Browsing by discipline "Phonetics (Speech Communication)"
Now showing items 1-20 of 54
-
(2016)The purpose of this study was to research patients with Type 1 diabetes and (of) their experiences and perceptions of supportive communication, as well as (and) social support received from the diabetes doctor and the diabetes nurse. The aim was to understand supportive communication at doctor or diabetes nurse's office, (as well as) what kind of social support for Type 1 diabetes was typically received from doctor or nurse, and (as well as) what kind of support would be desired. In the field of speech communication, interest has been a particular aspect of interaction. Supportive communication is described as verbal or nonverbal communication, which aims to provide assistance or support to another person. At it(')s best, supportive communication can have positive effects on both the physical and psychological well-being of a person. In this study the subjects of the review have been instrumental in regards to emotional support for self-esteem and informational support. In this research, the data was collected interviewing nine people with Type 1 diabetes, five of whom were men and four women. Based on the results of this study, a number of Type 1 diabetes patients have experienced supportive communication and social support from their diabetes doctor and nurse. There are many factors that influence of the possibility to get support. These factors are related to sender, message, recipient or context. This study shows that doctor offers most of the instrumental and informational support. From the nurse, in some situations, it is possible to get the emotional support. Support that patients have been receiving from their doctor or nurse has help related to blood sugar values and in terms of writing a referral to another specialist. Support has also been defined as listening and comforting, or encouragement with disease-related problems. One of the major factors related to social support and supportive communication is that the doctor and the nurse has to be aware of the patient's individuality and the fact that patients want and need different types of support. When interacting with a patient, it is important for the doctor and the nurse to use person-centered messages as much as possible. When person-centered messages are used, the support seems more real and focused. Supportive communication and social support needs from doctor and nurse also vary depending on (related to that) how much support is obtained from elsewhere. Peer group support is important for many Type 1 diabetics and it has at least partly replaced the need for support from diabetes doctor and a nurse. Despite this, many still consider that help from doctor and nurse could be useful.
-
(2020)Aalto-yliopiston perustaminen on ainutkertainen tapahtuma Suomen yliopistokentässä. Yliopisto aloitti toimintansa vuonna 2010 ensimmäisenä säätiömuotoisena yliopistona Tämän työn tarkoituksena oli kuvata Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun sekä niiden ylioppilaskuntien välistä keskustelua muodostumisesta Opetusministeriön kanssa aina säädekirjaa koskevaan keskuteluun saakka. Työssä aineistona käytettiin Opetusministeriön muistiota yhdistymisestä, säädekirjan luonnosta ja säädekirjan julkaisua. Kukin asiakirjoista viritti keskustelua, johon ylioppilaskunnat ottivat kantaa omilla tiedotteillaan tai puheillaan. Tutkimuksen kohteena oli siis kolme eri perustamisvaiheessa käytyä julkista keskustelua, joissa osapuolina olivat ylioppilaskunnat ja Opetusministeriö. Analyysimenetelmänä käytettiin retorisen analyysin mallia, jonka Karlberg ja Mral ovat esitelleet 1998. Tätä tutkimusta varten tätä perustaltaan neoklassista analyysimenetelmää muokattiin tekstien tutkimukseen sopivaksi. Analysoitavat osa-alueet olivat konteksti, dispositio, vaikuttamisen peruskeinot ja argumenttianalyysi. Tutkimuksessa todettiin, että yhdistymistä perusteltiin kansallisilla hyötynäkökohdilla ja uuden hallintomallin joustavuudella. Vastaavia uudistuksia oli tehty monissa Europan maissa. Säätiömalli helpottaa rahoituksen hankintaa ja tekee yliopistosta kilpailukykyisemmän. Ylioppiskunnista TKY ja KY pitivät perustettavaa yliopistoa mahdollisuutena. Opiskelijoiden asema on kuitenkin turvattava ja hallintomallin tulee ottaa huomioon opiskelijoiden kannat. TOKYO kanta yhdistymiseen oli varautunut, koska yhdistymistä pidettiin heidän arvojen vastaisena.
-
(2014)Goals. This master's thesis research was aiming at discovering from interaction between the employee and supervisor, the kind of information that will increase the use of protective equipment (PPE) and improve safety in the construction site. The study examined the meanings that the supervisors associate with PPE, as well as situations in which a manager should point out the employee to use protective equipment. Methods. This qualitative research belongs to socio-cultural communication research tradition. This speech communication study was carried out from the perspective of ethnography of communication. The study included five semi-structured interviews, 8 video recordings from construction sites, an online discussion, observation notes from 16 different construction work situations, as well as 10 journal articles, including photographs. The method of analysis was the cultural discourse analysis (CUDA). It was used to study how managers produce meanings related to the use of protective equipment in interaction. The concept of relational work was used to study the interaction between the supervisor and the employee from the supervisor's point of view. Results and conclusions. The study showed that employee's objections to the use of protective equipment carry a strong cultural message. The study also showed two different cultural ways of speech, "getting involved" and "taking notice". The main differences were with the meanings related to the use of protective equipment and the interaction with employees. "Getting involved": managers linked the PPE with a lot of different meanings, many of which were negative. For example, PPE prevented working or the use of PPE was considered unmanly. They perceived that reminding about the use of PPE was negatively marked, impolite and inappropriate. "Taking notice" managers related the PPE with professionalism and safety. They also perceived that reminding about the use of PPE was unmarked or positively marked, polite and appropriate. The results can be utilized in helping the interaction between the manager and the employee associated with the PPE.
