Browsing by Title
Now showing items 1606-1625 of 4026
-
(2014)Asiointi julkisissa palveluissa ja kaupankäynti tietoverkoissa on yleistynyt ja on nykyisin arkipäiväistä. Verkkopalveluiden turvallinen käyttö edellyttää sitä, että asiakas ja palvelu voidaan tunnistaa luotettavasti. Myös tietojen luottamuksellisuus on voitava taata asioitaessa verkkopalveluissa. Tähän tarvitaan tehokkaita hyviksi todettuja salakirjoitusmenetelmiä. Asiakkaan ja palvelun on myös voitava varmistua siitä, että asioivat todella oikean osapuolen kanssa. Tämän varmentamiseen voidaan käyttää luotettua kolmatta osapuolta, joka allekirjoittaa digitaalisesti varmenteet. Tässä työssä esitellään ensin joidenkin salakirjoitusmenetelmien perusteita ja digitaalinen allekirjoitus. Seuraavaksi käsitellään varmenteita ja erilaisia luottamusmalleja ja muutama esimerkki erilaisista varmenteista. Esitellään sähköinen henkilökortti ja salausohjelma PGP ja niiden luottamusmallit. Äänestys vaaleissa voitaisiin järjestää verkossa. Esitellään mahdollisuutta toteuttaa vaalit verkossa ja ongelmia, joita liittyy vaalisalaisuuden ja tietoturvan varmistamiseen verkkovaaleissa. Seuraavaksi työssä käsitellään varmennejärjestelmien tietoturvaa ja vertaillaan eri luottamusmallien hyviä ja huonoja puolia. Esitellään PKI:n toteutuksiin liittyviä yleisiä ongelmia ja tarkastellaan sitä, miten PKI on kehittynyt vuosien aikana. Avainten hallinta ei ole yksinkertainen ongelma. Esitellään ideoita, miten avainten hallintaa voitaisiin kehittää ja tarkastellaan esimerkkiä, miten reaalimaailman avainten hallintaa ja luottamusta voidaan mallintaa. Lopuksi käsitellään tulevaisuuden näkymiä ja ideoita, miten varmenteiden turvallisuutta voidaan parantaa.
-
(Helsingin yliopistoHelsingfors universitetUniversity of Helsinki, 2006)Julkisen avaimen menetelmä on ollut käytössä Suomessa jo jonkin aikaa esimerkiksi HST-korteilla, joissa on Väestörekisterikeskuksen myöntämä kansalaisvarmenne. Kansalaisvarmenteella voidaan tehdä mm. laillisesti sitovia digitaalisia allekirjoituksia ja salata sähköpostia. Viime aikoina myös eri matkapuhelinoperaattorit ovat alkaneet tarjota mobiilia kansalaisvarmennetta, jossa salainen avain on sijoitettu matkapuhelimen SIM-kortille. Tässä pro gradu -työssä kuvataan ensin julkisen avaimen menetelmä ja sen käyttöalueet. Lisäksi mainitaan muutamia julkisen avaimen algoritmeja ja julkisen avaimen menetelmiin liittyviä ongelmia. Tämän jälkeen kuvataan ETSI:n MSS-määritys. ETSI:n MSS-määritys kuvaa palvelun rajapinnan, jossa loppukäyttäjältä pyydetään digitaalinen allekirjoitus. Lopuksi kuvataan Valimo Wireless Oy:n toteutus ETSI:n MSS-määrityksestä.
-
(Helsingin yliopistoUniversity of HelsinkiHelsingfors universitet, 2004)Erilaisten palvelujen tarjoaminen verkossa on yleistynyt internetin leviämisen myötä. Myös julkiseen hallintoon kohdistuu paineita tarjota palveluita verkossa. Tähän mennessä julkisen hallinnon tarjoamat verkkopalvelut ovat olleet lähinnä tietoa tarjoavia, tai yhteen virastoon kytkeytyviä palveluita. Tavoittena on, että kansalaiset voisivat asioida yhden portaalin kautta ja monimutkaistenkin transaktioiden teko (esimerkiksi veroilmoitus) onnistuu luontevasti. Tietojenkäsittelytieteen näkökulmasta tällaisten yhteispalveluiden (one-stop government) toteuttaminen vaatii kehittyneitä sovellusintegraatiotekniikoita. Transaktioiden käsittely vaatii myös työnkulkujen hallintaa ja virtuaalisten organisaatioiden muodostamista. Tietoturva ja tietosuoja ovat myös oleellisia asioita sähköisessä asioinnissa. Tieteellisiä artikkeleita aihe-alueelta löytyy paljon, mutta konkreettisia teknisiä ratkaisuja on vain muutama. Tämä tutkielma on state-of-the-art tyyppinen katsaus näihin tekniikoihin ja pilottihankkeisiin. Laajempaan tarkasteluun on otettu neljä projektia: ADSS-OSCAR, PASSPORT, eGOV ja WebDG. Tutkimusongelmana on: onko yhteispalveluiden toteutuksessa muodostunut jo vakiintuneita standardiratkaisuja, ja mitä ongelmia on vielä ratkaisematta? Jo muodostuneiksi standardeiksi todetaan XML, ja siihen perustuvat sovellukset, erityisesti web-palvelut (SOAP, WSDL, UDDI). Myös J2EE-standardi on vahvasti esillä. Alueita, jotka vaativat suurempaa huomiota tai joihin liittyy ratkaisemattomia ongelmia, ovat asiakaslähtöisyys, läpinäkyvyys, käytettävyys, työnkulkujen hallinta, tietosuoja ja suorituskyky. Tekniset välineet palveluiden rakentamiseen ovat kuitenkin olemassa ja suurimmat ongelmat ovat ei-teknisiä
-
(2013)Hakaniementori on kärsinyt viimeisten vuosikymmenten aikana negatiivisesta kehityksestä sekä vähentyneinä asiakasvirtoina että myyjien määrällä mitattuna. Muuta toimintaa paikalla on keskeisestä sijainnista huolimatta hyvin vähän. Useat tahot ovatkin pohtineet keinoja elävöittää paikkaa, mutta suurisuuntaisten hankkeiden kustannukset ovat toistuvasti siirtäneet uudistusten käynnistämisen. Päättäjät eivät myöskään ole olleet yksimielisiä hankkeiden hyödyistä ja haitoista. Tässä tutkimuksessa Hakaniementoria tutkitaan ensinnäkin toiminnallisena paikkana. Tavoitteena on ollut selvittää, miten vetovoimaisena nykyinen toiminta näyttäytyy kaupunkilaisille. Samalla on kartoitettu ihmisten torilla käyntiin vaikuttavia tekijöitä ja näkemyksiä siitä, miten toria tulisi tilana jatkossa kehittää. Toiseksi on tarkasteltu, miten torin käyttö ja uudistuminen kytkeytyvät torikauppiaiden, viranomaisten ja poliitikkojen näkemyksiin ja toimintatapoihin. Aihetta on tutkittu kolmen tutkimuskysymyksen avulla, joista tärkeimmäksi nousee kysymys siitä, mihin suuntaan Hakaniementorin toiminnan tulisi kehittyä, jotta paikasta muodostuisi vetovoimainen asukkaille ja tilan käyttäjille. Lisäksi on haluttu tarkastella, miten toria on aikaisemmin uudistettu ja tulisiko toimintatapoja jatkossa uudistaa vai säilyttää tori nykyisessä muodossaan. Primaariaineistoina tutkimuksessa hyödynnetään teemahaasteluista ja kyselystä saatuja tietoja sekä havaintoja torilta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, ettei toria ole uudistettu useampaan vuosikymmeneen, joka heijastuu sen käytettävyyteen. Massiiviset suunnitelmat torin alle rakennettavista tiloista ovat osaltaan estäneet pienempien uudistushankkeiden etenemisen. Toisaalta torin toiminnan uudistamista jarruttaa käsitys perinteisestä ideaalitorista. Kuitenkin kaupunkilaiset toivovat kyselyn mukaan pääsääntöisesti torin nykyistä aktiivisempaa kehittämistä sekä toiminnan että olosuhteiden osalta ja tilan hyödyntämistä enemmän erilaisiin tapahtumiin. Torin vetovoimaa kasvattaisi erityisesti torikaupan erikoistuminen ja erottautuminen kauppojen tarjonnasta, ihmisten oleilua tukevien olosuhteiden kehittäminen sekä paikkaa elävöittävät tapahtumat ja palvelut.
