Browsing by study line "Nordiska språk"
Now showing items 1-20 of 92
-
(2022)Avhandlingens fokus ligger på hur interaktion skapas mellan verket och läsaren i den multimodala bilderboken Boken som inte ville bli läst (2020). Verket handlar om en vuxen och ett barn som försöker läsa en bok som gör allt den kan för att inte bli läst. Materialet är till sin natur multimodalt, vilket innebär att flera modaliteter utöver skrift används, exempelvis bild, färg och typsnitt (Björkvall 2009:13). Modaliteterna inverkar på hur läsaren närmar sig materialet, och i detta material används de också för att aktivera läsaren medan hen läser. Analysen sker genom ett socialsemiotiskt ramverk utarbetat främst av Halliday och Kress & van Leeuwen (2006). Syftet med studien är att undersöka vilka resurser som används i interaktionsskapande syfte, samt hurdana interaktiva handlingar som skapas med hjälp av multimodalitet. Verket är tydligt skapat för en högläsningssituation. Analysen visar att de olika modaliteterna samverkar och lockar läsaren till att utföra både fysiska och språkliga handlingar. Detta sker bland annat genom beskrivningar av hur boken förvandlas till något, såsom att boken blir till en ratt. Det förekommer både obligatoriska och frivilliga handlingar som läsaren bör utföra. Skrift, språkhandlingar och illustrationer påverkar hur läsaren tar del av innehållet och förstärker ofta varandra. Också kompositionella val och innehållets utformning påverkar den läsarhandling som skapas, såsom att fylla i egna ord på ett uppslag där det finns luckor i skriften. Av språkhandlingarna förekommer uppmaningar eller instruktioner till läsaren ofta dolda i form av påståenden eller frågor. På grund av detta har läsaren en speciellt stor roll i läsningen, eftersom hen både direkt och indirekt deltar i att skapa handlingen i verket. Interaktion skapas genom språkhandlingar, typsnitt och placering. Bilderboken fungerar därmed som en interaktiv helhet som tar med sig läsaren och lyssnaren på ett äventyr som de själva får delta i och påverka.
-
(2022)Tutkielman tavoitteena on analysoida, minkälaista kieltä kaksi ruotsalaista aktivistia käyttävät sosiaalisen median palvelu Instagramissa. Sosiaalista mediaa on tutkittu melko paljon, mutta koska suuri osa analyyseistä käsittelee naispuolisia käyttäjiä, halusin perehtyä erityisesti miesten kirjoittamiin teksteihin. Aktivistit, joiden kuvatekstejä analysoitiin, kirjoittavat pitkälti samankaltaisista aiheista. Tutkimus toteutettiin sisällöllisenä analyysina, tarkemmin tyyli- ja diskurssianalyysina. Analyysiin valittiin yhteensä kahdeksan tekstiä. Tekstien valinta perustui siihen, että niiden sisältö ei saisi olla liian arkista ja niissä täytyisi kuulua kirjoittajan oma ääni. Toisin sanoen sellaiset tekstit, joiden sisältö kuvasi henkilön arkea tai jotka sisälsivät paljon sitaatteja tai muita lainauksia, jätettiin kokonaan pois. Tekstit on julkaistu loppuvuodesta 2020 tai alkuvuodesta 2021. Analyysin tuloksena aktivistien tekstit eroavat tyyliltään toisistaan, vaikka niissä käsitelläänkin samankaltaisia teemoja, kuten machokulttuuri, psyykkinen pahoinvointi ja rasismi. Tekstit ovat kantaaottavia, ja yhteisenä piirteenä niissä on omakohtaisten kokemusten jakaminen. Toisen kirjoittajan tekstit ovat helppolukuisempia ja muodoltaan tyylitellympiä, kun taas toisen tekstit ovat pitempiä ja niiden tyyli on yleisesti arkisempaa. Aktivistit nostavat esille feministisen miesnäkökulman yhteiskunnallisiin aiheisiin. Diskurssianalyysissa nousee kuitenkin myös esille joitakin ristiriitoja, joita teksteistä löytyy. Myös kaikki se, joka teksteissä jätetään aiheista mainitsematta, voidaan lukea osaksi diskurssia.
-
(2022)Tämän tutkielman tarkoituksena on vertailla adjektiivien käyttöä ruotsinkielisissä LinkedIn-profiiliteksteissä. Tarkastelun kohteena on selvittää itsensä markkinoinnin keinoja semanttisen kategorisoinnin avulla, jakaa adjektiivit rakenteen perusteella sekä jaotella adjektiivit kestoa kuvaaviin ryhmiin. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisin sekä kvantitatiivisin menetelmin keräämällä materiaalia yhteensä 84: stä LinkedIn-profiilitekstistä tammikuussa 2022. Lähtökohtana on sosiaalisen median palvelu LinkedIniin siirtynyt asiantuntijuus, jota on vauhdittanut etenkin koronaviruspandemia vuodesta 2020 alkaen. Tutkimuksen kohteena on vertailla LinkedIniin ilmoitettujen ammattien välisiä eroja käyttää adjektiiveja. Aineisto on jaettu neljään eri hakusanaan perustuvaan osuuteen: markkinoija, viestintä, pedagogi ja opettaja. Aineiston analyysi osoittaa, että itsensä markkinoinnissa painottuvat eniten kovat adjektiivit, jotka kuvaavat yleisesti ottaen työelämässä hyödyksi koettuja adjektiiveja. Kovia adjektiiveja löytyy koko aineistosta yhteensä 80 kappaletta. Aineisto sisältää yhteensä 145 adjektiivia, joista 70 on erilaisia ja näistä käytetyin adjektiivi on kreativ (luova). Aineistossa esiintyvät adjektiivit ovat rakenteeltaan suurin osa perusmuotoisia adjektiiveja tai adjektiivijohdoksia. Lisäksi aineistosta käy ilmi, että useimmat adjektiivit kuvaavat ominaisuuksia, joita voidaan pitää ajallisesti suhteellisen pysyvinä ominaisuuksina. Kategorisoinnin avulla löytyneet semanttiset erot kuvastavat eri alojen itsensä markkinoinnissa korostuvia luonnetta ja eroja.
