Browsing by Title
Now showing items 3801-3820 of 4016
-
(Helsingin yliopistoHelsingfors universitetUniversity of Helsinki, 2010)Riskiteorian klassisessa vararikkomallissa mallinnetaan ainoastaan yhtiön kassavirtaa, jossa tapahtuvaa tappiota kuvataan kunakin vuonna satunnaismuuttujilla Q, joiden oletetaan olevan toisistaan riipumattomia ja noudattavan samaa todennäköisyyslakia. Yhtiön tulkitaan olevan vararikossa mikäli Q:den summa ylittää jonain hetkenä yhtiön alkupääoman. Klassisessa vararikkomallissa rahan arvo on siis sama kaikkina ajanhetkinä. Todellisuudessa raha kasvaa korkoa ja vakuutusyhtiö harjoittaa myös riskillistä sijoitustoimintaa, jonka tulos vaikuttaa merkittävästi yhtiön kunkin hetkisen pääoman määrään. Tässä tutkielmassa vararikkomalliin lisätään yhtiön kunkin vuoden sijoitustuottoja kuvaavat satunnaismuuttujat M, jotka täytyy Q:den tapaan olettaa riippumattomiksi sekä samoin jakautuneiksi. Tämäkään malli ei kuvaa todellisen yhtiön tilannetta kovin hyvin, mutta on kuitenkin hieman realistisempi kuin klassinen malli. Yhtiön alkupääoman sekä tarkastelujakson pituuden täytyy lisäksi olettaa lähestyvän ääretöntä. Tällöin on mahdollista muodostaa ns. implisiittistä uusiutumisteoriaa hyödyntäen asymptoottisia tuloksia yhtiön vararikkotodennäköisyydelle.
-
(2015)Tutkielmassa tarkastellaan vuotuista kokonaisvahinkomäärää vuoden aikana jossakin tietyssä vakuutuslajissa. Tätä kokonaisvahinkomäärää mallinnetaan yhdistettynä muuttujana, missä sekä vahinkojen lukumäärä että yksittäisten vahinkojen suuruudet ovat satunnaismuuttujia. Yhdistetyn muuttujan teoria on tutkielman keskeisin osa-alue ja sitä taustoitetaan tutkielman alussa soveltuvilla todennäköisyysteorian käsitteillä ja tuloksilla. Vahinkojen lukumäärää mallinnetaan Poissonin prosessilla, mutta vahinkojen suuruksien sallitaan noudattavan hyvinkin erilaisia jakaumia. Tällaista yhdistettyä muuttujaa kutsutaan yhdistetyksi Poisson-muuttujaksi. Erityisen tarkastelun kohteena on tutkia todennäköisyyttä, että kokonaisvahinkomäärä ylittää jonkin ennalta asetetun rajan. Lisäksi tutkitaan millaista kertaluokkaa tämän todennäköisyyden asymptoottisen esitys on, eli kun rajaa kasvatetaan kohti ääretöntä. Kertaluokka vaihtelee oleellisesti sen mukaan, millaista jakaumaa yksittäiset vahingot noudattavat. Erilaisia asymptoottisia tuloksia esitetään, kun vahinkojen suurusjakauma kuuluu alieksponentiaaliseen jakaumaperheeseen, joka on eräs paksuhäntäisten jakaumien alaluokka. Erilaisissa simulointeihin perustuvissa sovellusongelmissa tutkitaan, miten hyvin simulointien tulokset yhtenevät teorian kanssa. Lisäksi kahdesta eri vakuutuslajista mallinnetaan aineiston perusteella lajeihin sopivat yhdistetyt muuttujat. Lajit eroavat toisistaan oleellisesti siten, että toisessa lajissa hajontaa aiheuttavat yksittäiset suuret vahingot ja toisessa vahinkojen lukumäärän suuri hajonta. Lopuksi molempien lajien kohdalla tarkastellaan, miten vuotuiset vahinkosuhteet käyttäytyvät vaihtelemalla vakuutusmaksujen varmuuslisiä.
-
(2018)Tutkielmassa tutkitaan vakuutusyhtiön vararikko-ongelmaa Cramér-Lundbergin mallissa. Mallin mukaan vakuutusyhtiön kassavirrat muodostuvat asiakkaiden maksamista vakuutusmaksuista ja vakuutusyhtiön maksamista korvauksista. Lisäksi mallissa yhtiöllä oletetaan liiketoiminnan alussa olevan alkupääomaa. Tällöin vararikolla tarkoitetaan tilannetta, missä maksettavat korvaukset ylittävät alkupääoman, sekä saadut vakuutusmaksut, jolloin yhtiön pääoma laskee negatiiviseksi. Tutkielmän tavoitteena on löytää menetelmä laadukkaan arvion muodostamiseksi vararikkotodennäköisyydelle annetulla alkupääomalla, sekä soveltaa tätä menetelmää numeeristen arvojen tuottamiseksi MATLAB-simuloinnilla. Mallissa asiakkaat maksavat vakuutusmaksuja vakiotasolla, mutta korvausvaateiden suuruus ja saapuminen yhtiöön oletetaan satunnaiseksi, jolloin niitä mallinnetaan stokastisina prosesseina. Korvausvaateiden suhteen rajoitutaan alieksponentiaalisesti jakautuneisiin korvausvaateisiin, sillä ne ovat reaalimaailmassa olennainen jakaumaperhe. Johdannon jälkeen luvuissa kaksi ja kolme käydään läpi tutkielman aiheen käsittelyssä tarvittavaa teoriaa ja käsitteistöä todennäköisyyksistä ja stokastisista prosesseista. Luvussa neljä käsittellään vararikkoteoriaa. Luvussa esitellään