Browsing by Title
Now showing items 3708-3727 of 4026
-
(2013)Tutkielmassani kuvailen, mitä tutkiva oppiminen ja tutkiva matematiikka on ja voisi olla. Tutkielmassani pyrin selvittämään avainhenkilöiden eli matematiikan opettajien matematiikan oppimiseen ja opettamiseen liittyvien uskomusten ja tutkivan oppimisen soveltamisen välistä yhteyttä. Lisäksi selvitän, miksi tutkivalla matematiikalla tulisi olla tukevampi asema opetuksessa ja oppimisessa. Pyrin myös käsittelemään tutkivaa oppimista kriittisesti ja tiedostaen, että oppimistyylejä on monia erilaisia eikä tutkiva oppiminen välttämättä ole kaikille tai kaikissa ryhmissä ja olosuhteissa paras vaihtoehto. Tutkiva oppiminen on konstruktivistisen oppimiskäsityksen pohjalta luotu malli, jossa oppilaat tutkivat itse jotakin ongelmaa ilman, että heille on ennalta opetettu asiasta kaikkia tarvittavia tietoja. Tutkivassa oppimisessa opettajan tehtävä on ohjata työskentelyä, ei antaa suoria vastauksia. Tutkivan oppimisen mallia voidaan pitää hyödyllisenä, sillä sen on todettu kehittävän erityisesti arkielämässä tarvittavia ongelmanratkaisutaitoja. Tutkivaa matematiikkaa sovellettaessa on kuitenkin mahdollista, että opiskelun painottuessa liian voimakkaasti asioiden ymmärryksen vahvistamiseen ja keksimiseen, algebralliset taidot jäävät puutteellisiksi. Hyvin olennaista tutkivaa matematiikkaa harjoitettaessa onkin opettajan näkemys sekä aiheenvalinnassa että tasapainon löytämisessä mekaanisen laskutaidon ja algebrallisen osaamisen välillä. Osana tutkielmaani toteutimme Christian Seppäsen ja Katja Huhkan kanssa tutkimuksen, jossa selvitimme opettajien uskomuksia ja käytänteitä tutkivasta oppimisesta. Tutkimuskysymykset oli asetettu seuraavasti: 1) Millä tavalla matematiikan opettajat ymmärtävät käsitteen 'tutkiva oppiminen'? 2) Kuinka paljon ja millä tavoin matematiikan opettajat käyttävät työssään tutkivan oppimisen menetelmiä? 3) Millainen yhteys matematiikan opettajien matematiikan oppimiseen ja opettamiseen liittyvillä uskomuksilla tutkivan oppimisen menetelmien käyttämiseen opetuksessa? Tutkimuksessa havaittiin, että vastanneiden opettajien käsitys tutkivasta oppimisesta oli hyvin linjassa yleisen määritelmän kanssa. Lisäksi havaittiin, että opettajat pitivät tutkivan oppimisen mallia hyödyllisenä, mutta tästä huolimatta sovelsivat sitä käytännössä melko vähän. Tarkemmin analysoituna havaittiin kuitenkin, että opettajien uskomuksilla laajemmin oli vaikutusta siihen kuinka paljon tutkivaa oppimista käytettiin omassa opetuksessa. Myös työtavoilla ja tutkivan oppimisen käyttämisellä näyttäisi olevan yhteys, mutta tästä ei voida päätellä syy-seuraussuhdetta. Opetuksen muuttaminen enemmän tutkivan oppimisen suuntaan voisi olla mahdollista vaikuttamalla opettajien uskomuksiin.
-
(2021)Wind is often difficult to include in microclimatic research due to its high spatial and temporal variability. The development of wind speed and direction measurement methods together with the increase in available surface wind models and computational resources enable wind field simulation on a high temporal and spatial resolution. Winds were measured during summer 2018 in a topographically varying landscape of mostly low vegetation in Finnish Lapland. Six ultrasonic anemometers were placed to measure wind speed and direction in positions of varying topography and vegetation. Based on June 2018 data, topography has a clear effect on wind speeds but the effect of vegetation was not visible from the data. The highest average wind speeds measured on the study area varied between 6.3 m/s – 13.2 m/s, and highest gust wind speeds between 10.1 m/s – 17.1 m/s. The anemometers' data was used in modeling wind fields with WindNinja application to study areas of both topographic and vegetational variation and also to a larger area surrounding the study site. WindNinja is a diagnostic wind model, into which the data were applied as virtual weather stations. The modeling results were compared to measured wind speeds by leave-one-out validation. Spearman correlation coefficients between measured and simulated average wind speeds varied between 0.28 – 0.59, RMSE values between 1.1 – 2.6 m/s and MAE values between 0.8 – 2.0 m/s. The respective values for gust wind simulations were 0.42 – 0.63, 1.6 – 2.7 m/s and 1.2 – 2.1 m/s. Overall WindNinja underpredicted high wind speeds and overpredicted low speeds. In modeling results, topography had a clear effect on regional and local wind fields on all modeling areas Winds were strongest on top of ridges and weakest in depressions. Vegetation had very local effects to wind speed by increasing and lowering it. The results give a good overview of the small-scale windiness variability in the modeling areas. To further examine the micro- and mesoclimatic effects of windiness, the results of this thesis should be combined with other research conducted in the area. WindNinja has potential to further use in high resolution wind modeling, which is an important factor of microclimatic research in the changing climate. However, the software’s graphical user interface is not optimal for modeling longer periods of wind data.
