Browsing by department "Department of Modern Languages 2010-2017"

file:///C:/Users/Maksim/Downloads/Lomake_kypsyysnayte.pdf

Goals: The aim of this study was to examine the effects of vocal fold augmentation on the acoustic and perceptual aspects of voice among the elderly. Vocal fold atrophy caused by aging can be treated surgically by injecting temporary substance into the vocal folds. This study examined the acoustic and perceptual effects of vocal fold augmentation on patients with atrophy. Methods: This retrospective study consisted of acoustic analysis and perceptual evaluation of 13 patients diagnosed with vocal fold atrophy. All 13 patients had undergone a vocal fold augmentation with the temporary injection material CaHA. All 13 were recorded and analysed twice (before and after treatment) and a few subjects were recorded and analysed in a third, follow-up session. All recordings and analyses were made by a standard procedure. The repeated acoustic measures consisted of fundamental frequency (F0), jitter, shimmer and HNR. The perceptual evaluations were made by two experienced speech therapists who rated the voice samples using the GRBAS scale. Statistical tests using data before and after the vocal fold augmentation were completed for each parameter. Statistical analysis was performed using the Wilcoxon signed-rank test for fundamental frequency (F0), jitter, shimmer and HNR. The perceptual ratings were likewise analysed statistically by Wilcoxon signed-rank test. Results and conclusion: There was no significant difference between pre- and post- acoustic parameters (F0, jitter, shimmer, HNR). Individual differences in the acoustic parameters between the repeated measures showed improvement on several subjects. These improvements were not significant enough due to the small sample size. From the perceptual ratings with the GRBAS scale only Strain showed statistical significance as a treatment outcome. The findings of this study showed varying results of the effect of vocal fold augmentation on both the acoustic and perceptual aspects of voice among the elderly. This study revealed new information about the fundamental frequency (F0) of the elderly Finnish speakers. Several studies on different languages have reported the rising of the F0 among the elderly but similar studies with Finnish speakers have not been conducted before. The preliminary data of the decrease in fundamental frequency on some subjects after treatment suggest that vocal fold augmentation has been effective. Future research should involve versatile acoustic parameters together with the perceptual and self-evaluations.

Tutkielmassa tarkastellaan suullisia harjoituksia aikuisille suunnatuissa suomalaisissa espanjan oppikirjoissa. Tutkielman tavoite on kuvata kattavasti, millaisia suullisia harjoituksia oppikirjat sisältävät, miten harjoitukset heijastavat viestinnällisen kieltenopetuksen ihanteita ja miten eri kirjasarjat ja eri taitotasoille suunnatut oppikirjat vertautuvat toisiinsa. Tutkielman teoreettinen viitekehys on viestinnällinen kieltenopetus sekä viestinnälliseen tehtävään perustuva kieltenopetus. Viestinnällisen kieltenopetuksen tavoite on kehittää opiskelijoiden viestinnällistä kielitaitoa, ja katsotaankin, että kielenoppimista edistävät sellaiset harjoitukset, joissa opiskelija käyttää kieltä aitoon viestintään. Viestinnälliseksi tehtäväksi määritellään