-
(2018)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kerronnallisin menetelmin, millaisia kertomuksia aikuisiällä lähinäön heikkenemisen kokevat henkilöt eli aikuisnäköiset kertovat aikuisnäöstä ja millaisia käsityksiä he tuottavat kertomuksissaan identiteetistä. Aikuisnäkö eli lähinäön heikkeneminen aikuisiällä on yleinen ilmiö. Ihmisen lähinäkö alkaa heiketä merkittävästi noin 40 vuoden iässä, mistä seuraa usein silmälasien hankinta. Näön heikentymistä on tutkittu aiemmin osana ikäidentiteettiä, mutta omana kokonaisuutenaan aikuisnäköä ei identiteetin näkökulmasta ole aiemmin tutkittu. Puheviestinnässä identiteettejä on tutkittu vuorovaikutuksessa rakentuvina ja toisaalta vuorovaikutukseen vaikuttavina tekijöinä. Identiteettien nähdään rakentuvan tarinoissa, joita ihmiset jakavat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Tutkimuksessa käytettiin kerronnallista tutkimustraditiota tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen, aineistonkeruun ja analyysin lähtökohtana. Tutkimukseen osallistui 11 haastateltavaa, joiden käsityksiä ja kokemuksia aikuisnäöstä kerättiin kerronnallisilla haastatteluilla. Haastatteluaineistosta muodostettiin aikuisnäöstä kertovat kertomukset, jotka luokiteltiin kertomusten analyysin avulla. Identiteettipuhetta kertomuksista etsittiin holistis-sisällöllisellä analyysilla. Kertomukset jaettiin kolmeen luokkaan: hyväksymiskertomukset, sopeutumiskertomukset silmälaseista ja sopeutumiskertomukset näön heikkenemisestä. Identiteetin nähtiin aikuisnäön kontekstissa olevan vertailussa rakentuvaa, fysiologisesti, symbolisesti tai vuorovaikutuksessa annettua, tottumusten ja muutosten ristiriitoja, vaiheittain rakentuvaa sekä luonnollisesti jännitteistä. Kun aikuisnäköiset kertovat ensimmäisistä lukulaseistaan, he eivät puhu pelkästään iästä, vaan laajemmin identiteetin olemuksesta, ryhmistä, henkilökohtaisista identiteeteistään ja käsityksistään ikään liittyen. Aineiston perusteella voidaan siis nähdä olevan olemassa aikuisnäköön liittyvä identiteetti, aikuisnäköidentiteetti, joka on hybridi erilaisia identiteetin ulottuvuuksia ja erittäin yksilöllisesti koettu identiteetin muoto. Tulokset tarjoavat uutta tietoa aikuisnäöstä sekä identiteetistä vuorovaikutuksellisina ilmiöinä.
-
(2020)Tässä tutkimuksessa kuvataan samasta sukupuolesta kiinnostuneiden kokemuksia vuorovaikutustilanteista uskovaisten kanssa sekä tarkastellaan heidän käsityksiään supportiivisesta viestinnästä näissä tilanteissa. Tutkimusaineisto on äänitetty keskustelussa, joka käytiin hengellisistä asioista kiinnostuneiden seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvien avoimessa ryhmässä. Aineistossa yhdeksän koehenkilöä kuvaa kaikkiaan 21 tilannetta, joissa heidän seksuaalinen suuntautuneisuutensa paljastuu tai muuten vaikuttaa tapahtumien kulkuun. Aineisto on analysoitu fenomenografisesti. Lopputuloksena on kategoria-avaruus, joka paljastaa kaksi toisilleen vastakkaista näkemystä kiinnostuksesta samaan sukupuoleen: joillekin se on pahaa tai kiellettyä ja toiset suhtautuvat siihen myönteisesti. Molempia näkemyksiä on sekä samasta sukupuolesta kiinnostuneiden että uskovaisten joukossa. Näkemyksillä on suuri vaikutus heidän kohtaamisissaan. Kategoria-avaruus kuvaa näiden kohtaamisten kulkua ja vaikutusta koehenkilöiden elämään. Heteronormatiivisuus selittää kielteistä suhtautumista kiinnostukseen samasta sukupuolesta. Moni samasta sukupuolesta kiinnostunut kokee järkytystä, pahaa oloa ja tarvetta päästä puhumaan omasta seksuaalisuudestaan sekä jännittyneisyyttä tai pelkoa kohdata uskovaisia. Koehenkilöiden kokemus on, että monien uskovaisten on vaikea suhtautua asiallisesti samaan sukupuoleen suuntautuneisiin tai antaa näille tukea. He eivät osaa asettua samasta sukupuolesta kiinnostuneen asemaan vaan pyrkivät moralisoimaan ja ohjaamaan häntä omien käsitystensä mukaisesti. Koehenkilöiden käsityksiä saamastaan tuesta tarkastellaan Brant. R. Burlesonin supportiivisen viestinnän teorian avulla. Sen tarjoamien käsitteiden avulla tarkastellaan, miksi samasta sukupuolesta kiinnostuneet eivät koe kuvaamissaan kohtaamisissa uskovaisten viestintää kovin supportiivisena, vaikka osa uskovaisista pyrkiikin asennoitumaan myönteisesti. Tutkimus antaa näkökulman myös laajempaan yhteyteen, että vahvat asenteet eivät yleensä muutu yksittäisessä vuorovaikutustilanteessa, vaikka uudelleen asennoituminen olisikin tavoitteena. Tutkimuksen perusteella voidaan myös suositella, että kristillisten yhteisöjen jäseniä opetetaan kohtaamaan lähimmäisensä supportiivisesti silloinkin, kun näiden elämä ei ole uskovaisten oman normiston mukaista.