-
(2013)The aim of this thesis is to answer which factors define the location of industrial wind power. Most important source materials are the wind power surveys of the Regional Councils of Finland, written between 2010 and 2012. The surveys enlighten which factors are taken into account in wide scale wind power planning. I compare this information with papers in scientific journals and documentation such as legislation, documents and guidelines produced by different authorities as well as environmental impact assessments. I sample wind power location defining factors and their limit values from the surveys of the Regional Councils. This makes it possible to compare the factors and their values and to answer which factors are most common and how their values differ between different surveys. I also compare information about the interest groups that have taken part in the process. This helps in naming the most important interest groups and in understanding in which ways the views of the different actors can be gathered. Techno-economic factors affect wind power location. These factors are wind speed, proximity to electricity grid, proximity to electricity substations, connectivity to electricity grid, proximity to road network and the suitability of the land use for building. The single most important factor is the wind speed. The wind power plant's proximity to grid is more important than proximity to road network. Offshore wind power has slightly differing location factors e.g. the depth in the sea area. Other factors that often affect wind power location are settlements, locally and nationally valuable landscapes, locally and nationally significant cultural-historical environments and nationally significant prehistoric conservation areas, effects to the defence force, other conservation areas and bird areas. Several other factors have also been linked to wind power location. Additionally for finding out which factors determine wind power location it is interesting to know how the values given to these factors differ between surveys. In different surveys there are different values for example for how far the settlements are from the planned area, what is the minimum wind speed of the area and what is the minimum required area in square kilometers for wind power regional planning. In some surveys, the Natura regions are excluded whereas in some it might be possible to locate wind power within them. Wind power construction is in a likely turning point in Finland. Political goals, the economic support system, numerous private wind power projects as well as nation wide regional planning undertakings create possibilities for significant increase of wind power in the future. At the same time, the regulations and the operational environment of the companies change rapidly. A couple year old wind power surveys of the Regional Councils are already partly out of date because several wind power regulations have changed. Especially the guidelines linked to traffic and aviation safety have changed. It is important that these changes are taken into account in the regional planning. In the wind power surveys the existing wind power projects haven't often been weighted in the survey process. In this case, it is possible that there are ongoing projects in the region at the same time as there is a planning process going on but these areas are disconnected and in different places. It is important to observe the existing wind power projects already early in the process. The projects should also be weighted more heavily in the comparison of the different potential areas. Otherwise, there is a threat that those areas are excluded from the regional planning even though there isn't any weighty reason for them to be excluded.
-
(2012)Opiskelijatuutorointi on oleellinen osa pintojen aloittamista. Opiskelijatuutorit vastaavat ensimmäisten viikkojen ajan suurelta osin yliopisto-opintonsa aloittavien opiskelijoiden ohjaamisesta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista opiskelijatuutorointi on Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellissä tiedekunnassa ja sitä, miten toimitaa voisi kehittää. Ensimmäisen kysymyksen kohdalla selvitettiin tuutoroinnin keskeisimpiä tavoitteita, tuutoroinnin roolia laitoksella ja sitä mikä tekee tuutoroinnista onnistunutta. Toisen kysymyksen kohdalla selvitettiin tuutoroinnin vahvuuksia ja haasteita, sekä tarkasteltiin kehitysehdotuksia. Tutkimuksen aineisto kerättiin syksyllä 2011 lomakehaastatteluin ja kyselylomakkein tuutoreilta (N=93), tuutorivastavilta (N=11), laitosten tuutorivastuuhenkilöiltä (N=8) ja uusilta opiskelijoilta (N=155). Uusia opiskelijoita lukuun ottamatta aineisto kattaa lähes kokonaan perusjoukon. Aineiston analyysissä käytettiin aineistolähtöistä sisällön analyysiä, jonka avulla aineistosta nostettiin esille tutkimuskysymysten kannalta oleelliset asiat. Tulosten perusteella tuutorointia pidettiin hyvin tärkeänä sekä opiskelijoiden että laitosten näkökulmasta. Keskeisimmiksi tavoitteiksi nousivat uusien opiskelijoiden tutustuttaminen niin fyysiseen kuin sosiaaliseenkin ympäristöön. Tärkeän osan tuutorointia muodostivat ryhmän tarjoama vertaistuki ja tuutoreiden antama käytännönläheinen tieto opinnoista ja opiskelusta. Tämän tutkimuksen perusteella tuutorointia tulisi kehittää entistä monipuolisemmaksi ja tavoittavammaksi. Lisäksi tulisi panostaa yhteistyöhön tuutoreiden kesken ja muiden tahojen kanssa. Myös tiedotukseen olisi jatkossa panostettava entistä enemmän. Koulutuksilta toivottiin enemmän käytännöllisiä ja konkreettisia neuvoja.
-
(2021)Being physically active is one of the key aspects of health. Thus, equal opportunities for exercising in different places is one important factor of environmental justice and segregation prevention. Currently, there are no openly available scientific studies about actual physical activities in different parts of the Helsinki Metropolitan Area other than sports barometers. In the lack of comprehensive official data sources, user-generated data, like social media, may be used as a proxy for measuring the levels and geographical distribution of sports activities. In this thesis, I aim to assess 1) how Twitter tweets could be used as an indicator of sports activities, 2) how the sports tweets are distributed spatially and 3) which socio-economic factors can predict the number of sports tweets. For recognizing the tweets related to sports, out of 38.5 million tweets, I used Named Entity Matching with a list of sports-related keywords in Finnish, English and Estonian. Due to the spatial nature of my study, I needed tweets that contain a geotag, meaning that the tweet is attached to coordinates that indicate a location. However, only about 1% of tweets contain a geotag, and since 2019 Twitter doesn’t support precise geotagging anymore with some exceptions. Therefore, I implemented geoparsing methods to search for location names in the text and transform them to coordinates if the mentioned place was within the study area. After that, I aggregated the posts to postal code areas and used statistical and spatial methods to measure spatial autocorrelation and correlation with different socio-economic variables to examine the spatial patterns and socio-economic factors that affect the tweeting about sports. My results show that the sports tweets are concentrated mainly in the center of Helsinki, where the population is also concentrated. The distribution of the sports tweets exhibits local clusters like Tapiola, Leppävaara, Tikkurila and Pasila besides the largest cluster in the center of Helsinki. Sports-wise mapping of the tweets reveals that for example racket sport and skiing tweets are heavily concentrated around the corresponding facilities. Statistical analyses indicate that the number of tweets per inhabitant does not correlate with the education level or the amount of average income in the postal code area. The factors that predict the number of tweets per inhabitant are number of sports facilities per inhabitant, employment, and percentage of children (0-14 years old) in the postal code area. Keys to a successful study when analyzing Twitter data are geoparsing, having enough data, and a good language model to process it. Despite the promising results of this study, Twitter as indicator of physical activity should be studied more to better understand the kind of bias it inherently has before basing real-life decisions on Twitter research.