sellainen tehtävä, joka keskittyy muodon sijasta ensisijaisesti merkitykseen, rakentuu jonkinlaisen informaatioaukon ympärille, antaa opiskelijan käyttää valitsemiaan kielellisiä ja ei-kielellisiä keinoja ja asettaa jonkin tavoitteen, joka opiskelijoiden tulee viestinnällään saavuttaa. Viestinnälliseen tehtävään perustuvassa kieltenopetuksessa nähdään, että tällaiset tehtävät tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuksia vastaanottaa ja tuottaa kieltä ja osallistua merkitysneuvotteluun, ja näiden prosessien puolestaan katsotaan edistävän kielenoppimista. Tutkimusaineisto koostuu kolmesta oppikirjasarjasta (Ventana, Buenas Migas ja ¡Perfecto!) sekä yhdestä yksittäisestä oppikirjasta (¡Avanzamos!). Tutkimus toteutettiin laadullisia ja määrällisiä menetelmiä yhdistävänä sisältöanalyysinä. Tutkimuksessa selvitettiin suullisten harjoitusten määrä ja prosenttiosuus analysoiduissa oppikirjoissa, minkä jälkeen tehtävät luokiteltiin viiteen kategoriaan. Luokittelun toisessa ääripäässä ovat mekaaniset rakenneharjoitukset ja toisessa ääripäässä puolestaan viestinnällisen tehtävän kriteerit täyttävät harjoitukset. Väliin jääviin kategorioihin luokiteltiin sellaiset harjoitukset, jotka täyttävät vain osan viestinnällisen tehtävän kriteereistä. Luokittelu paljasti, että kontrolloidut, johonkin tiettyyn muotoon keskittyvät harjoitukset ovat yleisiä erityisesti alkeistason oppikirjoissa. Suurin osa näistä kontrolloiduista harjoituksista ei kuitenkaan ole täysin mekaanisia vaan vaatii myös merkityksen ymmärtämistä. Luokittelu paljasti myös, että informaatioaukon ympärille rakentuvien tehtävien osuus on suurempi edistyneemmille suunnatuissa oppikirjoissa kuin alkeistason oppikirjoissa. Alkeistason oppikirjoissa suurin osa informaatioaukon sisältävistä tehtävistä keskittyy jonkin tietyn muodon harjoitteluun, kun taas edistyneemmille suunnatuissa oppikirjoissa on enemmän sellaisia informaatioaukkotehtäviä, joissa opiskelijat saavat itse valita käyttämänsä kielimuodot. Viestinnällisen tehtävän kriteerit täyttäviä tehtäviä on analysoiduissa oppikirjoissa vähän, sillä vain harvat tehtävät asettavat viestinnälle jonkin eksplisiittisen tavoitteen. Tulosten perusteella Ventana-sarjassa on enemmän merkitykseen keskittyviä tehtäviä ja enemmän informaatioaukkotehtäviä kuin sarjoissa Buenas Migas ja ¡Perfecto!. Muita analysoituja oppikirjoja edistyneemmälle taitotasolle suunnatussa oppikirjassa ¡Avanzamos! viestinnällisen kieltenopetuksen ihanteiden mukaisten harjoitusten prosenttiosuus on kaikkein korkein. Viestinnällisten tehtävien määrä ja prosenttiosuus suullisista tehtävistä on huomattavasti korkeampi Ventana-sarjassa ja ¡Avanzamos!-oppikirjassa kuin sarjoissa Buenas Migas ja ¡Perfecto!. Tutkimuksessa selvitettiin myös, kuinka suuressa osaa tehtävistä informaation vaihto on pakollinen edellytys tehtävän loppuun saattamiseksi. Tulokset osoittavat, että tällaiset tehtävät edustavat vain pientä prosenttiosuutta suullisista tehtävistä kaikissa analysoiduissa oppikirjoissa ja erityisesti Buenas Migas- ja ¡Perfecto!-sarjoissa. Lopuksi selvitettiin, kuinka suuri osa suullisista tehtävistä täyttää viestinnällisen tehtävän kriteerit ja lisäksi edellyttää pakollista informaation vaihtoa, sillä tällaisten tehtävien katsotaan olevan potentiaalisimpia aiheuttamaan merkitysneuvottelua. Vain hyvin pieni määrä analysoitujen oppikirjojen tehtävistä täyttää nämä kriteerit.