-
(2015)Due to technological evolution, our work-culture has become more expert-focused and fast-paced. Work's fast pace and abstract assignments can lead to situations where workers can't evaluate whether their own actions are meeting the expectations. Therefore, the feedback from the other people becomes more important. Feedback enables well-being at the workplace and personal development and therefore can be associated with the work community's- and, finally, the society's operability. The feedback communication at the workplace has been somewhat studied, but also has been criticized for still being one-sided, postpositivist and carried out by the same format. The aim of this study is primarily to produce new, qualitative information about the feedback communication between superiors and their subordinates primarily for the scientific community and secondly for Yleisradio. The first research goal was to describe how subordinates define feedback. The second goal was to understand and describe those perceptions and experiences that subordinates have of their superior's feedback. This thesis was a qualitative case study, and it was carried out for public broadcasting company, Yleisradio. The study was conducted using qualitative methods. The data was collected by interviewing nine (9) employees working in Yleisradio. A semi-structured theme interview was used as a research method and the data was analyzed using thematic analysis method. The interviewees' age ranged from 25 to over 60 years and had been working at Yleisradio from four to over 40 years. Some of the interviewees were manual workers and some were working as content providers. According to the results the employees had many ways of describing feedback. Nine (9) main concepts that employees used to describe feedback were found: 1) All communication, 2) verbal feedback, 3) nonverbal feedback, 4) information sharing, 5) workplace atmosphere, 6) trust and getting work tasks, 7) self evaluation, 8) rewards and 9) silence "i.e. lack of feedback". The interviewees had multiple experiences from their superior's feedback. According to the interviewees, positive feedback was rewarding, increased work motivation and the work community's positive atmosphere. On the other hand, the positive feedback alone is not yet enough and negative feedback is needed as well in order to advance at work. According to the interviewees negative feedback could be divided into constructive and destructive feedback. Constructive feedback was seen as legitimate and work related and didn't get personal. Constructive feedback was created in a dialog and solutions were co-created. Destructive feedback was inappropriate, got too personal and the receiver of the feedback was not listened to. Destructive feedback was also tenuous, no solutions were created and there were no possibilities to improve one's performance or work. Feedback was also experienced as destructive when the person giving feedback was not considered wise or up to date on the situation at hand. The results and conclusions of this study were mostly similar with the previous feedback research. On the other hand the interviewees of this study were describing feedback in more versatile ways than had been described in earlier studies. For example, information sharing has not been part of the concept of feedback in most of the studies. In this thesis the concept of feedback has been extended to be more diverse. Although it must be noted that the data of this study was relatively small and therefore no generalizations can be made based on this study. More research is needed to be conducted on the matter to be able to generalize this study's results to apply to supervisor-subordinate feedback communication in work communities in general.
-
(2013)The objective of this study is to examine employees' perceptions of participation in performance appraisal discussions, and to determine the factors that are related to it. Participation in performance appraisal discussions is perceived to influence numerous work-related phenomenona, such as employees' job satisfaction, commitment and productivity. Regardless of the possible positive impacts, the attitudes towards performance appraisal discussions are often negative or indifferent. The purpose of this study is to build knowledge that the target organization may utilize in developing their performance appraisal discussions. The study was conducted using quantitative methods. The data was collected through a questionnaire that could be filled on the Internet. The research was carried out in a large Finnish manufacturing company. The invitation to participate in the study was sent via e-mail to 467 people working in the same unit of the organization. 172 (N=172) employees responded to the survey. The data was analyzed using PAWS 18 -program. According to the results, the employees found that they had participated fairly well in their performance appraisal discussions. The employees also found that they had participated well enough. The perceived effectiveness of the communication and the quality of the leader-member relationship were found to be linked to employees' participation in the performance appraisal discussion. Moreover, the leader-member relationship, the perceived effectiveness of the communication, and participation were perceived to be linked to the satisfaction towards the performance appraisal discussion. According to the results, participation is less significant than the leader-member relationship or communication effectiveness in explaining satisfaction towards the performance appraisal discussions. Based on the results, the employees appreciate an open, equal discussion and the feeling of being heard more than the opportunity to affect different decisions. It is possible, that to improve the attitudes towards performance appraisal discussions, attention must be paid to leader-member relationships and communication. The results of this study describe the perceptions of employees on performance appraisal discussions, participation and leader-member exchange relationships within the target organization. The results can be utilized in developing performance appraisal discussions in the goal organization or other similar organizations.
-
(2019)The theme of this Master´s Thesis is the campaign rhetoric of a nonprofit organization. #Don´t tell Martti was a fundraising and brand building campaign of peace broker organization Crisis Management Initiative (CMI) during the spring 2017. This study aims to produce knowledge of what kind of rhetoric organizations are using in social media and how we can understand it through the theory of dramatism. Organization´s use of social media has not attracted a lot of research attention. Nonprofit organization´s campaign communication and persuasion to donate is new study field and lately it has captured the interest of many different scientific fields. Despite this, studies where nonprofit organizations campaign rhetoric and social media would have been studied together are rare. At the same time nonprofit organizations aim to fundraise more from the private sector and social media as a fundraising tool is very important to them. This qualitative study falls under the tradition of social constructionism. The method for analysis is dramatism that falls under to the tradition of new rhetoric and has been created by a philosopher and literature critic Kenneth Burke in the mid of 20th century. In this way this study combines old analysis method to very new and modern environment, social media. The data for the study are the campaign publications in Facebook from 20th of April to 15th of June 2017.These 48 publications included text, photos, photo album and videos. #Don´t tell Martti campaign had many different motivations: to surprise President Martti Ahtisaari on his birthday, to fundraise money to peace building, to raise CMI´s brand recognition and to create an image of CMI as a trustworthy, but relaxed and humorous nonprofit organization. In the campaign communication the context of social media is strongly present: the language is relaxed, interpersonal, not factual and informative. Building the trust to this not so well-known organization was done by advocates in high positions from different companies. This campaign combined the current moment, friskiness, humour, reliability and it was surprising. Social media has become the place for the organizations to be humorous. Humour is more and more popular in the nonprofit organizations communication as well. This study shows that humour works in fundraising at least when it was also combined with the professional image. Campaign communication in social media is more and more interactive and it is aiming to create content that would get likes, comments and it would be shared forward to get more visibility.
