Browsing by Title

Suurten Internet-yritysten, kuten Googlen ja Amazonin tarjoamat palvelut edellyttävät valtavien hajautettujen tietomäärien käsittelyä ja varastoimista. Tiedon pitää olla hyvin saatavilla. Tietokantajärjestelmältä edellytetään myös hyvää suorituskykyä. Suorituskyvyn ylläpitämiseksi järjestelmän täytyy skaalautua niin, että tarpeen vaatiessa järjestelmään voidaan lisätä enemmän resursseja. Tietokannan rakenteen tulee olla lisäksi joustava ja helposti muokattavissa. Perinteiset relaatiotietokannat transaktionaalisine oikeellisuus- ja eristyvyysvaatimuksineen ovat olleet liian rajoittavia tähän tarkoitukseen, joten näiden laajan mittakaavan Internet-sovellusten vaatimuksiin on kehitetty muita vaihtoehtoja. Näitä järjestelmiä on alettu kutsua NoSQL-tietokantajärjestelmiksi. NoSQL-tietokannat ovat usein niin erikoistuneita, ettei relaatiomallia ja SQL-kyselykielen koko ilmaisuvoimaa tarvita tai voida käyttää. Näiden tietokantojen tietomalli perustuu avain-arvo-pariin, jossa varastoitu arvo on yksilöity indeksoitavan avaimen perusteella. Tietokannan skeema on taas usein hyvin joustava, tai tietokanta saattaa olla jopa kokonaan skeematon. Käytössä olevat funktiot ovatkin usein rajoittuneet yksittäisten avain-arvo-parien lukemiseen ja päivittämiseen. Näiden tietojen laajan mittakaavan rinnakkaiseen laskentaan on lisäksi kehitetty yksinkertainen MapReduce-ohjelmointiparadigma. Google ja Amazon hyödyntävät näitä järjestelmiä varten rakentamaansa laajan mittakaavan infrastruktuuria tarjoamalla sitä myös muiden yritysten sovelluksien alustaksi NoSQL-tietokantapalveluna. Tässä tutkielmassa pyritään selventämään NoSQL-tietokantajärjestelmien tallennusratkaisun ja tiedon käsittelyn periaatteita, eroja relaatiotietokantajärjestelmiin sekä millaiseen käyttöön nämä uudet tietokantajärjestelmät oikein soveltuvat. Tutkielmassa esitellään myös MapReduce-ohjelmointiparadigma, NoSQL-tietokantapalveluna sekä joitakin NoSQL-tietokantajärjestelmien luokittelutapoja ja tietokannan tietomalleja. Tutkielma perustuu pääosin aikaisemmin aiheesta laadittuun kirjalliseen materiaaliin, kuten lehti- ja konferenssiartikkeleihin sekä kirjoihin. NoSQL-tietokantajärjestelmien nykyistä kehitysvaihetta voidaan verrata aikaan ennen SQL:ää. Nämä järjestelmät ovat kovin heterogeeninen joukko, joten myös niiden luokittelu on vaikeaa. NoSQL-tietokantajärjestelmissä ei ole perinteisten relaatiotietokantajärjestelmien pitkälle kehitettyjä ominaisuuksia. Suurin osa edellä mainituista ominaisuuksista pitää toteuttaa sovelluslogiikassa, joten ne jäävät sovellusohjelmoijan vastuulle. Mikään tietokantajärjestelmä tai työkalu ei ole paras ratkaisu kaikkiin tehtäviin. Kussakin järjestelmässä on järkevää ja tehokasta käsitellä ja varastoida pääosin tietyn kaltaista sovellusalueen tietoa. Sopiva tietokantajärjestelmä tai työkalu riippuu täysin yrityksen ja sovelluksen vaatimuksista. Yrityksen tulee siis arvioida sovellusalueen tietojen vaatimuksia.

Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekijät, jotka vaikuttavat lääkelaskennan onnistuneeseen opiskeluun ja miten internetin tietolähteitä hyödynnetään siinä. Tutkielman runkona käytettiin teoreettista mallia opetukseen liittyvistä tekijöistä, joiden avulla opiskelua pystyy tehostamaan ja oppimisen laatua parantamaan. Hypoteesina oli, että liuoslaskut ja infuusioliuoslaskut olisivat haastavia aihealueita. Lisäksi tutkielman lähtökohtana käytettiin tietoa, että sosiaalista mediaa ja sen vaikutuksia opetukseen ei oltu selvitetty riittävästi. Menetelmät. Tutkimus oli luonteeltaan monimenetelmällinen tapaustutkimus. Määrälliseen aineistoon kuuluivat opiskelijoiden lääkelaskennan osaamista arvioiva peruslaskutesti ja kyselyn tulokset liittyen opiskelijoiden haastaviin lääkelaskuihin ja heidän käyttämiinsä tietolähteisiin. Laadullinen aineisto koostui opiskelijoiden käyttämien lääkelaskentaan liittyvien tietolähteiden analyysista. Kohderyhmänä toimi erään ammattikorkeakoulun lääkelaskentaa opiskelevat opiskelijat, joista 19 opiskelijaa vastasi kyselyyn. Tutkimukseen vastaajat olivat sairaanhoitaja- ja terveydenhoitaja- opiskelijoita. Lisäksi aineistoon kuului internetin tietolähteistä löytyvien lääkelaskentaan liittyvien ohjeiden ja ratkaisujen analyysi. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin taulukoita ja kuvaajia Google Formsin ja Excelin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa tehdyn kyselyn otosryhmä hallitsi lääkelaskennan eri osa-alueet testin perusteella erittäin hyvin. Kyselyyn opiskelijat luettelivat lääkelaskentaan liittyviä muutamia haastavia osa-alueita, kuten esimerkiksi liuoslaskut ja infuusioliuoslaskut. Internetin merkityksen kasvamisen myötä tulisi suunnitella uusia digitaalisia opetusympäristöjä, joissa annettava tieto olisi luotettavaa. Opiskelijoille tulisi tarjota oppimisalusta, jossa osaamista pystyisi kasvattamaan vaikeustasoltaan asteittain kasvavien tehtävien avulla. Opiskelijan tulisi saada tehtäviinsä välitön palaute niin, että ratkaisu näytettäisiin purettuna selkeisiin ja selitettyihin välivaiheisiin. Oppimisympäristön tulisi myös lisätä, mistä opiskelija löytää tarvittaessa lisätietoa tehtävään liittyvästä teoriasta ja ratkaisuesimerkeistä.

On paljon tutkittua tietoa siitä, miten ohjelmistotuotannossa saadaan tuotettua laatua. Korkeaan laatuun tähtääminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys: tutkijan kokemuksen mukaan IT:n ja liiketoiminnan rajapinnassa tehdään toistuvasti päätöksiä, joiden myötä laadun ideaaleista joustetaan. Lisäksi laatuun saattavat vaikuttaa tiedostamatta tehdyt ratkaisut ja matkan varrella kohdatut yllätykset. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa laatua haastavia ilmiöitä ohjelmistotuotannon päätöksenteossa ja tuoda siten uutta näkökulmaa alalla laadusta käytävään keskusteluun. Konkreettisina tavoitteina oli tunnistaa ja käsitteellistää kyseisiä ilmiöitä ja selvittää niiden esiintyvyyttä valikoiduissa ohjelmistotuotannon viitekehyksissä. Tutkimuksen tietoperusta muodostettiin laatua, IT:n hallinnointia ja päätöksentekoa käsittelevästä kirjallisuudesta sekä seuraavista ohjelmistotuotannon viitekehyksistä: ISO/IEC 250nn -laatustandardisarja SQuaRE, COBIT, IT4IT, TOGAF, SWEBOK, PMBOK. Tutkimuksen menetelmälliseksi lähtökohdaksi valittiin laadullinen tutkimusote. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta pitkään IT-alalla eri tehtävissä työskennellyttä asiantuntijaa. Menetelmänä hyödynnettiin teemahaastattelua, ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Analyysin tuloksena löydettiin joukko laatua haastavia ilmiöitä, jotka käsitteellistettiin ja ryhmiteltiin kahdeksaksi kokonaisuudeksi: niukkuus, tiedon määrä ja laatu, tekninen velka, ulkoisen ympäristön muutos, tietojärjestelmän kriittisyys, tulevaisuudenkestävyys, omistajuus ja proaktiivisuus sekä kognitiiviset vinoumat. Käsitteiden muodostamisessa ja tulosten syventämisessä hyödynnettiin ilmiöihin liittyvää kirjallisuutta. Jälkimmäisessä vaiheessa käsitteitä peilattiin ohjelmistotuotannon viitekehyksiin. Keskeinen tulos oli, että työn arjessa kohdataan ohjelmistotuotannon laatuun vaikuttavia ilmiöitä, joita valitut viitekehykset eivät tunnista. Erityisesti tekninen velka ja kognitiiviset vinoumat ovat laajalti tunnettuja ja tutkittuja ilmiöitä, joita tarkastelun kohteeksi valituissa viitekehyksissä ei kuitenkaan käsitellä. Tutkimus toimii yhdenlaisena alkukartoituksena laatua haastaviin ilmiöihin ohjelmistotuotannon päätöksenteossa. Sen tuloksia voidaan hyödyntää IT:n ja liiketoiminnan yhteistyön tukena. Jatkotutkimusehdotuksena esitetään muun muassa löydettyjen ilmiöiden tarkastelemista syvemmin omina kokonaisuuksinaan.

