Browsing by Title

Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekijät, jotka vaikuttavat lääkelaskennan onnistuneeseen opiskeluun ja miten internetin tietolähteitä hyödynnetään siinä. Tutkielman runkona käytettiin teoreettista mallia opetukseen liittyvistä tekijöistä, joiden avulla opiskelua pystyy tehostamaan ja oppimisen laatua parantamaan. Hypoteesina oli, että liuoslaskut ja infuusioliuoslaskut olisivat haastavia aihealueita. Lisäksi tutkielman lähtökohtana käytettiin tietoa, että sosiaalista mediaa ja sen vaikutuksia opetukseen ei oltu selvitetty riittävästi. Menetelmät. Tutkimus oli luonteeltaan monimenetelmällinen tapaustutkimus. Määrälliseen aineistoon kuuluivat opiskelijoiden lääkelaskennan osaamista arvioiva peruslaskutesti ja kyselyn tulokset liittyen opiskelijoiden haastaviin lääkelaskuihin ja heidän käyttämiinsä tietolähteisiin. Laadullinen aineisto koostui opiskelijoiden käyttämien lääkelaskentaan liittyvien tietolähteiden analyysista. Kohderyhmänä toimi erään ammattikorkeakoulun lääkelaskentaa opiskelevat opiskelijat, joista 19 opiskelijaa vastasi kyselyyn. Tutkimukseen vastaajat olivat sairaanhoitaja- ja terveydenhoitaja- opiskelijoita. Lisäksi aineistoon kuului internetin tietolähteistä löytyvien lääkelaskentaan liittyvien ohjeiden ja ratkaisujen analyysi. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin taulukoita ja kuvaajia Google Formsin ja Excelin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa tehdyn kyselyn otosryhmä hallitsi lääkelaskennan eri osa-alueet testin perusteella erittäin hyvin. Kyselyyn opiskelijat luettelivat lääkelaskentaan liittyviä muutamia haastavia osa-alueita, kuten esimerkiksi liuoslaskut ja infuusioliuoslaskut. Internetin merkityksen kasvamisen myötä tulisi suunnitella uusia digitaalisia opetusympäristöjä, joissa annettava tieto olisi luotettavaa. Opiskelijoille tulisi tarjota oppimisalusta, jossa osaamista pystyisi kasvattamaan vaikeustasoltaan asteittain kasvavien tehtävien avulla. Opiskelijan tulisi saada tehtäviinsä välitön palaute niin, että ratkaisu näytettäisiin purettuna selkeisiin ja selitettyihin välivaiheisiin. Oppimisympäristön tulisi myös lisätä, mistä opiskelija löytää tarvittaessa lisätietoa tehtävään liittyvästä teoriasta ja ratkaisuesimerkeistä.

Iäkkäiden määrän lisääntyminen aiheuttaa tarpeen kehittää ja tutkia uusia lääkkeitä sekä lääkemuotoja entistä enemmän. Iän tuomat fysiologiset muutokset sekä useat sairaudet voivat aiheuttaa ongelmia perinteisten lääkkeiden annostelussa. Annosteluongelmien ratkaiseminen lääkemuodon muokkaamisella voi kuitenkin aiheuttaa riskin lääkitysturvallisuudelle. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia iäkkäitä potilaita hoitavien lääkäreiden kohtaamia lääkemuotoihin liittyviä ongelmia. Tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään, kohtaavatko lääkärit hoitotyössä lääkemuotojen aiheuttamia ongelmia, ja minkälaisia ongelmia lääkärit kohtaavat. Lisäksi lääkäreiden haastatteluissa esiinnousseita teemoja verrattiin hoitajien kolmen päivän seurantajakson aikana verkkokyselylomakkeelle kirjaamiin lääkemuotoihin liittyviin käytännön ongelmiin, joita käytännön hoitotyössä palveluasumisen yksiköissä ilmeni aiemmin toteutetussa tutkimuksessa. Tutkimuksessa haastateltiin viittä lääkäriä, joilla oli kokemusta iäkkäiden lääkehoidosta. Lääkärit etsittiin tutkimukseen mukaan sosiaalisen median kautta hakuilmoituksella. Puolistrukturoidut haastattelut nauhoitettiin ja litteroinnin jälkeen niiden analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tabletteihin liittyviksi ongelmiksi lääkärit mainitsivat niiden ison koon ja pintaominaisuudet, joiden vuoksi niiden nieleminen vaikeutuu. Muita ongelmia olivat tablettien tunnistettavuus, jakouurteen puute sekä sopivien vahvuuksien puute, vaikkakin yleisesti lääkäreiden mielestä eri vahvuuksia on tarpeeksi markkinoilla. Kapseleiden ongelmiksi lääkärit mainitsivat myös ison koon sekä epäselvyyden siitä, saako kapselia avata vai ei. Oraaliliuosten ongelmiksi koettiin paha maku, liian laimeat vahvuudet, lasku- ja mittaamisvirheen riski sekä sekaantumisen vaara. Lääkelaastarit jakoivat mielipiteitä, mutta niiden ongelmiksi lueteltiin