Translation process research has a long tradition of viewing the translator as a ’black box’, an isolated agent focused on cognitive problem-solving. Recent approaches have expanded the view to include affects, emotions and even emotion management. The general framework of this study is to investigate affective and attitudinal elements and situational roles that influence a translator’s work process and task definition. To this end, the writer observes a practicing translator’s work self-reflexively using an autoethnographic approach and producing an introspective case study. The purpose of using an introspective and autoethnographic approach is to make the translator’s subjectivity visible and transparent in the study and to highlight the integral role of affect in translatorial action. An important part of this study is an attempt to relate a translator’s practice with current theory. The theoretical part summarizes linguistic and functionalist translation theories and translation process research, giving a review that briefly covers the most current research methods used in the study of cognitive processes in translation. The practical task described and accomplished in this study involves the investigation of two work processes related to the production of a didactic tool. The didactic tool is a word list containing 256 Finnish emotion words, which is used to practice emotional skills in the context of NVC (nonviolent communication). The pedagogical aim of the tool is to enable the users to expand their emotional vocabulary and learn to verbalize experienced feelings more accurately. Developed by Marshall Rosenberg, NVC (nonviolent communication) is a practical application of Mahatma Gandhi’s philosophy of nonviolence. The production of the didactic tool involves two work processes, one completed by the translator of the list and the other, a review process, completed by the writer. In the review phase, the aim is to modify the tool according to client specifications and provide a suggestion for a more user-centered tool. The practical result of this study is a new word list containing 170 emotion adjectives collected from Kielitoimiston sanakirja and categorized by basic emotions.

Tutkielmassa perehdytään englantilaisen kirjailijan Neil Gaimanin romaaneihin American Gods (2001) ja Anansi Boys (2005) sekä erityisesti niissä esiintyvän kujeilijan (trickster) arkkityypin vaikutuksiin teosten kuvaamassa yhteiskunnassa. Teoksissa useat hahmot edustavat eri tavoin kujeilijan arkkityyppiä sekä tähän usein liittyvää kulttuurisankarin (culture hero) arkkityyppiä. Molempia on alkuperäiskansojen tarustoissa käytetty mm. opettamaan yhteisön tapoja, välittämään tärkeitä perinteitä sukupolvelta toiselle sekä ylläpitämään yhteisön yhtenäisyyttä. Kirjailijan moderni lähestymistapa kujeilijaan tarjoaa kiinnostavan lähtökohdan analyysille arkkityyppien vaikutuksista länsimaiseen, erityisesti anglo-amerikkalaiseen yhteiskuntaan, joka on saanut vaikutteita lukemattomista muista kulttuureista. Väitän, että teokset tarjoavat kattavan esimerkin kujeilijan rooleista ja funktioista tasapainottavana sekä parantavana tekijänä kirjojen kuvaamassa modernissa yhteiskunnassa sekä yhteiskunnan ja yksilön vuorovaikutuksessa. Kujeilijoita tavataan teoksissa sekä sankarin että roiston rooleissa, ja molemmista eritellään ja analysoidaan kujeilijan joko yhteiskunnallisesti tai yksilöllisesti positiiviset funktiot tai positiivisia reaktioita aikaansaavat negatiiviset funktiot. Tutkielman johdantokappaleessa esitellään kujeilijan funktioita alkuperäiskulttuureissa, Gaimanin eri kulttuureja yhdistelevä toteutus sekä hypoteesi kujeilijan funktioista teosten kuvaamassa yhteiskunnassa. Toisessa luvussa vertaillaan American Gods ¬ teoksessa esiintyviä kujeilijoita näiden esikuvina toimiviin alkuperäisiin kujeilijoihin ja etsitään kujeilijahahmojen yhteyksiä teoksessa esiintyviin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Kolmannessa luvussa eritellään neljä tieteellistä artikkelia, jotka käsittelevät kujeilijoihin liittyviä yhteiskunnallisia sekä yksilöllisiä ongelmia teoksissa. Neljännessä luvussa vertaillaan Anansi Boys teoksessa esiintyviä kujeilijoita toisessa luvussa käytetyin metodein, mutta sillä poikkeuksella, että teos antaa selvästi edeltävää teosta enemmän viitteitä kujeilijan asemasta yksilön ja yhteiskunnan vuorovaikutuksessa. Viidennessä luvussa pyritään herättelemään analyysiin perustuvaa keskustelua kujeilijan mahdollisesta merkityksestä nykyaikaisissa kertomuksissa sekä kujeilijan vaikeasti määriteltävästä syvemmästä olemuksesta.