Statistical Bureaus are responsible for producing meaningful statistical publications. Evidently, the reliability of their publications is subject to the quality of the source dataset, and consequently a significant amount of resources is allocated on detecting and correcting inconsistencies before any statistical output is produced. Particularly, Statistics Finland (Tilastokeskus) is developing a pilot project based on the selective data editing methodology, aiming to preserve high standards in the quality of their datasets while reducing manual interventions. Label noise is a presumably common situation encountered in several real-world datasets, and the current development does not include a module capable of handling such inconsistencies in their datasets. Moreover, the labels characterizing the instances are defined over a class hierarchy following a tree structure. Therefore, this thesis is an initial assessment for including a preprocessing module for explicit label noise recognition in two of their survey datasets. Although automatic label noise corrections cannot be performed for preserving high data quality standards, plausible replacements could be used as a tool assisting the manual interventions. Based on the previous motivations, this thesis was focused on explicitly recognizing hierarchical label inconsistencies and the impact of label noise in the hierarchical classification performance. The performance of several hierarchical classification techniques was assessed under different levels of artificial label noise. In this work, only mandatory leaf node predictions were considered during the evaluations. Two promising noise filtering techniques were evaluated in their capability to uncover the artificially created label noise. Given that the labels are structured over a class hierarchy, the best performing hierarchical methods were selected to work as the base noise filters. Although the results could not be conclusive, certain hierarchical classification methods showed a certain level of robustness against label noise, and their performance is competitive with the conventional methods. On the other hand, noise filtering techniques were effective against hierarchical noise completely at random. Hierarchical adaptations of the noise filters remain competitive and might show signs of handling better rare cases.

Saudi Arabia has been an important ‘silent’ actor in the Middle East for decades. Despite this, the kingdom is active in the background of politics in the Middle East where it has traditionally striven to influence indirectly. During the last couple of years, the role of Saudi Arabia has been brought up by the conflicts in Syria and Yemen. This relates to more direct action from the kingdom itself but also to the changes caused by the Arab spring and the succession of the new king. The geopolitical rivalry between Saudi Arabia and Iran has dominated the events of the Middle East in the 21st century, whereby the region is divided into camps managed by the two countries. The partial withdrawal of the United States and the strengthening of Iran's position have forced Saudi Arabia to switch from a background to a more active role in protecting its interests. In my master’s thesis I will do a literature review of Saudi Arabia’s view on the geopolitics of the Middle East and its role in the area’s conflicts after the Cold War. I will also analyse the country’s comprehension of the society of states in the Middle East. The theoretical framework consists of geopolitics and the English school which is also known as the theory of international society. The main conflicts to be investigated are the Gulf War, the Iraq War and the Syrian conflict. I will also include the Arab spring and the Yemeni civil war in my analysis since they have an important role in the geopolitics of Saudi Arabia. The geopolitics of Saudi Arabia has two important objectives: to ensure the survival of the Al Saud dynasty and to control the influence of Iran. Saudi Arabia strives for its goals by maintaining a prevailing order or at least curbing the effects of change. The role of Saudi Arabia in the conflicts in the Middle East has developed from a silent and cautious