tutkielmassa tarkasteltavan Cramér-Lundbergin mallin oletuksia ja ominaisuuksia. Näiden perusteella määritellään yhtiön pääoman muutosta ajan kuluessa kuvaava riskiprosessi ja edelleen yhtiön vararikkotodennäköisyys. Tämän lisäksi tarkastellaan hieman yhtiön asiakkaiden maksamien vakuutusmaksujen tason optimaalista määräämistä, sekä määritetään yleisesti vararikkotodennäköisyydelle keskeisiä arvioita ja esitys Pollaczek-Khinchinen kaavan avulla. Viides luku koostuu estimoinnin ja arvioinnin teoriasta. Siinä tutustutaan lyhyesti estimoinnin periaatteisiin ja käsitteisiin, sekä esitellään yleisimpiä kriteereitä estimointimenetelmän hyvyyden arviointiin. Tämän jälkeen tarkastellaan estimointimenetelmän tehokkuuden käsitettä vararikkotodennäköisyyksien simuloinnin kannalta ja perustellaan logaritmisen tehokkuuden valintaa laatukriteeriksi. Luvun kuusi aluksi perustellaan vararikotodennäköisyyksien arvioimiseen käytettävän menetelmän muodostamista, jonka jälkeen esitetään ja todistetaan tutkielman päätulos. Viimeisessä luvussa esitetään MATLAB-ohjelmistolla tuotetut numeeriset tulokset. Tutkielmassa pyritään keskittymään aiheen kannalta olennaisiin asioihin, jolloin osa esitettyjen tuloksien todistuksista sivuutetaan. Tällöin osoitetaan teoksia, joihin lukija voi kiinnostuksensa mukaan tutustua. Suoraviivainen jatko tutkielmaan olisi tarkastella vastaavaa tutkimusongelmaa mallissa, joka kuvastaisi vakuutusyhtiön toimintaa Cramér-Lundbergin mallia realistisemmin. Tällöin yhtiön riskiprosessiin tulisi sisällyttää ainakin satunnaiset sijoitustuotot, yhtiön liiketoiminnan kulut ja mahdollisesti myös muita kassavirtoja.
-
(Helsingin yliopistoHelsingfors universitetUniversity of Helsinki, 2011)Tässä tietokonegrafiikan alan tutkielmassa tutkitaan annetun kohteen tai maailman valaistuksen määrittämistä laskennallisesti. Ilmiöt kuvataan fysikaalisesti ja valaistusta mallinnetaan ilmiöitä kuvaavilla yhtälöillä. Yhtälöiden ratkaisu perustuu valonsäteiden etenemisen ja sironnan laskennalliseen seurantaan. Näin johdettua matemaattista mallia tutkitaan ja yhtälöiden ratkaisut muotoillaan tietokoneella laskettavaan muotoon. Lopuksi ohjelmoidaan esiteltyä teoriaa hyödyntävä numeerinen ratkaisija ja esitellään käytetyt menetelmät ja tulokset. Valaistuksen matemaattista mallintamista lähestytään fysikaaliselta pohjalta. Aluksi esitellään valon luonnetta ja yhteyttä sähkömagneettiseen säteilyyn ja ihmisen näköjärjestelmään. Tämän jälkeen paneudutaan valonsäteiden heijastumiseen ja sirontaan ja yleistetään klassiset ideaaliset sirontamallit huomioimaan pinnan hienorakenne sirontajakaumilla. Tutkittu ongelma muotoillaan matemaattisiksi yhtälöiksi jotka ratkaistaan analyyttisesti. Ratkaisu osoittautuu intuitiiviseksi: valaistus saadaan laskemalla valonlähteistä emittoituvan valon kaikkien kertalukujen heijastukset. Analyyttinen ratkaisu muotoillaan rekursiiviseksi ja ratkaistaan todennäköisyyslaskentaan perustuvalla Monte Carlo -integroinnilla, jonka suppenemista nopeutetaan tärkeysotannalla. Numeerinen ratkaisu osoitetaan odotusarvoisesti harhattomaksi ja ratkaisun virheen osoitetaan puolittuvan laskentapisteiden määrän nelinkertaistuessa. Käytettävä todennäköisyyslaskenta esitellään pääpiirteittäin. Numeerinen ratkaisumenetelmä on stokastista säteenseurantaa yleistävä polunseuranta. Maailma määritellään kolmioverkkona ja pintojen normaalit annetaan kolmioiden kärkipisteissä. Kolmioista muodostetaan kuvaus tasopinnalle, josta voidaan tarvittaessa lukea esimerkiksi pinnan tarkemmat normaalit, sirontaominaisuudet tai absorptiospektri. Numeerisen ratkaisun eniten aikaa vievä osuus on valonsäteen seuraavan osumapisteen selvitys maailman pintojen välillä. Ratkaisua nopeutetaan tallentamalla maailman kolmiot tehokkaaseen tietorakenteeseen, kd-puuhun, joka mahdollistaa valonsäteen ja suurten kolmiojoukkojen nopeat leikkaustarkistukset. Kd-puun ajatus ja toteutus esitellään työssä lyhyesti. Lopuksi esitellään ratkaisun eri vaiheet ja teoria käytännössä ja nähdään konkreettisesti eri menetelmien merkitys numeerisen ratkaisijan tuottamaan kuvaan. Lisäksi esitellään tehokas prioriteettijonoon perustuva adaptiivinen menetelmä kuvaan jääneen kohinan pienentämiseksi tutkimalla näytteistyksen otoskeskihajonnan ja keskiarvon suhdetta kuvapisteittäin.