muun muassa iho-oireet ja laastarin irtoaminen. Yleisesti lääkärit eivät olleet tablettien murskaamisen kannalla, mutta jokainen haastatelluista lääkäreistä totesi murskaamisen olevan joissakin tilanteissa ainoa vaihtoehto. Lisäksi lääkärit luettelivat useita lääkemuotoihin liittymättömiä ongelmia, jotka liittyivät sekä potilaaseen mutta myös terveydenhuoltojärjestelmään. Jotta lääkemuotoihin liittyviä ongelmia voitaisiin vähentää, tulisi iäkkäiden kohdalla aina arvioida lääkehoito säännöllisesti. Arvioinnin perusteella iäkkäälle voitaisiin valita hänelle parhaiten sopivat lääkemuodot ja huolehtia siitä, ettei tarpeettomia valmisteita ole käytössä. Lääketeollisuuden ja lääkeviranomaisten vastuulla on edistää lääkkeiden kehitystä ja uusien innovaatioiden tuomista markkinoille. Käytännössä lääketeollisuus voi helpottaa terveydenhuollon ammattilaisten työtä tuottamalla selkeitä lääkeinformaatiotekstejä, joilla voisi esimerkiksi helpottaa murskaamispäätöksen tekemistä.

The purpose of this qualitative material thesis was to describe and summarize the pharmaceutical industry of pharmaceutical company Orion Oyj years between 1899 and 1998 in form of historical study. Previous publications concerning Orion's history have not had precisely industrial point of view. The study is mostly arranged by pharmaceutical forms and additionally some Orion's pharmaceutical products are displayed exemplary and their characters are analyzed. Also development of excipients and package materials are examined briefly. The notices of development of Orion's industrial pharmacy are constantly put into perspective by comparing it to the international industrial pharmacy. Analysis begins in 1899 due to the first finnish pharmaceutical company establishment which also had influences on the starting points of Orion. The study ends in 1998 because of Finland's associaton of European Union in 1995 which also had influences on the Orion's business. The material of the study consist of Orion's public documents including among others Orion's personnel journals, product indexes, sheets, history books and the other produced material of Orion. The material was gathered in the archive of Orion in Espoo during some weeks between October 2013 and Juny 2014. The material of Orion was compared to scientific literature in order to emphasize their worldwide influence. The most of the scientific reference material includes articles but some industrial pharmacy handbooks have been also used because of difficulties of having historical articles. According to the hypothesis the significance of Orion's pharmaceutical industry was minor on the scale of international pharmaceutical industry. The contacts to the foreign industrial countries and compliance with the guidelines of FDA and European Pharmacopoeia were on focus in Orion's aim to accompany international development of industrial pharmacy. One of the important themes in Orion's business was the transform from multi industry to the special industry which was supported by rationalization of production introduced in 1950's. In the context of quality control there have been many projects put in practise especially in 1960's and 1970's, for example the GMP-guidelines introduction, the trading licence system of the pharmaceuticals and the renovations of all the production rooms.Though the pioner of the industrial pharmacy, The United States, was in the quality control even several decades in advance of Finland and consequently Orion. Orion's major products were in the company's program with a licence system. Maybe the most considerable efforts have been made to advance conventional tablet production for example by enhancing equipment and process conditions. Contrary to conventional tablets pharmaceutical formulations like patches and soft capsules have been in Orion's program mainly to complete the company's selection.Some pharmaceutical forms were possible to produce in Orion quite early, for example vaccinations since 1940's and sterile eye drop producing since 1950's. In the last decades of this study, 1980's and 1990's, Orion was focused on the projects like Easyhaler and some own brand name drugs.