-
(2014)Pilvipalvelut ovat vakiinnuttaneet paikkansa kuluttaja- ja yrityskäytössä viime vuosien aikana. Pilvipalveluiden pääasiallisina hyötyinä nähdään palveluiden helppo käyttöönotto, käyttöön perustuva laskutus ja palveluiden joustavuus. Pilvipalveluiden suosion myötä on alettu kiinnittää huomioita palveluiden tietoturvaan ja palveluiden sopivuudesta yrityskäyttöön. Pilvipalveluiden käyttöönottoa harkittaessa tulisi palveluiden sopivuus ja tietoturva evaluoida huolellisesti ennen hankintapäätöstä. Tässä tutkielmassa tutkittiin pilvitallennuspalveluiden tietoturvaa yrityskäytön näkökulmasta ja kuinka palveluiden tietoturvallisuutta voidaan evaluoida ennen hankintapäätöstä. Pilvitallennuspalveluilla tarkoitetaan tiedostojen tallennus- ja synkronointipalveluja. Tyypillistä näille palveluille on tiedostojen päätelaiteriippumaton saatavuus ajasta ja paikasta riippumatta. Palveluita käytetään pääsääntöisesti tiedostojen varmistamiseen, jakamiseen ja synkronointiin eri laitteiden kesken. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi Dropbox ja Microsoft OneDrive. Tutkielmassa tehtiin kirjallisuuskatsaus pilvipalveluihin, tietoturvaan, pilvipalveluiden yleisimpiin tietoturvauhkiin ja tunnistettiin keinoja kuinka pilvitallennuspalveluiden tietoturvallisuutta voidaan evaluoida. Tunnistettuja keinoja tietoturvan evaluointiin ovat palvelusopimukset, palvelujen tietoturvaominaisuuksien arviointi, lait, säädökset ja standardit. Näitä keinoja hyväksikäyttäen analysoitiin kahden julkisesti saatavilla olevan yrityskäyttöön suunnitellun pilvitallennuspalvelun tietoturva yrityskäytön näkökulmasta.
-
(2014)Jupiter on aurinkokuntamme viides planeetta Auringosta lukien. Se on suurin aurinkokunnan neljästä jättiläisplaneetasta ja on massaltaan yli kaksi kertaa aurinkokunnan muiden planeettojen yhteenlaskettua massaa suurempi. Myös Jupiterin magneettikenttä on voimakkain kaikista aurinkokunnan planeettojen magneettikentistä. Alue, jossa Jupiterin magneettikenttä hallitsee varautuneiden hiukkasten liikettä aurinkotuuleen nähden, on myös suurin tunnettu planeetan magnetosfääri. Galilein löytämät Jupiterin kuut Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto ovat sen suurimmat kuut. Ensimmäiset havainnot Jupiterin magnetosfäärin ilmiöistä tehtiin Maasta käsin, kun havaittiin magnetosfäärissä liikkuvien varautuneiden hiukkasten lähettämiä radiosignaaleja. Radiohavaintojen jälkeen kaukoputkilla havaittiin Maasta käsin neutraaleja natrium- ja kalium-atomeja, sekä rikki-ioneja, Ion lähellä. Näitä havaintoja seurasi Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinnon, NASA:n eri avaruusluotainten tekemät mittaukset Jupiterin ohilentojen aikana vuosien 1972 ja 2007 välillä. Jupiterin magnetosfääri onkin parhaiten tunnettu magnetosfääri Aurinkokunnassa Maan magnetosfäärin jälkeen. Jupiterin magnetosfäärin vuorovaikutus Galilein kuiden kanssa on laaja tutkimuskohde. Siihen liittyy planeettojen ja kuiden synnyn ja kehityksen selvittäminen, miten sekä kaasujättiläisten että kiviplaneettojen magneettikentät syntyvät ja magnetosfäärin sisällä oleva plasman alkuperän ja liikkeen selvittäminen. Galilein kuista erityisesti Io vaikuttaa Jupiterin magnetosfääriin. Tulivuoritoiminnaltaan hyvin aktiivinen Io tuottaa massaltaan pääosan plasmasta, sekä neutraaleista atomeista ja molekyyleistä, Jupiterin magnetosfäärin sisällä. Koska Iosta peräisin oleva plasma muodostuu aurinkotuulen plasman protoneja raskaammista ioneista, on sen suurentava vaikutus Jupiterin magnetosfäärin kokoon voimakas. Myös Europasta, Ganymedeksestä ja Kallistosta irtoaa kuiden jääpintaan osuvan säteilyn ja hiukkastörmäysten irroittamia atomeja ja molekyylejä Jupiterin magnetosfääriin. Lisäksi näillä kolmella jääkuorisella Galilein kuulla on havaittu indusoituneiden sähkövirtojen synnyttämät heikot magneettikentät. Ganymedeksellä on myös oma magneettikenttä, ainoana kuuna Aurinkokunnassa. Jupiterin magnetosfääri onkin Aurinkokunnan kaltainen sen sisältämän Ganymedeen magnetosfäärin vuoksi. Ion ja muiden plasmanlähteiden hiukkastuotannon vastapainona plasman on myös poistuttava Jupiterin magnetosfääristä. Tämä tapahtuu plasman siirtyessä ensin Ion plasmatorukseen Jupiterin ympärillä, sitten plasmalevyyn sisemmässä magnetosfäärissä ja plasmalevystä ulommas Jupiterin magnetosfäärin pyrstöön. Galileo-luotain havaitsi Jupiterin magnetosfäärissä plasman irtoamisen kohti pyrstöä, kun etäisyys Jupiteriin oli noin sata Jupiterin sädettä. Ennen New Horizons -luotainta Jupiterin pyrstöä ei oltu tutkittu tätä Galileon havaintoa kauempana. New Horizons teki mittauksia matalaenergisistä ioneista etäisyyksien 200 ja 2500 Jupiterin sädettä välillä ja tutki magnetosfäärin pyrstössä liikkuvaa plasmaa. Jupiteria tutkimaan on lähetetty Juno-luotain, ja Euroopan avaruustutkimus järjestö suunnittelee JUICE-luotainta pääasiassa jäisten Galilein kuiden tutkimiseen.