-
(2019)The solar dynamo is a highly complex system where the small-scale turbulence in the convection zone of the Sun gives rise to large-scale magnetic fields. The mean-field theory and direct numerical simulations (DNSs) are widely used to describe these dynamo processes. In mean-field theory the small-scale and large-scale fields are separated into a fluctuating field and a mean field with their own characteristic length scales. The evolution of the mean fields is governed by the contributions of fluctuating fields and these contributions are often written as so-called turbulent transport coefficients (TTCs). Thus obtaining accurate values for these coefficients is important for the evaluation of mean-field models. Recently, test-field method (TFM) has been used to obtain TTCs from DNSs. The aim of this work is to use mean-field dynamo simulations to validate a test-field module (TFMod), which is an implementation of TFM. Both the TFMod and a mean-field module (MFMod), which is used to calculate the mean-field simulations, are written as modules in Pencil Code, which is a versatile magnetohydrodynamics simulation software. The validation is done by comparing magnetic fields generated using DNS with magnetic fields generated using a mean-field simulation that uses TTCs obtained using the TFMod. In addition the TTCs measured by the TFMod are compared against expected values that are calculated using the second-order correlation approximation (SOCA). The model chosen for this validation is an α 2 -dynamo driven by helical forcing as described by Mitra et al. (2010). The accuracy of the MFMod is confirmed by replicating mean-field models by Krause and Rädler (1980), Steenbeck and Krause (1969) and Jouve et al. (2008). The measured TTCs replicate various expected properties with the exception of the β-tensor, which does not appear to be isotropic. This finding was shown by Viviani et al. (2019) to be an artefact from the original TFM tensor decomposition. Using all TTCs the MFMod is able to replicate various features of the DNS such as the growth rate, oscillation period and the field configurations of the magnetic fields. The validation gives credence to the usage of the TFMod for the measurement of TTCs from DNSs, but it also shows that mean-field simulations such as the one described here are important for testing the validity of the TTCs produced by the TFM. It also suggests that utilizing the combination of the TFM and mean- field simulations in conjunction with DNS on more complicated dynamos could be an area of interest for future research.
-
(2012)Regional climate models are important tools in climate change impact studies due to their high horizontal resolution. On the other hand, regional simulations still include considerable uncertainties and can have substantial biases in comparison to observations. Thus, before the data can be used for deriving climate projections, these biases have to be identified and, to the extent possible, eliminated. There are two approaches to combine the information from observations and simulations: either to adjust observations with the simulated change (delta-change approach) or to correct the biases in the simulations relative to observations during a control period. In this thesis, seven projection methods for daily precipitation were tested in a cross-validation framework. Model simulations taken from the ENSEMBLES data set were used to test the relative performance of these methods. In addition to traditional delta change method that scales only time mean precipitation, three algorithms which take daily variability into account were used. Two of these (Engen-Skaugen and power transformation algorithms) scale the standard deviation, while the most flexible one does the correction/adjustment percentilewise (analogy algorithm), so that changes in the shape of the distribution are also taken into account. The algorithms were applied both using delta change and bias correction approaches. The performances of the projection methods depend on time, location and also the part of the distribution considered. Bias correction done with the analogy-algorithm worked well in a large part of the distribution, especially in north Europe. Due to smaller fraction of wet days and larger intermodel differences in the simulations, delta change methods performed relatively better in south Europe than in north Europe. On the other hand, bias correction with the power transformation algorithm has the best ability to adjust heavy precipitation, apparently due to the strong scaling it applies to the upper tail of the distribution. The results improved when the projections for the best performing methods were combined. The reason is the same as with multi model mean projections: errors in different projections tend to cancel each other out. To assess the uncertainty due to intermethod differences, methods were applied directly to observations taken from the data set gathered by European Climate Assessment & Data. The results showed that most of the overall uncertainty (if only one emission scenario is used) comes from intermodel differences that are large especially for bias correction methods. Uncertainty related to intermethod differences is smallest in the middle parts of the distribution, but increases towards the tails of the distribution and tends to be largest in summer. Thus, the intermethod differences are non-negligible and should be taken into account when calculating daily precipitation projections.
-
(2024)Due to its long lifetime and relatively low variability compared with its background values, it is of great significance to precisely measure the concentration of CO2 in the atmosphere. In the high latitude regions, permafrost and boreal forest serve as large carbon reservoirs. Capturing the carbon concentration there helps us understand the process of climate change and provide accurate data to the carbon flux models. However, the measurement there is facing significant challenges. Sparse observation coverage and low-quality data are still major problems to be solved. In this thesis, we are looking into these problems from satellite-based OCO-2 XCO2 retrievals in high latitude regions. XCO2 data acquired above 45°N were used to compare the version updates, validate the results with ground-based TCCON site data and come up with a colocation method for boreal areas trying to tackle the issue caused by slant solar radiation. The comparison of version 10 and version 9 datasets shows improvements of version 10 in data volume and precision level. Yet the changes are not as significant for sites near polar areas. It also reveals that the current advances mainly focus on reducing systematic errors. In the validation with TCCON data, from OCO-2 displays lower seasonal fluctuations. The quality filters are shown to be too tight for boreal sites in filtering lower values. It provides information for new approaches when adjusting the filters. The global distribution of averaged XCO2 reveals that standard deviation is higher for nadir mode land observation in mountain areas. This might be lowered with an improved surface pressure correction method. Averaging kernel correction is applied when comparing with TCCON to standardize the sensitivity profile. It enhances the accuracy of the results and also stresses the significance of integration scheme. A new colocation method is implemented for better locating of TCCON observations in high latitudes but did not return good results. Further adjustments for the algorithm and tests in more areas are needed.