-
(2024)Etelä-Karjalasta ja Kymenlaaksosta koostuva Kaakkois-Suomi eroaa kielitilanteelta suuresta osasta Suomen alueita. Alueen kielitilannetta kuvaa se, että vieraita kieliä ensikielenään puhuvien henkilöiden osuus on pienempi kuin heidän osuutensa koko Suomen väestöstä. Kuitenkin venäjää ensikielenään puhuvien osuus on Kaakkois-Suomessa maan keskiarvoa suurempi. Tutkielmani tarkoituksena on kartoittaa, millaisia kokemuksia Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa ruotsia toisena kotimaisena kielenä opettavilla opettajilla on monikielisten lukiolaisten ja yläkoululaisten opettamisesta. Lisäksi tarkoituksena on selvittää hyödyntävätkö opettajat monikielisyyttä joillakin tavoin opetuksessaan. Tutkimuksen aineisto on kerätty loppuvuoden 2023 ja alkuvuoden 2024 aikana Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson lukioihin lähetetyn sähköisen kyselylomakkeen avulla. Lomake koostuu yhteensä 16 kysymyksestä, joista 4 on taustakysymyksiä ja 12 käsittelee monikielisyyttä ruotsinopetuksessa. Suurin osa kysymyksistä on avoimia kysymyksiä. Yhteensä kyselyyn vastasi 21 opettajaa, joista 14 työskentelee Kymenlaaksossa ja 7 Etelä-Karjalassa. Tutkimusaineistosta selviää, että suurin osa vastaajista selvittää erilaisten apuvälineiden avulla mitä kieliä heidän oppilaansa/opiskelijansa osaavat. Pieni osa ei kuitenkaan asiaa tietoisesti selvitä. Lisäksi tutkimus osoittaa, että suurin osa kyselyyn vastanneista opettajista hyödyntää monikielisyyttä ruotsinopetuksessa. Monikielisyyttä hyödynnetään mm. vertailemalla ruotsia muihin kieliin sekä kannustamalla oppilaita/opiskelijoita hakemaan tietoa kaikilla heidän osaamillaan kielillä. Enemmistö vastaajista hyödyntää myös oppilaiden ja opiskelijoiden monikielisiä taustoja opetuksen tukena, esimerkiksi kulttuuritietoutta opettaessaan. Kaikki eivät monikielisiä taustoja kuitenkaan hyödynnä. Haasteina mainitaan esimerkiksi se, ettei opettaja osaa monikielisten oppilaiden ensikieliä. Lisäksi tutkimus osoittaa, että monikielisten oppilaiden/opiskelijoiden opettaminen nähdään jonkin verran haastavampana kuin kotimaisia kieliä ensikielenään puhuvien. Monikielisillä oppilailla/opiskelijoilla esiintyy vastaajien mukaan enemmän haasteita ruotsinopiskelun eri osa-alueilla kuin kotimaisia kieliä ensikielenään puhuvilla. Haasteita esiintyy etenkin kieliopissa. Lisäksi monilla puutteellinen suomen kielen taito vaikeuttaa opetuksen seuraamista. Toisaalta esimerkiksi sanaston opettaminen monikielisille on monen vastaajan mielestä helpompaa kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuville, sillä usein monikieliset oppilaat/opiskelijat hyötyvät sanaston oppimisessa monikielisestä kompetenssistaan.
-
(2024)Denna avhandling handlar om hur svensklärare inom den grundläggande utbildningen uppfattar skillnaderna mellan lärokurserna A- och B1-svenska samt vad som är kännetecknande för lärokurserna. Avhandlingens syfte är att utreda vilka skillnader mellan lärokurserna A- och B1- svenska som kommer fram i lärarnas intervjusvar och analysera dessa skillnader. Svenskundervisning i Finland, definitioner av svenska som andraspråk och främmandespråk, läroplaner (GLGU 2014; GLP 2019) och varför lärare kan ses som språkutbildningspolitiska aktörer fungerar som utgångspunkter för avhandlingen. Materialet består av åtta intervjuer med svensklärare i finskspråkiga grundskolor (91 sidor totalt, transkriberat material) som samlats in i samband med ett aktuellt forskningsprojekt om modersmålsinriktad svenska i finska skolor. Jag använder olika kategorier i analysen och jag har skapat dessa kategorier genom en induktiv analysprocess som presenteras i Mayring (2014). De tre övergripande kategorier som används i analysen är följande: ”Helhetsbild av A- och B1-lärokurserna”, ”Språkkunskaper i elevgruppen” och ”Undervisningspraxis”. Analysen visar att elever och föräldrar generellt har en bättre inställning till svenskämnet och språkkunskaperna är bättre i A-svenskan jämfört med B1-svenskan, och elever som studerar A-svenska får också mer undervisning i A-svenskan eftersom antalet undervisningstimmar är högre. Oberoende av lärokursen rapporterar lärarna att eleverna har negativa attityder till svenskämnet, men de mer positiva aspekterna av att undervisa svenska verkar förekomma tydligare i A-svenskans intervjusvar. En lärare anser att det är lätt att hitta undervisningsmaterial i B1-svenskan medan en lärare som undervisar A-svenska tycker att det är utmanande, och enligt en lärare är det utmanande att få elever att lära sig ordförrådet i B1-svenskan. Det är inte möjligt att hitta skillnader mellan lärokurserna när det gäller tal- och skrivförmåga eftersom vissa lärare, oberoende av vilka lärokurser de undervisar, nämner skrivförmågan och vissa talförmågan som en starkare delfärdighet. Frågan om undervisningsmaterialet uppvisar inte heller skillnader mellan lärokurserna eftersom användning av läroboken är centralt i undervisningen men annat material används också på båda lärokurserna. Vad ”annat material” betyder beror på läraren. Kunskapsskillnaderna är också relativt stora inom båda lärokurserna enligt lärarna, men detta beskriver inte nödvändigtvis faktiska kunskapsskillnader mellan lärokurserna. När det gäller grammatikundervisningen anser lärare som undervisar A-svenska att grammatiken inte behöver betonas i undervisningen, medan lärare i B1-svenska verkar tänka nästan tvärtom. En lärare säger till och med att det är grammatikundervisningen som skiljer de två lärokurserna från varandra eftersom grammatiken inte behöver betonas på samma sätt i A-svenskan som i B1-svenskan.