-
(2017)Käännepiste on funktion kuvaajan piste, jossa kuvaaja muuttuu konkaavista konveksiksi, tai toisin päin. Toisin sanoen kuvaajan kaarevuussuunta muuttuu. Lukiossa käsitellään funktion jatkuvuutta, derivoituvuutta, ja tulkitaan kuvaajaa. Kuvaajan kaarevuuden käsittely tukee kuvaajan monipuolisempaa ymmärtämistä, ja sitä kautta eheyttää funktion, funktion kuvaajan, kuvaajan tulkinnan ja derivaatan käsitteen ymmärrystä. Tämä olisi ensiarvoisen tärkeää eheän ymmärtämisen saavuttamiseksi. Tähän tarkoitukseen käännepisteen käsittely lukiossa toimisi erittäin hyvin. Käännepiste on funktion ominaisuus, joten alkuun esittelen eräitä funktion perusominaisuuksia, kuten jatkuvuuden ja derivoituvuuden käsitteet, ääriarvot, sekä funktion ensimmäisen ja toisen derivaatan. Lisäksi käyn läpi funktion kuvaajaan liittyvää terminologiaa, kuten kulkusuunnan, konkaaviuden ja konveksiuden. Kuvaajan tulkinnassa esiintyy usein myös termejä kuten kriittinen piste ja stationaaripiste, joiden eroavaisuuksia pyrin tutkielmassani avaamaan. Kappaleessa 3 esittelen käännepisteen määritelmän, sekä erilaisia tapoja määrittää käännepiste. Lisäksi käyn läpi käännepisteen luokitteluja, sekä tilanteen, jossa funktio ei ole kaikkialla jatkuva. Kappaleessa 4 käsittelen muun muassa undulaattipisteen eron käännepisteeseen, sekä erilaisia sovellutuksia käännepisteelle. Esimerkiksi populaation kasvun tutkimisessa ja ennustamisessa käytettävässä logistisessa kasvumallissa käännepisteen merkitys on keskeinen. Lisäksi talousmatematiikassa tehdään ennusteita usein siten, että käännepisteen merkitys on mittava. Kappaleessa 5 tutkin oppikirjojen tapaa käsitellä tutkielmassani esille nousseita derivaatan, sekä ääriarvojen käsitteitä. Kuvaajien runsas käyttö mahdollistaisi myös kaarevuussuuntien tutkimisen, ja täten osaamisen eheyttämisen. Pyrin siis tutkimaan ja pohtimaan käännepisteen käsittelyn konkreettisen toteuttamisen mahdollisuuksia lukio-opetuksessa. Viimeisessä kappaleessa pohdin käännepisteen käsittelyn tarpeellisuutta, sekä sen käsittelyn eheyttävää vaikutusta funktion perusominaisuuksien ymmärtämiselle. Tutkielmassani pyrin esittämään käsiteltävät asiat helppolukuisesti ja kattavasti, ja täten lisäämään mahdollisien lukijoiden osaamista ja ymmärrystä funktion kuvaajan tulkinnasta. Varsinkin matematiikan opettajien, että opettajaksi opiskelevien tulisi hallita seuraavat asiat, ja tätä pyrin tutkielmallani edesauttamaan.
-
(2016)Saline groundwaters in crystalline bedrock may contain significant amounts of gases, most commonly methane, nitrogen, hydrogen and helium. Under normal atmospheric conditions the solubility of gases in water is much lower than deeper in the crust where pressure, temperature and salinity of the water affect the solubility. Gases behave differently as free gas as when dissolved in water. For that reason it is important to find out the state of the gases when examining for example the origin or age of the groundwater. Solubilities of gases in water at different conditions are studied here with physical chemistry, semiempirical models and gas solubility literature. Maximum solubilities for methane, nitrogen, hydrogen and helium are determined for 273-323 K temperature, 1-300 bar pressure and 0-2 molal concentration salinities. The solubility of gases increases most when the pressure is increased. Increase in the salinity of the water usually decreases solubility, similarly increase in temperature usually decreases solubility. The study of solubilities is also applied to the conditions of the 2,5 km deep Outokumpu Deep Drill Hole and samples obtained from it during 2011-2012. The gas samples have been collected with pressurized techniques that preserve the sampling depth in situ -pressure in the samples until they are released for the analysis in the laboratory. This way accurate data of the gas amounts at certain depth is obtained, allowing reliable quantitative study of the gases and their solubilities. In the Outokumpu Deep Drill Hole methane and nitrogen are the most represented gases. In the deepest part hydrogen is the dominating gas. The greatest amount of gases is observed at a depth of 970 m. In all sampling depths (180, 500, 970, 1470, 1820, 2350 and 2480 meters) all the gases seem to be dissolved in water. In sampling depth 180 m the sum of the partial pressures of the gases (ca. 13 bar) is approaching the existing hydrostatic pressure (ca. 18 bar). The depth where gas bubbles escape from the solution and form a separate gas phase is likely 150 meters and above. Deeper in the drill hole the effect of pressure is so significant that all the gases are most likely dissolved in water at depths under 180 meters.
-
(2019)Hierarkkiset tiedostojärjestelmät ovat tyypillisin tapa, jolla tietoa voidaan säilöä tietokoneen kiintolevylle tai muuntyyppiseen pysyväismuistiin. Sekä käyttöliittymä että ohjelmointirajapinnat tiedostojärjestelmän käsittelyyn kuuluukin nykyisten käyttöjärjestelmien perustoiminnallisuuksin. Unix-tyyppisissä käyttöjärjestelmissä, kuten Linuxissa, tiedostojärjestelmän käyttö tapahtuu POSIX-standardissa määriteltyjen työkalujen ja rajapintojen avulla. POSIXin tarjoamilla komentorivikomennoilla tiedostoja voidaan muun muassa kopioida, poistaa sekä organisoida hakemistoihin, kun taas sovelluksilla puolestaan on käytettävissä C-kielinen rajapinta. Käyttöjärjestelmän rooliin kuuluu toimia abstraktiona laitteistolle, eikä tiedostojärjestelmä ole tästä poikkeus -- tiedostojärjestelmärajapintoja voidaan käyttää samalla tavoin riippumatta siitä millaista levyjärjestelmää käytetään. Tämän takia monimutkaisemmatkin tietokantajärjestelmät, kuten esimerkiksi SQL-tietokannat käyttävät nykyään usein tiedostojärjestelmää raakojen levykirjoitusten sijaan. Tietokonetta käyttäessä tapahtuu toisinaan erinäisiä järjestelmän kaatumistilanteita, eli järjestelmä on käynnistettävä uudelleen esimerkiksi sähkökatkon tai käyttöjärjestelmävirheen takia. Koska kaatumistilanne voi tapahtua samalla hetkellä kun tiedostojärjestelmä on tekemässä levykirjoituksia, herää kysymys, mitä seurauksia tällä on tiedostojärjestelmän sekä sitä käyttävien sovellusten kannalta. Esimerkiksi levyllä säilytetään käyttäjän datan lisäksi tiedostojärjestelmän omia tietorakenteita, joiden konsistenssi saattaa olla vaarantunut. Toisaalta, POSIX sallii tiedostojärjestelmän käyttää erinäisiä levyvälimuisteja suorituskyvyn parantamiseksi, jotka sovelluskehittäjän täytyy ottaa huomioon kaatumisturvallista sovellusta toteuttaessa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan tiedostojärjestelmien kaatumistilanteita molemmista näistä näkökulmista. Sovellusten osalta perehdytään POSIX-standardin tiedostojärjestelmärajapintoihin, sekä miten niitä kuuluu käyttää kaatumisturvallista sovellusta toteutettaessa. Tiedostojärjestelmien osalta tarkastellaan viiden eri tiedostojärjestelmän levytietorakenteita, ja sitä miten ne varautuvat kaatumistilanteisiin.
