Browsing by discipline "Barntandvård"
Now showing items 1-11 of 11
-
(2013)Alle kouluikäisten lasten hampaiden reikiintyminen länsimaissa on edelleen yleistä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella yleisimpiä alle kouluikäisten lasten hampaiston reikiintymiseen johtavia tekijöitä sekä havainnoida pienellä kyselykaavaketutkimuksella ravinto- ja hampaidenhoitotottumuksia alle kouluikäisten lasten keskuudessa. Lasten hampaiden reikiintymisen taustatekijät eroavat aikuisiin verrattuna. Maitohampaiston ominaispiirteet, mutans streptokokki- tartunta, ruokailutottumukset, suuhygienia ja perheen sosioekonomiset taustatekijät ovat yleisimpiä kariesriskiin vaikuttavia tekijöitä. Kariesriskin voimakkuutta tarkastellaan yleensä monen tekijän summana tarkkuuden parantamiseksi. Tutkimuksen mukaan vanhempien kariesaktiivisuus vaikutti lapsen suurentuneeseen napostelutiheyteen, herkkujen saantiin sekä myöhäisempään ensikäyntiin hammaslääkärin vastaanotolla. Lapsista 2-4-vuotiaat napostelivat eniten (P<0,05). Tulosten perusteella vanhempien kariesaktiivisuus on riskitekijä, joka vaikuttaa erityisesti pienen lapsen huonontuneisiin ravintotottumuksiin. Lapsen karieksen hallinta tulee ulottaa koskemaan koko perhettä.
-
(2018)Lasten hammashoidossa antibiootteja käytetään vain harvoin, mutta lääkkeiden hyvä tuntemus on hammaslääkärin työssä tärkeää. Tavallisimmat antibiootit lasten hammaslääketieteessä ovat V-penisilliini, amoksisilliini, kefaleksiini, klindamysiini, metronidatsoli ja doksisykliini. Lasten vesipitoisuus ja aineenvaihdunta ovat erilaiset, kuin aikuisilla, joten antibioottien annostus määritellään lapsen painon mukaan. Tässä syventävässä tutkielmassa tarkoitus on käsitellä lasten hammashoidossa käytettäviä antibiootteja, niiden käyttö- ja vasta-aiheita päivystystapauksissa ja profylaktisesti sekä potilasryhmiä, joille antibiootteja suositellaan. Lisäksi käsitellään akuutin hammasperäisen infektion syntyä ja kulkua sekä vertaillaan antibioottihoidon hyöty- ja haittapuolia lapsipotilailla. Syventävä tutkielma on kirjoitettu kirjallisuuskatsauksen muotoon. Aineisto kerättiin pääasiassa PubMed-tietokannasta, alan oppikirjallisuudesta ja Käypä hoito suosituksesta. Hammashoidossa antibiootteja käytetään mikrobilääkehoitona infektion ollessa jo läsnä tai profylaktisesti, jolloin pyritään ehkäisemään infektion syntyminen tai sen vaikeutuminen. Hammaslääketieteessä yleisin indikaatio mikrobilääkehoidolle on akuutin hammasperäisen infektion hoito. Antibioottisuoja annetaan ennen toimenpidettä niille potilaille, joilla vastustuskyky on heikompi tai joilla on suurentunut riski saada sydämen sisäkalvon tulehdus. Hammastraumoissa antibiootteja käytetään silloin, kun hammaskuopastaan irronnut pysyvä hammas asetetaan takaisin paikoilleen. Kuten kaikilla lääkkeillä, myös antibiooteilla on sivuvaikutuksia. Antibiootteja ei tulisikaan koskaan käyttää yksinään, vaan aina muun hammaslääketieteellisen hoidon tukena. Yleisimmät haittavaikutukset liittyvät maha-suolikanavan oireiluihin, mutta pahimmillaan antibiootit voivat aiheuttaa hengenvaarallisen anafylaktisen reaktion. Antibioottien vastuullinen käyttö on tärkeää, sillä antibioottiresistenssi on maailmanlaajuisesti kasvava ongelma.
