Browsing by Title

Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten musiikista puhutaan ja miten sen ilmiöitä kielennetään. Tarkastelun kohteena ovat klassisen musiikin orkesterikonserttien arvioinneissa käytettävät metaforat: miten ne kuvailevat ja arvottavat eli evaluoivat kohdettaan. Tutkimuksen taustaoletuksena on, että se miten konsertteja kielennetään, kertoo jotain musiikin hahmotuksesta, klassiseen musiikkiin liittyvistä arvoista ja konserttikulttuurista. Metaforia tarkastellaan Lakoffin ja Johnsonin (1980) kognitiivisen metaforateorian valossa. Ne nähdään siis laajoina ajattelua ja hahmotusta ohjaavina rakenteina, ei vain kielellisen ilmaisun keinoina. Metaforien ilmaisemia arvoja analysoidaan venäläisen tutkijan Arutjunovan (1984) laatiman aksiologisen (eli arvoteoreettisen) luokituksen avulla. Sen mukaan arvot ovat jaettavissa kolmeen pääryhmään: sensorisiin, sublimoituihin ja rationaalisiin. Tarkastelun kohteena on 18 Helsingin Sanomissa vuosien 2010 2011 aikana julkaistua klassisen musiikin orkesterikonsertin arvostelutekstiä, ja niissä esiintyvät metaforat. Aineisto on rajattu siten, että joukossa on sekä kiittäviä että kriittisiä tekstejä monelta eri kirjoittajalta. Tutkielman kahdessa analyysiluvussa tarkastellaan kritiikkiteksteissä käytettäviä metaforia. Ensin tarkastelun kohteena ovat metaforien lähdealueet, ja se millaisia merkityksiä niiden kautta siirretään metaforien kohteille. Metaforat on luokiteltu kolmeen pääryhmään: ensin tarkastellaan strukturaalisia rakennemetaforia, seuraavaksi ontologisia metaforia ja lopuksi orientoivia metaforia. Tämän jälkeen tarkastellaan metaforien kohteita ja sitä, mistä näkökulmasta ja millä keinoilla ne kuvailevat ja arvottavat kohdettaan. Huomiota kiinnitetään konsertin toimijoihin (kapellimestari, solistit ja orkesteri), konsertin ohjelmistoon (säveltäjä, teokset ja konserttikokonaisuus) ja lopuksi vielä konserttitilan akustiikkaan liitettäviin metaforiin. Tutkielma osoittaa, että metaforat ovat keskeinen väline musiikin kuvailuun ja arvottamiseen.

Henkilökohtaiset kokemukseni diplomi-insinööriopinnoista ja työelämästä herättivät kiinnostukseni tutkia, kuinka työelämätaitoja voitaisiin integroida yliopiston ruotsinkielen opetukseen ja siten edesauttaa opiskelijoiden siirtymistä työmarkkinoille. Työn teoreettisena pohjana toimi Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehty tuore selvitys Suomessa tarvittavista työelämätaidoista. Myös muita lähteitä käytettiin selvitettäessä, minkälaisia taitoja ja valmiuksia suomalaisilla työmarkkinoilla tarvitaan. Useimmat löydökset olivat sosio-emotionaalisia, ja tästä johtuen työni käsitteli myös tunnetaitoja ja sosiaalista kompetenssia. Koska työn empiirinen osuus oli pedagoginen kokeilu, sisällytettiin teoriaosuuteen Kraschenin kuvauksia toisen kielen oppimisesta sekä pedagogisia aspekteja liittyen motivaatioon, opettajan lähestyttävyyteen (engl. teacher immediacy) ja opettajan havaittuun välittämiseen (engl. perceived teacher caring). Pedagoginen kokeilu suoritettiin Aalto-yliopistossa maaliskuussa 2017. Tutkimuksen otosjoukon muodosti 17 insinöörialojen opiskelijaa, joista suurin osa oli ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Empiirinen osuus sisälsi kolme erillistä ruotsin oppituntia, joissa käytiin läpi työelämätaitoja. Tunneilla sekä osin kotiläksynä opiskelijat testasivat kaksi harjoitustehtävää. Kyseessä oli pääosin kvantitatiivinen selvitys, mutta opiskelijat saivat täydentää vastauksiaan myös kvalitatiivisin kommentein. Sosio-emotionaalisten työelämätaitojen yhdistäminen ruotsinkielen opetukseen onnistui hyvin. Opiskelijat pitivät tehtäviä sekä kielitaidon että työelämätaitojen harjoitteluun sopivina. Pedagogiset teoriat tukivat substanssiopiskelun yhdistämistä kielenharjoitteluun. Tällöin opiskelijoiden motivaatio kasvaa ja kielioppiin liittyvä jännitys pienenee. Koska Aalto-yliopiston strategisiin tavoitteisiin kuuluu mm. yhteistyökykyisten osaajien kouluttaminen, eettisten toimintamallien omaksuminen ja työelämätaitojen lisääminen, voisi yliopiston kieltenopetus toimia tehokkaana kanavana opiskelijoiden kehittämiseksi kohti näitä tavoitteita. Syksyllä 2016 astui Suomessa