-
(2018)Kuntien maankäyttöpolitiikka vaikuttaa kunnan talouteen. Maankäyttöpolitiikalla tarkoitetaan maapolitiikkaa ja kaavoitusta. Maapolitiikka on kuntien asettamia tavoitteita maankäytölleen, joita hoidetaan maapoliittisin keinoin. Kaavoituksella (yleis- ja asemakaava) kunta antaa edellytykset toteuttaa maankäytön tavoitteitaan. Taloudellisesti maankäyttöpolitiikka vaikuttaa esimerkiksi välittömästi maanhankinnan kuluina tai tonttien luovutustuloina. Maankäyttöpolitiikan vaikutuksia kuntatalouteen voidaan arvioida yhdyskuntataloudellisilla tai kaavataloudellisilla arvioinneilla, jotka tukevat myös kuntien velvoitetta Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan toteuttaa taloudellisesti kestävää maankäytön suunnittelua. Pro Gradu -työn tarkoitus on avata kaavoituksen taloudellisen arvioinnin prosessia sekä arvioinnin vaikutusta suunnittelussa ja lopulta päätöksenteossa. Usein myös taloudellinen arviointi painottuu kustannuksiin, joten työssä pyritään myös avaamaan tulojen ja hyötyjen arviointia ja vaikuttavuutta suunnittelussa. Työn teoria keskittyy yhdyskuntasuunnittelun taloudellisiin käsitteisiin sekä kuntatalouteen vaikuttavista maankäyttöpolitiikan tekijöistä. Yhdyskuntasuunnittelun keskeisimpiä taloudellisia käsitteitä ovat yhdyskuntatalous ja kaavatalous. Yhdyskuntataloudella tarkoitetaan talouden menoja ja tuloja, jotka aiheutuvat yhdyskuntien toteuttamisesta, käytöstä, ylläpidosta ja yhdyskunnan toiminnasta. Kaavatalous tarkoittaa niitä yhdyskuntatalouden osatekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa kaavoituksella. Kaavatalous on yhdyskunnan fyysisen rakenteen tuotos-panosmalli, jossa tuotokset syntyvät yhdyskunnan toteuttamisesta ja käyttämisestä ja joita tuotetaan panosten avulla. Maankäyttöpolitiikassa taloudellisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat maapolitiikka sekä yhdyskuntarakenne. Maapolitiikalla vaikutetaan kaupungin kasvuun ja syntyvään maan arvoon. Yhdyskuntarakenne vaikuttaa kuntatalouteen, sillä hajautunut yhdyskuntarakenne on kalliimpi ratkaisu kuin tiivis yhdyskuntarakenne. Työn taustalla on myös suunnittelun arvioinnin teorioita, jotka ovat suunnittelun ja sen ratkaisujen arvioimisen menetelmiä sekä niiden tutkimista. Tutkimuksessa haastateltiin Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun, Turun ja Jyväskylän paikallisten suunnitteluorganisaatioiden kaavoitukseen liittyvän taloudellisen arvioinnin asiantuntijoita. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, joita kertyi yhteensä 12. Haastatteluissa kartoitettiin kaavoituksen taloudellisen arvioinnin prosessia, rajausta ja vaikutusta päätöksentekoon sekä kuntatalouteen vaikuttavien tekijöiden, etenkin tulojen vaikutusta ja arviointia suunnittelussa. Haastattelut litteroitiin ja niiden tuloksia käsiteltiin teemoittelun ja tyypittelyn keinoin. Työn keskeisimpiä tuloksia ovat kaavoituksen taloudellisen näkökulman keskittyminen toteutukseen. Yleiskaavoituksessa taloudellinen arviointi keskittyy lähinnä eri alueiden keskinäisen toteutuksen näkökulmaan. Asemakaavoituksessa näkökulmana ovat kaavatalouden välittömät tekijät. Taloudellinen arviointi on toteavaa ja vertailua ei ole kovin paljon tehty eri vaihtoehtojen välillä. Jos kaavan taloudellisuudessa on ollut päätöksenteon kannalta huomioitavaa, niin ratkaisuihin on voitu puuttua lähinnä rakenteellisten ratkaisujen kautta. Kuntatalouden tulojen näkökulma arvioinnissa ulottuu lähinnä maankäyttösopimuksiin ja tonttien luovutukseen ja vaikuttaa ratkaisuihin lähinnä investointien kautta. Maantieteellisestä näkökulmasta yhdyskuntarakenteen ohjaaminen ja sijaintiin liittyvät tekijät vaikuttavat kaavan taloudellisuuteen. Kaavatalouden kiinnostus on ollut kasvussa, joten eri vaihtoehtojen punnitseminen kaavoitusprosessin aikana on tärkeää taloudellisen ratkaisun löytämiseksi. Arvioinnissa on tärkeää ottaa huomioon toteutuksen lisäksi elinkaari, jotta ratkaisussa päästään kestävään ratkaisuun. Arviointia tulisi tehdä kaavoitusprosessin aikaisemmassa vaiheessa, jotta arvioinnilla voidaan vaikuttaa todellisiin ratkaisuihin, jolloin arvioinnista ei tule suunnittelun lopputulema vaan tukee päätöksentekoa monissa eri vaiheissa.