-
(2021)Diskrimineringsombudsmannen har gjort en undersökning år 2020 som visar att rasism och diskriminering är anmärkningsvärt vanligt inom utbildning i Finland. I denna avhandling vill jag ta reda på hur inkluderande finländska läroplansgrunder och läromedel är med tanke på olika etniciteter. Analysen består av två delar. Den första är en diskursanalys om hurdan bild som skapas av flerspråkiga elever och vilka benämningar som används om dem i Utbildningsstyrelsens läroplansgrunder 2004 och 2014. Den andra delen är en multimodal analys av två läroböcker för årskurs 7–9 inom ämnet svenska och litteratur. Syftet är att studera hur stor andelen av bilder med enbart vita människor är i böckerna. Avhandlingen inleds med ett bakgrundskapitel där jag behandlar läroplansgrunderna och deras värdegrund, samt undervisning i svenska som modersmål och litteratur (SVL) och undervisning svenska som andraspråk och litteratur (S2). Därefter presenteras tidigare forskning om läroplansgrunder (Breilin 2016; Selander 2006), S2-böcker (Hägglund 2018) och övriga läroböcker (Mikander 2016; Siljala 2008). Inom avhandlingens teoretiska referensram behandlas begreppen rasism (Hall 1997; Memmi 1999; Said 1995), etnocentrism (Elmeroth 2008; Lasonen m.fl. 2009) och interkulturalitet (Lorentz 2013). Utöver referensramen presenteras även diskursanalys som metod (Bolander & Fejes 2019; Lind Palicki 2015) tillsammans med textanalys av värdeord (Hellspong & Ledin 1997) i läroplansgrunderna och en främst kvantitativ men även kvalitativ multimodal analys som metod med läroböckerna. Analysens resultat visar att det har skett positiva ändringar mellan LP2004 och LP2014. Bland annat har den exkluderande benämningen ”invandrarelev” slopats och i stället används benämningen ”flerspråkiga elever i LP 2014. Fortsättningsvis bidrar ändå båda läroplansgrunderna till rasistiska strukturer inom skolvärlden då de bl.a. skapar en bild av att flerspråkiga elever behöver utvecklas från sitt nuvarande motsatta tillstånd till att bli ”balanserade och aktiva”. Liknande ändringar går att se i de analyserade läroböckerna. Läroboken som är publicerad under LP2004:s verksamhetstid innehåller 97,22 procent bilder av enbart vita människor, medan läroboken som är publicerad under LP2014:s tid innehåller 71,43 procent bilder av enbart vita människor. Detta innebär att även om representationen av andra etniciteter har ökat råder det fortfarande en vithetsnorm även i den nyare läroboken. Avhandlingen avslutas således med en rekommendation om ökad inkludering i läromedel, samt förslag på vidare liknande forskning.
-
(2022)Vid sekelskiftet 1900 emigrerade ca. 70 000 finlandssvenskar till Amerika i hopp om ett bättre liv. Där talade de svenska hemma och engelska ute i samhället. Emigranterna blev successivt tvåspråkiga och deras modersmål färgades av kontakten med engelskan. I den här avhandlingen analyseras sju finlandssvenska amerikaemigranters talspråk med fokus på engelsk interferens. Syftet är att lyfta fram de språkkontaktfenomen som kan urskiljas i emigranternas talade språk samt genom en jämförelse med talare från andra generationen beskriva skillnader och likheter. Dessutom görs jämförelser med en emigrant som efter emigrationen hade betydligt mindre kontakt med svenskan. Materialet består av sammanlagt sju inspelade intervjuer på svenska. Fem av intervjuerna är gjorda med emigranter och två med amerikafinlandssvenskar från andra generationen. Intervjuerna är gjorda av Amerikaexpeditionen 1971 och är publicerade av Svenska litteratursällskapets arkiv på webbresursen Finna. Analysen fokuserar på ord och uttryck som kan härledas till engelskan och hur dessa används i svenskan. Resultatet jämförs med tidigare forskningsresultat om amerikafinlandssvenskan samt studier om amerikasvenskan. Resultatet visar att den svenska som emigranterna talar har många likheter med den amerikasvenska som beskrivs i tidigare studier. I informanternas tal förekommer både tillfälliga lån, lånord som integrerats i svenskans grammatiska system samt en varierande mängd sambands- och samtalssignaler. De engelska inslagen i emigranternas tal är i huvudsak enstaka ord som är nära anknytna till vardagen i Amerika. Andra generationen använder färre lånord och verkar mer måna om att hålla sig till svenska. De frågar efter svenska ord då de är osäkra och då de använder engelska, korrigerar de genast med den svenska motsvarigheten.
-
(2021)Tutkielmassa tarkastellaan besluta-verbin kahden eri taivutusparadigman (arkaistinen: besluta, besluter, beslöt, beslutit ja moderni: besluta, beslutar, beslutade, beslutat) käyttöä suomenruotsalaisissa ja ruotsinruotsalaisissa sanomalehtiteksteissä. Tavoitteena on selvittää, onko eri taivutusparadigmojen käytössä vaihtelua suomenruotsin ja ruotsinruotsin välillä, ja onko arkaistiseksi luokiteltua taivutusparadigmaa perusteltua pitää finlandismina. Tutkielman pääpaino on suomenruotsissa, ja ruotsinruotsalaiset tekstit toimivat vertailuaineistona. Tutkimusaineistona käytetään kahden eri sanomalehden, Hufvudstadsbladetin ja Göteborgs-Postenin, korpuksia. Aineistoon on valittu viisi eri vuosikertaa molemmista lehdistä 1990-luvulta 2010-luvulle. Korpukset ovat osa Göteborgin yliopiston ylläpitämää korpusaineistoa. Korpuksista on Korp-työkalun avulla etsitty kaikki besluta-verbin taivutusmuodot. Hufvudstadsbladetin ja Göteborgs-Postenin esiintymiä vertaillaan toisiinsa kvantitatiivisesti, mutta tuloksia analysoidaan myös kvalitatiivisesti. Tutkimus osoittaa, että taivutusparadigmojen käyttö on sekä suomenruotsissa että ruotsinruotsissa epäjohdonmukaista ja eri taivutusmuotoja käytetään ristikkäin. Suomenruotsalaisessa aineistossa on esiintymiä molempien taivutusparadigmojen kaikista taivutusmuodoista. Preteritimuodossa arkaistinen beslöt on tavallisempi kuin moderni taivutusmuoto beslutade, ja sen käyttö on pysynyt melko tasaisena 1990-luvulta 2010-luvulle. Preesensmuodossa puolestaan arkaistisen taivutusmuodon besluter käyttö on vähentynyt merkittävästi ja 2010-luvulla moderni besluta, on huomattavasti tavallisempi. Muutamia yksittäisiä esiintymiä lukuun ottamatta supinimuodoista käytettiin pääasiassa vain modernia taivutusmuotoa beslutat. Ruotsinruotsalaisessa aineistossa ainoastaan preteritissä käytettiin arkaistista muotoa modernin muodon rinnalla ja kaikissa muissa aikamuodoissa käytettiin vain modernia taivutusmuotoa. Tutkimuksesta voidaan päätellä, että arkaistiset preesens- ja preteritimuodot ovat käytössä 1990-luvun ja 2010-luvun suomenruotsalaisissa lehtiteksteissä, mutta arkaistisen preesensmuodon käyttö on vähentynyt merkittävästi vuosituhannen vaihteen jälkeen, kun taas preteritimuodoista arkaistinen muoto on modernia tavallisempi edelleen 2010-luvulla. Arkaistinen supinimuoto esiintyy vain kahdessa vuosikerrassa ja esiintymät ovat vähäisiä. Arkaistinen preteritimuoto on käytössä myös ruotsinruotsalaisissa lehtiteksteissä, mutta moderni preteritimuoto on tavallisempi. Arkaistisen preteritimuodon käyttöä molemmissa kielivarianteissa selittänee se, että arkaistinen preteritimuoto on edelleen kielenhuollon hyväksymä ja se esitetään myös Svenska Akademiens ordlistassa vaihtoehtoisena preteritimuotona modernin taivutusmuodon rinnalla. Muista aikamuodoista sanakirjan viimeisin painos (2015) esittelee vain modernin taivutusmuodon. Arkaistisen preesensmuodon käytön merkittävää vähenemistä 2000-luvun alussa selittänee osittain se, että Hufvudstadsbladet aloitti vuonna 19994 yhteistyösopimuksen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (nyk. Kotimaisten kielten keskus) kanssa.