oil diplomacy to an active and militaristic foreign policy. Before the Arab Spring, the geopolitics of Saudi Arabia were strongly diplomatic, as the kingdom wanted to avoid the crises escalating into full-scale wars in the neighbouring countries. The actual direct military action has been less common although during the last years, the threshold for its use has decreased. However, Saudi Arabia favours proxies as the main promoters of its interests. Saudi Arabia has two significant ways to influence geopolitics in the Middle East: the economic capacity to support its proxies and allies, as well as the ideological influence through which it seeks to become a defender and leader of the Sunnah world. Sectarianism has been one of the most important pillars of Saudi Arabia's 21st century geopolitics, where it politicizes religious identities to promote its own interests. Many of the conflicts in the Middle East have become sectarianized, as a result of the actions of both Saudi Arabia and Iran. However, this policy has significant disadvantages as the sectarianisation of conflicts will lengthen their duration. At the regional level the success of the Saudi Arabian geopolitics has been somewhat ambiguous: for the moment it has ensured its regime’s survival indefinitely while on the other hand it has not been able to curb the growing Iranian influence in the Middle East. The actions of Saudi Arabia in the conflicts around the Middle East have varied as the backgrounds and causes of the conflicts differ. It is possible to recognize three simplified phases from its actions. The first phase is diplomacy and dialogue through which it is also possible to justify later harsher actions. The second phase is the use of proxies and/or military intervention. The third phase depends on whether or not the conflict is in favour of Saudi Arabia. The examined major conflicts have not been as beneficial to Saudi Arabia as they have been to its worst competitor, Iran. As a result to this, the third phase is the maintaining of the mayhem in the conflict area. However, there is no interest in maintaining the disorder if the conflict is resolved in the favour of Saudi Arabia. Saudi Arabia sees the Middle East as a pluralist state community where the dimension of realism is always present. According to this idea, states recognize each other as members of the community and obey the rules that are presumed by the current state of the international relations. However, violations of the sovereignty of other states pose a threat to the community. At present, solidarity emanating from Saudi Arabia remains impossible as the current geopolitics prevent the kingdom from leaving its strategic calculations. At the moment, there is nothing suggesting the fact that this situation would change in the near future.

Asukkaiden tyytyväisyyttä omaan asuinalueeseensa pidetään yhtenä yleisimmistä asuinalueiden laatua tarkastelevista mittareista. Asumistyytyväisyys on myös liitetty oleelliseksi osaksi ihmisen yleistä elämänlaatua ja asuinympäristöä voidaan pitää ihmisen arkielämän tärkeimpänä elinympäristön osa-alueena. Tässä tutkielmassa tutkimuskohteena olivat lähiöissä asuvien henkilöiden asumistyytyväisyys. Lähiöt ovat oleellinen osa suomalaista kaupunkikuvaa ja Suomessa lähiöiden, ja niissä asuvien ihmisten määrä on merkittävä. Kun puhutaan tyytyväisyydestä, niin puhutaan ihmisten subjektiivisesta kokemuksesta. Tutkittaessa aihetta, joka on ihmisten subjektiivisista kokemuksista riippuvainen, luo se tutkimukselle omat haasteensa. On tiedossa, että ihmisillä on suuria eroja siinä, kuinka he pystyvät ilmaisemaan epämukavuutta sekä tyytyväisyyttä. Kun siis tehdään tutkimusta, jossa tyytyväisyyden mittarina käytetään henkilön subjektiivista arviota, tulokset perustuvat siihen olettamukseen, että ihmisten omat arviot elämästään ja tyytyväisyyden tasostaan ovat luotettavia mittareita. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millä tekijöillä on yhteys suomalaisissa lähiöissä asuvien henkilöiden asumistyytyväisyyteen. Tutkimuksen aineistona toimii Helsingin yliopiston ja Suomen Akatemian rahoittaman PREFARE-hankkeen (2012–2015) aikana hankittu aineisto. Aineistoon on kyselydatan lisäksi yhdistetty vastaajien sijainnin perusteella kontekstuaalista rekisteritietoa, jotka saatiin ruututietokannasta. Aineisto on siis kaksitasoinen, yksilötaso, jossa vastaajia oli 7728 ja lähiötaso, jossa alueita oli 71. Aineiston analyysimenetelmänä toimi monitasoinen lineaarinen regressiomalli, jonka avulla pystyttiin analysoimaan monitasoista aineistoa. Analyysissä aineistosta luotiin asumistyytyväisyyttä kuvaava tyytyväisyysmuuttuja ja tutkielmassa tarkasteltiin aluetasonmuuttujien, yksilötason taustamuuttujien ja asuinympäristön kokemiseen liittyvien muuttujien yhteyksiä tähän tyytyväisyysmuuttujaan. Tutkielman oleellisin tulos oli maineen merkitys asumistyytyväisyyteen. Aluetason muuttujien yhteydet tyytyväisyysmuuttujaan kulkivat hyvin vahvasti mainemuuttujan kautta ja maineella oli myös tarkasteltavista muuttujista vahvin yhteys tyytyväisyyteen. Maineen lisäksi kaksi muuta kokemusmuuttujaa, turvallisuus ja naapurisuhteet olivat hyvin vahvassa yhteydessä asumistyytyväisyyden kanssa. Yksilötason taustamuuttujista vahvimmat yhteydet tyytyväisyysmuuttujaan olivat tulotasolla, iällä ja asunnon hallintamuodolla.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ottaa selvää, miten kolonialismi vaikuttaa nykypäivän Hongkongin maisemaan ja identiteettiin. Hongkong on alueena erikoisessa asemassa sillä se siirtyi 150 vuoden kolonialistisen historiansa päätteeksi takaisin Kiinan hallinnon alle. Tämä siirtymä on herättänyt hongkongilaiset pohtimaan oman identiteettinsä sisältöä tarkemmin. Rakennetun perinnön rooli on korostunut alueen ihmisten identiteetin rakennuksessa, koska rakennukset ovat näkyvin osa historiallisuutta kaupunkikuvassa. Kolonialistisen maiseman herättämiä merkityksiä identiteetille on tutkittu varsin paljon viime vuosina, sekä Hongkongissa, että muissa postkolonialistisissa valtioissa. Aikaisemmassa Hongkongiin kohdistuvassa identiteettitutkimuksessa on keskitytty usein yksittäisiin esimerkkeihin, suurten kokonaisuuksien sijasta. Historiallisesti merkittävien rakennuksien arvoja ja merkitystä on tutkittu laajalti, mutta samalla on unohdettu syrjäiset ja vähemmän tunnetut maisemat tutkimuksen ulkopuolelle. Tässä tutkimuksessa pyritään rakennetun perinnön lisäksi kartoittamaan muita maisemakokonaisuuksia kaupunkitilassa. Mielenkiinto kohdistuu kolonialistisen maiseman määrään, nykyiseen kuntoon ja siihen yhdistettyihin merkityksiin. Aineistoa kerättiin keväällä 2012 suoritetun tutkimusretken aikana mahdollisimman laajalti, ennalta määrätyiltä tutkimusalueilta. Tutkimusalueet valittiin siten, että niillä tiedettiin olevan mahdollisimman paljon kolonialistisia merkkejä jäljellä ja, että alueet oli mahdollista tutkia jalan. Havainnointia tehtiin neljänä päivänä, ja tulokset dokumentoitiin valokuvien avulla. Aineisto tarkastettiin tutkimusretken jälkeen ja siitä poistettiin havainnot joiden alkuperää ei voitu todentaa kolonialistisiksi. Lopulta aineisto jaettiin kolmeen ryhmään mitkä olivat: 1) rakennukset ja monumentit, 2) merkit ja kieli sekä 3) muut havainnot. Näiden havaintojen lisäksi kertyi muutamia havaintoja joita ei voitu dokumentoida valokuvin. Analyysin apuna käytettiin ikonologian ja tulkinnallisen maisematutkimuksen keinoja. Näiden tarkoituksena oli jäsentää analyysi siten, että maisemakuvailun lisäksi tutkimuksessa keskityttiin maiseman merkityksien ja arvojen pohtimiseen. Fyysistä maisemaa tutkiessa käy ilmi, että Hongkongissa on vielä varsin paljon kolonialismin merkkejä maisemassa. Niiden tutkimuksessa korostuu historian tuntemisen rooli, sillä monet kohteet eivät ole enää autenttisiä ja niitä on muutettu paljon. Tutkimuksen tärkein tulos on, että etenkin rakennetulla maisemalla on merkittävä rooli Hongkongin alueellisen identiteetin rakentajana. Rakennuksien ja maiseman uudelleenkäyttö kertoo paljon maiseman merkityksestä. Uusien käyttötarkoituksien myötä, kolonialistinen maisema on saanut uuden roolin kaupunkikuvan rakentamisessa. Se kertoo nykyään hongkongilaisten historiasta ja arvoista enemmän, kuin kolonialistisen ajan vallankäytöstä. Joidenkin kohteiden kohdalla maiseman suojelu on luontevaa kun taas jotkin kohteet ovat täysin unohdettuja. Maiseman suojelussa ja sen arvottamisessa ei ole mitään tiettyä kaavaa. Suurta