Tutkielmassani tarkastelen oikeudellistumiskehityksen mukanaan tuomaa medikalisaation ongelmaa. Tuomioistuinkäsittelyissä joudutaan ottamaan huomioon asianosaisen terveydentila monissa eri asiayhteyksissä. Oikeudellinen ratkaisutoiminta ei saa nojautua pelkkiin lääketieteen asiantuntijoiden arvioihin, vaan ratkaisut on lääketieteellisestä liitynnästä huolimatta perusteltava kattavasti. Perusteleminen pelkällä terveyden tilalla ei edusta hyvää oikeudellista päätöksentekoa. Tarkastelen tutkielmassani kolmessa eri tuomioistuimessa käytössä olevia asiantuntijakonstruktiota. Käsittelyssä on yleinen tuomioistuinlinja, hallintotuomioistuimet ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta. Käytetyt asiantuntijakonstruktiot painottavat todistelutyyppistä asiantuntijalausuntojen esittämistä, ratkaisutoimintaan osallistuvaa pysyvää asiantuntijatuomarijäsentä sekä näiden kahden vaihtoehdon välistä mallia, jossa on käytössä sekä asianosaisten tarjoamaa asiantuntijanäyttöä että ratkaisukokoonpanoon kuuluvan asiantuntijajäsenen arviointia. Olen rajannut tarkasteluni koskemaan sellaisia terveydentilan häiriöitä, joiden diagnosointi perustuu yksilön käyttäytymisen ja sen muutosten arviointiin. Tarkoituksenani on selvittää, minkälainen asiantuntijakonstruktio turvaa yksilön oikeudet parhaiten silloin, kun arvioitavana on epätarkka lääketieteellinen tieto. Käsiteltävät asiaryhmät ovat aivovammojen korvattavuus vakuutuksesta, mielenterveyden perusteella tapahtuva tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisestä tehtdyt valitukset ja alistukset sekä Kansaneläkelaitokselta haettavan kuntoutuspsykoterapiatuen päätöstä koskeva muutoksenhaku. Kyse on neuropsykologisesta ja psykiatrisesta terveydentilan arvioinnista. Metodini on lainopillinen. Tutkimusongelman lääketieteellisen liitynnän vuoksi tutkimusmateriaalina on myös lääketieteellistä ja psykologista materiaalia. Lääketieteellisen materiaalin kerääminen oli pakollista, sillä halusin verrata lääkärin vastaanotollaan suorittamaa diagnostista tutkimusta tuomioistuimessa tehtävään lääketieteelliseen arvioon. Erityisesti viranomaismenettelyn muutoksenhaussa, eli hallintotuomioistuimen ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan käsittelyissä tuomioistuimen täytyy kyetä laajaan terveydentilan arvioon. Tämä johtuu siitä, että tuomioistuimen täytyy tutkia ovatko viranomaispäätöksen edellytykset olleet olemassa. Käsiteltävissä asiaryhmissä terveydentilan häiriö on viranomaispäätöksen edellytys. Erottelen tutkielmassani asiantuntijuudelle kaksi roolia, kokemustiedon asiantuntijuuden ja soveltavan asiantuntijuuden. Tutkielmani loppupäätelmä on se, että vaikka kokemusasiantuntijuuden ja soveltavan asiantuntijuuden roolit toimivat käytännön lääketieteellisessä työssä päällekkäin, oikeudellisessa päätöksenteossa ne on erotettava toisistaan. Tuomioistuimen toimintaa tehostaisi se, jos