Con el incremento en los últimos años de movimientos feministas y actuaciones políticas a favor de los derechos de la mujer en diferentes países de habla hispana, se está impulsando el uso de algunas de las recomendaciones de uso para un lenguaje no sexista, ya no solo en el ámbito institucional o administrativo, sino más allá, a un nivel más cercano al uso cotidiano de la lengua. Como lo que se pretende es modificar el lenguaje natural y adaptarlo de tal manera que pueda satisfacer lo que algunos consideran una demanda social, parece oportuno investigar qué opinión y actitud tienen los hablantes al respecto. El objetivo de este estudio es, por tanto, tratar de averiguar la actitud de los hablantes hacia el lenguaje inclusivo. Con tal fin, se analizan los comentarios de los lectores a las noticias de prensa digital relacionadas con el lenguaje inclusivo de tres países de habla hispana, Argentina, España y México. Se pretende averiguar si existen diferencias entre estos tres países en cuanto a la actitud de los hablantes hacia el fenómeno en cuestión, asimismo, si existe alguna discrepancia entre los hombres y las mujeres o si, por el contrario, la actitud es consensuada. Finalmente, se indaga sobre otros temas tratados por los lectores en los comentarios y su relación con el tema principal. Desde el punto de vista metodológico, se lleva a cabo un análisis de contenido de todos los comentarios relacionados directamente con el tema. Se determinan la actitud, los argumentos y ciertas características de los mensajes mediados por ordenador, como son las marcas de emoción y, en este caso en particular, el empleo de formas en lenguaje inclusivo. Para la detección de los otros temas que tratan los comentarios se emplea un programa de análisis de corpus textuales (AntConc) donde se generan las palabras clave de todo el conjunto de comentarios. Los resultados obtenidos confirman nuestras observaciones preliminares puesto que la gran mayoría muestra una actitud contraria al lenguaje inclusivo; entre los tres países contrastados, la actitud contraria es menos marcada en Argentina que en España y México; y, finalmente, los hombres presentan una mayor oposición al fenómeno que las mujeres, ya que existe un fuerte consenso entre los hombres en contra, mientras que las opiniones de las mujeres son más discrepantes. A pesar de las diferencias en opinión, la actitud contraria sigue siendo mayoritaria para ambos sexos y en los tres países.

Sanayhdistelmät ovat useamman sanan kombinaatioita, jotka ovat jollakin tavalla jähmeitä ja/tai idiomaattisia. Tutkimuksessa tarkastellaan suomen kielen verbaalisia idiomeja sanaupotusmenetelmän (word2vec) avulla. Työn aineistona käytetään Gutenberg-projektista haettuja suomenkielisiä kirjoja. Työssä tutkitaan pääosin erityisesti idiomeja, joissa esiintyy suomen kielen sana ‘silmä’. Niiden idiomaattisuutta mitataan komposiittisuuden (kuinka hyvin sanayhdistelmän merkitys vastaa sen komponenttien merkitysten kombinaatiota) ja jähmeyttä leksikaalisen korvaustestin avulla. Vastaavat testit tehdään myös sanojen sisäisen rakenteen huomioonottavan fastText-algoritmin avulla. Työssä on myös luotu Gutenberg-korpuksen perusteella pienehkö luokiteltu lausejoukko, jota lajitellaan neuroverkkopohjaisen luokittelijan avulla. Tämä lisäksi työssä tunnustellaan eri ominaisuuksien kuten sijamuodon vaikutusta idiomin merkitykseen. Mittausmenetelmien tulokset ovat yleisesti ottaen varsin kirjavia. fastText-algoritmin suorituskyky on yleisesti ottaen hieman parempi kuin perusmenetelmän; sen lisäksi sanaupotusten laatu on parempi. Leksikaalinen korvaustesti antaa parhaimmat tulokset, kun vain lähin naapuri otetaan huomioon. Sijamuodon todettiin olevan varsin tärkeä idiomin merkityksen määrittämiseen. Mittauksien heikot tulokset voivat johtua monesta tekijästä, kuten siitä, että idiomien semanttisen läpinäkyvyyden aste voi vaihdella. Sanaupotusmenetelmä ei myöskään normaalisti ota huomioon sitä, että myös sanayhdistelmillä voi olla useita merkityksiä (kirjaimellinen ja idiomaattinen/kuvaannollinen). Suomen kielen rikas morfologia asettaa menetelmälle myös ylimääräisiä haasteita. Tuloksena voidaan sanoa, että sanaupotusmenetelmä on jokseenkin hyödyllinen suomen kielen idiomien tutkimiseen. Testattujen mittausmenetelmien käyttökelpoisuus yksin käytettynä on rajallinen, mutta ne saattaisivat toimia paremmin osana laajempaa tutkimusmekanismia.