-
(2015)This thesis considers the problem of preprocessing polygons with holes for efficient two-point Euclidean shortest path queries. Special attention is given to the 1999 paper 'Two-Point Euclidean Shortest Path Queries in the Plane', which sketched a number of solutions to the problem and whose results remain the best in the field. This thesis reviews four of the algorithms presented in the paper and fleshes them out when possible.
-
(2020)Spectral theory is a powerful tool when applied to differential equations. The fundamental result being the spectral theorem of Jon Von Neumann, which allows us to define the exponential of an unbounded operator, provided that the operator in question is self-adjoint. The problem we are considering in this thesis, is the self-adjointness of the Schr\"odinger operator $T = -\Delta + V$, a linear second-order partial differential operator that is fundamental to non-relativistic quantum mechanics. Here, $\Delta$ is the Laplacian and $V$ is some function that acts as a multiplication operator. We will study $T$ as a map from the Hilbert space $H = L^2(\mathbb{R}^d)$ to itself. In the case of unbounded operators, we are forced to restrict them to some suitable subspace. This is a common limitation when dealing with differential operators such as $T$ and the choice of the domain will usually play an important role. Our aim is to prove two theorems on the essential self-adjointness of $T$, both originally proven by Tosio Kato. We will start with some necessary notation fixing and other preliminaries in chapter 2. In chapter 3 basic concepts and theorems on operators in Hilbert spaces are presented, most importantly we will introduce some characterisations of self-adjointness. In chapter 4 we construct the test function space $D(\Omega)$ and introduce distributions, which are continuous linear functionals on $D(\Omega).$ These are needed as the domain for the adjoint of a differential operator can often be expressed as a subspace of the space of distributions. In chapter 5 we will show that $T$ is essentially self-adjoint on compactly supported smooth functions when $d=3$ and $V$ is a sum consisting of an $L^2$ term and a bounded term. This result is an application of the Kato-Rellich theorem which pertains to operators of the form $A+B$, where $B$ is bounded by $A$ in a suitable way. Here we will also need some results from Fourier analysis that will be revised briefly. In chapter 6 we introduce some mollification methods and prove Kato's distributional inequality, which is important in the proof of the main theorem in the final chapter and other results of similar nature. The main result of this thesis, presented in chapter 7, is a theorem originally conjectured by Barry Simon which says that $T$ is essentially self-adjoint on $C^\infty_c(\mathbb{R}^d)$, when $V$ is a non-negative locally square integrable function and $d$ is an arbitrary positive integer. The proof is based around mollification methods and the distributional inequality proven in the previous chapter. This last result, although fairly unphysical, is somewhat striking in the sense that usually for $T$ to be (essentially) self-adjoint, the dimension $d$ restricts the integrability properties of $V$ significantly.
-
(2020)Ubiquitous surveillance has become part of our lives to increase security and safety. Despite the wide application of surveillance systems, their efficiency is limited by human factors, such as boredom and fatigue; because most of the time, nothing unusual happens. In safety-critical applications, time is essential and it is vital to act fast to prevent costly incidents. This thesis proposes a two-stage abnormal crowd event detection framework based on k-means clustering in the first stage, and sparse representation based methods in the second stage, to alleviate the laborious task of video monitoring. We conduct a literature review of 18 studies, where we specifically focus on sparse representation based methods. Accordingly, we choose the spatio-temporal gradient feature due to its simplicity, efficiency, and effectiveness in motion representation. After extracting features only from normal events, k-means clustering is applied to separate different motion feature clusters. Then, clusters with smaller samples, which are deemed to contain mostly abnormal features, are removed according to a threshold. In the second stage, we learn a dictionary for each remaining cluster using the approximate K-SVD algorithm. In testing, the reconstruction error of a feature against a learned dictionary and its sparse representation is used to determine an abnormality. We conduct extensive experiments on a standard dataset to evaluate the detection performance of the method. Furthermore, the effect of hyper-parameters in our method is investigated. We also compare our method with different methods to examine its effectiveness. Results indicate that our abnormal event detection framework can successfully understand abnormal events in a scene while running in real-time at 161 frames per second. With a few exceptions, no significant advantage of the two-stage sparse representation approach over a single large dictionary was found. We speculate that these results may be influenced by a small sample size. Nevertheless, our approach, due to its unsupervised nature, can be adapted to different contexts without additional annotation effort and using only normal events from videos. Therefore it motivates us for further development.