asiantuntijalausuntoihin kirjattaisiin tieteelliset lähteet, mutta tämä on ongelmallista psykiatrian ja neuropsykologian kaltaisilla tutkimusaloilla. Asiantuntijalausuntojen tieteellinen arviointi kuitenkin edellyttää alan kokemustiedon tuntemusta. Luotettavimmin lääketieteellinen arvio tehdään tuomioistuimessa, kun käytössä on useampi asiantuntijalausunto, joiden paikkansapitävyyden ja luotettavuuden arvioi samaa erikoisalaa edustava asiantuntija. Pysyvien asiantuntijoiden käyttäminen parantaa arviointia, sillä pysyvän asiantuntijan voidaan olettaa olevan erityisen luotettava ja taitava. Asiantuntijakonstruktioista kannattavin on malli, jossa asianosaisista riippumaton erikoisalan asiantuntija arvioi ristiriitaisten asiantuntijalausuntojen välillä, kumpi niistä on luotettavampi eli kumpi voidaan ottaa tuomioistuimen ratkaisun perusteeksi. Tutkielmani tulosten perusteella on selvää, että lautakunnan ratkaisutoiminnassa on puutteita. Järjestelmän uudistamiselle on tarvetta. Loppupäätelmien perusteella kannatan myös sitä, että lääkärilausuntoihin kirjattaisiin tieteellisiä lähteitä, vaikka tarkasteltavana olleilla lääketieteen erikoisaloilla siitä ei olisi välitöntä hyötyä. Sellaisilla lääketieteen aloilla, joilla diagnoosi perustuu muun kuin potilaan käyttäytymisen arviointiin, lähteiden kirjaamisesta voisi olla hyötyä.

Terveystietojen toisiokäytön sääntelyssä Suomen toisiolaki on vielä toistaiseksi kansainvälisesti ainutlaatuinen. Siinä määritellään mitä sosiaali- ja terveydenhuollon keräämiä tietoja saadaan luovuttaa ja mihin tarkoitukseen. Tässä tutkielmassa arvioidaan lainopin keinoin sitä, onko toisiolain laadinnassa onnistuttu siten, että sillä turvataan yhtäaikaisesti yksilön henkilötietojen suoja ja innovaatiotoiminnan mahdollisuudet. Lääketieteellisen KI-toiminnan mahdollistaminen on tärkeää vakavien sairauksien hoitamiseksi ja terveydenhuollon toiminnan tehostamiseksi. Toisiolaissa erotellaan tutkimustoiminnasta kehitys- ja innovaatiotoiminta. Ratkaisu on kansallinen, sillä yleinen tietosuoja-asetus mahdollistaisi tieteellisen tutkimuksen käsitteellisen laajennuksen. Toisiolakia säädettäessä tunnistettiin lääketieteellisen innovaatiotoiminnan tärkeys ja ehdotettiin tietojen käsittelyperusteeksi suostumusta. Tällöin olisi mahdollistettu tiedollisen itsemääräämisoikeuden tehokas toteutuminen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta tuli siihen lopputulokseen, ettei tietosuoja-asetuksen liikkumavara mahdollista suostumuksen käyttöä käsittelyperusteena. Näin ollen KI-toimintaan saa toisiolain perusteella luovuttaa ainoastaan aggregoitua tilastotietoa. Ratkaisu on ongelmallinen, koska älykkäiden lääkinnällisten laitteiden kehittämisessä anonyymi terveysdata on tärkeää. Tutkielmassa selvitetään millä perustein sosiaali- ja terveysvaliokunta lopputulemaansa päätyi sekä arvioidaan, oliko tämä ainut mahdollinen