-
(2021)Tämän tutkielman kysymyksenasetteluiden tavoitteena on selvittää, miten ruotsinkielinen koronavirusta koskeva kriisiviestintä toteutuu käytännössä valtioneuvoston kansliassa. Lisäksi tarkastellaan, onko valtioneuvoston kanslian nettisivuilla yhtä monta ruotsinkielistä tiedotetta kuin suomenkielisiä ja missä aikaikkunassa ruotsinkieliset tiedotteet on julkaistu. Näistä ruotsinkielisistä tiedotteista analysoidaan myös selkokielisyyden piirteitä. Tutkielman teoriataustana toimivat erityisesti Jannika Lassuksen (2017) artikkelit, joissa syvennytään ruotsinkieliseen viranomaiskieleen ja viranomaisteksteihin Suomessa. Lisäksi Hedlundin (2006) ja Sommardahlin (2012) julkaisut selkokielen kriteereistä toimivat sekä teoriana että analyysipohjana tutkimukselle. Aineistona tutkimuksessa on käytetty sähköpostikeskustelua valtioneuvoston kanslian kanssa sekä kahdeksaa tiedotetta, jotka on julkaistu valtioneuvoston kanslian nettisivuilla ajalla 16.3.2020-15.4.2020. Kyseiset tiedotteet käsittelevät poikkeusoloja ja rajoituksia Suomessa. Tutkimusmenetelmä on laadullinen sisällönanalyysi. Havainnot valtioneuvoston kanslian kanssa käydystä sähköpostikeskustelusta teemoitellaan, samoin huomiot ruotsinkielisten tiedotteiden määrästä ja julkaisuajankohdista. Virallista menetelmää selkokielianalyysille ei ole, joten tiedotteiden tarkempi analysointi perustuu Hedlundin (2006) ja Sommardahlin (2012) julkaisuissa esitettyihin selkokieltä koskeviin sääntöihin ja ohjeisiin. Tutkimuksen keskeiset tulokset ovat, että valtioneuvoston kanslian kaksikielinen kriisiviestintä noudattaa kielilakia (423/2003) siltä osin, että yksilön hengen, terveyden ja turvallisuuden kannalta oleellinen tieto on annettu molemmilla kansalliskielillä: kaikista suomenkielisistä tiedotteista on annettu siis myös ruotsinkielinen vastine. Kahdeksasta tutkimuksessa käytetystä tiedotteesta seitsemän on julkaistu ruotsiksi alle kahdessa tunnissa suomenkielisen alkuperäistekstin julkaisemisen jälkeen, eli valtioneuvoston kanslian voidaan nähdä myös noudattavan sen tehostetun viestinnän periaatteita oikea-aikaisella viestinnällään. Selkokielianalyysi osoittaa kuitenkin, ettei hallintolain (434/2003) 9 § säädetty velvoite asiallisesta, selkeästä ja ymmärrettävästä kielestä täysin täyty ruotsinkielisissä tiedotteissa. Selkokielen periaatteisiin kuuluu esimerkiksi lyhyiden lauseiden kirjoittaminen, mutta analysoidussa materiaalissa havaitaan jopa 46 sanasta muodostuva lause. Myöskään selkokielen vaatimus erikoistermien selittämisestä ei aina täyty analysoiduissa tiedotteissa.
-
(2022)Yhteiskuntamme muuttuu yhä digitaalisemmaksi, mikä vaatii sopeutumiskykyä jatkuvasti tapahtuviin muutoksiin. Tämä näkyy myös koulumaailmassa, jossa tulee tasapainotella todellisen ja virtuaalisen maailman välissä. Digitalisaatiosta on tullut osa koulun arkipäivää ja tästä seuraa sekä mahdollisuuksia että haasteita. Tämän pro gradu-tutkielman tavoitteena on tutkia, millaisia asenteita lukion opettajilla ja oppilailla on digitaalisen materiaalin, digitaalisten laitteiden ja sosiaalisen median käytöstä lukion B- ja A-ruotsin opetuksessa pääkaupunkiseudulla Suomessa. Aihetta on tutkittu aiemmin lähinnä opettajien näkökulmasta ja siksi on tärkeää, että myös oppilaiden äänet ja asenteet tulevat kuuluviin. Tutkielman avulla pyritään selvittämään, millaista digitaalista materiaalia ja digitaalisia laitteita käytetään ruotsin opetuksessa, millaisia asenteita opettajilla ja oppilailla on digitaalisen materiaalin ja digitaalisten laitteiden sekä sosiaalisen median käytöstä ruotsin opetuksessa ja mitä ehdotuksia opettajilla ja oppilailla on digitaalisen materiaalin ja digitaalisten laitteiden sekä sosiaalisen median käytöstä ruotsin opetuksessa. Teoreettisena viitekehyksenä toimii aiempi tutkimus liittyen digitalisaatioon, digiin, sosiaaliseen mediaan, asenteisiin ja motivaatioon koulukontekstissa. Digitalisaatio sisältää sekä digin että sosiaalisen median. Digillä viitataan tutkimuksessani lähinnä digitaaliseen materiaaliin ja digitaalisiin laitteisiin. Sosiaalista mediaa käsitellään omana käsitteenään. Tutkimuksessani on tärkeää ymmärtää, kuinka asenteet ja motivaatio kulkevat käsi kädessä ja mikä on niiden rooli etenkin oppimisessa ja mielipiteen muodostamisessa. Materiaali on kerätty viiden puolistrukturoidun opettajahaastattelun sekä oppilaille toteutetun kyselylomakkeen (N=114) avulla. Puolistrukturoidun haastattelun avulla on mahdollista saada selville opettajien todellisia mielipiteitä ja asenteita (Hirsijärvi & Hurme 2001, s. 47). Oppilaiden kyselylomakkeeseen olen valinnut suurilta osin avoimia kysymyksiä, jotta voitaisiin saada selville oppilaiden aitoja mielipiteitä ja asenteita. Opettajien haastattelut ja oppilaiden kyselylomakkeiden vastaukset on kategorisoitu niiden teemojen mukaan, jotka nousivat vahvimmin esille. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin pääosin laadullisena, ja tutkimusmenetelmänä on hyödynnetty sisällönanalyysiä, jossa materiaali toimii lähtökohtana ja teoria toimii apuvälineenä analyysissä. Lisäksi SWOT-analyysiä on hyödynnetty menetelmänä tutkielmassa. Tutkimustulokset osoittavat, että opettajilla ja oppilailla on sekä positiivisia että negatiivia asenteita digin ja sosiaalisen median käytöstä ruotsin opetuksessa. Opettajien vastaukset vaihtelivat melko paljon, mutta negatiivisilla asenteilla vaikutti olevan hieman enemmän painoarvoa, kun taas oppilaiden vastauksissa korostuivat enemmänkin positiiviset asenteet. Oppilaista 35 % koki, että digin käyttö lisää motivaatiota opiskella ruotsia, mutta noin 40 % oppilaista oli puolestaan eri mieltä. Osalla opettajista ja 46 %:lla oppilaista oli myös ehdotuksia, kuinka digiä ja sosiaalista mediaa voitaisiin hyödyntää ruotsin opetuksessa tulevaisuudessa. Tämän tutkimuksen avulla voidaan nostaa esille opettajien ja oppilaiden osittain eriäviä asenteita ja mielipiteitä digin ja sosiaalisen median hyödyntämisestä ruotsin opetuksessa siten, että myös oppilaiden ääni tulee kuuluviin. Huomioimalla oppilaiden mielipiteitä ja asenteita oppimis- ja opetustapoihin sekä opetusmateriaaliin liittyen voidaan mahdollisesti lisätä oppimismotivaatiota, mutta tutkimusta tästä aihepiiristä tarvitaan vielä lisää.
