population is growing and cities must enable its dwellers to travel across the city and guarantee the capacity of transportation network. Simultaneously they must ensure that they promote sustainable development and achieve various environmental goals. To manage these conflicting pressures cities must invest in public transport and other sustainable transport modes, as the volume of car traffic should not increase at the same rate as the amount of urban population. The urban structure and the travel demand of the actors of a region affect the structure of the public transport system. In polycentric urban regions a hub and spoke –based public transport network enables a cost-effective public transport service that connects the centers of the region, covers the area and serves the diversifying travel demand. The aim of this thesis was to study what are the arguments Helsinki Regional Transport Authority (HRT) uses for planning and developing a hub and spoke –based public transport system in the region. This was done by studying various HRT’s documents with qualitative content analysis. The arguments used by HRT were reflected with the background and benefits of a hub and spoke –based public transport system presented in scientific literature. In addition, it was analyzed whether the public transport system chosen appears to be suitable and relevant for the Helsinki region acknowledging the scientific background of the system and the urban structure of the region. The urban structure of Helsinki region has been developing towards polycentricity especially within the boundaries of the three major municipalities of the Capital Region, and from its establishment HRT has aimed at developing a hub and spoke –based public transport system in which the trunk network has a significant role. In the system the public transport’s trunk network connects the sub-centers to each other and to the urban core of the region on routes where the travel demand is highest, and feeder lines and local service lines supplement the service of the trunk network. In 2017 an effective trunk route network was highlighted as one of HRT’s strategic goals. However, various public transport network plans aiming at developing the trunk network have recently been criticized both by the inhabitants and the regional policy-makers, because amongst other things, the development of the trunk network often means that formerly straight lines to Helsinki city center will include a transfer. According to the results, HRT argues for the planning and implementation of a hub and spoke –based public transport system by stating, that developing the system enables the development and improvements of the connections between the centers of the region and the densification of urban structure and land use. Also, it improves the accessibility of the region and the fluency of travelling with public transport and makes the public transport system more cost-effective and environmentally friendly. Taken into account the polycentric development of the urban structure of the Helsinki region, the hub and spoke –based system appears to be a suitable and a cost-effective public transport solution that increases the fluency of travelling with public transport. However, the connections between the sub-centers are not yet very important for the daily travel demand of the actors of the region, as a significant proportion of the travel is still headed towards the to the Helsinki city center, i.e. the urban core of the region. This accounts at least for some of the critique and opposition to the development of the trunk network and hub and spoke –based system. Based on the results, it can be confirmed, that the development of the hub and spoke –based public transport system and the trunk network in the Helsinki region must be well integrated with urban development and changes in land use and in the travel demand of the actors of the region. However, a hub and spoke –based network that connects transportation hubs makes it possible to meet the increasingly versatile and individualized travel demand and to offer connections between countless destinations across the region. No single public transport network structure is self-explanatorily superior to others when it comes to the attractiveness, cost-effectiveness or the environmental benefits of the system. It is most essential to plan the network and the whole public transport system so, that the urban structure of the region and the travel demand of the actors of the region are carefully taken into account.
-