lopputulema. Lisäksi tutkielmassa käsitellään tiedollisen itsemääräämisoikeuden ulottuvuuksia, henkilötietojen suojan alaa sekä toisiolaissa henkilötietojen suojaamiseksi säädettyjä suojatoimia. Tutkielmassa esitellään myös kansallisen työpajaryhmän suunnittelemia malleja dynaamisen suostumuksen alustaksi. Ohjelmistopohjaisten lääkinnällisten laitteiden sääntely muuttui myös lääkinnällisen laitteiden asetuksen myötä. Uusi asetus nostaa ohjelmistot uusiin vaatimusluokkiin IIa ja IIb, joita koskevat aiempaa tiukemmat vaatimustenmukaisuusmenettelyt. Vaatimuksia on tullut kuitenkin nostaa läpinäkyvyyden ja luotettavuuden turvaamiseksi sekä potilasturvallisuuden parantamiseksi. Tutkielman lopputulemana on, että tietosuoja-asetuksen liikkumavara mahdollistaisi suostumuksen käytön. Dynaaminen suostumus yhdistettynä kansalliseen viranomaiseen, joka vastaa ennakollisesta hankkeiden arvioinnista, olisi myös suhteellisuusperiaatteen valossa tasapainoisin ratkaisu, jossa yhdenkään toimijan keskeisiin etuihin ei kosketa. Lääkinnällisten laitteiden asetuksen todetaan lisänneen kehittäjien rekisteröintiin liittyviä velvoitteita, mutta sääntely on kuitenkin oikeasuhtaista suhteessa sillä saavutettaviin etuihin.

Maisterintutkielmassani tutkin Suomen lapsettomuushoitojen järjestymistä. Tutkielmani tarkastelee ajankohtaa, jossa julkisen terveydenhuollon tarjoamat lapsettomuushoidot kokivat muutoksen. Vuodesta 2019 alkaen yliopistosairaalat alkoivat perustaa omia sukusolupankkeja ja tarjota lapsettomuushoitoja luovutetuilla sukusoluilla. Julkisen terveydenhuollon lapsettomuushoidot avautuivat samalla myös oikeudellisille naispareille ja itsellisille henkilöille. Muutosta edelsi yliopistosairaaloiden johtajaylilääkärien yhteinen ohjeistus tarjota lapsettomuushoitoja vain “lääketieteellisiin syihin” perustuen. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi yhteisen ohjeistuksen olevan käsky syrjiä oikeudellisia naispareja sekä itsellisiä henkilöitä ja määräsi vuonna 2016 johtajaylilääkäreille syrjintäkiellon ja uhkasakon. Keskityn tutkielmassani yliopistosairaaloiden johtajaylilääkäreihin kohdistuneeseen oikeudenkäyntiprosessiin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa, hallinto-oikeuksissa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Tutkin, miten oikeuden teksteissä tuotetaan lääketieteellistä valtaa, normeja sekä arvoja, ja miten lapsettomuuden hoito määrittyy oikeuden teksteissä. Tutkielmani teoria pohjautuu queer-bioetiikalle ja reproduktio-oikeudenmukaisuudelle. Analysoin oikeudenkäyntitekstejä diskursseina ja vielä erityisesti queer-haavoittuvuuksien avulla. Tutkielmani perusteella oikeudenkäyntitekstien argumentaatiossa nousee esiin cis-heteronormatiivisuus ja ableismi sekä cis-heteronormatiivinen lääketieteellinen määrittelyvalta. Lisäksi rakenteelliseen lääketieteelliseen syrjintään on vaikea puuttua yhdenvertaisuuslain keinoin.