Tämän tutkielman aiheena on jännitteen (suspense) rakentuminen Daphne du Maurierin novellikokoelmassa Don’t Look Now. Kokoelma on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1971, ja se sisältää viisi novellia. Novelleja on luonnehdittu jännitysnovelleiksi, mutta niiden genren määrittely ei ole täysin mutkatonta. Jännitettä on kirjallisuudentutkimuksen piirissä tarkasteltu suhteellisen vähän. Tutkielman tärkeimpänä teoreettisena taustana toimii Peter Vordererin, Hans J. Wulffin ja Mike Friedrichsenin toimittama antologia Suspense: Conceptualizations, Theoretical Analyses, and Empirical Explorations. Antologia sisältää useiden eri teoreetikoiden näkemyksiä jännitteestä, ja näitä näkemyksiä on käytetty tutkielman argumentaation lähtökohtana. Jänniteteorian lisäksi Meir Sternbergin teoria ekspositiosta on toiminut tutkielman teoreettisena taustana. Tutkielmassa tarkastellaan jännitteen edellytyksiä ja sitä, millaisia keinoja luoda ja ylläpitää jännitettä kirjailijalla on käytettävissään. Tutkielmassa määritetään jännitteen syntymiselle kolme perusedellytystä: lukijan odotukset (anticipation), huoli henkilöhahmojen kohtalosta (concern for characters) sekä epävarmuus (uncertainty). Lukijan odotusten ohjailussa tärkeässä asemassa ovat muun muassa genre, paratekstit, ennakkomaininnat sekä esineiden ja paikkojen kerronnallistaminen. Lukijan huoli henkilöhahmojen kohtalosta taas pohjaa huolelliseen hahmojen kehittelyyn: lukija kiinnostuu ja kantaa huolta henkilöhahmoista, joista hänellä on tarpeeksi tietoa. Tässä myös ekspositiolla on merkittävä asema. Epävarmuus puolestaan perustuu useiden vaihtoehtoisten mahdollisuuksien olemassaoloon. Epävarmuudella voidaan tässä yhteydessä tarkoittaa paitsi epävarmuutta siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu, mutta myös epävarmuutta sen hetkisen käsityksen paikkansapitävyydestä. Valitsemalla tietyn tyyppisen kertojan ja fokalisaation sekä järjestämällä tarinan tietyllä tapaa kirjailija voi vaikuttaa niin epävarmuuteen kuin lukijan odotuksiin ja henkilöhahmojen kehittelyyn. Daphne du Maurierin novellit on tutkimuksessa usein sivuutettu niiden suuresta suosiosta huolimatta. Myös jännitteen teoretisointi on ollut kirjallisuudentutkimuksessa vähäistä. Tämä tutkielma pyrkii avaamaan uusia näkemyksiä molempiin aiheisiin. Tulevaisuudessa tutkielman tarjoamia tuloksia on mahdollista hyödyntää myös laajemmin jännitteen tarkastelussa. Tarkastelua olisi mahdollista laajentaa eri kirjailijoihin, genreihin ja tekstilajeihin. Esimerkiksi romaanien tarkastelu novellien sijaan voisi tuoda uutta näkökulmaa aiheeseen.