-
(2018)Työeläkejärjestelmä koki 1.1.2017 eläkeuudistuksen, jossa eläke-etuus valikoimaan lisättiin niin sanottu osittainen varhennettu vanhuuseläke. Tämä uusi etuus tarjoaa mahdollisuuden ottaa 25- tai 50-prosenttia kertyneestä eläkkeestä maksuun jo ennen alinta vanhuuseläkeikää. Lisäksi eläkeuudistus toi muutoksen myös varsinaiseen vanhuuseläkkeeseen siten, että jatkossa alin vanhuuseläkeikä kiinnitetään kunkin ikäluokan elinajanodotteen kehitykseen. Aikaisemmin alin vanhuuseläkeikä oli kaikille sama 63 vuotta. Osittainen varhennettu vanhuuseläke ei aseta minkäänlaisia velvoitteita työntarjonnalle, joten sen käyttäminen on mahdollista myös lisätulona ansiotulojen ohella. Ottamalla huomioon kuolevuuden, korkoutuvuuden ja verotuksen, pystyy henkilö muodostamaan tulevan kassavirran ansiotuloista, osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä sekä varsinaisesta vanhuuseläkkeestä. Tässä tutkimuksessa pyritäänkin selvittämään mitkä ovat optimaalisimmat valinnat osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen aloittamiseksi, kun ansiotaso ja varsinaisen vanhuuseläkkeen aloittamishetki oletetaan tunnetuiksi. Kassavirran maksimoiminen ei kuitenkaan ole vielä tyydyttävä ratkaisu. Tuloista saatava hyöty on erilainen riippuen tulotasosta sekä henkilön iästä, joten optimaalisuus täyttyy kassavirrasta saatavan hyödyn maksimoivalla strategialla. Hyötyä tulevat kuvaamaan utiliteettifunktiot. Koska mallissa on satunnaisuutta, optimaalisuus kriteeriksi otetaan tarkemmin ottaen kassavirrasta saatavan hyödyn odotusarvo. Lisäksi valinnat oletetaan tehtävän aina olemassa olevaan informaatioon nojautuen, joten kysymys on lopulta dynaamisesta ajassa etenevästä mallista. Aluksi tutkimuksessa muodostetaan tarkat matemaattiset määritelmät eri eläke-etuuksille sekä niistä muodostuvalle eläkkeensaajan kassavirralle. Tuloista maksettavat verot huomioiden saadaan eläkkeensaajalle muodostettua nettokassavirta ja siitä saatava hyöty. Tämän jälkeen muodostetaan eläkkeensaajan optimointiongelma, jossa osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen aloittamishetket valitaan aina olemassa olevaan informaatioon nojautuen. Lisäksi Optimointiongelma sisältää tuloista saatavan hyödyn mittarin, eli utiliteettifunktion. Tämä tullaan estimoimaan käytettävissä olevasta datasta tilastollisin menetelmin. Tarkemmin ottaen utiliteettifunktioita estimoidaan useita, sillä tuloista saatava hyöty on erilainen eri ikäisille henkilöille. Lopulta optimointiongelma ratkaistaan usealle erilaiselle henkilöpro ilille, joilla eroavina tekijöinä ovat sukupuoli, ikäluokka, tulotaso sekä vanhuuseläkkeen aloitusikä. Itse optimointi toteutetaan Python-ohjelmointikielellä muodostetulla algoritmilla. Lopuksi tuloksia tulkitaan sanallisesti.
-
(2013)Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan aikasarja-analyysiin perustuvia ennustemenetelmiä sekä teoreettisesti että empiirisesti. Tutkielman teoreettisessa osassa esitellään aikasarja-analyysin peruskäsitteet ja empiirisessä osassa sovellettavat ARMA- ja ARIMA-mallit. Tämän jälkeen, johdetaan näiden mallien keskineliövirheen mielessä optimaaliset ennustekaavat. Lisäksi tarkastellaan eksponentiaaliseen tasoitukseen perustuvia ennustemenetelmiä, joista Holt-Winters -menetelmää sovelletaan tutkielman empiirisessä osassa. Tutkielman teoreettisessa osassa käydään läpi myös ARMA- ja ARIMA-mallien rakentamisen päävaiheet. Tutkielman empiirisessä osassa käytetään Lindström Oy:n työvaatepalvelun keräämää suurta aineistoa, jota yritys käyttää apuna tuotteidensa kysynnän lyhyen aikavälin ennusteita laatiessaan. Tästä aineistosta valitaan kaksi eri tyyppistä tuotetta, joista toisessa esiintyy kausivaihtelua. Näiden tuotteiden kysyntää ennustetaan ARMA- ja ARIMA-malleilla sekä Holt-Winters -menetelmällä ja vertaillaan saatuja yhden ja kolmen kuukauden ennusteita. Saatujen tuloksien mukaan ARMA- ja ARIMA-mallit ennustavat usein kohtuullisen hyvin. Erityisesti toisessa tarkasteltavista esimerkkitapauksista sopivan mallin valitseminen osoittautui kuitenkin vaikeaksi. Kahdesta valitusta mallista toinen havaittiin selvästi paremmaksi, kun tarkasteltiin yhden kuukauden ennusteita ja yhtä selvästi huonommaksi, kun tarkasteltiin kolmen kuukauden ennusteita. Holt-Winters -menetelmää on mallinvalinnan kannalta helppo käyttää, mutta sillä saadut ennusteet havaittiin esimerkkitapauksissa ARMA- ja ARIMA-mallien ennusteita selvästi huonommiksi.