Objectives: Although doctoral students are a highly select group, previous national and international studies have shown that they experience many challenges during the process of completing a doctorate. These challenges can relate to well-being and many students never finish their degree. The purpose of this study was to discover the kinds of well-being experiences medical sciences doctoral students have. Previous research on Finnish doctoral education has investigated doctoral students' well-being via the sense of competence, belonging, autonomy (Ryan & Deci, 1985) , and contribution (Eccles, 2008). In this study, medical sciences doctoral students' experiences were explored via these four senses, in the context of eudaemonic well-being and positive psychology. In this study, doctoral students' well-being experiences were understood to develop in the dynamic interplay between their primary context of work and learning. The aim of this study was to investigate what kind of well-being experiences medical sciences doctoral students have and how those experiences appear in their primary context of working and learning as part of a scholarly community. This study is part of a larger national research project on doctoral education in Finland (Pyhältö et al., 2009). Methods: The data were collected between 2007–2008 with semi-structured interviews. The participants were seven female medical sciences doctoral students. One interview was dropped during the analysis process. All participants were conducting their doctorates at a research intensive university in Finland. The interviews underwent qualitative content analysis, in which the theory approach and inductive approach were combined. At the beginning of the first analysis phase, well-being experiences and their context were inspected by the variable-oriented technique. Next, the analysis focused on the person-oriented technique. Results and conclusions: The results suggested that the participants often emphasized a sense of competence and belonging. Doctoral students' experiences sometimes appeared in the sense of autonomy, but only seldom the sense of contribution. Well-being experiences were often related to research activities or interplay with members of a scholarly community, but only seldom to doctoral studies or financial resources. Person-oriented technique results suggested that well-being experiences varied between doctoral students. Some of them described many, while some only mentioned a few well-being experiences. Experiences were also emphasized differently. The findings reveal that it was relevant to investigate medical sciences doctoral students from the perspective of eudaemonia and positive psychology via the senses of competence, belonging, autonomy, and contribution. The results can be applied to the development of doctoral education and to develop methods to support doctoral students' well-being.

Tutkielmassa selvitettiin Covid-19 pandemian vaikutusta lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoiden oppimiskokemuksiin ja haluun jatkaa eri etäopetuksen käytäntöjä myös poikkeusolojen jälkeen. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksien avulla, joihin opiskelijat vastasivat keväällä 2020 (n=199) ja keväällä 2021 (n=164). Kyselylomake lähetettiin kaikille Helsingin yliopiston lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille, mutta tutkimuksessa keskitytään kahden ensimmäisen vuoden opiskelijoiden vastauksiin. Kyselyissä kysyttiin opiskelijoita koskevia taustatietoja kartoittavia kysymyksiä sekä kysymyksiä, joissa opiskelijoita pyydettiin arvioimaan eri etäopetuksen ja -arvioinnin muotoja sekä sitä, mitä etäopetuksen käytäntöjä opiskelija olisi halukas jatkamaan tulevaisuudessa. Toiseen kyselytutkimukseen lisättiin taustatietoihin kysymyksiä opiskelijoiden työskentelyyn sekä kodin ja Meilahden kampuksen väliseen matkan pituuteen liittyen, joilla haluttiin selvittää mahdollisia syitä siihen, mistä opiskelijoiden väliset erot etäopiskelun jatkamisen halukkuudessa johtuvat. Valtaosa vastaajista toivoivat etäopetuksen jatkuvan luentojen osalta, joko luentojen suoratoistona tai luentojen videotallenteina. Etäopetuksena toteutettavan luento-opetuksen suosio kasvoi kyselyn mukaan vuodesta 2020 vuoteen 2021. Vain pieni osa (15,2 %) vastanneista toivoi pienryhmäopetuksen jatkuvat etäopetuksena poikkeusolojen jälkeen. Opiskelijoiden korkeampi ikä, pidempi matka-aika Meilahden kampukselle ja työssäkäynti opintojen ohessa lisäsi halukkuutta jatkaa etäopetuksessa.