-
(2020)Vuorovaikutus on olennainen osa kampaajan työtä ja kampaajalla käydessään asiakkaat kertovat itsestään, vaikka varsinaisesti ei tarvitsisikaan. Kampaamo on siis kontekstina sellainen, jossa itsestäkertomista tapahtuu. Tutkielmani tavoitteena onkin tarkastella kampaajan ja asiakkaan välistä vuorovaikutusta kampaamossa kampaajan näkökulmasta sekä kampaajien käsityksiä ja kokemuksia itsestäkertomisesta kampaamon vuorovaikutuskontekstissa. Erityisesti olen kiinnostunut kampaajien asiakkaan itsestäkertomiselle antamista merkityksistä. Tutkimusaineisto koostuu yhdeksästä kampaajan teemahaastattelusta. Aineisto analysoitiin laadullisella, teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä ja analyysissä muodostettiin kaksi pääluokkaa: Vuorovaikutus kampaajan ammatissa ja Itsestäkertomisen merkitykset. Kampaajan työ on haastavaa vuorovaikutustyötä, jossa asiakkaan kanssa keskusteleminen on keskeinen osa työtä. Työn sosiaalinen luonne luo myös tarvetta hiljaisuuteen ja rauhoittumiseen. Kampaajan rooli asiakkaalle voi olla muutakin kuin hiustenmuotoilija. Kampaajat pyrkivät auttamaan esimerkiksi kuuntelemalla asiakkaitaan, joilla on tarve puhua. Asiakkaat kertovat itsestään sekä laajasti että syvällisesti ja kampaajat kertovat, ettei ole aihetta, josta he eivät olisi kuulleet. Kampaamokäynti nähdäänkin asiakkaan aikana, jolloin asiakas saa kertoa itsestään tai olla hiljaa, jos haluaa. Varsinkin pitkäaikaisten asiakkaiden ja kampaajan välille voi muodostua kaupallinen ystävyyssuhde. Itsestäkertominen on kampaamossa niin yleistä, että se on jopa sosiaalinen normi. Haastattelut siis tukevat tätä arkihavaintoa. Koska asiakkaat kertovat itsestään paljon, ja oikeastaan mistä tahansa aiheesta, tunteet ovat esillä kampaamossa ja kampaajat tekevät emotionaalista työtä. Kampaaja toimiikin asiakkaan luotettuna, ja itsestäkertominen voidaan nähdä luottamuksen osoituksena.
-
(2020)Tutkielman tavoitteena on selvittää uusien työntekijöiden ja perehdyttäjien käsityksiä ja kokemuksia asiantuntijaorganisaatioon perehdyttämisestä, sekä hiljaisen tiedon välittymisestä perehdyttämisprosessin aikana. Tutkimuksessa hiljainen tieto ymmärretään kokemukseen ja osaamiseen perustuvina tietoina ja taitoina työstä, työyhteisöstä ja organisaatiosta. Perehdyttäminen tässä tutkimuksessa käsittää puolestaan virallisen perehdytysmateriaalin ulkopuolelle jäävän perehdyttämisen työhön, työyhteisöön ja organisaation kulttuuriin. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Millaisia kokemuksia ja käsityksiä uusilla työntekijöillä ja perehdyttäjillä on asiantuntijaorganisaatioon perehdyttämisestä? Ja toisena tutkimuskysymyksenä: Millaisia kokemuksia ja käsityksiä uusilla työntekijöillä ja perehdyttäjillä on hiljaisen tiedon siirtymisestä perehdyttämisprosessin aikana? Laadullinen tutkimus tehtiin suomalaisessa koulutusalan kohdeorganisaatiossa. Tutkimusmenetelmänä oli teemahaastattelu ja tutkimukseen osallistui yhteensä yksitoista haastateltavaa. Kuusi haastateltavista oli aloittanut organisaatiossa enintään kaksi vuotta ennen haastatteluajankohtaa, ja viisi haastateltavaa osallistui perehdyttämiseen osana työtään. Tutkimus oli teoriasidonnainen ja haastattelut analysoitiin teemoittelemalla. Asiantuntijaorganisaatioon perehdyttämistä kuvaavat seuraavat teemat: kontekstisidonnaisuus, sosiaalistuminen, odotusten ja mielikuvien hallinta, tasapainoilu sopeutumisen ja kehittämisen välillä, resurssien luominen ja epävarmuuden sietäminen. Hiljaisen tiedon jakamiseen vaikuttaa tiedon luonne, sen tunnistaminen ja käytössä olevat resurssit. Hiljainen tieto perehdyttämisprosessin aikana välittyy erityisesti ongelmatilanteiden ratkaisemisessa ja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Asiantuntijatyöhön perehdyttäminen ja hiljaisen tiedon siirtyminen ovatkin tutkimuksen tulosten valossa osittain limittäisiä käsitteitä. Tutkimustulokset osoittavat, että perehdyttäminen on moniulotteinen ja vuorovaikutteinen prosessi, jossa uusi työntekijä sopeutuu työyhteisöön ja työyhteisö uuteen työntekijään. Työyhteisön jäsenet ovatkin merkityksellisessä roolissa hiljaisen tiedon välittämisessä ja organisaatioon sosiaalistumisessa. Hiljaisen tiedon välittymiseen organisaatiossa vaikuttavat vuorovaikutuskäytänteet sekä viestintäilmapiiri.
-
(2016)The purpose of the study was to examine the communication of Finnish anti-immigration politicians, especially their representations of immigrants. Previous studies have shown that the self-named "immigration critics" have played an important part in making stigmatizing and derogatory talk about immigrants seem more acceptable. The theoretical framework of this study was built on Smith's (2007a) model of stigma communication. Stigmatizing messages consist of marks to recognize and categorize people, labels to distinguish people as a separate social entity, cues of responsibility to imply blame, and implications of peril linking people to physical or social dangers. The aim of the study was to find out if these contents can be found in anti-immigration discourse. The data were drawn from six blogs written by True Finn candidates who got elected in 2011 Parliamentary election. The data also contains the Sour Election Manifesto (Nuiva vaalimanifesti) signed by them. The main method in analyzing the data was theory-driven qualitative content analysis. Methods of rhetorical discourse analysis were used as a complementary analysis in reviewing the strategies of this communication. The results show that the strongest mark was affixed to the groups that have the lowest positions in the prevailing ethnic hierarchy. Muslims and people of African origin were marked most strongly, but marking was for most part indirect. The marked were labeled as culturally backward and strongly separated from "us". Responsibility was linked with the immigration itself: it was implied that the labeled people had only left their country in search of an easy life. Prejudice was claimed to be caused by the immigrants' own actions. Presenting the immigrants as both physical and moral threat to the Finnish community was the most dominant stigma message and it was used to justify stigmatization. Immigrants were presented as a homogeneous mass (part of label), but there were also claims that they should be seen and judged only as individuals. This color-blindness makes it possible for the stigmatizers to never actually face their victims, because they are not seen as members of a stigmatized group on an interpersonal level. It is also very hard for the stigmatized to change the stigma in these circumstances. The model of stigma communication proved out to be an effective tool for qualitative interpretation in this context. Further study should investigate the receiving end of these stigma messages, in this case it could mean studying the comments or the readers of political anti-immigration blogs.