voimaan uusi opetussuunnitelma. Suunnitelman mukaan huomiota tulee vastedes kiinnittää mm. opiskelijoiden itsensä johtamisen taitoihin sekä empatiakykyyn. Nämä taidot ovat tunnetaitoja, sosio-emotionaalista osaamista, jonka harjoittelu yliopistossa toimisi luonnollisena jatkumona oppimiselle, joka on aloitettu alakoulussa. Koska tunneälyn kasvattaminen vie pitkän ajan, varsinkin jos ensin pitää oppia pois vanhoista ajattelumalleista, on näiden taitojen harjoittelu hyvä aloittaa aikaisessa vaiheessa. Sosio-emotionaalisten taitojen harjoittelu kannattaa niin yksilön, yritysten kuin koko kansakunnan kannalta. Tunneälykkäät ja sosiaalisesti kompetentit yksilöt ovat onnellisempia ja terveempiä. He sitoutuvat työhönsä paremmin ja ovat työelämässä pidempään. He osaavat hallita kanssakäymistään sekä motivoida itseään. Yrityksille tunneälykäs henkilöstö tuo parannusta tuottavuuteen, tiedonhallintaan, yhteistyön sujumiseen sekä kannattavuuteen. Kansanterveyden ja yritysten kannattavuuden paraneminen on puolestaan elintärkeää Suomen kansantaloudelle. Tämä tutkimus tehtiin pienellä otosjoukolla, joten se ei ole erityisen kattava. Tulokset ovat kuitenkin kannustavia. Olisi mielenkiintoista laajentaa tätä tutkimusta useampiin harjoituksiin, eritasoisille ruotsinopiskelijoille sekä toisiin kieliin. Potentiaali, jota työelämä- ja sosio-emotionaalisten taitojen osaaminen tarjoaa, on ehdottomasti lisätutkimuksen arvoista.

Pharmacogenomic test are laboratory tests that are performed in order to find out what kind of a variable response to a specific drug is most likely for a patient, or in order to determine the background of a deviating adverse drug reaction. Individual drug responses can be caused by a variation in a gene that codes for a protein that is involved in the pharmacokinetics or the pharmacodynamic response of the drug. These genes are called pharmacogenes. Pharmacogenomic tests are most commonly DNA tests that look for the most frequent variations in the pharmacogenes or variations that are associated with variable drug response even if located in the non-coding region of the DNA. Pharmacogenomics is a rapidly emerging branch in scientific research, and the number of known pharmacogenes and available pharmacogenomic tests is constantly growing. Pharmacogenomic tests can be helpful in avoiding ineffective medication, and decrease the probability of severe adverse drug reactions. Several international specialist consortiums, such as Clinical Pharmacogenetics Implementation Consortium (CPIC) and Dutch Pharmacogenetics Working Group (DPWG), have published guidelines regarding dosing of spesific drugs or drug classes when a patient has a certain variation in one of known pharmacogenes. Due tothe amount of knowledge constantly increasing, use of pharmacogenomic tests is believed to expand in the healthcare. The aim of this study was to examine the use of pharmacogenomic test in Finnish healthcare during years 2016 and 2017. A questionnaire was send to Finnish laboratories by email. Purpose of the questionnaire was to collect information of the amount of available and performed pharmacogenomic tests and respondents opinions regarding the future of pharmacogenomic tests. Questionnaire was carried out in co-operation with Ministry of Social Affairs and Health and Division of Pharmaceutical Biosciences in University of Helsinki, using Webropol survey tool. The survey was renewed the following year, without major alterations to its content. Unfortunately, due to the somewhat low response rate of the survey in both 2016 and 2017, the results of the survey cannot be considered to sufficiently represent the collective views of the target group. However, from the giver replies we can rather reliably conclude that pharmacogenomic tests were not used in high volume during years 2016 and 2017. The laboratories reported mainly very small amounts of performed tests. The most abundantly reported test was TPMT gene test, regardless of the year. In spite of the low test volume, respondents were, however, widely unanimous that the use of pharmacogenomic test and their significance in healthcare are very likely to increase in the near future.