Tutkielmassa tarkastellaan lääketieteen opiskelijoiden stressinhallintaan liittyvää toimijuutta. Helsingin yliopiston lääketieteen opiskelijoista puolet ovat ilmaisseet kokevansa stressiä opintojensa aikana, joka on myös kansainvälisesti tunnistettu ongelma. Tutkielman tarkoituksena oli tuoda esiin, kuinka kirjoittajat käyttävät erilaisia toimijuuden modaliteetteja reflektiopäiväkirjoissaan ja minkälaiseksi opiskelijoiden stressinhallintaan liittyvä toimijuus modaliteettien myötä rakentuu heidän kirjoituksissaan. Tutkielman tavoitteena oli saavuttaa syvempi ymmärrys lääketieteen opiskelijoiden stressinhallintaan liittyvästä toimijuudesta. Tutkielman aineistona käytettiin Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2017 järjestetyn stressinhallintakurssin osallistujien reflektiopäiväkirjoja. Tutkielman analyysimenetelmänä toimi sisällönanalyysi ja aineiston jäsentämiseen liittyvänä teoreettisena analyysityövälineenä käytettiin Jyrkämän määrittelemää toimijuuden modaliteettimallia, joka koostuu osaamisen, kykenemisen, haluamisen, täytymisen, voimisen ja tuntemisen ulottuvuuksista. Toimijuuden lähtökohta pohjautui relationistiseen lähestymistapaan, jossa toimijuus nähdään tilannesidonnaisena sekä yksilön ja ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa rakentuvana ilmiönä. Stressinhallintaan liittyvä toimijuus modaliteetin kautta tarkasteltuna rakentui lääketieteen opiskelijoiden motivaatiosta ja tavoitteista oppia lisää stressinhallinnasta. Kurssilla lisääntynyt osaaminen viritti toiveita ja motivaatiota hyödyntää opittuja stressinhallinnankeinoja tulevaisuudessa. Osaamisen lisääntymisen kannalta tärkeäksi tekijäksi stressinhallintakurssiin sisältyvien luentojen lisäksi osoittautui oman toiminnan tarkkailu ja haitallisten ajatus- ja toimintamallien tunnistaminen stressipäiväkirjan avulla. Lääketieteen opiskelijoiden stressinhallintaan liittyvää toimijuutta tuki heidän fyysinen kykynsä harjoittaa itselleen mielekkäitä stressinhallinnan keinoja. Opiskelijoiden stressinhallintaan liittyvää toimijuutta vahvisti myös saavutettavissa olevat mahdollisuudet ja valinnat, jotka liittyivät arjen valintoihin ja sosiaalisiin suhteisiin. Opiskelijoiden stressinhallintaan liittyvää toimijuutta heikensi erityisesti väsymys, heidän omat haitalliset ajatus- ja käyttäytymismallit sekä opiskelijan rooliin liittyvät tekijät, kuten esimerkiksi tenttimiseen liittyvät paineet. Tulokset osoittivat, että stressinhallintaan liittyvään oman toiminnan reflektoimiseen on hyödyllistä kannustaa lääketieteen opiskelijoita myös jatkossa. Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi stressinhallinnan opetuksen kehittämisessä.

The aim of this study was to examine the well-being of doctoral researchers in medicine and the experiences that build it. In addition, the purpose was to find out what forms of social support are associated with increased well-being. Previous studies have shown that social support in particular has an effect on the students' engagement to studies and well-being. Through the significant positive experiences of doctoral researchers in medicine, this study found out what factors build well-being in doctoral researchers and which forms of social support are emphasized in them. The research data was collected through online surveys in April 2015 as part of the development of research-based doctoral education at a Finnish university (Pyhältö et al. 2016). The data of this study consisted of the open-ended responses of doctoral researchers in medicine regarding positive experiences on their doctoral studies. The research group consisted of 85 doctoral researchers in medicine, of which 80 were Finnish-speaking and five English-speaking. The data was analyzed using qualitative theory-driven content analysis by forming categories. Quantification was utilized in the analysis of the data. The results showed that the key factors increasing the well-being of medical doctoral researchers were accomplishment, such as reaching intermediate stages of the dissertation process, positive emotions such as enthusiasm, significant and engagement, which appeared as absorption in the research work. Among the forms of social support, the factors that increased the well-being of doctoral researchers in medicine were especially emotional and instrumental support, and informational support was also received. The sources of support are the scientific community, the institution and the supervisor. Support and belonging to the scientific community, receiving constructive feedback, high-quality guidance, and advice related to research work and support were emphasized as factors that increase the well-being of social support. Considering the key factors that build well-being and social support is important when trying to develop learning environments that increase well-being in doctoral education.