-
(2020)Suomessa dialogista ja dialogisuudesta puhutaan yhteiskunnan ja työelämän konteksteissa nykyisin yhä enemmän. Dialogi liitetään muun muassa työelämän muutoksiin, kehittämiseen ja johtamiseen. Suomalaista lastensuojelua kehitetään parhaillaan systeemisen lastensuojelun toimintamallin mukaisesti. Systeemisessä lastensuojelun toimintamallissa hyödynnetään systeemisiä, perheterapeuttisia ja dialogisia työtapoja sekä narratiivisen ja ratkaisukeskeisen terapian oppeja. Dialogi ja sen toteutumisen edellytykset ovat keskeisellä sijalla lastensuojelutyössä. Asiakastyötä tekevien työntekijöiden odotetaan toimivan dialogisesti suhteessa asiakkaisiinsa, mikä edellyttää dialogisuutta lastensuojeluorganisaation johtamiselta ja rakenteelta. Tässä puheviestinnän pro gradu -tutkielmassa tutkitaan sitä, minkälaisia käsityksiä ja kokemuksia lastensuojelun henkilöstöllä on johtamisesta, sosiaalisesta tuesta ja vuorovaikutuksesta, työyhteisöjen ilmapiiristä sekä työn kehittämisestä ja systeemisestä lastensuojelun toimintamallista. Tutkimuksen aineisto koostuu SoteDialogit-hankkeen (2019-2021) lastensuojelun työpaikoille ja organisaatioille suunnatun työhyvinvointikyselyn avovastauksista (N=199). Hankkeeseen osallistuvat organisaatiot ovat kunnallisia ja yksityisiä lastensuojelun palveluja tuottavia organisaatioita useasta eri maakunnasta. Työhyvinvointikyselyn suurimmat vastaajaryhmät ovat ammattinimikkeiltään sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja ja ohjaaja. Tutkimuksessa tarkastellaan lastensuojeluorganisaatioiden henkilöstön lausumia dialogisen työtavan toteutumisen näkökulmasta ja tehdään tulkintoja siitä, mitä asioiden tila merkitsee lastensuojelun henkilöstölle. Tässä tutkimuksessa nimettiin kirjallisuuteen perustuen dialogisen työtavan toteutumisen edellytyksiksi 1) dialoginen johtaminen, 2) sosiaalinen tuki, 3) tasavertainen vuorovaikutus ja osallistava viestintä, 4) avoimen, luottamuksellisen ja turvallisen ilmapiirin rakentaminen sekä 5) ongelmien huomaaminen ja varhainen puuttuminen niihin. Tutkimuksen analyysimenetelmä on laadullinen sisällönanalyysi, jossa teemoittelu yhdistetään teoriaohjaavaan sisällönanalyysiin. Teoriaohjaavuus toteutui siten, että lastensuojeluorganisaatioiden henkilöstön kokemuksia ja käsityksiä peilattiin dialogisen työtavan toteutumisen edellytyksiin. Lastensuojelun henkilöstön työhyvinvointikyselyn vastauksissa keskeisiä teemoja ovat johtamistapa, arvostus, luottamus ja ilmapiiri, henkilöstön kuuleminen ja osallisuus, johdon ja esimiesten läsnäolo ja tuki, työkavereiden tuki, jälkipuinti ja työnohjaus, asiakas- ja työmäärät sekä henkilöstö- ja aikaresurssit. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lastensuojeluorganisaatioiden johtajien ja esimiesten dialogisen johtamisen taitoja pitäisi vahvistaa siten, että osallistava viestintä, sosiaalisen tuen tarjoaminen sekä ongelmien varhainen huomaaminen ja niiden ratkaiseminen mahdollistuisivat organisaatioissa. Tasavertaisen vuorovaikutuksen ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentuminen edellyttäisi johdolta ja esimiehiltä aitoa arvostuksen osoittamista ja henkilöstön kuuntelemista. Johdon ja esimiesten pitäisi osallistaa henkilöstöä ja ennakoida muutoksia niin, että henkilöstölle tarjotaan vaikutusmahdollisuuksia jo ennen muutosten toimeenpanoa tai kehittämistyön aloittamista. Tämä tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että lastensuojelun organisaatioissa pitäisi turvata henkilöstöresurssit sekä rajata asiakas- ja työmäärää niin, että lastensuojelutyöntekijöiden olisi mahdollista toimia dialogisen työtavan ja lastensuojelun systeemisen toimintamallin mukaisesti. Olisi tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että myös organisaatioiden rakenteet olisivat dialogisia, mikä mahdollistaisi dialogisen kohtaamisen ja vuorovaikutuksen organisaation eri tasoilla toimivien henkilöiden välillä sekä asiakastyön ja verkostotyön rajapinnoilla.
-
(2015)Objectives. Communication is a basic human activity, and one that is also crucial for business. For those communicating with international audiences, lack of knowledge regarding how people communicate across cultures might create misunderstandings and in the worst case, conflicts. The research purpose of this thesis was to identify cultural discourses about nature and the environment that would illustrate deeply held values and beliefs about nature. The theoretical approach utilised in the thesis was Cultural Discourse Theory. This approach originates from the Ethnography of Communication tradition and contemplates not only the linguistic aspects of discourse, but also the context in which discourse is produced, utilised and maintained. Previous research has shown that communication is cultural and that both culture and communication can influence the way nature is constructed. The research question is aimed to identify beliefs and values about nature, personhood, and relationships hold by seven Finnish professionals of the environment working in the forest company UPM. Methods. The research material was collected through seven semi-structured interviews conducted in Finnish language and translated to English. The interviews were recorded digitally and lasted approximately one hour. To ensure confidentiality, the participants were given aliases and their real names were not disclosed publicly. The research participants reviewed the excerpts of text in the original language (vernacular Finnish) and also reviewed the translations to English language. The material was displayed in both Finnish and English language and analysed applying the Cultural Discourse Analysis (CuDA) method. The CuDa method proposed five analytical tools through which the research data could be analysed: dwelling, relations, feelings, action and identity. In this thesis the data was examined in light of the tools or themes of dwelling, relations, identity, and in some cases that of action. Results and conclusions. The research results indicate that three main discourses are present in the discourse of environmental professionals about nature. For the participants nature was a place to relax and calm down, to be with themselves and to maintain a sense of continuity. The values related to these discourses were peace, privacy, autonomy, identity, spirituality, and continuity as a way to preserve what is valued. The main value hold by the participants is that of continuation or sustainability. Further research could build upon the notion of sustainability as a cultural discourse. Research related to other business areas could be useful to understand how a deeply held value about nature like sustainability is common across businesses/industries.