-
(2020)JavaScript on viime vuosina noussut yhdeksi suosituimmista ja käytetyimmistä ohjelmointikielistä, mutta sen toteutukseen ja ominaisuuksiin on tunnistettu liittyvän tiettyjä puutteita ja epäkohtia. Merkittävin näistä lienee dynaaminen tyypitys ja sen aiheuttamat automaattiset tyyppimuunnokset, jotka voivat johtaa väärien tyyppien tahattomaan käyttöön, ja sen myötä ohjelman odottamattomaan käyttäytymiseen. Puutteiden ja epäkohtien paikkaamiseksi on kehitetty erilaisia lisäosia ja työkaluja, joista TypeScript on viime aikoina noussut merkittävään asemaan. TypeScript on Microsoftin luoma ja ylläpitämä ohjelmointikieli, joka tuo JavaScript-kieleen lisäominaisuuksia. Päällimmäinen näistä on tyyppijärjestelmä, jonka mahdollistama staattinen koodianalyysi ja tyyppitarkistus voivat auttaa selkeyttämään ohjelman käyttäytymistä eri tilanteissa ja mahdollisesti jopa vähentämään yksikkötestien tarvetta, kun koodissa tapahtuviin automaattisiin tyyppimuunnoksiin ei tarvitse varautua yhtä kattavasti. Tutkielmassa tutkitaan, miten hyödyllisenä tai haitallisena TypeScriptiä pidetään web-ohjelmistoteollisuuden yrityksissä työskentelevien asiantuntijoiden keskuudessa, vastaavatko asiantuntijoiden mielipiteet aikaisempia tieteellisiä tutkimustuloksia ja millä ohjelmistokehitysprosessin osa-alueilla TypeScriptin hyödyt ja haitat korostuvat. Tutkielman tutkimusmenetelmänä on kyselytutkimus, joka toteutetaan Internetissä suoritettavan kyselylomakkeen avulla. Tulokset osoittavat, että TypeScriptin avulla voidaan ratkaista useita JavaScriptiin liittyviä tunnistettuja puutteita. TypeScript tuo lisäksi mukanaan monia hyötyjä, jotka painottuvat ohjelmistokehitysprosessin eri osa-alueille. Hyödyistä päällimmäisinä nousevat esille staattinen koodianalyysi ja tyyppitarkistus, refaktoroinnin helppous, tyyppimerkinnät kooditason dokumentaationa, täsmälliset kehitystyökalujen automaattitäydennys- ja koodivihjeet sekä tarve vähemmille testeille. Tunnistettujen haittojen osalta TypeScript saattaa jopa hidastaa pienten projektien tekoa ja sen tyyppijärjestelmän opetteluun voi kulua aikaa. Tutkielman tulokset vahvistavat aikaisemmissa tieteellisissä tutkimuksissa tehtyjä havaintoja.
-
(2016)Tutkielma käsittelee tietojenkäsittelyn opetusta, erityisesti peruskoulun ja tyttöjen näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin miten ohjelmointiopetusta pitäisi suunnitella sekä minkälainen vaikutus on oppijan iällä, motivaatiolla ja sukupuolella. Lisäksi tarkasteltiin ohjelmointileiritoiminnan vaikuttavuutta. Tutkielmaan kuuluu sekä kirjallisuustutkimus että kokeellinen osuus. Kokeellisessa osuudessa mitattiin Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen Linkki-keskuksen ohjelmointileireille kesällä 2014 osallistuneiden käsityksiä ja asenteita kyselylomakkeella kolmessa vaiheessa. Aineisto käsiteltiin tilastollisin menetelmin sekä koko populaation tasolla että vertaamalla tyttöryhmän vastauksia erikseen suhteessa muuhun populaatioon. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että käsitys omista taidosta, asenteet ja näkemykset ovat sukupuolittuneet siten, että tyttöjen vastaukset ovat tyypillisesti matalampia kuin muun populaation. Tutkimuksessa havaittiin myös, että käsitykset tietojenkäsittelytieteestä ovat sukupuolittuneet. Pitkän ajan vaikutuksena havaittiin, että osa eroista katosi ohjelmointileirille osallistumisen jälkeen.
-
(2013)Tutkimuksessa tutkittiin tyttöjen itseluottamusta fysiikassa sekä kiinnostusta fysiikkaan. Tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat oppilaiden fysiikan opiskeluun koulussa ja miten opiskelijoita voitaisiin tukea fysiikan opiskelussa. Tässä tutkimuksessa keskityttiin kolmeen oppilaaseen vaikuttavaan tekijään: avaruudelliseen hahmotuskykyyn, kiinnostukseen fysiikassa sekä fysiikkatuntoon. Oppilaan avaruudellinen hahmotuskyky alkaa kehittyä jo ennen fysiikan opetuksen alkua ja se on merkittävässä osassa ratkaistaessa tehtäviä ja hahmotettaessa fysiikan ilmiöitä. Kyky on ominainen, mutta sitä voidaan kehittää opetuksen avulla. Oppilaan kiinnostuminen fysiikan aiheeseen vaatii kiinnostuksen syttymisen ja kiinnipitämisen, jolloin kiinnostus voi muuttua sisäiseksi motivaatioksi. Oppilaita kiinnostavat fysiikan aiheet ja kontekstit riippuvat oppilaan sukupuolesta (kuitenkin niin, että tyttöjä kiinnostavat aiheet kiinnostavat myös poikia). Fysiikkatunto, eli itseluottamus fysiikassa, on osa suoritusitsetuntoa ja sen kehittyminen vaatii oppilaalta, opettajalta ja luokalta panostusta. Tutkimuksessa haastateltiin yhdeksäsluokkalaisia tyttöjä heidän kokemuksistaan fysiikasta ja fysiikanopetuksesta. Haastattelujen lisäksi oppilaat oallistuivat avaruudellista hahmotuskykyä mittaavaan testiin. Tutkimuksen mukaan tytöillä, joilla on hyvä avaruudellinen hahmotuskyky, on myös parhaat fysiikan oppimistulokset. Tyttöjä parhaiten tukeva oppimisympäristö on sekaryhmä, kunhan ryhmädynamiikka on opiskelua tukeva. Tyttöjä ei kiinnosta nykyinen koulufysiikan konteksti, vaan he toivovat fysiikan liittyvän enemmän arkipäivään ja heihin itseensä. Haastatelluista oppilaista vain yhdellä oli hyvä fysiikkatunto. Muilla haastatelluista oppilaista fysiikkatunto oli heikko ja se ilmeni uskon puutteena omiin kykyihin.