Farmasian ammattilaiset ovat lääkealan asiantuntijoita, joilta vaaditaan uudenlaista osaamista muun muassa teknologiakehityksen myötä. Nykypäivän asiantuntijuus edellyttää alakohtaisen eli sisällöllisen osaamisen lisäksi geneerisiä eli yleisiä taitoja ja ammatti-identiteetin muodostumista. Geneerisillä taidoilla tarkoitetaan yleishyödyllisiä taitoja, kuten ongelmanratkaisu- ja kommunikointitaitoja. Ammatti-identiteetillä tarkoitetaan käsitystä omasta työminästä, jonka avulla omaa roolia ja työnkuvaa järkeistetään. Näiden elementtien muodostamaa osaamisen kokonaisuutta kutsutaan kompetenssiksi. Asiantuntijoilta vaadittavan osaamisen muutos on ohjannut yliopistoja vastaamaan paremmin työelämän tarpeisiin. Helsingin yliopistossa toteutettiin Iso Pyörä -koulutusuudistus, jossa koulutusohjelmia uudistettiin komeptenssilähtöisesti. Kaikkiin koulutusohjelmiin ja opintojaksoihin lisättiin osaamistavoitteet, jotka opiskelijoiden tulisi saavuttaa valmistumiseensa mennessä. Osaamistavoitteiden täyttymistä edistää esimerkiksi portfoliotyöskentely, minkä avulla opiskelijat pääsevät hyödyntämään ja kehittämään reflektiotaitojaan. Opiskelijat voivat tuoda opetuksen kehittämiseen aivan uudenlaista näkökulmaa avatessaan käsityksiään esimerkiksi hyvistä opetusmenetelmistä, mitkä ovat auttaneet heitä saavuttamaan laaditut osaamistavoitteet. Toisaalta opiskelijoiden näkökulmasta saadaan tietoa, mikä osaaminen voidaan kokea puutteelliseksi, jolloin opetuksen kehittäminen on mahdollista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden käsityksiä omasta osaamisestaan ja ammatti-identiteetistään sekä millä tasoilla opiskelijat reflektoivat osaamistaan. Tutkimuksessa analysoitiin vuoden 2017 kolmannen vuosikurssin kandiportfolion loppureflektioesseet käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää. Esseissä opiskelijat reflektoivat osaamistaan suhteessa farmaseutin tutkinnolle asetettuihin osaamistavoitteisiin ja pohtivat omaa ammatti-identiteettiään. Tulosten mukaan opiskelijat saavuttivat monipuolista osaamista lääkkeiden ja lääkehoitojen näkökulmasta sekä kehittivät geneerisiä taitojaan. Puutteellisesti hallittiin useimmiten kielitaito sekä yrityksen ja yhteiskunnan taloudelliset periaatteet. Opiskelijoiden mukaan farmaseutin ammatti-identiteettiä määrittelevät erityisesti lääkeosaaminen ja terveydenhuolto sekä ammatin arvostaminen. Opiskelijoiden pohtimat valmiudet mukailivat osaamistavoitteita. Opiskelijat osasivat arvioida omaa osaamistaan ja nostaa esille vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. Opetussuunnitelmaan on onnistuttu sisällyttämään geneeristen taitojen opetus, sillä opiskelijat kokivat saavuttaneensa näitä taitoja pääasiassa hyvin. Opetusta tulisi kehittää kielitaidon ja liiketalouden kohdalla, sillä nämä koettiin usein puutteellisesti hallituksi. Ammatti-identiteettikäsitykset mukailivat kirjallisuutta, sillä muissa tutkimuksissa on saatu samankaltaisia tuloksia.