(2014)Matematiikka oppiaineena on hyvin keskeinen lähihoitajakoulutuksessa. Lääkelaskennan osaaminen on oleellinen osa ammatillisia opintoja ja matematiikan opetuksen tulee tukea niitä taitoja, joita opiskelija tulee tarvitsemaan lääkelaskennassa. Tämän lisäksi aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että matematiikan osaaminen on suoraan verrannollinen myös muuhun osaamiseen. Matematiikan osaamisessa on eroja. Lähtötasotestin perusteella lähihoitajaopiskelijoiden keskitaso on jonkin verran valtakunnallista keskitasoa heikompi. Tutkielmassa on käsitelty lyhyesti syitä yleisesti matematiikan oppimisen eroihin sekä pohdittu nimenomaan lähihoitajaopiskelijoiden heikon tason syitä. Tutkielma on toteutettu Järvenpään Seurakuntaopistolla ja työn tarkoituksena on pohtia matematiikan merkitystä lähihoitajien koulutuksessa ja työssä. Tutkielmassa käsitellään matematiikan ja lääkelaskennan opetusta, sekä tullaan tarkastelemaan matematiikan ja hoitotyön kurssien sisältöjä sekä näitä oppiaineita opettavien opettajien yhteistyötä. Erityisesti keskitytään verrannon opettamiseen, sen avulla lääkelaskujen laskemiseen, sekä analysoidaan verrannon käytön positiivisia ja negatiivisia puolia opetuksessa. Oppilaitoksessa, jossa tutkielma on toteutettu, on aiemmin ollut käytössä kolme tapaa laskea lääkelaskuja. Nämä ovat päättely, annoskaava ja verranto. Lääkehoidon opettaja oli pitkän uransa aikana huomannut, että vaikka opiskelijoille opetettiin kaikki tavat, niin käytännön harjoituksia tehtäessä opiskelijat itse valitsivat lopulta tavaksi verrannon. Näin hän pikku hiljaa päätyi itse opettamaan vain tämän yhden tavan opiskelijoille. Tutkielmassa on testattu alkukartoituksella vuonna 2013 aloittaneiden lähihoitajaopiskelijoiden lähtötaso. Tämän jälkeen heidän oppimistaan on seurattu ja verrannollisuuden osaamisen taso analysoitu kurssilla järjestetyn välikokeen perusteella. Verrannollisuuden opiskelijat oppivat varsin hyvin. Vaikeuksia tuottivat yksikkömuunnokset ja sanalliset tehtävänannot. Muutoin verrannollisuuden käyttö lääkelaskennassa ja matematiikassa on ollut muihin tapoihin verrattuna yksinkertaisin ja suoraviivaisin tapa sekä opettajalle että opiskelijalle. Sitä on voitu hyödyntää matematiikan opetuksessa muun muassa prosenttilaskennassa. Matematiikkaa heikosti osaavat opiskelijat hyötyvät eniten siitä, että käytössä olevia laskutapoja on vain yksi. Paremmin matematiikkaa osaavalle tällä ei ole yhtä suurta merkitystä.
-
(2019)The three largest Scandinavian states by population are interesting subjects for an immigration study because they all follow the Nordic welfare model and share many other similar societal factors. Despite the similarities, the states seem to be quite different in their immigration politics and received immigration. The purpose of this master’s thesis is to compare and analyse possible reasons behind the aforementioned differences in Scandinavian states. Besides of that, I will examine the states’ reactions towards transnational immigration control mechanisms practised especially by the EU. The aim is also to understand how juridical and discursive forms of citizenship have been restructured in the states over post-Cold War time. Over the last couple of decades, a study of immigration has sought to detach itself from methodological nationalism, that is to say, nation state centrism. In this study, it is acknowledged as well how the nation state is only one possible spatial scale to examine immigration processes alongside the transnational scale of the EU in particular. Previous research indicates that immigration opposition combines both economic and culture related reasons, from which the latter are strongly intertwined with protecting a traditional nation state and its characteristics. Therefore, the cultural opponents see international immigration causing serious threats to the stability of nation state. Thus, immigration and related politics in Scandinavia seem to form a kind of puzzle that consists of the basic principles of the Nordic model and international obligations on the other hand, and immigration sceptic neo-nationalist parties on the other. The last-mentioned represent opposing force to the trans/international movements. Together these factors have an impact on how politics of immigration and citizenship evolve and eventually how much and which kind of immigration is allowed or rejected in each state. The main method used in the study is the integrative literary review. The purpose is to specify earlier research and create new understanding by combining and comparing previous research about the subjects of interest. As a support, a qualitative analysis of statistical data is used concerning indicators of received immigration, election results of neo-nationalist parties and annual fluctuation of economic growth of each state. As the analysis indicates, the politicization of socio-cultural topics at the expense of more traditional socio-economic themes has enabled neo-nationalist parties to increase leverage most considerably in Denmark and to a lesser degree in Norway. In Sweden, however, such development has hardly occurred before 2013. Much because of this, immigration politics have become stricter and more nation state centric in Denmark and Norway than in Sweden. The restructuring of immigration policy and the underlying discourses have also impacted the ways citizenship and related policies have been shaped in Scandinavian states. Such developments have eventually led to a situation where Denmark as an immigrant receiving country is the most selective and restrictive, whereas Sweden has set the least barriers to any types of immigrants. Possible ways for further study could extend into the years of the so-called European migrant crisis or include other forms of welfare states than the Nordic one.