-
(2017)Mobility in the periurban areas is a topic of increasing relevance: low-density land-use is increasing in cities, green and peaceful periurbania is a preferred living habitat for many, and transportation and mobility are important factors when evaluating the quality of living. Several studies have researched Several studies have focused on the factors that form a quality environment in dense urban areas and their public spaces. Less researched are the characteristics that create the perceived atmosphere in Zwischenstadt, an important environment when discussing the future of our cities. Zwischenstadt is periurban, a place in-between urban and rural. It is a diverse sphere of realities that are hard to define, but usually formed by contiguous but segregated mono-functional places: single family houses, office areas and shopping malls. This Master thesis' focus is on the pedestrian in periurban areas, in Finnish Zwischenstadt. The aim is to answer the following questions: Where do people go on foot? How do they perceive their environment? Is there theoretically good walking environment? What characteristics create a good walking environment in this context? The data is a softGIS-dataset collected in 2011 in Kuninkaankolmio, a research area situated on the border of Espoo, Helsinki and Vantaa. SoftGIS data is spatial data collected directly from the inhabitants in participatory manner. Additionally, a layer of theoretically good walking environment was created from GIS-data of the physical environment registers. This 'hard' quantitative data layer was compared to the 'soft' qualitative data of frequently used routes of the inhabitants. The results show that the modal share of walking is high in Kuninkaankolmio. The inhabitants are pleased with their everyday environment, and also perceive their walking routes in a positive way: 66% of all routes are perceived positively. These routes are significantly longer compared to those perceived negatively and are also taken more frequently. Greenery and parks are the most popular and well-liked walking environments. Most negatively perceived are areas around the train stations. It could be hypothesized that this is a reason for the low modal share for public transportation registered in the area. The theoretical good walking environment in the Zwischenstadt differs from what is considered good in urban centers. In the Zwischenstadt, walking is an activity in itself, and a large share of routes are in itself walking trips to, from and around natural formations, e.g. hills and riversides. In summary, several characteristics are identified that distinguish positively perceived from negatively perceived routes. It could also be shown that the atmospheric perception influences walking behavior (frequency and length of routes). Interestingly, positively perceived routes differ from those that are theoretically viewed as quality space of the urban centers. This research suggests that improving the walking conditions around the train stations could have an impact on the modal share, increasing the share of walking and public transportation. It also emphasizes that Zwischenstadt and its various environments should be examined from their own perspectives. This study suggests that more research is needed on the connection of perceived knowledge and the physical environment.
-
(Helsingin yliopistoHelsingfors universitetUniversity of Helsinki, 2007)This thesis explores selective migration in Greater Helsinki region from the perspective of counterurbanisation. The aim of the study is to research whether the migration is selective by migrants age, education, income level or the rate of employment and to study any regional patterns formed by the selectivity. In the Helsinki region recent migratory developments have been shifting the areas of net migration gain away from the city of Helsinki to municipalities farther off on the former countryside. There has been discussion about Helsinki s decaying tax revenue base and whether the city s housing policy has contributed to the exodus of wealthier households. The central question of the discussion is one of selective migration: which municipalities succeed in capturing the most favourable migrants and which will lose in the competition. Selective migration means that region s in-migrants and out-migrants significantly differ from each other demographically, socially and economically. Sometimes selectivity is also understood as some individuals greater propensity to migrate than others but the proper notion for this would be differential migration. In Finnish parlance these two concepts have tended to get mixed up. The data of the study covers the total migration of the 34 municipalities of Uusimaa provinces during the years 2001 to 2003. The data was produced by Statistics Finland. Two new methods of representing the selectivity of migration as a whole were constructed during the study. Both methods look at the proportions of favourably selected migrants in regions inward and outward migrant flow. A large share in the inward flow and a small share in the outward flow is good for region s economy and demography. The first method calculates the differences of the proportions of favourably selected four migrant groups and sums the differences up. The other ranks the same proportions between regions giving value 1 to the largest proportion in inward flow and 34 to the smallest, and respectively in outward flow the smallest proportion gets value 1 and the largest 34. The total sum of the ranks or differences in proportions represents region s selectivity of migration. The results show that migration is indeed selective in the Greater Helsinki region. There also seems to be a spatial pattern centred around the Helsinki metropolitan region. The municipalities surrounding the four central communes are generally better of than those farther away. Not only these eight municipalities of the so called capital region benefit from the selective migration, but the favourable structure of migration extends to some of the small municipalities farther away. Some municipalities situated along the main northbound railway line are not coming through as well as other municipalities of the capital region. The selectivity of migration in Greater Helsinki region shows signs of counter-urbanisation. People look for suburban or small-town lifestyle no longer from Espoo or Vantaa, the neighbouring municipalities to Helsinki, but from the municipalities surrounding these two or even farther off. This kind of pattern in selective migration leads to unbalanced development in population structure and tax revenue base in the region. Migration to outskirts of the urban area also leads to urban sprawl and fragmentation of the urban structure: these issues have ecological implications. Selective migration should be studied more. Also the concept itself needs clearer definition and so do the methods to study the selectivity of migration.