-
(2013)The aim of this research is to study the Finnish concept of esiintyminen (appearance, presenting, performance; in Speech Communication: public speaking) in the field of Speech Communication in Finland.The subjects of experiment are the concept of esiintyminen in the literature of Speech Communication and Performance Studies (the concept of performance), and the conceptions of Finnish presentation skills educators. The purpose of this study is to expose the perspectives form which esiintyminen is presented and understood in the discipline and the field of Speech Communication, and to bring forward new aspects for the theoretical examination of esiintyminen. In the Finnish research of Speech Communication esiintyminen has not been studied from a conceptual point of view before. Methodologically the study consists of a literature review and phenomenographic interviews. In the literature review the Finnish research literature on esiintyminen in the discipline of Speech Communication and the literature of Performance Studies were examined. For the empirical data, seven Finnish presentation skills educations from the field of communication were interviewed in 2012. The empirical data was analysed phenomenographically. Based on the literature review esiintyminen is defined and explored as public speaking in the Finnish literature of Speech Communication. The concept can still be explored from a broader perspective from the standpoint of Performance Studies literature. In Performance Studies esiintyminen (performance, performing) is defined for instance as a way to explore all human behavior. The phenomenographic out come space consists of three main categories: the actualization of esiintyminen, the normative nature of esiintyminen and the indefinable nature of esiintyminen. Among the interviewees Esiintyminen was seen as a part of everyday life instead of actualising only in public speaking situations. Some normative characters were related to esiintyminen, such as the quality of esiintyminen and evaluation. Esiintyminen was considered hard to define, and the interviewees emphasized their subjective points of view while defining esiintyminen. As a conclusion this study presents that a broader and a narrower view of esiintyminen can be distinguished in the field of Speech Communication in Finland. This study suggests the normative nature of communication as one possible way to define the actualization of esiintyminen from a broader perspective.
-
(2017)Aikaisempien tutkimusten mukaan lasten vertaissuhdekokemuksilla on vaikutusta heidän psykososiaaliseen hyvinvointiin kauaskantoisesti. Tutkielman tavoitteena oli kartoittaa niitä merkityksiä, joita esikoululaiset itse antavat vertaissuhteille päiväkodissa, lisäksi haluttiin selvittää, millaisia diskursiivisia selontekoja esikoululaisen haastattelussa on tunnistettavissa. Tavoitteena oli tuoda esiin aiemmin tutkimatonta lapsinäkökulmaista diskurssianalyyttistä tutkimusta puheviestinnän tieteenalalle. Tutkielmaan haastateltiin 20 esikoululaista päiväkodissa. Pääanalyysimenetelmänä käytettiin diskurssianalyysiä ja merkitysten tunnistamiseen käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä oli sosiaalinen konstruktionismi. Analyysissä esikoululaisten vertaissuhteissa toimimista jäsentävät merkitykset, liittyminen, oleminen ja säätely, jaettiin kolmeen merkityksenantopariin: Osallistuminen–ulkopuolisuus tarkasteli vertaissuhteisiin liittymistä, sitoutuminen–vetäytyminen kuvasi vertaissuhteissa olemisen intensiteettiä ja institutionaalisuus–itsesäätely tarkasteli vertaissuhteiden leikkitoiminnassa tapahtuvaa säätelyä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että esikoululaiset arvostavat vertaissuhteissa eniten leikkitoiminnan rakentumiseen ja jatkuvuuteen liittyvää ymmärrystä osana joustavia leikkitaitoja. Tilallisuudella on merkitystä vertaissuhteisiin liittymisessä ja niiden toimintaan sitoutumisessa. Liittymisen ja olemisen säätelyllä jäsennetään vertaissuhteissa toimijuutta, suojelua ja kontrollia. Tutkimukset osoittavat, että esikoululaisen haastattelussa vallitsee kaksi jännitteistä diskursiivista selontekoa, välttely ja asiantuntijuus, jotka haastatteluvuorovaikutuksessa rakentavat esikoululaisen tutkimustietoa peitellen, sulkien ja aukaisten. Haastattelussa käydään myös jatkuvaa eettistä neuvottelua vuorovaikutukseen suostumisesta haastattelun konventioissa. Tuloksia voidaan hyödyntää esiopetusryhmien leikkitoiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen sekä lasten tiedon tuottamisen ja kohtaamisen konteksteihin. Tuloksia sovellettaessa on huomioitava esitettyjen tutkimustulosten jaettu yhteinen tulkinta sosiaalisessa todellisuudessa. Jatkotutkimuksiin ehdotetaan tutkimusaiheiden eriyttämistä toisistaan.