merkitystä on kuitenkin maiseman sijainnilla ja sillä voiko maisemaan yhdistää muistoja. Maisemiin joihin ei pysty yhdistämään muistoja, suojellaan vähemmän. Muilla merkeillä ja kielellä ei koeta olevan samankaltaista ilmaisuvoimaa kuin rakennetulla perinnöllä. Aikaisempaan tutkimukseen poiketen Hongkong ei ole koskaan ollut tilanteessa missä se olisi kieltänyt kolonialistisen historiansa kuten monet muut postkolonialistiset valtiot. Syynä tähän on Hongkongin poikkeuksellinen poliittinen tilanne, missä se joutuu elämään nyt toisen valtion hallinnassa, brittien lähdön jälkeen. Kolonialistinen maisema muistuttaa hongkongilaisia heidän erikoisuudestaan mannerkiinalaisiin verrattuna. Täten kolonialistisesta perinnöstä on tullut poliittinen keino taistella alueen kiinalaistamista vastaan.

The aeolian silty deposits found in Lammi region are commonly known as Lammi Loess. The term is established even though there are no extensive research done with modern sedimentological methods and some of the previous research on the topic are questioning the completely aeolian nature of these deposits. The purpose of this research was to determine how silty deposits known as Lammi loess fit into the definitions of loess, what type of surface textures can be detected from the deposits grains and in what extent and manner Lammi loess occurs in the Lammi region. The loess deposits of Lammi were studied using field observations and grain size analyses. The sediments grain surface textures were analyzed using scanning electron microscope (SEM). The aim of this study was to achieve an extensive understanding of the deposits properties and occurrences in the Lammi region, and also of the typical surface textures of the grains. 18 sediment samples from ten different locations in Lammi was used as material for the study. In addition one dune sample was used as a point of comparison. The locations were situated at 117-166 m asl. (meters above sea level) and majority of them were located mainly below the highest shore of the Baltic Ice Lake (162 m asl.). Lammi loess is moderately sorted aeolian deposit, consisting mainly of coarse silt and fine sand. The deposits were formed when sediments uncovered by the drop of waterlevel in the Baltic basin were exposed to aeolian activity. The source material of these deposits are local and deposition occurred rather quickly. Lammi loess occurs as rather small and local deposits on the slopes of deltas and hills. The formations are more focused on the north-west slopes. Lammi loess has several characteristics typical for loass, but as a whole it is very individualistic formation with properties that are between loess and coversands. The Lammi loess deposits resemble loess in regards of their texture, color, porosity and skewness, but the distribution of sand sized grains matches that of coversands. Some of the studied sediments were either completely or partially deposited in water.

Tässä työssä tutkittiin RAFT-polymeroinnilla syntetisoidun lämpöherkän poly(etyleeniglykoli)- b-poly(vinyylibentsyylimetyyliammoniumtriflaatin) (PEG93-PVBTMA62-OTf) liuoskäyttäytymistä ja aggregoitumista eri LiOTf-konsentraatioilla. Polymeerin hydrofobinen pääteryhmä poistettiin onnistuneesti radikaalireaktiolla, ja myös muokatun polymeerin faasikäyttäytymistä LiOTf-vesiliuoksessa tutkittiin ja verrattiin alkuperäiseen polymeeriin. Myös homopolymeeri PVBTMA-OTf polymeroitiin RAFT-menetelmällä, ja sen faasimuutoksen lämpötiloja mitattiin eri LiOTf-konsentraatiolla. Tutkimusmenetelminä käytettiin UV-Vis-spektrometriaa, NMR-spektroskopiaa ja dynaamista valonsirontaa. Alkuperäisellä polymeerillä (PEG93-PVBTMA62-OTf) havaittiin sekä alemman- (LCST), että ylemmän kriittisen liuoslämpötilan (UCST) –tyypin faasimuutos vesiliuoksessa, johon oli lisätty OTf-ioneja. Lisätyn suolan määrällä on suuri merkitys havaittuihin samentumispisteisiin. Polymeerin pääteryhmällä ei havaittu olevan suurta merkitystä liuoskäyttäytymiseen, erot alkuperäisen ja muokatun lohkokopolymeerin samentumispisteiden lämpötilojen välillä olivat korkeintaan muutamia asteita. Homopolymeerillä havaittiin ainoastaan UCST-tyypin faasimuutos, joten LCST-faasimuutos on vahvasti riippuvainen PEG-lohkosta.