-
(2021)In this thesis I will theorise girls’ Instagram selfies, their spatialities and their agencies to create a sexed subject. Theory and onto-epistemology are in a big part of this thesis with a non-representational theory (NRT) perspective. This post-humanist theory of human geography is discussed with post-humanist feminist thinking, that also Noora Pyyry and Rachel Colls have combined. With this feminist perspective the non-representational subject will not be universal: it will contain sexuality with all its bodily, material, performative and societal aspects. In this thesis I will focus on girls’ practices by which and assemblages in which the selfies are created and published. Instagram’s spatialities and agencies will be also discussed. Instagram is an everchanging, affective and everyday social media app that many young people use. Traditionally humanist social media researchers have studied profile work, which contains one’s behaviour on their Instagram account, as rational, independent and intentional activities that a humanist individual does. By selective self-presentation that social media makes possible, an individual is traditionally perceived to be able to decide which parts of them they want to share to their audience on apps. The social media audience is present as imagined audience in taking a selfie and publishing a selfie. However, the post-humanist onto-epistemology of NRT questions the independency, rationality and intentionality of the “self” that the common understanding of profile work presumes. Instead, in NRT the subject and its agency are seen as a part of an assemblage, whose agencies are always relational. Also the concept of representation as a representative replica of the “symbol world” is challenged in NRT, and instead representations are perceived as active acts that have agency. Because the world is affective and constantly on the move it is impossible to be able to represent. So instead of social constructions NRT and post-human feminism concentrate on action, real world materiality and the bodies. The data used in this thesis has been produced with two student groups of 9 th grader girls in Helsinki. The methods were semi-structured focus group interviews and participative mind-map. The results suggest that Instagram’s spatialities are multiple and constantly on the move, and that Instagram is emerging with other social media apps. The girls told in the interviews that some of the selfies in Instagram have originally been taken in another photo app, Snapchat. This means that Instagram and Snapchat are creating each other, emerging with and haunting in each other. Instagram seems to be also a very physical, inseparable and everyday space of young people’s lives. In addition, there are also capitalist and neoliberal practices and affects present in Instagram’s spatialities. This means for example individual accounts competing for likes, comments, followers, and being tagged to photos. Selfies are performative acts that can materialize differently according to subject’s sex and its emerging. Selfies can produce girl subjects and different ways to perform girlhood. An example of girl subject is an interesting and problematically viewed “catfish” subject. Despite the performativity present in the assemblage of selfie-taking, it may be that even more affective moment is when a selfie is on its way to be published in Instagram. The subject that is emerging with the selfie can sense the gazes of the imagined audience, which brings future horizons present to the present moment. In this thesis I will also perceive Instagram selfies as events, that have the potential of changing the future horizons. Instagram selfies gather Instagram users together to comment or to be tagged in the selfie, which makes new starts, for example new acquaintances and new stories, possible.
-
(2015)Removal of introns, the non-coding sequences, from the mRNA is essential step of all eukaryotic gene expression. U12-type introns are a minor subgroup of introns that are extremely rare, but present in most eukaryotes. These introns are removed by a U12-dependent spliceosome often referred to as the minor spliceosome. U12-type introns and the minor spliceosome are highly conserved throughout all taxa. This study maps out the frequency and variation of the U12-type introns and U12-dependent spliceosome in domestic dog. This study uses genome sequencing data of 145 dogs representing multiple breeds. The data is in Variant Call Format and analyzed with Python scripts. This study yields expected results, the frequency and variation is similar to that of human. A more focused data set should be used to study further any pathological traits of the U12-type spliceosomal system.
-
(2015)The main objective of this thesis was to examine climate change discourses and their meaning to the future of Finland. The study focused on the political level discourses. The national review was made by studying the discussions held at the Parliament of Finland on 10.6.2014 and 25.2.2015 concerning the Climate Act. A shorter regional review was made based on interviews of the Regional Mayors in Finland. The principal method in the thesis was data-driven, qualitative content analysis. The Climate Act related discussions by the Members of the Parliament were analysed by looking into the contents of the arguments and the material from the Regional Mayor interviews were analysed by looking more into the signifiers that were attached to climate change. Another method used in the thesis was a theory-driven one based on the environmental discourses by John S. Dryzek. This method was used to analyse the Climate Act discussions and the purpose was to find out if the Finnish climate change related discussion contains any of the environmental discourses proposed by Dryzek in his theoretical studies. One aim of the thesis was also examine if any possibilities have been incorporated into the climate discussions. The analysis based on the data-driven method found five thematic groups of arguments from the speeches of the MP's supporting the Climate Act. The arguments focused on the content and targets of the Act, the institutionalisation of climate issues, the meaning of the Climate Act to national climate policy, strengthening the legitimacy of the Climate Act and the possibilities of climate change. The MP's that voted for the acceptance of the Climate Act in the Finnish Parliament also brought out concerns regarding the Act. The arguments containing these concerns were grouped into four thematic groups: Arguments illustrating the effects of the Climate Act to national economical success, the doubts concerning the effectiveness of national climate policy, the content of the Climate Act and the administrative issues. The MP's who voted against the Climate Act used the same thematic arguments, that the ones expressing their concerns. MP's attached manifold signifiers to climate change, and these were also examined in the thesis. The discussions concerning the Climate Act were also analysed from the political party perspective with both the data- and theory-driven methods. The analysis found that there were clear differences in the emphasis of the different arguments between parties. The analysis of the Regional Mayor interviews was made by the data-driven method by looking and analysing the signifiers attached to climate change. The signifiers were grouped into three groups according to the placement given to climate change in regional actions. Climate change was defined as either a central, a crosscutting or a secondary theme. Some of the Regional Mayors also described the public opinion concerning climate change in the region and this was also examined shortly in the thesis. The possibilities linked to climate change were almost without exception connected to the industrial policy success factors of the regions. The main results of the thesis were the questioning of the consensus regarding the approval of the Finnish Climate Act, the restrained reformist goals of national climate policy, the dual nature of climate policy as a threat and as a possibility, the division of the Finnish regions by the willingness to execute climate actions in the regional level and first and foremost the connection between climate policy and Finnish wellbeing and economical success. Based on the results presented in the thesis a theory of the interconnectedness of climate policy and economical success was developed. The theory aims at explaining the contents of the Finnish political climate discourses from a new perspective.