-
(2021)Tutkielmassa tarkastellaan, miten ruotsinkielistä kielikylpyesiopetusta käyvät lapset ymmärtävät ja puhuvat ruotsia. Lapsille luetaan ruotsiksi alku Selma Lagerlöfin tarinasta Nils Holgersson. Tarina on selkokielinen ja tarkoitettu 6–8-vuotiaille lapsille. Tutkielman tarkoitus on selvittää, miten esiopetusikäiset lapset hallitsevat ruotsin kielen. Kielen hallitsemista kartoitetaan kolmen osa-alueen kautta: miten lapset ymmärtävät ruotsinkielisen tarinan sanaston ja juonen sekä miten he puhuvat ruotsia. Aineisto on kerätty keväällä 2019 teemahaastatteluilla. Tutkimukseen osallistui kaksi kielikylpypäiväkotia pääkaupunkiseudulta. Tutkimukseen valikoitui 20 lasta. Lapset jaettiin yhteensä kuuteen ryhmään sen perusteella, miten lapset käyttävät ruotsia päiväkodin arjessa: ruotsia paljon, jonkun verran, vähän ja ei ollenkaan puhuvat. Ryhmissä on vain saman päiväkodin lapsia. Haastateltavista lapsista tyttöjä on 14 ja poikia 6. Kolme lapsista aloittaa esiopetuksessa vasta seuraavana vuonna. Näiden kolmen lapsen kielitaitoa tarkastelemalla voidaan analysoida, miten ruotsin kielen osaaminen kehittyy ensimmäisen vuoden aikana kielikylvyssä. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimuksen metodi on sisällönanalyysi. Keskeisenä lähtökohtana on lasten sanavaraston kartoitus kolmen tarinassa esiintyneen sanan avulla: en pyssling, en näbb ja en gås. Analyysi on rakennettu materiaalista esiin nousseiden teemojen mukaan. Tutkimuksesta selviää, että lapset hallitsevat ruotsin kielen pääosin hyvin. Lapset ymmärtävät sanastoa kuvien, eleiden ja selitysten tuella. Sanaston ymmärtämisessä ilmenee pieniä eroja ryhmien välillä. Päiväkotien välillä esiintyy myös eroavaisuuksia. Erot ennustavat, miten ryhmät pärjäävät ruotsin ymmärtämisessä ja kuinka paljon he puhuvat ruotsia haastatteluiden aikana. Juonen ja keskustelun onnistunut seuraaminen on yhteydessä lasten ruotsin kielen suulliseen taitoon. Ryhmät, jotka muodostuvat paljon ruotsia puhuvista lapsista pärjäävät parhaiten kaikissa osa-alueissa. Lapset osoittavat ruotsin ymmärrystä kysymällä tarinasta tai arvaamalla sanojen merkityksiä suomeksi oikeasta teemasta. Ruotsin suullinen taito vaihtelee paljon. Osa lapsista puhuu ruotsia vain muutaman sanan haastattelun aikana. Kolme ryhmää käyttävät uudestaan ruotsinkielisiä sanoja tai lauserakenteita, jotka he kuulevat tarinasta tai haastattelijalta. Osassa ryhmistä esiintyy koodinvaihtoa. Tutkimustulokset osoittavat, että kielikylpyesikoululaisten ruotsin kielen hallitsemisessa on vuonna 2019 paljon samoja piirteitä kuin tutkimuksissa, joiden materiaalit on kerätty 1990-luvulla. Tutkimuksessa nousi esiin eroja tyttöjen ja poikien tavassa kommunikoida ryhmässä. Sekaryhmissä tytöt ovat hiljaisempia kuin pojat. Havainto herättää jatkotutkimusidean tyttöjen ja poikien erilaisesta tavasta kommunikoida kielikylvyn arjessa.