Tässä työssä perehdytään Suomessa talvisin suuria lämpötilan ennustevirheitä aiheuttaviin tilanteisiin ja pyritään löytämään yhteyksiä ECMWF:n säämallin mallimuuttujien ja suurten ennustevirheiden välille, jotta ECMWF:n sääennusteita voitaisiin jatkokäsitellä Ilmatieteen laitoksella esimerkiksi koneoppimismenetelmin. Yleisesti ECMWF:n sääennusteet toimivat Suomen alueella hyvin, mutta talvella heikkotuulisissa ja selkeissä pakkastilanteissa ennusteiden laatu heikkenee huomattavasti. Työssä todetaan, että ECMWF:n säämallin kahden metrin lämpötilalaskentaan on tehty rajoituksia, jotka heikentävät säämallin kykyä ennustaa lämpötiloja stabiileissa olosuhteissa. Työssä tehdään data-analyysia käyttäen Ilmatieteen laitokselle tallennettuja vuosien 2013-2017 ECMWF:n sääennustedatasta saatavilla olevia mallimuuttujia. Ennusteita verrataan Suomen alueelta valittuun 90 havaintoaseman joukkoon, jotka on jaoteltu Ilmatieteen laitoksen tilastoiman 30 vuoden keskilämpötilan mukaan kolmeen alueeseen. Aluksi mallimuuttujien ja ennustevirheiden välisiä yhteyksiä eri alueilla tutkitaan lineaaristen korrelaatioiden avulla, jonka jälkeen korrelaatiotuloksia ja empiirisiä havaintoja hyväksikäyttäen valitaan lupaavimmat mallimuuttujat tiheysfunktioanalyysiin. Tiheysfunktioanalyysissa piirretään jakaumia erilaisille ennustevirheille ja pyritään löytämään tilanteita, joissa jollakin alueella tietynlainen ennustevirheen suuruus näyttäisi liittyvän tietynlaisiin ennustettuihin mallimuuttujan arvoihin. Oletuksena on, että yliennustustilanteet erottuisivat tiheysfunktiokuvista parhaiten, sillä suurimmat ja tyypillisimmät lämpötilan ennustevirheet ovat talvisin yliennustevirheitä, jolloin säämallin ennustama lämpötila on lämpimämpi kuin havaittu lämpötila. Tuloksena kuitenkin nähdään, että eroavaisuuksia eri lämpötilavirheiden välillä näkyy paljon odotettua vähemmän ja vain muutamien mallimuuttujien kohdalla hieman selkeämmin. Dataa ja havaintoaineistoa tarkemmin analysoitaessa havaitaan, että yliennustustilanteet tapahtuvat todennäköisemmin juuri kylmässä korkeapainesäässä, jossa taivas on pilvetön ja tuuli heikkoa. Tällöin siis empiirisesti havaittu ilmiö voidaan todeta myös data-analyysin keinoin. Vaikka jonkinlaista parannusta ECMWF:n ennusteeseen voidaan jatkokäsittelyllä tehdä, tulee pidempikantoinen ratkaisu kuitenkin itse säämallin kehityksestä. Jatkotoimenpiteenä voitaisiin suorittaa tarkempaa data-analyysia käyttämällä dataa luokittelevia tekoälyalgoritmeja, sekä suodattaa lämpötilavirheaikasarjaa ilmiökohtaisempaa tutkimusta varten.