-
(2012)Säähavainnonteon automatisoinnin kasvava trendi on ollut havaittavissa jo useiden vuosien ajan. Automatisoinnin hyötyjä ovat kustannustehokkuus, havainnonteon objektiivisuus sekä havainnointitiheyden helppo kasvattaminen. Automatisointi vaatii kuitenkin myös laadullista seurantaa. Havaintolaitteistojen sisäisiin ohjelmistoihin ei useimmiten ole pääsyä, joten havaintoihin joudutaan soveltamaan jälkikäteen määriteltyjä korjausluokitteluita ja testejä. Tutkielmassa perehdytään eri sääolosuhteissa vallitseviin olosuhteisiin ja niiden vallitsevan sään automaattiselle havainnoinnille tuomiin haasteisiin. Tutkimuksen lähestymistapa pohjautuu Alankomaiden ilmatieteen laitoksessa (KNMI) tehtyyn tutkimukseen. Tutkittavana havaintolaitteena on Vaisalan valmistama vallitsevan sään anturi, FD12P, jonka mittaustekniikka perustuu optisen eteenpäinsironnan, sadeanturin kapasitanssin, sekä lämpötilamittausten yhteiskäyttöön. Tavoitteena on rajata eri sääilmiöissä vallitsevia tilastollisia sääolosuhteita ja implementoida niitä automaattisen säähavainnoinnin havainnontarkastukseen. Samoja periaatteita noudattaen pyritään kehittelemään uudenlainen luokittelumenettely anturin mittaaman tuntemattoman sateen olomuodon sääluokalle. Aineistona käytettiin Helsinki-Vantaan ja Rovaniemen lentoasemien havaintoja vuosilta 2003-2012. WMO:n koodistojen mukaan ilmoitetut vallitsevan sään havainnot yhdenmukaistettiin sääilmiön mukaisiin säätyyppeihin. Luokittelun jälkeen automaatin mittaussarjoihin sovellettiin automaattisia lämpötilan, kostealämpötilan, FD12P:n mittaaman sateen intensiteetin sekä näkyvyyden, suhteellisen kosteuden, pilvisyyden ja pilvenkorkeuden havainnoista johdettuja korjausalgoritmeja. Automaatin mittaamaan alkuperäisdataan sovellettiin 23:a eri korjausalgoritmia parhaimmillaan neljällä eri modifikaatiolla. Korjausalgoritmien laatua tarkkailtiin viiden mm. sääennusteiden verifioinnissa laajalti käytetyn tunnusluvun sekä osuvuusmatriisien avulla. Manuaaliset havainnot toimivat referenssinä. Mittausten laatua parantaneita algoritmeja kertyi lopulta 16 kappaletta. Havaintoasemien yhdistetyn aineiston sääilmiöiden osuvuus parani kokonaisuudessaan 8,1 prosenttiyksikköä. Tuntemattoman sadeluokan uusi menettely tarkensi tuntemattoman sateen luokittelua 11,6 prosenttiyksikköä. Virheelliset havainnot pienentyivät molemmissa tapauksissa merkittävästi. Kokonaisuudessaan uudenlaisten korjausalgoritmien sekä tuntemattoman sadeluokan uusi korjausmenettely antoi rohkaisevia tuloksia. Optimaalisten korjausten saavuttaminen vaatinee joka tapauksessa vielä hieman lisätutkimusta. Lopullista operatiiviseen käyttöön soveltamista ennen tulee määritellä myös käytettävien korjausalgoritmien haluttu aggressiivisuus sekä niiden sovellettavuusaste.
-
(2020)Tässä tutkielmassa oli tutkittu eräässä oppilaitoksessa Valma-koulutuksessa olevien maahanmuuttajien matematiikan perusosaamista. Tämän tutkimuksen aineisto kerättiin kahdesta Valma-luokasta. Tätä tutkimusta varten muokattiin erästä testiä, joka perustuu alun perin Mohyuddin ym. vuonna 2016 toteuttamaan pakistanilaiseen tutkimukseen. Testiin valittiin Valma-opiskelijoille oleelliset tehtävät, ja tarvittaessa tehtäviä muokattiin yhä sopivimmiksi. Tutkimuksessa haluttiin saada vastaukset kolmeen tutkimuskysymykseen, jotka esitellään tutkielman osiossa ”Tutkimustehtävä ja tutkimuskysymykset”. Kysymyksiin vastattiin tätä tutkimusta varten teetetyn testin avulla, johon osallistui yhteensä 19 Valma-koulutuksessa olevaa täysi-ikäistä maahanmuuttajataustaista opiskelijaa. Tämä tutkimus ei ole tilastollinen, mutta tutkimustuloksista saadaan suuntaa antavaa tietoa, jota esimerkiksi maahanmuuttajia opettavat opettajat voivat mahdollisesi hyödyntää opetuksessaan. Maahanmuuttajien määrä Suomessa kasvaa koko ajan, ja tieto maahanmuuttajien tiedoista ja taidoista ovat yhä arvokkaampia. Testi sisälsi yhteensä 26 lyhyttä kysymystä muutamasta matematiikan osa-alueesta. Osassa tehtävistä oli vastausvaihtoehtoja, mutta osassa vastaus piti osata muodostaa täysin itse. Tarkoituksena oli testata maahanmuuttajataustaisten Valma-opiskelijoiden matematiikan perusosaamista, ja aiheet valikoituivat Valma-koulutuksen kannalta oleellisiin osa-alueisiin. Tutkielmasta osiosta ”Tutkimustulokset ja niiden tulkintaa” löytyy kaaviot, joista helposti nähdään, mitkä tehtävät opiskelijat ovat osanneet parhaiten ja mitkä heikoiten. Tutkielman liitteistä löytyy myös opiskelijoille teetetty testi.
-
(2021)Tämän Pro gradu- tutkielma aiheena on valokuvien tarkentamiseen käytetyt algoritmit. Algoritmien tavoitteena on poistaa valokuvista esimerkiksi liikkeestä tai huonosta tarkennuksesta johtuvia epätarkkuuksia ja kohinaa. Työssä esiteltävissä algoritmeissä ongelmaa käsitellään tilastollisena inversio-ongelmana, jonka parametrien estimointiin käytetään erilaisia numeerisia menetelmiä. Tutkielman rakenne koostuu kolmesta osiosta; yleisestä teoriaosuudesta, työssä käytettävien algoritmien esittelystä sekä algoritmien soveltamisesta data aineistoihin ja tulosten vertailusta. Teoriaosuudessa käydään lyhyesti läpi inversio-ongelmien yleistä teoriaa, keskittyen erityisesti valokuvien tarkentamisen kannalta olennaiseen diskreettiin lineaariseen tapaukseen ja tämän tilastolliseen muotoiluun. Algoritmien puolestaan voidaan ajatella koostuvan kahdesta osasta: (i) tilastollisen mallin määrittämisestä ja (ii) mallin parametrien numeerisesta optimoinnista. Tutkielmassa esitellään kaksi klassista analyyttistä menetelmää nimiltään Richardson-Lucy ja ROF -algoritmit sekä syväoppimista ratkaisussa hyödyntävä iRestNet. Lopuksi algoritmeja sovelletaan kahdelle eri aineistoille: ohjelmallisesti generoidulle datalle ja vuonna 2021 järjestetyn Helsinki Deblur Challenge -haastekilpailun kuva-aineistolle. Tarkoituksena on selvittää algoritmien toteutuksessa tehtävien valintojen vaikutusta lopputuloksiin ja vertailla esiteltyjen algoritmien antamia tuloksia keskenään.