-
(2017)Tutkielmassa tarkastellaan Albert Lautmanin kirjoituksia matematiikasta ja filosofiasta, sekä erityisesti niiden soveltamista yleisesti tieteellisen tiedon muodostuksessa. Lautman poikkesi monista 1800 -luvun ja 1900 -luvun taitteen matemaatikosta siinä, että häntä ei erityisemmin kiinnostanut matematiikan perusteiden etsiminen, vaan enemmänkin ne ajatuksen vaiheet, joilla näitä perusteita tai matematiikkaa yleisesti tehdään. Tutkielman historiallinen viitekehys on rikas, sillä uutta matematiikkaa tehtiin Lautmanin aikana enemmän kuin koskaan. Mm. George Boole, Gottlob Frege, Bertrand Russell ja Ludwig Witgenstein pyrkivät matematiikan perusteiden kyseenalaistamisella luomaan uutta, mahdollisimman alkukantaisiin aksioomeihin perustuvaa matematiikkaa. Tämä työ synnytti useita uusia matematiikan filosofian koulukuntia, kuten logisismin, intuitionismin ja formalismin. Näiden uusien koulukuntien sijaan Lautman pitäytyi omaperäisessä tulkinnassaan antiikin Kreikan platonismista, jonka mukaan matemaattiset abstraktit objektit, kuten luvut, ovat olemassa ihmisistä tai kielestä riippumatta. Matemaattisen teorian todellinen kehitys tapahtuu enemmänkin ilmentymänä kuin puhtaana järkeilynä tukien tiettyjä abstrakteja ideoita, jotka ovat vallitsevia matematiikan suhteen. Tämä ilmentymä voi tulla matematiikan ulkopuolelta, vaikka lopputuloksena olisi kuitenkin puhtaasti matemaattinen teoria. Lautmanin mukaan matemaattinen tutkimus ei koostu yksittäisen sisällyttämisestä yleiseen, vaan aineellisen tiedon edistymisen ehtoihin verrattavissa olevien kokonaisuuden osien erottamisesta eli dissosioitumisesta. Logiikan yritys rakentaa koko matematiikka pienestä määrästä alustavia periaatteita osoittautui mahdottomaksi. Tämän sijaan Lautman esitti David Hilbertin ohjelman mielessä kahden vastakkaisen matematiikan, jossa matematiikka jaetaan lokaaliin ja globaaliin osaan. Lokaali tutkimus kohdistuu yksittäiseen todellisuuden elementtiin, josta se pyrkii määrittämään spesifisyyttään. Sitten, askel askeleelta, se muodostaa tarpeeksi vahvoja yhtäläisyyksiä näiden eri elementtien välille synnyttäen näin kokonaisuuden idean. Globaali tutkimus taas pyrkii kuvaamaan kokonaisuutta riippumatta niistä elementeistä, joista se koostuu, näin määrittäen matemaattisia entiteettejä vain niiden funktionaalisten ominaisuuksien pohjalta. Joissain tapauksissa lokaali matematiikka antaa syvemmän ymmärtämyksen globaalista matematiikasta, mutta se ei tee näistä eriarvoisia, vaan yksinkertaisesti täysin eri asioita. Vaikka Lautmanin työt jäivät hänen teloituksestaan johtuen pahasti kesken, niin hänellä oli suuri vaikutus ranskalaisen filosofian kehitykseen ja sitä kautta myös pedagogian kehitykseen. Rikas aineisto ansaitsi ja ansaitsee edelleen tulla tutkituksi.
-
(2021)Liikennehankkeiden suunnittelussa on 1960-luvulta lähtien hyödynnetty kustannus-hyötyanalyysiin perustuvaa vaikutusten arviointia, jonka käytännöt ovat merkittävästi ohjanneet sitä, millaisia väyliä ja millainen liikennejärjestelmä Suomeen on rakennettu. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia, miten kustannus-hyötyanalyysi omaksuttiin liikennesuunnittelun lähtökohdaksi sekä miten vaikutusten arvioinnin käytännöt ovat vuosikymmenten aikana muuttuneet. Suomalainen yhteiskunta on 2020-luvulla hyvin erilainen kuin 60 vuotta sitten, mutta tuolloin omaksuttu kannattavuuslaskenta on edelleen väylähankkeiden suunnittelun keskeisin työkalu. Tutkimuksessa selvitetäänkin, miksi kustannus-hyötyanalyysin asema on pysynyt näin vakaana yhteiskunnan kehittyessä. Metodiikaltaan kyseessä on historiallinen tutkimus, jonka aineisto koostuu liikenneviranomaisten tuottamista alkuperäislähteistä, kustannus-hyötyanalyysia käsittelevästä aikalaiskirjallisuudesta ja liikenteen kysymyksiin pureutuvista lehtijulkaisuista. Kirjallisuus muodostuu niin suomalaisen liikennesuunnittelun kuin yhteiskunnankin kehitysvaiheita selvittäneistä teoksista sekä tarkemmin vaikutusten arviointiin pureutuvista tutkimuksista. Historiallista otetta tarkennetaan teoreettisen viitekehyksen avulla. Historiallinen institutionalismi ja siihen kytkeytyvä polkuriippuvuusteoria auttavat ymmärtämään yhteiskunnallisten ilmiöiden pysyvyyden ja muutosten välistä suhdetta. Nykymuotoinen liikennesuunnittelu syntyi sotien jälkeisinä vuosikymmeninä, jolloin Suomen yhteiskuntarakennetta uudistettiin voimakkaasti. Uudenlaisen yhteiskunnan lähtökohdaksi otettiin kaiken toiminnan tehokkuus. Vanhoihin suunnittelukäytäntöihin tyytymättömät tieviranomaiset omaksuivat vaikutusten arvioinnin lähtökohdaksi tehokkuusajattelua puhtaimmillaan edustavan kustannus-hyötyanalyysin, johon sisällytetyt arvotukset ovat siitä lähtien määrittäneet sujuvuuden liikenteen keskeisimmäksi tavoitteeksi. Sittemmin merkittävimmin liikenteeseen kytkeytyviä yhteiskunnallisia teemoja ovat olleet liikenneturvallisuus ja ympäristö. Turvallisuustavoitteet onnistuttiin yhdistämään sujuvuutta painottaneeseen suunnitteluun jo 1970-luvulla, mutta ympäristökysymykset ovat vaikuttaneet suunnittelukäytäntöihin hyvin hitaasti vasta 1990-luvulta alkaen. Liikenneviranomaiset kehittivät sotien jälkeen uudenlaisen suunnittelujärjestelmän, joka saavutti nopeasti vakaan aseman sujuvuuteen tähtäävän liikenteen rakentajana. Vastaava ministeriö on läpi vuosikymmenten priorisoinut liikenteen taloudellisuuteen ja tehokkuuteen liittyvät tavoitteet muiden vaikutusten edelle. Vaikutusten arvioinnista ministeriö on rakentanut vahvan instituution, jota merkittävätkään yhteiskunnalliset ilmiöt eivät ole kyenneet juuri muuttamaan. Etenkin julkisen keskustelun keskiöön 2000-luvulle tultaessa nousseet ympäristötavoitteet on ministeriössä ja sen alaisuudessa toimivissa virastoissa jätetty liikenneväylien ja -järjestelmän käytännön suunnittelussa toistaiseksi sivuosaan.