-
(2017)Voimakas sosiaalinen ahdistus rajoittaa merkittävästi ihmisen elämää ja estää häntä toteuttamasta henkilökohtaisia tavoitteitaan, osallistumasta häntä ympäröivien yhteisöjen toimintaan, sekä tyydyttämästä näihin liittyviä perustavanlaatuisia inhimillisiä tarpeita. Voimakkaan sosiaalisen ahdistuksen aiemmin luultua laajempi esiintyvyys ja sen elämää rajoittavien vaikutuksien tiedostaminen on moninkertaistanut aiheen tutkimuksen 1990 – luvun puolivälin jälkeen. Vielä 2010 – luvun alkuvuosina sosiaalisen ahdistuksen tutkimus oli yksinomaan intrapersonaalista, sosiaalisesti ahdistuneeseen henkilöön kohdistunutta. Sosiaalinen ahdistus on kuitenkin perustavanlaatuisella tavalla interpersonaalinen ilmiö. Aiheen tarkastelun rajoittuneisuus on näkynyt käytännössä muun muassa siinä, että terapeuttiset interventiot eivät ole pystyneet auttamaan lähes puolta avuntarvitsijoista. Ilmiön tuominen interpersonaaliseen tarkasteluun avaa uusia näkökulmia, jotka aiempi tarkastelukehys on jättänyt pitkälti huomiotta. Interpersonaalisessa vuorovaikutuksessa ilmenevät ja siinä rakentuvat merkitykset valaisevat sitä kaikenkattavaa ja kokonaisvaltaista vaikutusta, joka voimakkaalla sosiaalisella ahdistuksella voi ihmisen elämään olla. Tutkielman empiirinen osuus on toteutettu tulkinnallisen fenomenologisen analyysin avulla. Tutkimustehtävää ohjaa sosiaalisen ahdistuksen interpersonaalinen näkökulma. Tutkimuksen aineistona toimii viisi nuorta aikuista, jotka ovat kokeneet sosiaalisen ahdistuksen rajoittaneen merkittävällä tavalla elämäänsä. Tutkimuksen etenemistä ohjasi kiinnostus siihen, millä tavoin muut ihmiset vaikuttavat sosiaalisen ahdistuksen kokemukseen. Aineisto kerättiin fenomenologisen metodin ohjaamin haastatteluin. Haastatteluissa kysyttiin vuorovaikutustilanteista sekä ahdistusta aiheuttavien, että ahdistusta aiheuttamattomien ihmisten kanssa. Näin pyrittiin tavoittamaan kokonaisvaltainen ymmärrys vuorovaikutuksesta tutkittavien kokemuksellisissa maailmasuhteissa. Tutkimus nostaa esiin hienovaraisia merkityksiä, joita tutkittavien maailmasuhteissa ilmenee. Tutkittavien kokema sosiaaliseen ahdistukseen kytkeytyvä uhka näyttäytyy minuutena tai minäkokemuksena, joka merkittävästi eroaa heidän toivotusta minästään. Sosiaalista ahdistusta aiheuttava minuus tai minäkokemus rakentuu vuorovaikutteisina viestintätekoina yhdessä tiettyjen muiden ihmisten kanssa. Uhkakokemukseen kytkeytyvän minuuden sisältö rakentuu vertailu-ulottuvuuden kontekstissa. Tuo konteksti aktivoituu vuorovaikutuksessa sellaisten ihmisten kanssa, jotka ilmentävät tutkittavien toivottua minää tai jotka tutkittavat näkevät kykenevinä näyttämään tutkittavien todellisen minän ja toivotun minän välisen eron. Tutkittavien viestinnällisten selviytymiskeinojen pyrkimyksenä on välttää todellisen minän ja toivotun minän välisen eron ilmentyminen. Vastaavasti sosiaalista ahdistusta ei ilmene, jos vertailu-ulottuvuus ei aktivoidu tai jos sen kontekstissa todellisen ja toivotun minän välillä ei ilmene eroa.
-
(2019)When international students from mainland China go abroad and start their new life in Finland, they have the choice of using social media platforms such as Facebook and Twitter which have been blocked by mainland China for many years. Additionally, they may keep using platforms that of their native language, like WeChat and Sina Weibo. The current research studies Chinese international students’ perception of their cultural adaptation to Finnish society, with a particular focus on the role of social media usage during their process of adaptation. This study also aims to give attention to intercultural adaptation in the Finnish context. The study conducts a semi-structured interview among eight Chinese mainland students who study in Finland. Interviews are audio-recorded. All data collected are transcribed in Chinese and then translated into English. The qualitative research of content analysis is employed in this study for analysing the research data. The analysis indicates that most Chinese students have positive feelings about Finland. However, the ties between Chinese students and Finnish natives are weak due to various reasons including languages, cultural differences and personalities. These findings further state that the social media usage patterns and preferences of Chinese students are different depending on their length of stay in Finland and the gratification of social media. The analysis demonstrates that the majority of Chinese students prefer to use social media platforms that of their native language, other than Facebook and Twitter. The analysis also highlights different perceptions of cultural adaptation from Chinese students, which reveals that each respondent has his/her way of adapting to Finland.