-
(2021)Tutkimukseni käsittelee Ruotsiin lähetettyjen sotalasten muistoja sekä kokemuksia heidän palattua Suomeen sotien jälkeen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten sotalapset muistavat nyt omia kokemuksiaan sotien jälkeisestä ajasta, ja miten ympäristö- ja kielimuutokset ovat vaikuttaneet heihin myöhemmin elämässä. Tutkimuksen aihe on unohtunut monelta tai käsittelee usealle täysin tuntematonta aihealuetta. Siitä syystä sen taltiointi on erittäin tärkeää, varsinkin koska haastateltavien omat kokemukset ovat vahvasti läsnä ja henkilökohtaisia. Tutkimus koostuu tutkimuslomakkeeni kyselyyn vastanneiden kahdeksan sotalapsen muistoista ajastaan sotalapsena. Haastateltavat kävivät Ruotsissa koulua tai olivat aloittamassa koulun ennen Suomeen palaamistaan. Näin ollen heillä kaikilla oli ruotsi vahvempana kielenä sieltä palatessaan. Tutkimuksen taustana ja haastattelutulosten tukena käytin aikaisempaa tutkimusmateriaalia lapsen kehityksestä, traumoista, kielellisestä kehityksestä, pedagogiikasta sekä talvi- ja jatkosotaan liittyvistä tapahtumista. Tutkimuksen perusteella haastateltavien sotalasten muistot koulunkäynnistä ovat pääasiassa positiivisia. Heille kielen vaihtaminen tuotti vaikeuksia, ja siitä syystä suurin osa muutti opintojen jälkeen takaisin Ruotsiin tai muihin Pohjoismaihin. Tutkimus osoittaa myös sen, että vaikka sotalasten siirrot Ruotsiin olivat suurimmaksi osaa onnistuneita, on myös tapauksia missä näin ei ollut, ja tätä on sotien jälkeisinä vuosina uutisoinnissa peitelty. Ruotsista palanneiden lasten jälkihoito oli myös puutteellista, eikä heille järjestetty koulussa tai sen ulkopuolella riittävää tukea kielen tai muun trauman hoidossa. Kielitaidon puuttuminen sekä biologisten vanhempien ja sisarusten etääntyminen sotien jälkeen oli myös syy siihen, miksi haastateltavista seitsemän kahdeksasta asuu tällä hetkellä Ruotsissa.
-
(2023)I utkanterna av Svenskfinland finns det 15 enspråkigt finskspråkiga orter med en livskraftig, svenskspråkig minoritet. Dessa orter kallas för svenska språköar i Finland. Enligt Nationalspråkstrategin (Justitieministeriet 2021) är språköarna en viktig faktor i främjandet av det svenska i Finland. En av de traditionella, svenska språköarna är Hyvinge dit svenskan kom med järnvägsarbetarna i slutet på 1800-talet. Svenska skolan i Hyvinge grundades kring år 1895 och skolan fungerar fortfarande på samma tomt i dagens läge. Vardagen på en språköskola ser emellertid väldigt annorlunda ut än i resten av Svenskfinland. De svenska rummen på en annars helt finskspråkig ort är få. För många är skolan det enda stället där man kan tala svenska. Syftet med denna magisteravhandling är att genom en enkätundersökning bilda en uppfattning om de tidigare språköelevernas erfarenheter av skolgången på Svenska skolan i Hyvinge samt hur den språkliga vardagen på en språkö ser ut. Ett särskilt intresseområde är också vilken roll svenskan har fått efter skolgången på en språkö. Resultaten visade att erfarenheterna av skolgången i Svenska skolan i Hyvinge i huvudsak är positiva. Skolan upplevdes som en liten och trygg skola där alla kände varandra och där man fick lära sig svenska. Svenskan hade en stadig roll i skolvardagen medan fritiden var starkt finskspråkig. Majoriteten fortsatte att studera på svenska efter åk 6 trots att det förutsatte en resa till en skola på en annan ort. Hälften av informanterna valde dock att byta till studier på finska i något skede senare. Trots det har svenskan fortsatt att ha en stadig roll i informanternas vardag fram till idag. Förhållandet till svenskan är enbart positivt och många upplever det som en rikedom att ha fått gå i skola på svenska, dessutom i en så unik svenskspråkig miljö.
-
(2021)Tutkimuksen tavoitteena on tutkia, miten kaksikielisten lasten ruotsinkielenopetus on järjestetty suomenkielisissä yläkouluissa. Kaksikielisillä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa niitä, joilla on sekä suomi että ruotsi kotikielinä. Opetussuunnitelmassa on kaksikielisille tarkoitettu äidinkielenomainen ruotsi, mutta aiempien tutkimusten ja uutisten mukaan sitä ei ole tarjolla monissakaan kouluissa. Tutkimus on kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa aineistona oli opetussuunnitelma ja eri oppimäärien taitotavoitteita verrattiin toisiinsa. Toisessa osassa tehtiin kyselytutkimus, jonka vastauksia analysoitiin sekä määrällisesti että laadullisesti. Kyselytutkimukseen osallistui 95 yläkoulun ruotsin opettajaa ympäri Suomen. Analyysimenetelminä on käytetty sisällönanalyysia ja temaattista analyysia. Tutkimustulokset osoittavat, ettei äidinkielenomaista ruotsia ole edelleenkään tarjolla kovin laajalti. Kyselyn avulla löytyi kaksi kuntaa, joissa äidinkielenomaista ruotsia on tarjolla. Lisäksi löytyi viisi kuntaa, joissa on mahdollista tarvittaessa järjestää opetusta äidinkielenomaisessa ruotsissa. Kyselytutkimukseen osallistuneista 40 % ei ottanut kantaa, miten ruotsin opetus on kaksikielisille järjestetty heidän kouluissaan. Äidinkielenomaista ruotsia ei kuitenkaan heidän mukaansa ole tarjolla. Niistä, jotka ottivat asiaan kantaa, 47 % kertoi kaksikielisten opiskelevan A-ruotsin oppimäärän mukaan. 32 % kantaa ottaneista kertoi kaksikielisten opiskelevan B-ruotsin oppimäärän mukaan. Sekä A-ruotsi että B-ruotsi ovat yksikielisille tarkoitettuja oppimääriä. Kyselyyn osallistuneista opettajista 86 % antaa (mahdollisille) kaksikielisille oppilailleen haastavampia tehtäviä ja pyrkii eriyttämään opetusta ylöspäin. Kaksikielisille oppilaille kuuluvan äidinkielenomaisen ruotsin opetusta ei ole tarjolla suurimmassa osassa maatamme, eikä suomenkielistä koulua käyville kaksikielisille siten tarjoudu mahdollisuutta saavuttaa vastaavaa kielitaitoa molemmissa kotikielissään kuin ruotsinkielistä koulua käyvillä on.
-
(2023)Det adversativa satsadverbialet dock har en stark association till akademiskt språk, men förekommer också i mindre formella texttyper och i talspråk. Det har sin typplats i satsens mittfält, men särskilt i sverigesvenskt informellt språk kan man finna det också i slut- eller efterfältet. Satsadverbialet emellertid liknar dock, men verkar sällan förekomma i informella sammanhang eller finalt. En möjlig förklaring till det här är engelsk språkkontakt: det engelska ordet though som ofta placeras finalt i informellt språk liknar båda orden betydelsemässigt men endast dock ljudmässigt. Användningen av dock och emellertid och möjlig engelsk språkpåverkan undersöks med hjälp av korpuslingvistik och positionsgrammatik. Meningar där dock eller emellertid ingår excerperas ur korpusar bestående av akademiska texter, tidningstexter, bloggtexter och Twitterinlägg. De excerperade meningarna analyseras sedan med hjälp av ett positionsschema för att avgöra om satsadverbialet placerats i satsens förfält, initialfält, mittfält, slutfält eller efterfält eller i en icke-satsformad satsekvivalent. Möjlig engelsk påverkan på dock undersöks genom en jämförelse av resultaten för analyserna av dock och emellertid. Resultaten visar att dock förekommer oftare än emellertid i alla korpusar, men framför allt i bloggtexter och Twitterinlägg. Där uppvisar dock också mer variation i position i förhållande till satsen. Medan emellertid främst placeras i initial- och mittfältet och oftast används i samband med andra skriftspråkliga drag förekommer dock i fler olika positioner och framför allt finalt dock används ofta tillsammans med talspråkliga drag. Det här korrelerar med användningen av ordet though på engelska, och tyder därmed på engelsk språkpåverkan.