-
(2022)Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää millä tavalla pitkän matematiikan syventävät kurssit esiintyvät ylioppilaskokeen B1-osiossa ja kuinka hyvin kokelaat ovat niihin liittyviin tehtäviin vastanneet. Tutkielmassa tarkastellaan mitkä syventävät kurssit ja niiden aiheet esiintyvät ylioppilaskokeen B1-osiossa sekä minkälaista osaamisen tasoa niihin liittyvissä tehtävissä edellytetään. Lisäksi tarkastellaan kuinka hyvin ylioppilaskokelaat ovat tehtäviin vastanneet. Työn tausta Työssä tarkastellaan pitkän matematiikan syventäviä kursseja MAA11 – Lukuteoria ja todistaminen, MAA12 – Algoritmit matematiikassa ja MAA13 – Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi. Tehtävissä vaadittavan osaamisen tason mittarina käytetään Bloomin taksonomian uudistettua versiota. Tarkasteltavat tehtävät ovat kevään 2016 tutkintokerrasta kevään 2022 tutkintokertaan. Menetelmät Tutkimuksessa on käytetty kvantitatiivisia menetelmiä. Ylioppilastutkintolautakunnalta saatua dataa on käsitelty ja tulkittu määrällisin menetelmin. Tehtäväanalyysin tuloksia on tarkasteltu määrällisin menetelmin. Tulokset ja johtopäätökset Pitkän matematiikan syventävät kurssit esiintyvät ylioppilaskokeessa varsin tasapuolisesti. Aiheista voimakkaimmin painottuvat lukuteoria (MAA11) sekä derivoituvuus ja käänteisfunktio (MAA13). Tehtäväanalyysissa MAA11-kurssin tehtävät arvioitiin Bloomin taksonomian (BT) tasoille 3-5. MAA12-kurssin tehtävät arvioitiin tasoille BT3-4 ja MAA13-kursin tehtävät tasoille BT3-5. Kaikkien syventävien kurssien Bloomin taksonomian keskiarvoksi saatiin 3,7, joka on hieman matalampi kuin geometrian (keskiarvo 4,1) ja todennäköisyyslaskennan (keskiarvo 4,3) B1-osion tehtävillä. Pitkän matematiikan ylioppilaskokeen B1-osion MAA12-kurssiin liittyvien tehtävien pistekeskiarvo oli 6,7. MAA13-kurssin tehtävien pistekeskiarvo oli 4,7 ja MAA11-kurssin tehtävien pistekeskiarvo oli 4,1. MAA12-kurssiin liittyvien tehtävien pistekeskiarvo oli vertailun korkein ja selvästi korkeampi kuin geometrian (pistekeskiarvo 5,7) ja todennäköisyyslaskennan (pistekeskiarvo 4,9) B1-osion tehtävillä. Tarkastellut MAA12-kurssin tehtävät näyttäytyvät helpoimpina sekä tehtäväanalyysin että kokelaiden pisteiden tarkastelun pohjalta.
-
(2014)The concept of terrorism has been used widely in discussion about those actors who threaten the state. In this study I try to clarify how terrorism has been located in databases from the United States and compare those results to the Uppsala university's databases considering battle related deaths and one-sided violence. I try to find out which kind of differences there are among databases considering the number of deaths, the type of the targets and the actors who perform the strikes. The theoretical base of this study lies in the theory of critical geopolitics. Critical geopolitics moves the focus from the existing areas to that how areas are produced. The focus is on that what kind of processes there are influencing when areas and our perspective about them becomes to exist to us. Often there are purposeful intentions to enforce certain images about areas in order to achieve political goals. During the years of the war on terror the United States has changed its foreign politics more to the direction where it considers that it has the right to defend itself from threats even when it means using force outside the US borders without international approval. The threat has been often described as terrorism in the media and in political speeches. In this study I use databases from three different sources. The department of homeland security and the national counterterrorism center are created as results of the war on terror to help the government to deal with the threat. The university of Uppsala has produced its own database for decades about different factors considering conflicts. To the original American databases the material has been accepted with more subjective criteria than to the original Uppsala databases. From the information of these databases I produce several cartographic presentations which have an essential meaning in the production of the results. The most important locations of the terrorism are in the Middle East and in the South Asia. In these areas there are also great numbers of battle related deaths. In the Sub-Saharan Africa one-sided violence is often even more common reason of death than battles. Most of the most important actors of the countries are same ones in the different databases. Al'Queda is the only truly global terrorist organization. In the countries where one-sided violence is most severe the targets are usually civilians and in the countries where the battles are more severe the target is usually the government. Terrorist organizations seem to strike only in few countries in most cases. This indicates that even today most of the organizations have quite local goals. Also only few states are using force outside their own or neighboring country. Especially United states and al'Queda are actors who clearly use force globally. This study suggests that this is a process that enforces the global nature of terrorism and counterterrorism and that this is part of the larger process of globalization. One of the most important conclusions of this study is that terrorism seems to relate more to the battles than to one-sided violence. This is the most important reason for the observation that there is little terrorism in same parts of the world compared to violence. The main example of this is Sub-Saharan Africa. This study suggests that the reasons for this might be the weak role of the States in many countries in the area which appears as one-sided violence done by government and as large number of other groups practicing one-sided violence on the continent.