-
(2022)The research subject is Waste Rock and Tailings Storage Facilities of a Finnish mine in planning. The storage facilities are considered as they will be in the operative phase of the mine. Waste rock is categorized according to its sulfur and metal content as well as buffering capabilities in to two classes; low-sulfur and high-sulfur waste rock. Waste rock is deposited in the form of piles at two different storage facilities determined by their classification. Tailings are deposited as wet slurry within embankment, where most of the tailings are partially or fully saturated with water. The aim of this study was to research contingencies in the quality assesment of seepage water produced by storage facilities. Seepage water in the mine in planning has previously been assessed with humidity cell tests, which serves as the source material for this thesis. The humidity cell tests are performed in laboratory conditions which do not respond to actual mining area conditions, thus the seepage water quality assesment cannot be done based on these tests alone. Instead they are used as source material to assess the quality of the seepage water. The effects of the conditions of humidity cell testing are the contingencies in seepage water quality assessment. The effects of the conditions studied in this thesis are temperature, rainfall, reactive mass of the waste rock and tailings as well as channeling of rain water in the waste rock storage facility. In the composition of seepage water the concentrations of sulfates and metals was examined. Humidity cell test results were fitted to the conditions in the mining area by lab-to-field scaling. The scaling correction factor or complement is based on the effects of the laboratory and mining area conditions on the quality of the seepage water that are defined in the scaling. The effect of condition factors on water quality assessment was investigated by changing the value of the scaling factor and comparing the resulting water compositions. Futhermore, the water quality estimate obtained as a result of the scaling was fed into an equilibrium modeling program to to study the precipitation reactions in the leachate and the amount of precipitation. Based on the scaling results, the sulfate and metal concentrations in the seepage water increased as the proportion of fines, reactive mass, leachable surface area, or temperature increased. If rainfall increased, the concentrations of metals and sulfates decreased. The above properties were observed for each mine wastes examined (low-sulfur and high-sulfur waste rock, tailings). The intensity of the increase or decrease in concentrations was dependent on the acidity of the seepage water of the mine waste. In the alkaline seepage water of low-sulfur waste rock and tailings, the increase in the value of the condition factor, with the exception of rainfall, led to greater changes in concentrations than in the acidic seepage water of high-sulfur waste rock. The seepage water of the high-sulfur waste rock was acidic and therefore the solubility of the metals was high and the changes in acidity didn’t significantly affect the precipitation of the substances. The final conclusion of the work was that the most significant uncertainties for the assessment of leachate quality are the grain size distribution and channeling of water in the waste rock pile, and the thickness of reactive layer in the tailings storage facility. Based on the sensitivity analysis, the effects of climate change did not significantly affect the water quality, as the simultaneous increase in temperature and precipitation offset each other's effects. It should be noted, however, that a more in-depth examination of the effects of climate change would require a seasonal examination of precipitation and temperature. In addition, variations in prolonged rainy and dry seasons should be considered, as they may have significant momentary effects on the seepage water quality.
-
(Helsingin yliopistoHelsingfors universitetUniversity of Helsinki, 2007)Mahdollisimman tarkka tieto varatun hiukkasen energianmenetyksestä sen kulkiessa näytteessä on usein hyvin olennaista varteenotettavien tutkimustulosten aikaansaamiseksi monilla eri fysiikan suuntautumisaloilla. Aihe onkin hyvin laajalti tutkittu. Kehityksen kuitenkin edetessä yhä pienempiin mittasuhteisiin ja tarkempiin arvoihin on tärkeää, että myös ionien energianmenetyksestä väliaineessa saadaan yhä tarkempaa tietoa. Takaisinsirontaspektrometriassa tarkastellaan näytteestä sironneita ammusioneja. Takaisinsironnan avulla voidaan tunnistaa näytteen sisältämät alkuaineet, selvittää syvyysjakauma ja näytteen alkuaineiden suhteelliset runsaudet. Menetelmään liittyvät ilmiöt ovat varsin monimutkaisia ja niiden teoreettinen mallintaminen siten haasteellista. Kun tavoitteena on simuloida mahdollisimman tarkasti tilannetta, jossa kiihdytetty ioni etenee näytteessä ei analyyttinen ratkaisumalli välttämättä ole paras vaihtoehto. Tilannetta kuvaamaan onkin kehitetty useita eri laskennallisia menetelmiä. Tässä työssä tarkasteltiin sitä kuinka paljon kaksikertasironnan huomioon ottaminen vaikuttaa tuloksiin takaisinsirontaa simuloitaessa. Useimmat takaisinsironnan mallinnusohjelmat ottavat huomioon ainoastaan yksikertasironnan. Tämä on varsin ymmärrettävää, sillä jo toisen sirontatapahtuman huomioon ottaminen ja mallintaminen analyyttisesti lisää huomattavasti simulaation laskutapahtumien lukumäärää ja hidastaa siten itse simulaatiota. Työtä varten kirjoitettiin ohjelma, jolla simuloituja tuloksia verrattiin sekä näytteistä mitattuihin että toisella simulaatio-ohjelmalla tuotettuihin spektreihin. Vertailusta kävi selvästi ilmi kaksikertasironnan merkitys takaisinsirontaa simuloitaessa. Yksikertasironnan tuoma informaatio päättyy energiaan, jolla näytteen takareunasta sironnut ioni havaitaan ilmaisimessa. Toisen sirontatapahtuman huomioon ottaminen tuo lisäinformaatiota etenkin spektrin häntäalueella. Laaditulla ohjelmalla pystyttiin nyt käsittelemään ainoastaan erikoistapausta, jossa ionisuihku ammuttiin kohtisuoraan näytteeseen. Looginen jatkotoimenpide työn parissa olisi laajentaa ohjelma käsittämään muutkin ionisuihkun tulokulmat.
-
(2016)The aim of this research is to acquire new information on the first parking-free housing quarter in Finland, located in the urban development area of Kalasatama, Helsinki. Considering future population growth and cumulative land-use pressure, it is important to respond to the growing demand for mobility in an environmentally sound manner. Parking-free concept can be seen as part of urban development which concentrates on car-free planning or the reduction of private car use. Such development aims to defragment urban structures by improving energy efficiency while creating pleasant housing and livable urban space. Historically, people who do not use cars on a daily basis have also ended up subsidize car use and parking. The customary guidelines of constructing parking spaces were able to be left out as an experimental feature with Kalasatama parking-free project. Thus, the resources saved in planning and realizing parking space were placed in the quality of housing. The parking-free quarter encompasses two residential buildings: the City Building (city-owned rental housing) and the Studio Building (housing built by the city under Hitas –regulations). The study examine how and on what basis the parking-free housing concept has been implemented. The main objective of the study is to examine the success of the concept from the perspective of both the residents and the city administration. The aim of the research is also to analyze whether living in a parking-free concept has an effect on residents' everyday mobility and whether those possible effects can be compared between the forms of residence. The research data was gathered with a semi-structured resident survey that was conducted with both buildings of the quarter. Altogether 108 questionnaires were handed out and the response rate reached 49 %. The results revealed that the residents had moved to the quarter because of the good location, good transportation connections and cheaper housing compared to free market prices. The parking-free concept itself was not seen as a significant pull factor. The major factors influencing the residents' daily mobility turned out to be the incomplete structure of the surrounding urban area as well as the scarcity of local services. Nevertheless, there was noticeable evidence that the concept did have an impact on the residents' daily mobility. On a daily basis, the respondents seemed to cycle and use public transport more and drive their own cars slightly less than city residents in Helsinki on average. Comparing the shares of daily mobility, there were differences between the forms of residence. For example, residents of owner-occupied housing used their own cars significantly more than residents of city-owned rental housing. The experiment of parking-free housing can be reviewed rather successful, because the residents highlighted high quality and amenity of their housing. The quality factors would not have been achieved without resources saved from the parking spaces. The results indicate that car-free projects or projects aiming to reduce the use of private cars require that the quality of the surrounding urban structure is to be taken into consideration. The urban structure should be completed in terms of services and the transportation connections. Also, these kind of housing concepts cannot be implemented just anywhere. Characteristics that support the concept such as comprehensive public transport network and easily accessible local services need to be present in the given location. In Helsinki, such locations with complete infrastructure can be found especially in the surrounding areas of metro stations.