-
(2017)Tämän tutkielman tavoitteena oli analysoida ideologista retoriikkaa Yleisradion (Ylen) vuoden 2015 vaalitenteistä. Analysoitavaksi valittiin kahden eri puolueen, Perussuomalaiset ja Vihreät, kansanedustajaehdokkaiden vaalitentit Pirkanmaalta. Analysoituja vaalitenttejä oli yhteensä 35 kappaletta. Poliittisessa haastattelupuheessa ilmentyvää ideologista retoriikkaa tutkittiin retorisen analyysin avulla. Vaalitenttien ideologinen retoriikka on kiinnostava puheviestinnän tutkimuksen kohde, sillä Ylen vaalitentti on uudenlainen poliittisen haastattelun muoto ja esimerkki nykypolitiikan medioitumisesta. Medioitumisella tarkoitetaan mediajulkisuuden vallan lisääntymistä politiikassa (Herkman, 2011). Vaalitentit olivat osa Ylen vaalikonetta, eli haastattelut liitettiin jokaisen ehdokkaan vaalikonevastausten yhteyteen. Vaalikoneita puolestaan on viime vuosina kritisoitu liiallisesta ehdokaskeskeisyydestä eli siitä, että ehdokkaiden puoluetaustat eivät ole vaaleissa esillä yhtä vahvasti kuin aiemmin (Haukio \& Suojanen, 2004; Mickelsson, 2015). Tutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena oli löytää haastattelupuheen retoriikasta ideologisia ilmentymiä ideologisen retoriikan teoriataustan avulla. Samalla vaalitenttejä peilattiin aikaisempaan tutkimukseen poliittisista haastatteluista. Ideologiseksi retoriikaksi huomioitiin ehdokkaiden taustoja, poliittisia kannanottoja, motiiveja ja arvomaailmoja koskeva haastattelupuhe sekä ideografit. McGeen (1980) mukaan ideografit toimivat linkkeinä retoriikan ja ideologioiden välillä. Ideografeina pidetään esimerkiksi sanoja ''demokratia'' ja ''tasa-arvo'', joita toistellaan poliittisessa retoriikassa usein itsestäänselvyyksinä. Lopuksi vaalitenteistä löydettyjä ideografeja etsittiin ehdokkaiden edustamien puolueiden puolueohjelmista ja tarkasteltiin, onko ideografien ympärille rakentuvassa retoriikassa yhtymäkohtia haastattelupuheen kanssa. Ideologiseksi retoriikaksi tulkittavaa aineistoa löytyi vaalitenttien haastattelupuheesta runsaasti. Sekä toimittajan esittämät kysymykset että ehdokkaan vastaukset sisälsivät ideologista retoriikkaa, mutta tutkimus keskittyi ehdokkaiden ideologisiin taustoihin. Poliittisille haastatteluille tyypillisiä piirteitä vaalitenteissä olivat erityisesti toimittajan tekemät ennakko-oletukset (Fairclough, 1992, 1997; Chilton, 2004), jotka sisälsivät viittauksia ja oletuksia poliitikon taustoihin liittyen. Toimittajat ehdottivat ehdokkaille identifikaatioita (Burke, 1969) eli samastumista johonkin tiettyyn ryhmään kuuluvaksi, jonka ehdokas vastauksessaan joko hyväksyi tai kiisti. Vihreille ehdokkaille esitettiin kaksi kertaa enemmän identifikaatioehdotuksia ammattia ja työelämää, sekä henkilökohtaista elämää koskien. Poliittisille haastatteluille tyypillinen piirre, politiikkojen voimakas haastaminen (Fairclough, 1992, 1997; Isotalus, 2011) näkyi toimittajien esittämissä kysymyksissä. Vaalitenttien erityisyys omana poliittisen haastattelun alagenrenä eli lajityylinä vahvistui, kun oli nähtävissä etteivät kaikki poliittisille haastatteluille tyypilliset piirteet toteudu. Haastattelut etenivät pääasiassa nopealla tahdilla, ja esimerkiksi päällekkäin puhumista, joka on yksi vallankäytön muoto poliittisissa haastatteluissa (Chilton, 2004), ei tapahtunut. Ehdokkaiden poliittisissa kannanotoissa löytyi sekä eroavaisuuksia että samankaltaisuuksia. Molempien puolueiden ehdokkaat pitivät Suomea koskevina turvallisuusuhkina taloudellista tilannetta, työttömyyttä ja Venäjää. Vihreät ottivat uhkana esiin myös ilmastonmuutoksen. Molemmissa puolueissa alueellista kehittämistä pidettiin erittäin tärkeänä, mutta näkemyseroja löytyi kehittämiskohteiden tärkeysjärjestyksestä. Eettisissä kannanotoissa näkyi puoluekohtaisia eroja. Vihreät kannattivat esimerkiksi selvemmin delfinaariotoiminnan lakkauttamista ja perussuomalaiset suhtautuivat kerjäämiseen jyrkemmin. Molempien puolueiden ehdokkaat olivat yhtä mieltä kuitenkin siitä, että yhteiskunnan on otettava vastuu elintapa- ja elintasosairauksista. Ideografeista käytetyimmät olivat ''byrokratia'', ''tasa-arvo'' ja ''yhdenvertaisuus''. ''Byrokratia'' ja ''tasa-arvo'' olivat esillä vain perussuomalaisten vaalitenteissä. ''Byrokratian'' esiin nostivat pääasiassa ehdokkaat ja ''tasa-arvon'' puolestaan toimittajat. ''Yhdenvertaisuus'' esiintyi vain vihreiden ehdokkaiden vaalitenteissä. Nämä käytetyimmät ideografit olivat vahvasti nähtävissä myös puolueohjelmissa. Haastattelupuheesta löydetyt ideografit saivat puolueohjelmissa kuitenkin huomattavasti enemmän merkityksiä. Retorinen analyysi soveltui hyvin aineiston monipuoliseen käsittelyyn ja vaalitenttien ideologisen retoriikan tarkasteluun. Esimerkiksi ideografien tutkimusta olisi kuitenkin kiinnostavaa jatkaa laajemmalla aineistolla ja rajattuna vain tiettyihin ideografeihin.
-
(2013)Purposes of the study The purpose of this study is to understand phenomenologically the experience of the communication anxiety among university students during speech communication special course. In addition, the purpose of the study is to discuss how the speech communication teachers can deal with the communication anxiety of the students. Anxiety among university students has been noted as a problem for their studies and future career. Within the branch of communication studies the communication anxiety has been conceptualized in many ways, and it's been highly noted field of study for decades. The aim of this study is to understand the communication anxiety as an experience: How is the experience formed, and how does it change during special course? In addition, this thesis views how speech communication teachers understand students experience of communication anxiety when trying to influence the experience pedagogically. Method For the purposes of this study six university students and four university teachers were interviewed. All interviewees participated a special course as a student or a teacher. In addition, 21 learning assignments written by students at the end of the special course were analyzed. The thesis pursues a phenomenological research approach. The data collected were analyzed by phenomenological method. Results and conclusions The experience of anxiety narrated by students was considered to be an experience of being an outsider. The experience lived changed during the special course. The certain communication situations that earlier had aroused anxiety, were considered not to isolate the student from the others any more. The results indicated that the teacher of the special course cannot understand the experience of anxiety lived by the student. However, via the communication of the student group and by his/her own teacher role, the teacher is able to influence the experience. Both the students and the teacher are able to build an approval of the experience of communication anxiety within the special course. The experience of communication anxiety lived in a special course is a layered phenomenon related to peer support, self-approval and pedagogical decision making.
Now showing items 1-20 of 54