-
(2021)Tutkimuksessani tarkastelen sitä, kuinka suomalaisuus ja ruotsalaisuus sekä suomen ja ruotsin kieli kohtaavat Kjell Westöön novellissa Melba, Mallinen ja minä. Novelli on julkaistu vuonna 1992 osana Westön novellikokoelmaa Tapaus Bruus ja muita kertomuksia. Novelli on lähes satasivuinen ja se kertoo nuoren pojan kasvutarinan sijoittuen Helsinkiin, Munkkiniemiä muistuttavaan lähiöön 1970-luvulla. Novelli on kiinnostava tutkielmani kannalta, sillä siinä esiintyvien henkilöiden erilaiset taustat paljastuvat kielen piirteiden kautta, ja novellista voi havaita, kuinka suuria eroavaisuuksia ihmisten välillä on. Analysoidakseni suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden kohtaamista novellissa käytän apunani Erikssonin ja Haapamäen vuonna 2011 luomaa mallia, joka jaottelee kielenvaihtotilanteet latentteihin (piileviin) ja manifesteihin (ilmeisiin) kielivaihtoihin. Jaottelen tutkimuksessani Westön novellissa esiintyvät kielivaihdokset tämän mallin mukaan. Tarkastelen myös sitä, minkälaisia motiiveja kaunokirjallisessa teoksessa löytyy kielenvaihdosten tekemiselle. Aihe koskettaa läheltä myös usein puhuttuun kieleen liitettyä koodinvaihtoa, vaikkakaan se ei suoraan ole tutkimukseni aihe. Westöön novellissa Melba, Mallinen ja minä esiintyy paljon kielenvaihdoksia suomen ja ruotsin välillä. Piilevää kielenvaihtoa ruotsista suomeen edustavat novellissa esimerkiksi henkilö- ja paikannimet sekä suomenruotsalaiset murre- ja slangisanat. Tällaiset sanat ja kielenvaihdokset voivat olla jokseenkin ymmärrettäviä lukijalle, joka ei ymmärrä suomea. Sitä vastoin novellissa esiintyy paljon myös ilmeistä kielenvaihtoa, esimerkiksi laululyriikkaa ja runoja, jotka on käännetty lukijoille, joilla eivät ymmärrä suomea. Kielivaihdoksiin on eroteltavissa erilaisia syitä, mainittakoon esimerkkinä sosiaaliseen yhteenkuuluvuuden ilmentäminen. Kielenvaihdosten taustalla voi myös ajatella olevan tarkoitus normalisoida monikielisyyttä myös kirjallisessa muodossa, sillä kirjallisissa teoksissa kielenvaihdosten on perinteisesti katsottu rikkovan ”hyvän” kielen normistoa.
-
(2021)Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kieltenopettajien kokemuksia lukivaikeuteen liittyen opetustyön näkökulmasta. Tarve tutkimukselle syntyi siltä pohjalta, että lukivaikeuden yleisyydestä huolimatta sitä käsiteltiin aineenopettajakoulutuksessa kokemukseni perusteella erittäin vähän ja todella pintapuolisesti. Aiempi tutkimus osoittaa, että lukivaikeuden taustalla on usein fonologisen tietoisuuden ja työmuistin heikkoutta, mikä luo omat haasteensa niin ensikielen kuin vieraiden kielten oppimiselle ja opiskelulle. Tässä tutkimuksessa selvitetään suomalaisten kieltenopettajien kokemuksia heidän koulutuksesta, resursseista ja kyvyistään huomioida lukivaikeutta päivittäisessä opetustyössä. Lisäksi selvitetään millaisia konkreettisia keinoja ja toimintatapoja kieltenopettajat ovat havainneet toimiviksi päivittäisessä opetustyössään ja lukivaikeuden kanssa kamppailevia oppilaita ja opiskelijoita kohdatessaan. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena ja materiaalin keräämiseen käytettiin verkkopohjaista kyselylomaketta. Vastauksia lomakkeeseen kertyi kuuden viikon aikana syystalvella 2020 yhteensä 128 kappaletta. Tilastoinnin ja saatujen tilastojen vertailun ohella käytettiin myös tekstianalyysin keinoja avointen vastausten tutkimisessa sekä kategorisoinnissa. Tutkimus osoitti, että suomalaiset kieltenopettajat ovat saaneet hyvin vähän tai ei lainkaan koulutusta lukivaikeuteen liittyen opettajankoulutuksensa aikana. Lisäksi vain noin puolet vastaajista ilmoittaa saaneensa jonkinlaista täydennyskoulutusta aiheesta. Täydennyskoulutuksen laajuus ja sisällöt kuitenkin vaihtelee paljolti. Yli puolet vastaajista myös kokee, ettei heillä ole riittävästi aikaa tai he eivät tiedä sopivista keinoista ja työtavoista, joita voisi hyödyntää päivittäisessä opetustyössä lukivaikeuden aiheuttamien haasteiden lievittämiseksi. Vastaajat olivat kuitenkin havainneet muun muassa eriyttämisen keinot, suullisen työskentelyn painottamisen sekä lisäajan antamisen varsin toimiviksi. Näiden lisäksi mainittiin myös erilaiset visuaalisesti kokonaisuuksia havainnollistavat ja tekstejä selkeyttävät menettelyt ja tukitoimet, olennaisimpien oppiainesten korostaminen sekä positiivisen ja kannustavan palautteen merkitys. Näitä opettajien hyväksi havaitsemia keinoja tukee myös aiempi kirjallisuus ja tutkimus aiheesta.