-
(Helsingin yliopistoUniversity of HelsinkiHelsingfors universitet, 2005)Suomessa liukkaudentorjunnassa yleisimmin käytettävä natriumkloridi edistää autojen ja tierakenteiden korroosiota ja on haitallinen ympäristölle muun muassa likaamalla pohjavesiä. Teiden reunoille rakennettavista suojauksista huolimatta paras keino vähentää natriumkloridin aiheuttamia riskejä ympäristölle olisi sen käytön voimakas vähentäminen. Näin ei voida kuitenkaan tehdä, koska teiden tulee olla lain mukaan liikenteen tarvetta tyydyttävässä kunnossa, joten natriumkloridille on voimakas tarve löytää haitattomampi vaihtoehto. Tutkimuksen tavoitteena oli MIDAS-projektiin liittyen selvittää vaihtoehtoisena liukkaudentorjunta-aineena testattavan kaliumformiaatin kaliumin maaperävaikutuksia valtatie 13:ta varrella Kauriansalmen pohjavesialueella Suomenniemen kunnassa alueelta noudetuista maannosprofiileista tehtävien kemiallisten analyysien avulla. Lisäksi tavoitteena oli laboratoriokokeen avulla alustavasti tarkastella kaliumformiaatin vaikutusta pohjavedensuojauksissa käytettävän natriumbentoniitin ja natriumaktivoidun kalsiumbentoniitin paisumisominaisuuksiin. Kaliumformiaatin kaksi talvikautta kestänyt käyttö Kauriansalmen pohjavesialueella näkyi selvästi maannosprofiileissa kaliumpitoisuuksien kohoamisena ja kationinvaihtopaikkojen ionijakauman muuttumisena kaliumvaltaisemmaksi. Muutokset olivat selvimmin nähtävissä 6 - 10 metrin säteellä tiestä ja jopa puolen metrin syvyydellä asti. Tämä kertoo kaliumformiaatin kaliumin nopeasta kulkeutumisesta maaprofiilissa alaspäin. Alueella oli havaittavissa myös pH-arvojen selvä kohoaminen. Kaliumformiaatin osuutta tähän ei kuitenkaan voitu eritellä, koska alueella aikaisemmin liukkaudentorjunnassa käytetty natriumkloridi vaikuttaa edelleen alueen maaperässä. Kaliumformiaatin kaliumilla ei havaittu silmämääräisesti olevan vaikutusta alueen kasvilllisuuteen. Myöskään muiden määritettyjen kationien (Ca, Mg ja Na) pitoisuuksissa ei havaittu huolestuttavia muutoksia. Kaliumformiaatilla havaittiin olevan selvä negatiivinen vaikutus natriumbentoniitin ja natriumaktivoidun kalsiumbentoniitin paisumisominaisuuksiin. Tämä johtui suurimmaksi osin kaliumionin vaikutuksesta, koska formiaatti-ionin vaikutus oli erittäin vähäinen. Tästä huolimatta kaliumformiaatin todellisia vaikutuksia bentoniittia sisältäviin pohjavedensuojauksiin on mahdotonta sanoa ilman lisätutkimuksia, koska maaperän muiden kationien laadulla ja määrällä sekä muilla maaperän ominaisuuksilla on todennäköisesti kalium-ioneja suurempi vaikutus suojauksien toimivuuteen.
-
(2012)Suomessa pohjaveden tavallisimmat laatuongelmat ovat kohonneet rauta- ja mangaanipitoisuudet sekä alhainen pH-arvo. Kalkkikivialkaloinnin on käytännössä todettu parantavan veden laatua, ja menetelmää on tutkittu useasti vesilaitoksilla ja laboratorioissa toteutetuin kokein. Yksityiskaivoissakin kalkkikivialkaloinnin on käytännössä todettu parantavan vedenlaatua, mutta tutkimuksia esimerkiksi menetelmälle parhaiten soveltuvista kohteista ei ole tehty. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää alustavasti millaisissa tapauksissa kalkkikivialkalointi tietyllä mitoituksella on toimiva kunnostusmenetelmä ja mitkä asiat tähän voi vaikuttaa. Koska Suomessa pohjavesi on luonnostaan pehmeää, lievästi hapanta, rauta- sekä mangaanipitoista ja oman kaivon varassa olevia talouksia on paljon, tehokkaalle ja turvalliselle veden käsittelymenetelmälle on kysyntää edellä mainittujen laatuongelmien korjaamiseksi. Kaivoon sijoitetun kalkkikivirouheen vaikutusta veden laatuun tarkastellaan yleisellä tasolla vuosina 2003–2011 raportoitujen kunnostuskohteiden vesianalyysitietojen perusteella. Kaivokohtaisesti kalkkikivialkaloinnin vaikutusta tutkitaan kolmentoista yksityisen rengaskaivon avulla analysoimalla niiden vesinäytteitä ennen ja jälkeen kalkkikivikunnostuksen. Tutkimuskaivojen veden kemiallista laatua tutkitaan in situ –menetelmin ja laboratorioanalyysien avulla vuoden ajan. Kaivovesistä tutkitaan pH, sähkönjohtavuus, alkaliteetti, pääionit sekä happi-, hiilidioksidi-, rauta- ja mangaanipitoisuudet. Kunnostuksen vaikutusta veden kalkkikivikylläisyyteen tarkastellaan mallintamalla kalkkikiven ja veden välisiä reaktioita hydrogeokemiallista mallinnusohjelmaa (PhreeqC) käyttäen. Laajemman aineiston perusteella kalkkikivikunnostus paransi kaivoveden laatua tilastollisesti merkitsevästi liian alhaisen pH-arvon sekä nitraattipitoisuuden osalta. Kolmestatoista tutkimuskaivosta kahdeksassa tapahtui lähtöoletusten mukaisia muutoksia eli veden pH-arvo, alkaliteetti, sähkönjohtavuusarvo sekä kalsium- ja magnesiumpitoisuudet nousivat. Kaikkien 13 tutkimuskaivon vedet tulivat kalsiittikylläisemmäksi kalkkikivikäsittelyn jälkeen, ja vain kolmessa kaivossa vesi ei saavuttanut kalsiittikylläisyyttä koko seurantajakson aikana. Kaivonomistajille lähetetyn kyselyn perusteella suurin osa oli huomannut kaivossaan kaivoveden laadun ja/tai määrän parantumista kalkkikivikunnostuksen jälkeen. Kalkkikivialkalointia tulisi tutkia mahdollisimman luonnonmukaisissa olosuhteissa (in situ), jotta tuloksien perusteella voitaisiin antaa suosituksia kalkkikivirouheen mitoituksesta yksityisiin talouskaivoihin sekä sopivista käyttökohteista. Lisätutkimuksia tarvitaan menetelmän soveltumisesta eri muodostumatyyppiä edustavalle, eri syvyisille ja erilaisilla kulutuksilla sekä ennen muuta erilaisia raakavesiä edustaville kaivoille. Tutkimuksessa tulee kiinnittää huomiota in situ –menetelmiin sekä vesinäytteiden kestävöintiin. Tutkittaessa kalkkikivialkaloinnin soveltuvuutta raudan ja mangaanin poistamiseen talousvesikaivoissa on orgaanisen aineksen ja mikrobitoiminnan vaikutus prosessiin otettava huomioon.