-
(2013)The use of online travel reviews as a part of consumers' tourism planning processes is a growing phenomenon. Consumers' especially use other travelers' reviews while choosing accommodation for their trip. TripAdvisor is one of the largest tourism related websites on Internet and it contains reviews of hotels around the world. In this thesis the ways in which the hotels in Helsinki are using these reviews in their value creation processes, if they are used at all, are analyzed. Also based on theory and the current use of the reviews by the hotels some suggestions are made for the hotels how they possibly could improve their value creation through the consumer reviews on TripAdivsor. The consumer reviews are important for the tourists in their tourism planning, which is one reason why the amount of consumer reviews online has grown. The information on consumer reviews is available for everyone free of charge and using this source of information also by the hotels can be beneficial in their value creation. The hotels cannot stop the creation of consumer reviews, but they can try to manage it and benefit from it. The theory in this thesis consists of the marketing process, where the consumer reviews can be useful for the hotels in different points. The reviews online can be used as information source and as a tool for managing customer relationships and for promotional messages. The use of the reviews in the hotels in Helsinki was researched through quantitative data, which was collected from TripAdvisor, and through qualitative data collected by interviewing hotel representatives. The results of this thesis are that the use of reviews on TripAdvisor by the hotels in Helsinki is still in the middle of its adoption period, meaning that the hotels are using the reviews in some ways in order to create more value but not in all the possible ways of use are yet used in the hotels. The hotels are also on different stages in the adoption, while some hotels have thought more extensively what their actions regarding the reviews is in different aspects, while some hotels have only very minimal actions regarding the reviews. One of the main reasons for the hotels not to imply more measures regarding the reviews in order to create more value is the lack of knowledge and information about the possibilities and ways of how to use the reviews in their benefit.
-
(2021)The Master´s thesis examines the conceived value patterns the city officials use in the context of land-use regulation of small forest fragments. As a theoretical framework, the study utilises Boltanski and Thévenot´s theory on the common worlds with complementary literature, such as Thévenot’s cognitive formats and engagements. In light of extensive scientific research, urban greenspaces have multiple positive impacts to both urban structure and wellbeing of the residents. Small greenspaces, so-called forest fragments with no appointed recreational activities are, nevertheless, often presented as potential sites for infill construction. This appears especially in cities where strong population growth causes pressure for urban development. This Master´s thesis complements existing research in this regard by revealing the diversity of valuation that form the basis to differing interests, perspectives and decisions that direct urban land-use policy in these forest fragments. The empirical phase has been conducted among city officials in the City of Espoo (FI), who represent different operative units and positions. The analysis was conducted through an exploratory and semiquantitative Q methodology. In the study, the respondents (N=27) validated statements (Q=35) related to planning decisions on small forest fragments. The factor extraction was conducted by principal component analysis. The seven analysed factors form consistent value patterns, which may be used when describing and interpreting the justification of urban planning regulation in forest fragments. In each individual value pattern, either valuation of the local landscape, public good or personal advantage is emphasised. From the common worlds, argumentation based on the industrial or the market worlds highlight personal affinity, whereas, for instance, the civic or the domestic world form a basis for argumentation on social values and the common good. Human-centred biophilia is the most explanatory of the value patterns. Based on the valuation, forest fragments are seen as an integral part of the urban structure especially due to their cultural ecosystem services, such as recreational possibilities, effect on residents´ environmental consciousness and stability of the local landscape.
-
(2022)Subarktisten lampien vesikemia on muuttunut nopeasti viime vuosikymmeninä ympäristössä tapahtuneiden voimakkaiden muutosten johdosta. Subarktisten alueiden vesistötutkimuksissa on oltu erityisesti kiinnostuneita valuma-alueen kasvillisuuden muutoksista ilmaston lämpenemisen seurauksena. Maankamaran osalta huomio on ollut kallioperän kemiallisessa koostumuksessa. Tämän lopputyön keskiössä oli valuma-alueen tekijöistä maaperä. Lopputyön tavoitteena oli tarkastella, kuinka hyvin maaperämuuttujat selittävät lampien vesikemiaa. Maaperän kemiallisia ominaisuuksia kuvasi ICP-massaspektrometrillä määritetyt maaperänäytteiden helposti liukenevien alkuaineiden pitoisuudet. Lisäksi hehkutushäviömenetelmällä (LOI) määritettiin maaperän orgaanisen aineksen määrä. Maaperän rakennetta tarkasteltiin valuma-alueen maalajin ja maanpeiteluokkien peittävyysprosenttien avulla ja pohjavesivaikutteisuudella. Pääkomponenttianalyysin (PCA) mukaan vesikemian muuttujat eivät vaihdelleet kovinkaan yhdenmukaisesti; liuenneiden ionien kokonaismäärä ja runsaina esiintyneiden ionien pitoisuudet olivat kohtalaisen yhdenmukaisesti vaihtelevia. Valuma-aluetta kuvaavat muuttujat eivät sen sijaan PCA-analyysin mukaan olleet yhdenmukaisesti vaihtelevia. Yleistetyssä lineaarisessa mallissa (GLM) vesikemiaa kuvaavista muuttujista rinnejyrkkyys, varvikkojen ja heinikkojen laajuus sekä pohjavesivaikutteisuus selittivät tilastollisesti merkitsevästi lammen veden kemiaa. Pohjavesivaikutteisuus, jota mitattiin haihtuneisuutta kuvaavalla D-excess-arvolla, selitti ainoana muuttujana laajasti veden kemiallista vaihtelua. Se selitti pH:n sekä Al:n, Mn:n, Fe:n, Si:n ja TP:n vaihtelua. Yleisesti GLM-mallit olivat kuitenkin selitysvoimaltaan heikkoja. Ainoastaan veden Al:n ja Si:n pitoisuuksia selittävät mallit olivat selitysasteiltaan kohtalaisia. Tässä lopputyössä tutkittiin lisäksi sedimenttikivistä koostuvan Mallatunturien ja magmakivistä koostuvan Ailakkavaaran alueiden eroa lampien vesikemioissa. Samankaltaisuusanalyysissä (ANOSIM) löydettiin pieni ero alueiden välillä vesikemiassa. Maaperäominaisuuksien välillä ANOSIM-testissä löytyi myös heikko eroavaisuus alueiden välillä. Maaperissä oli yleisesti valuma-alueiden sisällä suurta vaihtelua, sillä maaperän alkuainepitoisuudet vaihtelivat merkittävästi eri puolilla lampea. Yleisesti tilastonanalyysien tulokset viittasivat siihen, että maaperä on tärkeä vesikemiaan vaikuttava tekijä valunnan tapahtuessa pohjavesikerroksen kautta. Lisäksi maaperän mineraaliaineksen koostumus selittää analyysin mukaan jonkin verran lampien vesikemian vaihtelua.