-
(2020)Ohjelmoinnin oppiminen ja opettaminen ovat osoittautuneet hankaliksi tehtäviksi. Erityisesti perinteistä luentoja laskuharjoituspohjaista opetusmenetelmää on kritisoitu useissa tutkimuksissa toimimattomaksi. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen osastolla on kehitetty vertaisoppimiseen pohjautuva tehostettu kisällioppimismenetelmä, jossa vanhemmat opiskelijat opettavat aloittelevia ohjelmoinnin opiskelijoita ohjelmoinnin perus- ja jatkokursseilla. Menetelmällä on saavutettu hyviä tuloksia opiskelijoiden kurssisuorituksissa. Tehostettu kisällioppimismenetelmä perustuu kognitiiviseen kisällioppimismenetelmään, jonka lähtökohta on Vygotskin ajatus lähikehityksen vyöhykkeestä. Kognitiivinen kehitys aktivoituu, kun oppijoiden välille muodostuu jaettu ymmärrys, ja taitavampi osapuoli tukee aloittelevaa osapuolta. Lähikehityksen vyöhyke on ajatuksellisesti lähellä scaffoldingin käsitettä, joka voidaan määritellä oppimisen oikea-aikaiseksi tukemiseksi. Tehostetussa kisällioppimisessa opiskelijoita pyritään ohjaamaan oikea-aikaisen tuen periaatteiden mukaan siten, että ohjelmointitehtäviin annetaan apua vain juuri sen verran, että opiskelija pääsee tehtävässä eteenpäin, eikä hänelle tarjota suoria vastauksia. Tässä tutkimuksessa selvitetään vertaisoppimisen toteutumista Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen osaston kahdella ohjelmoinnin kurssilla. Tavoitteena oli tutkia, millaisia kokemuksia ja odotuksia kurssille osallistuvilla opiskelijoilla on vertaisoppimisen käytännön toteutustavoista. Myös vertaisohjaajina toimivien opiskelijoiden ajatuksia ja kokemuksia on selvitetty. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin, miten yliopisto on onnistunut tehostetun kisälliopetuksen viemisessä käytäntöön. Tutkimus on toteutettu kyselytutkimuksena verkossa loppuvuodesta 2019 ja kevään 2020 aikana. Kahteen ensimmäiseen kisällikyselyyn tuli yhteensä 48 vastausta ja opiskelijoiden kyselyyn 1065 vastausta. Tutkimus osoitti, että ohjaajina toimivat kisällit olivat hyvin innostuneita tehtävästään. Ohjaaminen auttoi heitä oman ohjelmointiosaamisen sekä ohjaamistaitojen kehittämisessä. Kisällien tärkeänä ominaisuutena pidettiin kykyä selittää asioita selkeästi, asettua muiden opiskelijoiden asemaan, ymmärtää opiskelijoiden erilaisia tapoja lähestyä ohjelmointiongelmia sekä antaa oikea-aikaista tukea. Opiskelijat kokivat saavansa paljon apua ohjauksesta. He pääsivät tuen avulla eteenpäin ongelmatilanteista, saivat uusia näkökulmia ohjelmointiongelmaan ja kokivat ratkaisevansa vaikeampia tehtäviä kuin yksin opiskellessaan. Monet opiskelijat eivät olleet tietoisia kurssin tukimahdollisuuksista. Tietojenkäsittelytieteen osaston tulisi markkinoida ohjauksen mahdollisuutta nykyistä tehokkaammin. Opiskelijoiden erilaiset taustat aiheuttavat ilmeisen tarpeen virtuaalipajojen järjestämiseen. Opiskelijoiden kannalta myös muiden virtuaalisten osallistumismuotojen pohtiminen ja kehittäminen olisi aiheellista.
-
(2018)Tämä tutkielma käsittelee vertaispalautetta, joka on yksi vertaisarvioinnin muoto. Palautteen saaminen on oppimisen kannalta tärkeää. Vertaispalautteen avulla voidaan lisätä opiskelijoiden saaman palautteen määrää. Myös palautteen sisältö on oppimisen kannalta merkittävässä roolissa. Aikaisempien tutkimusten perusteella annetun palautteen laatu on yhteydessä suorituksen paranemiseen, ja opiskelija voi hyötyä niin vertaispalautteen antamisesta, kuin sen saamisestakin. Vertaispalautteen avulla oppimista voidaan mallintaa samoilla periaatteilla, kuin millä itsearvioinnissa tapahtuvaa oppimista on mallinnettu. Opiskelijoiden suhtautuminen vertaisarviointiin voi olla vastahakoista, mutta vertaisarvioinnin sisältäessä vain palautteen antamista ja saamista ilman arvosananantoa, on suhtautumisen havaittu olevan parempi. Tässä tutkielmassa tutkitaan, millaista vertaispalautetta opiskelijat antavat, ja millaiseksi he saamansa palautteen kokevat. Tutkimus toteutettiin Helsingin yliopiston Matematiikan ja tilastotieteen laitoksella. Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin osana Tieteellinen viestintä -kurssia, jossa opiskelijat (n=34) antoivat toisilleen kirjallista palautetta matematiikan harjoitustöistä nimettömänä. Lisäksi opiskelijat vastasivat palautekyselyyn (n=31), jossa he kertoivat kokemuksiaan vertaispalautteesta. Sekä opiskelijoiden kirjoittamat vertaispalautteet, että palautekyselyn vastaukset olivat tutkimuksen kohteena. Opiskelijoiden antamaa palautetta ja kokemuksia tutkittiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä. Opiskelijoiden antamaa palautetta voidaan kuvailla kehuvaksi, rakentavaksi, monipuoliseksi ja pääosin oppimisen kannalta hyödylliseksi. Palautteen laadunvaihtelu oli odotettua. Valtaosa opiskelijoista ilmoitti kokeneensa saamansa palautteen joko hyödyllisenä, hyvänä, rakentavana tai asiallisena. Vain seitsemässä vastauksessa oli mainintoja palautteen puutteellisuudesta. Tyytymättömyyttä aiheutti mm. saadun palautteen pinnallisuus ja suppeus. Riittämättömän tai puutteelliseksi koetun palautteen vaikutusta voi yrittää kompensoida sillä, että opiskelijat vertaisarvioivat useampia harjoitustöitä, jolloin opiskelijat myös saavat palautetta useammilta opiskelijoilta. Tällöin on todennäköisempää, että saadaan hyödyllistäkin palautetta. Vertaispalautteen laatua voi yrittää parantaa myös sillä, että annettu palaute arvioidaan opettajien toimesta ja sidotaan kurssin loppuarvosanaan.
-
(2018)Teollisen aktiivisuuden ja teollisuuden alojen lukumäärän lisääntyessä vesistöissä esiintyvät metallipitoisuudet ovat kasvaneet. Vesistöistä löytyvillä raskasmetalleilla on todettu olevan haitallisia vaikutuksia ihmisiin, eläimiin ja ympäristöön. Tällä hetkellä vesien metallianalytiikka perustuu kerran päivässä tehtäviin analyyseihin atomispektrometrian menetelmillä. Selkeästä tarpeesta huolimatta reaaliajassa useampaa metallia samanaikaisesti mittaavaa analysointimenetelmää ei vielä ole kehitetty. Tässä pro gradu -työssä jatkettiin Oulun yliopiston kehittämän vesianalytiikkaan suunnatun metallianalysaattorin tutkimusta yhteistyössä Neste Oyj:n kanssa. Tulevaisuuden kannalta tämän analysaattorin avulla voitaisiin monitoroida teollisuuden ja luonnonvesien sisältämiä metalleja ympärivuorokautisesti, mikä mahdollistaisi nopeamman reagoinnin ongelmatilanteissa. Pro gradu -työn kirjallisuusosassa käsitellään kokonaismetallipitoisuuksien määrityksessä käytettyjä analyysitekniikoita ja perehdytään erityisesti reaaliaikaisiin mikroplasmatekniikoihin. Kirjallisuusosan lopussa vertaillaan nykyisin käytössä olevia herkkiä ja selektiivisiä atomispektrometrian sovelluksia kehityskaarensa alussa oleviin reaaliajassa metalleita mittaaviin tekniikoihin. Pro gradu -työn kokeellisessa osassa tutkittiin mikroplasmaemissiospektroskopian soveltuvuutta reaaliaikaiseen metallipitoisuuksien määrittämiseen virtaavista vesinäytteistä. Työn tavoitteena oli valmistella metallianalysaattori kenttämittauksiin Nesteen vesilaitokselle, mitä varten laitteiston mittausparametrit optimoitiin kymmenen eri metallin osalta. Lisäksi kenttämittauksia varten tutkittiin eri kalibrointimenetelmien toimivuutta laitteistolla ja määritettiin sisäinen standardi, joka mahdollistaisi laitteen toiminnan pitkäaikaisen monitoroinnin sekä matriisivaikutuksista ja laitteen epävakaudesta johtuvien häiriöiden minimoimisen.