-
Engelskans inflytande på svenska L2-uppsatser : en språklig analys av studentuppsatser i lärokurs B1 (2021)Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten englannin kieli vaikuttaa ruotsin kieleen. Olen kiinnostunut tutkimaan, millä eri tavoin englannin kieli näyttäytyy ruotsin kielessä sekä kuinka merkittävässä roolissa englannin kieli on ruotsin kielellä kirjoitetuissa kirjoitelmissa. Tarkastelen, kuinka usein ja millä eri tavoin englannin kieli vaikuttaa ruotsin kieleen. Lisäksi tarkastelen, kuinka monella eri tapaa englannin kieli tulee esiin yksittäisissä kirjoitelmissa sekä millaisia eroavaisuuksia kirjoitelmien välillä esiintyy. Tutkielman aineistona on viisikymmentä B1-ruotsin ylioppilaskirjoitusten pidempää kirjoitelmaa. Kirjoitelmat on kirjoitettu syksyn 2019, kevään 2020 ja syksyn 2020 ylioppilaskirjoituksissa. Kirjoitelmien aiheita ovat muun muassa musiikki, opinnot, asuminen, hyvinvointi sekä politiikka ja mielenosoittaminen. Aiheiden lisäksi myös kirjoitelmien muoto vaihtelee. Vaadittava muoto voi olla esimerkiksi kirje, mielipidekirjoitus, blogiteksti, raportti tai artikkeli. Tutkimusmenetelmäni on kielellinen analyysi, jonka avulla olen tarkastellut kirjoitelmien kieltä. Tämän jälkeen olen ryhmitellyt kirjoitelmista havaitsemani englannin kielen vaikutukset sekä pyrkinyt löytämään kirjoitelmien välillä olevia yhteneväisyyksiä sekä eroavaisuuksia. Tulokset osoittavat englannin kielen vaikuttavan ruotsin kieleen merkittävästi. Kirjoitelmat sisältävät kahdeksaa eri englannin kielen vaikutusta. Viidestäkymmenestä kirjoitelmasta kolmekymmentäneljä kirjoitelmaa sisältää englannin kielen vaikutusta. Kirjoitelmat sisältävät vaihtelevasti yhdestä seitsemään eri englannin kielen vaikutusta yhdestä yhdeksääntoista kertaan. Kielten välinen sukulaisuus, opiskelijoiden kielitaitotaso sekä muut kirjoitelmien kirjoitushetkenä vallinneet ulkoiset tekijät voivat vaikuttaa englannin kielen merkittävään vaikutukseen kyseisissä kirjoitelmissa. Tutkimukseni tulokset ovat aiempien tutkimusten tulosten mukaisia. Aineiston suhteellisen suppean määrän vuoksi tämän tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan ole yksinään kovinkaan yleistettäviä. Tutkimus antaa kuitenkin verrattain mielenkiintoisen käsityksen, kuinka englannin kieli vaikuttaa nykypäivänä suomalaisten B1-ruotsin opiskelijoiden ruotsin kieleen.
-
(2023)I avhandlingen jämför jag uppbackningar i sverigesvenska och finlandssvenska poddar. Svenska uppbackningar har studerats bland annat av Maria Green-Vänttinen (1993, 2001), Susanna Holmström (2019), Liisa Hakanen (2001) och forskarna i det stora forskningsprojektet Interaktion och variation i pluricentriska språk – Kommunikativa mönster i sverigesvenska och finlandssvenska (IVIP 2013–2020). Före IVIP har man inte studerat svenska uppbackningar ur ett pluricentriskt perspektiv. Eftersom uppbackningar studeras i handledningssamtal inom IVIP vill jag bidra med ny kunskap och undersöka ämnet ur ett annat perspektiv. Därför är infallsvinkeln i poddar. Genom det pluricentriska perspektivet bidrar denna studie till variationspragmatiken. Materialet i den här studien består av tiominuters avsnitt från sex olika poddar, tre från Sverige och tre från Finland. Poddarna har liknande teman och åldersfördelningen mellan deltagarna är jämn. Det finns både yngre och medelålders talare från båda länderna. Könsfördelningen är inte helt jämn, eftersom två tredjedelar av deltagarna är kvinnor och bara en tredjedel män. Poddarna är ljudinspelningar och de är transkriberade. Transkriptionerna är gjorda med tanke på innehållet men också bland annat överlappande tal och pauser har markerats. Den allra vanligaste uppbackningen i båda länderna är mm. Därefter kommer olika former av ja, t.ex. ja, jå och a. Jå förekommer endast i Finland medan a bara förekommer i materialet från Sverige. Standardformen ja är mer populär i finlandssvenskan där denna form uppgår till 75 % av alla belägg på olika ja-former. I Sverige är situationen den motsatta. Standarformen ja används endast i 24 % av fallen medan det sverigespecifika a dominerar och används i 76 % av fallen. Kvinnor uppbackar mest och speciellt när båda samtalsdeltagare är av samma kön. När samtalsdeltagarna är av olika kön förekommer det minst uppbackningar i samtalet.
-
(2024)Forskning kring språkkontakt och kontaktlingvistik kan erbjuda information om hur tvåspråkiga använder sina språk inom ett och samma samtal. Inom språkkontaktforskningen studeras bland annat kodväxling som kan definieras som användning av två eller fler språk inom ett och samma samtal. Kodväxling kan delas in i tre olika former: intersententiell, intrasententiell och påhängsväxling (tag- codeswitching). Syftet med denna avhandling är att undersöka intrasententiell kodväxling ur en grammatisk synvinkel, närmare bestämt i samband med vilka ordklasser det sker intrasententiell kodväxling samt om och hur de element som tas in i samband med den intrasententiella kodväxlingen morfosyntaktiskt integreras. Som material använder jag ett vardagssamtal mellan två unga vuxna som diskuterar ett gemensamt projekt som handlar om att filma en musikvideo. Samtalet heter Måndagssnack och har spelats in år 2016 i Helsingfors inom forskningsprojektet Emergent Clausal Syntax for Conversation. Samtalet förs på svenska men deltagarna kodväxlar ofta från svenska till finska och engelska. Jag analyserar materialet med kvalitativa metoder, närmare bestämt studerar jag morfosyntaktisk integration, dvs. hur de finska och engelska inslag som tas in i samband med den intrasententiella kodväxlingen böjs och vilket eller vilka språk som fungerar som basspråk i samtalet. Analysen visar att det sker intrasententiell kodväxling i samband med substantiv, adjektiv, verb, adverb, partiklar, prepositioner, particip och räkneord. Samtalets basspråk är i de flesta exempel svenska och de element som förekommer i samband med den intrasententiella kodväxlingen böjs huvudsakligen enligt svensk syntax. I några exempel kan de element som tas in i samband med den intrasententiella kodväxlingen anses ha en neutral böjning, dvs. det är svårt att avgöra om de har böjts enligt svensk, finsk eller engelsk syntax, och i några exempel böjs de även enligt finsk eller engelsk syntax. I några exempel får de engelska substantiven finska böjningsändelser i en i övrigt svenskspråkig tur, vilket kunde tolkas så att både svenskan och finskan kan vara aktiverade samtidigt och fungera som samtidiga basspråk, dvs. matrisspråk.
Now showing items 1-20 of 92