Tutkielman tavoitteena on selvittää uusien työntekijöiden ja perehdyttäjien käsityksiä ja kokemuksia asiantuntijaorganisaatioon perehdyttämisestä, sekä hiljaisen tiedon välittymisestä perehdyttämisprosessin aikana. Tutkimuksessa hiljainen tieto ymmärretään kokemukseen ja osaamiseen perustuvina tietoina ja taitoina työstä, työyhteisöstä ja organisaatiosta. Perehdyttäminen tässä tutkimuksessa käsittää puolestaan virallisen perehdytysmateriaalin ulkopuolelle jäävän perehdyttämisen työhön, työyhteisöön ja organisaation kulttuuriin. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Millaisia kokemuksia ja käsityksiä uusilla työntekijöillä ja perehdyttäjillä on asiantuntijaorganisaatioon perehdyttämisestä? Ja toisena tutkimuskysymyksenä: Millaisia kokemuksia ja käsityksiä uusilla työntekijöillä ja perehdyttäjillä on hiljaisen tiedon siirtymisestä perehdyttämisprosessin aikana? Laadullinen tutkimus tehtiin suomalaisessa koulutusalan kohdeorganisaatiossa. Tutkimusmenetelmänä oli teemahaastattelu ja tutkimukseen osallistui yhteensä yksitoista haastateltavaa. Kuusi haastateltavista oli aloittanut organisaatiossa enintään kaksi vuotta ennen haastatteluajankohtaa, ja viisi haastateltavaa osallistui perehdyttämiseen osana työtään. Tutkimus oli teoriasidonnainen ja haastattelut analysoitiin teemoittelemalla. Asiantuntijaorganisaatioon perehdyttämistä kuvaavat seuraavat teemat: kontekstisidonnaisuus, sosiaalistuminen, odotusten ja mielikuvien hallinta, tasapainoilu sopeutumisen ja kehittämisen välillä, resurssien luominen ja epävarmuuden sietäminen. Hiljaisen tiedon jakamiseen vaikuttaa tiedon luonne, sen tunnistaminen ja käytössä olevat resurssit. Hiljainen tieto perehdyttämisprosessin aikana välittyy erityisesti ongelmatilanteiden ratkaisemisessa ja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Asiantuntijatyöhön perehdyttäminen ja hiljaisen tiedon siirtyminen ovatkin tutkimuksen tulosten valossa osittain limittäisiä käsitteitä. Tutkimustulokset osoittavat, että perehdyttäminen on moniulotteinen ja vuorovaikutteinen prosessi, jossa uusi työntekijä sopeutuu työyhteisöön ja työyhteisö uuteen työntekijään. Työyhteisön jäsenet ovatkin merkityksellisessä roolissa hiljaisen tiedon välittämisessä ja organisaatioon sosiaalistumisessa. Hiljaisen tiedon välittymiseen organisaatiossa vaikuttavat vuorovaikutuskäytänteet sekä viestintäilmapiiri.

Advertising has been an area of interest in linguistic research for the past decades due to its pervasiveness and role in shaping our notions and values in society. This study sets out to examine the socio-cultural practices in a specific field of advertising discourse, influencer marketing on social media. Influencer marketing is a recent branch of marketing, brought forth by the popularity of social media. In Influencer marketing, the products are marketed by individual influencers instead of corporations or companies. Brands turn to social media influencers in order to reach a wider audience and to utilize the influencers’ social media presence and their ability to influence their audience to promote their products and to turn this social power into capital. The hypothesis is that this key difference between traditional marketing and influencer marketing. The aim of this study is to present a critical discourse analysis to examine the social context and relationship between the influencer and the reader. The methodologic approach applied to the analysis of the data is critical discourse analysis, more specifically Norman Fairclough’s three-dimensional model. Critical discourse analysis and Fairclough’s model allow focus on the linguistic properties in addition to the production and reception processes of discourse and the socio-cultural practices within discourse. The data and its analysis deemed that influencer marketing reveals consumerist ideologies that promote purchasing of goods as a means to reach happiness and well-being, as presented by the social media influencers.