Background and objectives: Pharmaceutical services provided by community pharmacies have the potential to improve medication safety and support the implementation of rational pharmacotherapy. The pharmaceutical services are internationally an underused resource to support functioning of social and health care services. The literature review of this Master’s thesis provides an overview of pharmaceutical services, - their funding and remuneration. The primary objective of the empirical study was to create an overview of the development of the pharmaceutical services in Finnish community pharmacies in 2010-2020. The secondary objective was to study differences in the service provision between Finnish provinces. Materials and methods: The study was carried out as a retrospective descriptive survey study annually conducted by the Association of Finnish Pharmacies. Åland was excluded from the provincial review so that individual pharmacies could not be identified. The data was analyzed using Microsoft Excel. The number of pharmacies providing pharmaceutical services annually and the annual number of customers using these services were counted at the national level. At the provincial level, the corresponding data for the prescribing review, medication review, comprehensive medication review and assessment of inhalation technique were analyzed for the years 2017-2020. Results and conclusions: The most common service with the highest number of customers was automated dose dispensing. The second most common service was prescription review. As a whole, the provision of services and the number of customers had increased during the study period in Finnish community pharmacies. Manual dose dispensing was a diminishing service. Differences were found between provinces in the prevalence of services and in the number of customers. It was possible to identify provinces with lower service provision activity, such as Lapland. The service provision prevalence and number of customers varied widely within provinces. The number of customers for a certain service in an individual pharmacy had a large effect on the provincial average, thus, the average number of customers in the provinces does not reflect the provinces' success in implementation of services. Pharmaceutical services, with the exception of the automated dose dispensing, are not well implemented.

In Finland and in many other European countries, indoor housing of dairy cattle has been increasing at the expense of grazing. According to Finnish legislation, only dairy cows housed in tie-stalls are obligated to graze for 60 days per year between May and September. Pressure to intensify production leads to increase in herd sizes, regional concentration, lack of suitable pastureland near large barns, and automation of milking. Conversely, grazing is regarded as important for animal welfare, maintenance of biodiversity and cultural landscapes. Farmer perceptions towards grazing have not been studied in Finland comprehensively, which need to be understood better in order to provide adequate support for sustainable management of grazing. The research aims at gaining understanding of the external and internal factors driv- ing the farm-level decision making related to grazing regimes. Concept of good farming ideal is used to examine farmers’ decision-making. The data was collected from 26 cattle farms with a gradient of grazing from zero to maximum. Firstly, an online questionnaire was sent out to farmers and secondly, semi-structured inter- views were conducted with 7 dairy producers, to further explore farmer views about grazing, biodiversity, and animal welfare. The results show farmers who practice grazing to perceive it more positively than the farmers who do not graze. Some of the farmers who grazed seemed to consider it almost as an intrinsic value, whereas farmers with no grazing saw it as an inef- ficient production method, which they were afraid would become an obligation. The most im- portant internal factors driving decision-making about grazing based on the questionnaire and interviews, were animal welfare, decreased workload because of grazing, infrastructure of the farm, economic aspects, and benefits of grazing to biodiversity and landscape values. Exter- nal factors found to affect the decision of grazing were incentives, regulations, and consumer expectations. Animal welfare was found to be a basis for production for many and the most important feature valued for good farming, to which grazing was seen to contribute. The re- sults imply subsidies regarding grazing should be higher for grazing to be considered profita- ble and more enjoyable by farmers.