-
(2017)Ukkosen voimakkuuden luokittelusta on tehty vain vähän tutkimusta. Rajuilman voimakuutta voidaan määritellä kaikkien siihen liittyvien sääilmiöiden (rankkasade ja rakeet, salamointi, syöksyvirtaukset, trombit) perusteella. Usein voimakkuusluokitus tehdään ilmiön aiheuttamien tuhojen perusteella (syöksyvirtaukset, trombit), joka vaatii ihmishavainnot tuhoalueelta: tällainen luokitus ei ole reaaliaikainen. Ukkosen tapauksessa mielekäs ilmiö voimakkuuden luokittelemiseksi on salamointi. Salamoinnin perusteella on tehty aiemminkin ukkosen voimakkuusluokitusta, mutta luokitukset perustuvat salamoiden vuosi- tai vuorokausimääriin. Hetkellisen ukkosen voimakkuuden määrittelemiseksi on tässä työssä tutkittu maasalamamääriä Suomen alueella 15 minuutin aikana 20 x 20 km havaintoalueilla. Tämän työn tarkoitus oli selvittää, että voidaanko salamahavaintojen perusteella tehdä objektiivinen luokitus ukkosen hetkelliselle voimakkuudelle, sekä mikä on järkevä luokkajako voimakkuudelle. Tutkimus toteutettiin käymällä läpi NORDLIS-salamanpaikannusverkon havainnot vuosilta 2002–2016. Havaintoaineistosta lasketaan maasalamamäärät 15 minuutin aika-askelissa 2 584 hilaruudussa Suomen alueella ja sen lähiympäristössä. Havaitut salamamäärät vaihtelivat välillä 1–325 salamaa 400 km^-2 15 min^-1. Saaduista tuloksista lasketaan ukkosen hetkellisen salamoinnin todennäköisyysjakauma. Tämän työn tulosten pohjalta on määritetty ukkosen hetkelliselle voimakkuudelle logaritmisesti tasavälinen, 5-portainen luokitus, jossa alin luokka L1 (1–3 maasalamaa 400 km^2 15 min^-1) kuvaa heikkoa ukkosta ja ylin luokka L5 ( >100 maasalamaa 400 km^2 15 min^-1 ) erittäin rajua ukkosta. Määritettyä ukkosen hetkellisen voimakkuuden luokitusta voidaan käyttää Suomen oloja vastaavilla alueilla, mikäli salamahavaintoja saadaan riittävällä tarkkuudella. Alueilla, joilla ukkoset ovat selvästi Suomen oloja voimakkaampia tämä luokitus antaa hetkelliselle ukkosen voimakkuudelle luultavasti liian alhaisia arvoja.
-
(Helsingin yliopistoUniversity of HelsinkiHelsingfors universitet, 2000)
-
(2015)Tutkielmassa selvitetään tilastollisten menetelmien avulla ulkolämpötilan vaikutusta sydän- ja verisuonitautien kiireellistä hoitoa vaativien sairaustapausten määrään. Aiemmassa tutkimuksessa on todettu, että sydän- ja verisuonisairauksien kuolleisuus lisääntyy sekä kuumalla että kylmällä säällä. Sairaustapausten osalta tutkimusnäyttö ei sen sijaan ole yksiselitteistä, joten uudelle tiedolle on perusteltu tarve. Ilmiön tutkiminen auttaa suunnittelemaan toimenpiteitä kylmyyden tai kuumuuden aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi sekä ennakoimaan vaihteluja terveyspalveluiden tarpeessa. Sairaustapauksia kuvaavana aineistona on aikasarja päivystyksen kautta alkaneiden sydän- ja verisuonitautien (ICD-10 tautiluokituksen luokka I) hoitojaksojen vuorokausimäärästä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Aineisto saatiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteristä. Lisäksi analyysissa käytetään European Climate Assessment & Dataset -palvelusta saatua aikasarjaa vuorokauden keskilämpötilasta sairaanhoitopiirin alueella. Molemmat aineistot kattavat vuodet 1987–2012. Lämpötilan ja hoitojaksojen määrän yhteyden selvittämiseksi aineistoon sovitetaan Poisson-regressiomalli. Estimoinnissa käytetään suurimman uskottavuuden estimaattoria ja mallinnuksessa huomioidaan mahdollisen ylihajonnan esiintyminen. Selitettävänä muuttujana on hoitojaksojen määrän logaritmi. Selittävinä tekijöinä ovat vuorokauden keskilämpötilan viivästetyt arvot 15 vuorokautta taaksepäin. Lämpötilan vaikutus oletetaan kahdessa osassa lineaariseksi. Koska vuorokausilämpötilojen aikasarja on voimakkaasti autokorreloitunut, tilastolliseen malliin asetetaan lämpötilan viivästettyjen arvojen regressioparametreille polynomirajoite. Näin malliyhtälöön jää vähemmän vapaita parametreja, ja lämpötilan viivästyneen vaikutuksen estimointi on helpompaa. Tilastollisen mallin muut selittävät tekijät ovat hoitojaksojen pitkän aikavälin trendiä kuvaava splinifunktio ja hoitojaksojen