-
(2018)Åska är ett välkänt fenomen. Med hjälp av CAPE (Convective Available Potential Energy) och jämviktsnivån (Equilibrium Level) är det möjligt att förutspå åska under varma perioder. Problemet är dock att åska ibland kan förekomma också under kalla perioder och då fungerar inte CAPE eller jämviktsnivån lika bra, vilket gör att kalla tiders åska oftast slår till överraskande. I min avhandling kom det fram att bymolnen inte utvecklar åska på samma sätt under varma och kalla perioder. Detta har också konstaterats i andra studier. Detta gör att man måste undersöka kalla tiders åska från en annan synvinkel än varma tiders åska, som följer den välkända teorin. Ibland kan bymolnen bli väldigt svaga och låga under kalla perioder. I sådana fall tror man att ett nära flygande flygplan brukar orsaka det elektriska utbrottet. Med hjälp av radar kan man märka att det finns risk för kalla tiders åska genom att undersöka snöhagel mängden i bymolnet. Problemet är att radarn inte berättar varför något av bymolnen kommer att åska eller om det kommer att åska överhuvudtaget. I alla fall har några länder skapat en algoritm för kalla tiders åska. Algoritmerna tar inte hänsyn till CAPE eller jämviktsnivån, utan algoritmerna undersöker temperaturen på en viss höjd i atmosfären, frysningsnivåns höjd och nederbördens intensitet. KNMI:s (Koninklijk Nederlands Meteorologisch Instituut) algoritm passar bäst med mina tre fall. Den största orsaken till varför det förekommer kalla tiders åska i Nederländerna och i andra studier är kall advektion, som också förekommer i mina fall. Det ser ut som att det i framtiden kan finnas ett sätt att förutspå kalla tiders åska i Finland.
-
(2013)This thesis explores the renovation taken place in the district of Kallio in Helsinki after the Second World War – the organised demolition and new construction of the old wooden house district. The aim of the thesis is to examine the reasons and objectives of the renovation in Kallio, the modernism ideas appearing in the renovation designs as well as study the influences of the renovation in the contemporary built environment. The objective is to examine the realisation of the designs in terms of buildings, green areas, street grid and modernism ideology. The study is focused on the area of Etu-Kallio, which was the centre point of the renovation. The research methods used are map-analysis, observation, archival material and literature review. The research material used are the renovation plans of the area, Helsinki City Council decisions and the city government reports as well as the material produced by the various committees and competitions. In addition, the detail plan changes and quarter plans of Etu-Kallio and a few draft maps related to plans are also used as a research material. The atmosphere of the era is studied through newspaper articles dealing with the topic, and with discussions with the persons involved in the city planning of Helsinki and the researchers of the field. Earlier research and literature concerning modernism, the city planning of Helsinki and the district of Kallio are used as a background information for the research. The key objective of the renovation in the study area was to replace the old wooden houses with a new modern open space urban structure, which formed a contrast to the traditional solid block construction. The old stone buildings were allowed to stay, although their stone courtyard wings and buildings were to be removed. The demolition of the wooden houses was carried out thoroughly, as all of them situated in the study area were replaced with new buildings. On the contrary, the renovation plans for the stone building parts of the yard did not realise. The events related to the renovation took place between 1930s and 1970s, but the practical implementation happened after World War II. The renovation was carried out mainly through the proposal plan of Etu-Kallio drawn up in the late 1950 by the urban planning section of the Real Estate Department of Helsinki and on the basis of the earlier drafts. Renovation was completed in the 1970s through the quarter plans. The above mentioned plans were usually realised with detail plan changes drawn up for the new buildings. The renovation of Kallio represents development in the urban planning: the rise and decline of modernism, the aspects of renovation in various stages, the rise of the building protection, and the results of modernism in the current urban structure. The renovation of Kallio was a multi-step process involving a variety of plans, discussions and reflections on the future of the wooden house district and the permitted building volume allowed by city's building code and, ultimately, the practical implementation. A number of plans were prepared for the renovation, from which part of them guided the later plans while some solutions were eliminated. The plans were drawn up at different times and therefore represent the stages of modernism in the history of Helsinki city planning.
-
(2015)The purpose of rock mass classification is to get to know the major features affecting the rock and to divide the rock mass in to parts that behave the same way. RG-classification is a Finnish qualitative rock mass classification that describes the rock mass objectively. Another commonly used classification is Q-system, which gives numerical values for the classified rock. ISO (the International Organization for Standardization) is a worldwide federation of national standard bodies, which has published a standard ISO 14689-1 for identification and classification of rock for ground- and water construction. The Finnish Standards Association SFS has approved the aforesaid for international standard SFS-EN ISO 14689-1. In this thesis I use the name ISO-classification for identification and classification of rock according to this standard. The purpose of the study is to compare the ISO-classification system to the rock classification systems used in Finland, especially to the commonly used RG- and Q-classifications. The main focus of this study is the Tampere Rantatunneli where Q- and RG-classification systems are systematically used. The ISO-classification is divided in to three parts: the identification of the rock and the descriptions of rock material and rock mass. To help the testing of classification a mapping form has been developed to take the parameters above into account. Q-parameters have also been considered in the form and the possibility of exploiting the ISO-parameters in defining the Q-system was also tested. The mapping according to the ISO-classification was performed in five different tunnel breaks in Tampere Rantatunneli. These mapping areas A, B, C, D and E are located in Näsinkallio and Naistenlahti areas. Three main joint directions were found in each five tunnel breaks with one of them parallel to schistosity. The main rock type in each tunnel break was micagneiss classified as very hard (100-250 MPa). RG- and ISO-classifications are both descriptive methods that describe the rock and do not provide a quantitative result of the rock quality. However, the ISO-classification is more precise than the RG-classification. Using the ISO-classification in Finland requires that some of the measuring parameters are either partly or totally modified or that categories are combined together. It is possible to derive parameters from ISO-classification to be used as Q-classification parameters.
Now showing items 1606-1625 of 4026