-
Valuma-alueen vaikutus pienten arktisten järvien limnologiaan ja orgaanisen aineksen kulkeutumiseen (2015)The arctic region is sensitive to climate change impacts. Arctic lakes are typically transparent and shallow. Environmental changes occurring in the catchment reflect to DOC (dissolved organic carbon) and nutrients concentration of arctic lakes. Furthermore, productivity of lakes, organic matter transport and mineralization will change. This thesis examines how the catchment characteristics currently impact the limnology of arctic lakes and assess future changes when temperature and precipitation will increase. Special attention is given to DOC due to its strong impact on the lake ecosystem. Water and sediment samples were collected from 31 lakes from Ivalo to Utsjoki (68°47' and 69°55') at the end of July 2014. pH was measured in situ and the vegetation type of catchment was observed. LOI 550- % (loss-on-ignition) and chlorophyll-a-sediment were measured from surface sediment (0-2 cm). DOC, TP (total phosphorus), TN (total nitrogen), chl-a-water (chlorophyll-a-water), CDOM (colored dissolved organic carbon) components C1-C4,C6, SUVA (specific UV-absorbance), FI-index (fluorescence index) and HI-index (humification index) were measured from water samples from the epilimnion. Catchment variables were analyzed by using GIS (geographical information system) to determine boundaries, area, topography and altitude of catchments. Based on general map raster of National land survey of Finland © wetland- %, forest- %, tundra- % and lake- % were digitized. Vegetation type was determined based on general map raster and field observations. The July mean temperature during 1984–2013 was calculated based on mean temperature raster of Finnish meteorological institute ©. Principal component analysis (PCA) was used to determine catchment variables which most impact the limnology. Based on principal component analysis results the most effective catchment variable is wetland -% which has a strong impact on DOC, nutrients, chlorophyll-a-water, CDOM components C1-C4, C6 and HI-index. Wetlands are important source of DOC and nutrients to the lakes and the impact of wetland- % is stronger than vegetation type hence DOC-gradient follows wetland- %. On the other hand, tree line and dwarf birch catchments without wetlands are seen clearly in results as lakes with low DOC and nutrient concentrations. Climate change affects catchments and is assumed that release of DOC and nutrients from wetlands and forested areas will increase. Longer ice-free period increases the length of the growing season and will likely, together with increased nutrients, result in a higher water column production in arctic lakes. On the other hand, increased DOC in water column will decrease the amount of light and the production will decrease. Thus, we can expect that the area of tundra vegetation will decrease and dwarf birch will spread to tundra. In addition, the density of trees in forested areas will increase and the tree line will shift northward and higher up the fjells. Environmental changes have substantial impact on the lakes and catchments studied in this thesis. DOC, nutrients and production will probably increase in the studied lakes.
-
(Helsingin yliopistoHelsingfors universitetUniversity of Helsinki, 2012)Tutkielmassa arvioidaan tapaustutkimuksen avulla ohjelmistoarkkitehtuurin soveltuvuutta vanhan järjestelmän vaiheittaiseen korvaamiseen. Esimerkkitapauksena on eräässä ohjelmistoyrityksessä toteutettu vanhan ohjelmistojärjestelmän modernisointi. Ohjelmistoarkkitehtuurin soveltuvuuden arviointiin käytetään skenaariopohjaista ATAM -analysointimenetelmää. Tutkielmassa selvitetään, antaako suunniteltu arkkitehtuuri riittävän hyvät mahdollisuudet laadullisten vaatimusten toteutumiselle ja voidaanko arkkitehtuuria arvioimalla tukea modernisointiprojektin liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. ACM Computing Classification System (CCS): D.2.1 [Requirements/Specifications], D.2.9 [Management] - Software quality assurance (SQA), D.2.11 [Software Architectures] - Patterns, K.6.4 [System Management] - Quality assurance
-
(2021)The aim of this study is to examine housing preferences among households in the city of Vantaa. Research interest lies in the different household groups and their valuations associated with housing. The purpose is to find out what kind of housing preferences different households have and to examine whether there can be found differences within the city. Housing preferences are examined through revealed and stated preferences. The revealed preferences are determined by analyzing the current housing choices of the households. Preferred choices for future housing as well as valuations associated with housing are analyzed in order to study the stated preferences. The study is quantitative in nature. The residential survey data has been provided by the city of Vantaa. The survey data has been collected at the turn of the year 2018-2019. The most important methods used are descriptive statistics, factor analysis and regression analysis in SPSS statistics. In addition, the City of Vantaa’s open data spatial datasets are used as background material for the spatial examination of both revealed and stated housing preferences with QGIS 3.4 application. The most important findings of this study confirm that there exists a connection between different life stages, and both revealed and stated preferences. The most common revealed preference among the households in Vantaa according to tenure type is owner occupied housing and, according to the type of house, an apartment building. The revealed preference for rental housing is emphasized among the youngest and one-person household respondents. The preference for living in an apartment building is most common among the youngest, older, and one-person household respondents. Majority of the households live in accordance with their preferences according to the analyzed survey data. From the point of view of the stated preferences, the future housing aspirations of households emphasize the popularity of owner-occupied housing: the majority of the respondents want to live in owner-occupied apartment in the future. Hopes for the desired size of the apartment in the future are related to the size and the stage of life of the households. Younger, older, and one-person household respondents are more urban-oriented than other residents in the light of the survey data.
Now showing items 3801-3820 of 4016