-
(2013)Aerosolit ovat pieniä kiinteitä tai nestemäisiä hiukkasia, jotka leijuvat meitä ympäröivässä ilmassa. Niiden halkaisija vaihtelee noin nanometristä kymmeniin mikrometreihin. Hiukkaset saapuvat ilmakehään esimerkiksi tulivuoren purkauksista, meren pärskeistä tai ihmisten toiminnan seurauksena – kuten polttoaineista. Hiukkasia syntyy myös nukleoitumalla ympäröivistä kaasuista. Nukleaatiolla syntyneiden hiukkasten osuus pilvipisaroiden muodostumisytimistä on arviolta noin puolet, joten niiden merkitys ilmastoon on huomattava. Perinteisesti hiukkasia on tutkittu keräämällä näytteitä suodattimille ja analysoimalla ne laboratoriossa. Tämä on kuitenkin työläs ja aikaa vievä tapa. Pro Gradu -työn kirjallinen osuus käsittelee hiukkasten kemiallisen koostumuksen määrittämiseen kehitettyjä laitteistoja. Erityishuomio on hiukkanen nesteeseen -keräimessä ja siihen yhdistetyissä analyysimenetelmissä. Sen on todettu olevan käyttökelpoinen laitteisto ilmakehän hiukkasten vesiliukoisten yhdisteiden keräämisessä. Hiukkasten halkaisija on yleensä pienempi kuin 10 μm tai 2,5 μm. Alun perin hiukkanen nesteeseen -keräin yhdistettiin ionikromatografiin, mutta muitakin yhdistelmiä on myöhemmin kehitetty. Ammoniakki ja dimetyyliamiini ovat ilmakehän vesiliukoisia kaasuja. Niiden on ajateltu vaikuttavan nukleaatioon, jonka takia niiden emissioita halutaan mitata myös metsämaasta. Tämän Pro Gradu -työn kokeellinen osuus käsittelee dynaamisen kammiomenetelmän kehittämistä ammoniakin ja dimetyyliamiinin metsämaaemissioiden tutkimiseen. Työssä testattiin kolmea eri kammiomateriaalia: fluorietyleenipropyleenia, polymetyylimetakrylaattia ja ruostumatonta terästä. Analyysilaitteisto ilman aerosoleille ja kaasuille otti ja analysoi ilmanäytteet kammioista. Polymetyylimetakrylaattikammion todettiin toimivan kohtalaisesti ammoniakille, mutta dimetyyliamiinin mittaamiseen se ei sopinut.
-
(2014)The meaning of city center as a market place has been decreasing due to the changes in retail structure. This is expressed most visibly in the growth of retail units and in the changes of location preferences of retail companies, as retail is increasingly locating into the growing retail agglomerations outside existing city centers. At worst, this development endangers the vitality of city centers and can have a negative impact on retail accessibility. For a long time the geography of retail was congruent with urban planning, but as a consequence of the changes in society, like the growing automobile dependence, the location preferences of retail began to diverge from the principles of urban planning. This trend of retail decentralization was seen to have significant impacts on people, environment and urban structure. The regulation of retail structure is nowadays an important part of urban and regional planning. It aims to secure the development of a balanced and sustainable retail network and urban structure as well as to assess and to control the impacts produced by the changes in the retail network. Retail network planning process aims to meet these goals and to fulfill the requirements set in the legislation. This study partly tries to answer to this challenge by developing a method, with which the impacts caused by significant changes in the retail network can be assessed. The objective of this research was to study the suitability of a retail gravity model on retail network planning and impact assessment. Gravity models are based on the theories of consumer spatial behavior, traditional quantitative geography and spatial interaction. The objective of the study was approached with a defined and empirically calibrated Huff model by evaluating its feasibility to assess the impacts of new retail development on existing city centers and whether the new development is regional by nature. The results of the study show that a retail gravity model is an applicable method for retail network planning and impact assessment, especially, if the model is calibrated with an empirical data about consumer shopping patterns. The catchment areas created by the model can be interpreted cartographically and used to generate numerical estimations of potential impacts on city centers. Thus, the results of the model provide perspectives both on the intensity and on the regional distribution of the impacts. With the help of the Huff model, different scenarios can also be created to support decision making. This study enhanced the understanding that consumer behavior is a complicated process, and that only part of it can be predicted with an aggregate gravity model, and hence, the results of the model must always be considered with a certain uncertainty. However, the method applied in this study, gives a good starting point for a proper interpretation, because when the model significance is known, a correct weight can be given to the results. Both the method applied in this study and the results can also be improved many ways to reduce the fluctuations and uncertainties in the results. Model parameters can be estimated with a method that minimizes the influence of the possibly random observations in the empirical data. The quality of the retail data reflecting the attraction of shopping facilities can also be improved and the accessibility measure used in the model can be developed to better meet the real travel behavior of a modern consumer. The suitability of modeling to the practice of impact assessment is, however, a challenge and a research agenda already in itself. Use of advanced methods is mostly a matter of resources and expertise, and therefore models must be transparent and easy to use, so that the assumptions and generalizations are visibly highlighted.
Now showing items 4031-4050 of 4203