aikasarjan porraskohtia kuvaavat indikaattorimuuttujat sekä kuukautta, viikonpäivää ja vuosittain toistuvia juhlapäiviä kuvaavat indikaattorimuuttujat. Keskeinen tulos on, että sydän- ja verisuonitautien sairaustapausten määrä vähenee ulkolämpötilan noustessa. Esimerkiksi -20 asteen lämpötilassa hoitojaksojen määrän odotusarvo on 13,4 % suurempi kuin +20 asteessa. Paloittain lineaarisen mallin taitepisteen (16,5 astetta) alapuolella hoitojaksojen määrä laskee 0,23 % (95 %:n luottamusväli 0,11–0,35 %) lämpötilan noustessa yhdellä asteella. Taitepistettä korkeammissa lämpötiloissa yhden asteen nousu laskee sairaustapausten määrää 1,19 % (luottamusväli 0,68–1,72 %). Kylmyyden sairaustapauksia lisäävä vaikutus näyttää toteutuvan viivästyneesti vaikutuksen ollessa suurimmillaan 7–10 vuorokauden viiveellä. Tulosten perusteella ulkolämpötilan aleneminen lisää sairastavuutta ja terveyspalveluiden tarvetta sydän- ja verisuonisairauksissa. Toisaalta tulokset nostavat esiin ristiriidan, joka on havaittu muutamissa aiemmissakin tutkimuksissa: sydän- ja verisuonitautien hoitojaksojen määrä laskee kuumalla säällä, vaikka kuolleisuus samalla lisääntyy. Tämä saattaa viitata siihen, että kuumuus vaikuttaa ihmisen elimistöön eri tavoilla, joista osa on terveyden kannalta myönteisiä ja osa haitallisia. Tulokset antavat perusteen pyrkiä kylmään säähän liittyvien sairaustapausten ehkäisemiseen sekä selvittää kuumuuden terveysvaikutuksia tarkemmin.
-
Uloshengityksen ammoniakin alkuperä ja sen yhteys syljen ja veren urea- sekä ammoniakkipitoisuuksiin (2017)Uloshengityksen on jo kauan tiedetty kertovan hengittäjän terveydestä. Hengityksessä onkin arvioitu olevan tuhansia pelkästään endogeenista alkuperää olevia yhdisteitä, mutta vain muutamia niistä on tutkittu riittävästi, jotta niiden käyttäminen kliinisessä diagnostiikassa on tullut mahdolliseksi. Hengitysanalyysin potentiaali on siis edelleen laajalti hyödyntämättä, vaikka sen edut esimerkiksi verianalyysiin nähden ovat ilmeiset. Uloshengitys on näytematriisina yksinkertainen ja sen kerääminen on nopeaa, kivutonta sekä helppoa, ja näytteet on mahdollista analysoida vain muutamissa minuuteissa. Hengitysanalyysin potentiaali diagnostisena menetelmänä perustuu keuhkorakkuloiden ja verenkieron väliseen ohueen kapillaarikalvoon, jonka läpi monet verenkierron yhdisteet pääsevät haihtumaan suoraan uloshengitykseen. Monilla yhdisteillä hengityksessä esiintyvät pitoisuudet heijastavat siis suoraan veren yhdistepitoisuuksia. Yksi kiinnostusta herättänyt potentiaalinen biomerkkiaine on ammoniakki, joka on yhdistetty muun muassa munuaisten vajaatoimintaan ja veren kohonneisiin ureapitoisuuksiin. Poikkeuksellisen emäsluonteensa takia, hengityksen ammoniakin erittymismekanismin on kuitenkin arveltu poikkeavan muista endogeenisista yhdisteistä, ja yhdisteen on epäilty päätyvän hengitykseen veren sijasta syljestä haihtumalla. Epäselvyys ammoniakin tuottomekanismista onkin pitkään hidastanut yhdisteen analyysinpotentiaalin ymmärtämistä. Hengityksen lisäksi myös sylkianalyysit ovat herättäneet huomioita syljen helpon kerättävyyden ja erityisen koostumuksen ansiosta. Erityisesti syljen ureapitoisuudet on yhdistetty hengityksen ammoniakin tapaan veren ureapitoisuuksiin ja munuaisten toimintaan, minkä takia myös syljen ureaa on pidetty potentiaalisena biomerkkiaine. Tutkielmassa käsitellään hengityksen ammoniakin sekä syljen ammoniakin ja urean muodostumista sekä arvioidaan niiden yhteyttä elimistön ammoniakki- ja ureapitoisuuksiin. Lisäksi tutkielma käsittelee hengityksen ja syljen mittauksessa huomioon otettavia asioita sekä itse mittauksien suoritusta. Tutkielman tutkimusosuutta varten 12:sta dialyysiin osallistuvalta munuaisten vajaatoimintapotilaalta mitattiin hengityksen ja syljen ammoniakkipitoisuutta sekä veren ja syljen ureapitoisuutta hoidon ajan. Tuloksien perusteella pyrittiin arvioimaan hengityksen ammoniakin alkuperää sekä syljen urean ja hengityksen ammoniakin kykyä mitata munuaisten vajaatoimintapotilaiden ureemista tilaa sekä dialyysihoidon tehoa.
Now showing items 3708-3727 of 4026