Työn tarkoituksena on kuvata fasaanien kasvatusta, metsästystä ja käyttöä erityisesti Suomessa ja esittää olemassa olevaa tutkimustietoa zoonoottisten bakteerien esiintymistä fasaaneissa eri puolilla maailmaa. Työn kokeellisessa osuudessa selvitetään laboratorioanalyysein zoonoottisten bakteerien esiintymistä suomalaisissa tarhassa kasvatetuissa fasaaneissa. Tutkimus tuo esille uutta tietoa, koska Suomessa tapahtuvasta fasaanien kasvatuksesta ja lintujen tai kasvatustilojen lukumäärästä ei ole julkaistua ajantasaista tietoa saatavilla. Fasaanien kasvatukseen ja tarhaukseen ei myöskään ole virallista ohjetta. Patogeenisten bakteerien esiintyvyydestä ssuomalaisten fasaanien suolistossa ei ole aiempaa tutkimustietoa saatavilla. Zoonoottisten bakteerien kantajina fasaanit voivat aiheuttaa potentiaalisen riskin ympäristön kontaminoitumiselle ja ihmisten tautitartunnoille. Kokeet tehtiin fasaanien ulostenäytteistä, jotka otettiin 100 luonnosta metsästetyn tarhakasvatetun fasaanin suolistosta. Näytteistä tutkittiin yleisimpien elintarvikevälitteisten patogeenisten bakteerien esiintymistä. Tutkimuksen kohteena olivat shigatoksiinigeeniä (stx) kantava eli stx-positiivinen Escherichia coli -bakteeri (STEC), Salmonella spp. -bakteerit, Listeria spp. -bakteerit, Campylobacter spp. -bakteerit ja Yersinia spp. -bakteerit. Fasaanien ulostenäytteistä Salmonella- ja Yersinia-bakteerit osoitettiin sekä viljely- että reaaliaikaisella PCR-menetelmällä, Campylobacter- ja Listeria-bakteerit määritettiin vain viljelymenetelmällä ja STEC vain reaaliaikaisella polymeraasiketjureaktio eli PCR-menetelmällä. Näytteissä todettiin Salmonella spp. -, stx1-positiivisia Escherichia coli (STEC)-, Campylobacter jejuni -, Listeria monocytogenes -, Yersinia enterocolitica - ja Yersinia pseudotuberculosis -bakteereita. Eniten näytteissä esiintyi Campylobacter jejuni - ja Listeria monocytogenes -bakteereita, joiden esiintyvyys oli 10 %. Yersinia-suvun ail-positiivisia eli taudinaiheuttamiskykyisiä bakteereita todettiin 6 % näytteistä. Salmonella spp. -bakteerien prevalenssi oli 4 % ja stx1-positiivisten STEC-bakteerien 3 %. Tässä tutkimuksessa suomalaisten tarhassa kasvatettujen fasaanien ulostenäytteissä todettiin esiintyvän kaikkia tutkittuja zoonoottisia elintarvikevälitteisiä bakteerisukuja tai niiden DNA:ta (PCRmenetelmä). Koska fasaanin lihaa käytetään ihmisravinnoksi omaan käyttöön ja sitä voidaan myydä tarkastamattomana eteenpäin, on patogeenien kulkeutuminen ihmiseen ja zoonoottisen infektion puhkeaminen teoriassa mahdollista. Jatkotutkimuksia voitaisi tehdä fasaanien kanssa työskentelevien altistumisen ja sairastuvuuden selvittämiseksi ympäristön kontaminaation ja muiden eläinlajien tautiriskien kartoittamiseksi.

Fashion blogs are invention of the new millennia. Starting with something as simple as commenting on the outfit or a fashion event using this online medium, modern bloggers transformed it now into a successful business venture and a massive network for sharing ideas, tips and personal struggles with their followers. Thus, nowadays, a successful fashion blogger can be anything from a minor celebrity in the blogosphere, to a major international influencer in the fashion industry. Being personally fascinated by the way modern fashion bloggers run their blogs and manage to create a personal brand, I have decided to focus my research on creation of an online identity fashion bloggers go through whilst managing their personal blogs. Intentionally, or unintentionally personal fashion bloggers develop a certain type of writing and content creation that allows them to connect to many people. Fashion bloggers try to produce an idea that will guarantee them professional success. However, their personal background partially already set them up to be more connected to a certain group of people rather than the other. It is visible in their looks, ethnicity, lifestyle, personal interests and in opinions what type of people would be the majority of their followers. As a results, the network of followers that will be build by the blogger will determine what type of content she will be producing to attract even more readers. This is what will be discussed in this thesis: how fashion bloggers behave and what they primarily focus on in their blogs to keep up the online persona they are constructing.

Tutkielmassa perehdytään Helsingin kaupungin OmaStadiin eli osallistuvan budjetoinnin projektiin vuonna 2021 ja siinä yhteiskehittämisvaiheen työpajoissa eli raksoissa tapahtuneeseen fasilitointiin. Työ vastaa tutkimuskysymykseen: Minkälainen rooli fasilitoinnilla oli OmaStadin alue- ja teemaraksoissa? OmaStadin lähtökohdissa mainitaan puntaroivan kansalaiskeskustelun eli deliberaation vahvistaminen, ja fasilitoinnilla on todettu olevan kiinteä yhteys deliberaation periaatteiden toteutumiseen. Aiheena fasilitointia ei ole juurikaan tutkittu tai teorisoitu, ja tämän työn tavoite on tuottaa lisätietoa OmaStadin fasilitoinnin tavoista ja siihen liittyvistä haasteista. OmaStadissa järjestettiin kaksi työpajakierrosta. Ensimmäisten eli alueraksojen tavoite oli saada avattua mahdollisimman monta kriteerit täyttävää ehdotusta OmaStadin nettisivuille. Toisten työpajojen eli teemaraksojen tavoitteena oli muokata ehdotuksista sellaisia, että niille voitiin laskea kustannusarviot. Näissä raksoissa kaupungin asiantuntijat tarjosivat osaamistaan liittyen ehdotusten käytännöntoteutukseen ja kustannuspuoleen. Työn aineisto koostuu työpajojen havainnoinnista sekä täydentävistä puolistrukturoiduista teemahaastatteluista. Aineiston analyysi perustuu määrälliseen sisällönerittelyyn sekä laadulliseen sisällönanalyysiin. Fasilitoinnissa voidaan havaita selkeä kehityskaari ja aktiivisuuden tason nousu työpajojen edetessä. Analyysi osoittaa, että kaupunkilaisten kokemukset raksoissa vaihtelivat kuitenkin suuresti fasilitoinnin osalta niin määrällisesti kuin laadullisesti. Ehdotusten suuri määrä oli fasilitoinnin kannalta haasteellista, sillä resurssit eivät mahdollistaneet fasilitoijan kokoaikaista osallistumista kaikkiin ryhmiin, ja tästä johtuva pirstaloituneisuus tuotti osallistujien välistä eriarvoisuutta. Raksat toimivat kaupunkilaisten omaehtoisen toiminnan areenoina, ja fasilitoijien tehtävä näyttäytyi tämän mahdollistajana sen sijaan, että olisi vaikutettu siihen millä tavoin kehittämistä tehtiin tai keskustelua käytiin. Fasilitoinnin roolissa korostui keskustelun johtamisen sijaan siihen mukautuminen. Työpajat mobilisoivat kansalaisia ajamaan omaan asiantuntijuuteensa tai kiinnostukseensa pohjautuvaa ehdotusta eteenpäin kohti äänestystä sen sijaan, että kyseessä olisi ollut deliberatiivista demokratiaa vahvistanut tilaisuus.

Companies are facing increasing pressure to communicate more transparently of their social and environmental impacts. People expect companies to improve the social and environmental wellbeing of the societies they operate in. This way companies can gain acceptance and legitimacy, which is important for their survival. Because of the normative pressure, companies have started to incorporate corporate social responsibility (CSR) communication into their communication strategies. The thesis will study what kind of CSR communication are fast fashion brands doing on Instagram and what kind of sustainability themes are the brands bringing up. The chosen brands are H&M, The North Face, Timberland, C&A, and Vans, who are the forerunners of transparent CSR communication on their websites. Thus, it will be interesting to study the level of their CSR communication on social media. The time frame of the study is one month, and the method of the research is qualitative content analysis. The data will be analysed with the help of the concept of CSR. While CSR is a highly researched topic, the CSR communication on social media has not been studied extensively. Brands’ CSR communication can be considered controversial, since the demand for more transparent communication is increasing but brands that bring up their CSR activity get easily criticized. The results of the study show that fast fashion brands are not doing CSR communication extensively on Instagram. The sustainability themes of the five fast fashion brands’ CSR communication on Instagram are 1. Reuse, Repair, and Recycling, 2. Sustainable Materials, and 3. Equality. Brands are eager to share sustainability issues but not linking it to their own operation, and thus it is not considered CSR communication.