-
(2016)Tutkielman tavoitteena on sekvensoida 21 henkilön DNA-näytteistä FGF20-geeni. Henkilöiltä puuttuu vaihteleva määrä hampaita synnynnäisesti ja puutokset painottuvat etuhammasalueelle. Heidän ilmiasunsa viittaisi EDA-reitin vajeeseen, mutta EDA:sta tai sen reseptorista EDAR:sta ei ole heiltä löytynyt mutaatioita. FGF20-geenin puutoksen on huomattu aiheuttavan hiirimalleilla samantyylisen ilmiasun kuin EDA-geenin puutos. FGF20-geenin mutaatio voisi siten selittää tutkittavien henkilöiden EDA-vajeeseen viittaavan ilmiasun ilman EDA:n toiminnan puuttumista. Tutkimuksessa käytettiin PCR:ää ja DNA:n sekvensointia. Tutkimuksessa huomattiin kahdeksan SNP:tä tutkittavilla henkilöillä. Kaksi niistä sijaitsi eksonin alueella, mutta ne eivät aiheuta aminohapon vaihtumista. Sekvensoinnissa ei löytynyt selittävää tekijää tutkittavien henkilöiden hammaspuutoksille.
-
(2015)Tutkimuksessa selvitettiin eri koiraroduilla esiintyviä hammaspuutoksia ja niiden luonnetta. Aineistona oli Helsingin yliopiston koirien geenitutkimusryhmän keräämiä eri koirarotujen hammaspuutostietoja. Omistajien raportoimia hammaspuutoksia oli reilu 800 koiralla, joista 306 koiran omistajat olivat kyselylomakkeella ilmoittaneet tarkasti koiralta puuttuvat hampaat. Nämä yksilöidyt hammaspuutostiedot sisälsivät 130 koirarodun edustajia. Excel-taulukkolaskelmaohjelmaa käyttäen aineistosta selvitettiin hammaspuutosten luonnetta ja laadittiin yhteenvedot hammaspuutoksista roduittain, kiinnittäen erityisesti huomiota koirarotuihin ja yksilöihin, joilla puutoksia oli keskimääräistä enemmän. Valtaosa puutoksista oli yhden tai kahden hampaan puutoksia. Hammaspuutosten esiintymisessä ylä- ja alaleuan sekä oikean ja vasemman leukapuoliskon välillä ei havaittu merkittävää eroa. Eniten puuttuvia hampaita olivat premolaarit, ja näistä yleisimmin puuttui yläleuan ensimmäinen premolaari. Roduissa, joissa hammaspuutoksia oli raportoitu paljon, suurin edustus oli terrieriroduilla. Rotuyhdistysten tietoihin yhdistettynä hammaspuutosten kannalta mielenkiintoisiksi koiraroduiksi paljastuivat mm. tanskalais-ruotsalainen pihakoira, valkoinen länsiylämaanterrieri, silkkiterrieri, englanninsetteri, kerrynterrieri, shetlanninlammaskoira, cirneco dell'etna, suomenpystykorva ja jackrusselinterrieri. Runsaasti hammaspuutoksia omaavista koirayksilöistä huomattava osa oli silkkiterriereitä ja valkoisia länsiylämaanterriereitä, ja näiden hammaspuutokset olivat valtaosin bilateraalisia.
-
(2014)Kariesriskin arviointityökaluihin kohdistuu monta vaatimusta niin tehokkuuden, tarkkuuden kuin käytettävyyden suhteen. Yhdysvalloissa alle kouluikäisten karieksen hallintaan kehitetyn CAMBRA 0–5 -työkalupakin sisältämässä kariesriskin arviointilomakkeessa nähtiin potentiaalia. Tässä työssä tutkittiin sen soveltuvuutta alle kouluikäisten helsinkiläislasten määräaikaisissa hammastarkastuksissa. Tutkimukseen otettiin myös työkalupakettiin kuuluva kotihoitotavoitteet-kuvasarja. Kyselytutkimuksella kerättiin hammashoitajilta ja lapsipotilaiden vanhemmilta kokemuksia, mielipiteitä ja parannusehdotuksia materiaalista. Tulosten perusteella todettiin, että tutkimuksessa käytetty CAMBRA 0–5 -materiaali soveltuisi pienin muokkauksin alle kouluikäisten hammastarkastuksiin. Tutkimukseen osallistuneilta hammashoitajilta tuli hyviä, rakentavia muutosehdotuksia koskien kariesriskin arviointilomakkeen sisältöä. Heidän arvionsa materiaalista oli kohtalainen. Lapsipotilaiden vanhempien vastauksista selvisi, että materiaali oli tehokkain niiden lasten kohdalla, joiden vanhemmilla oli alhainen koulutus- ja tietotaso reikiintymisestä. Lähes kaikkien vanhempien mielestä riskinarviointilomakkeen haastattelu paransi heidän käsityksiään kariekseen vaikuttavista tekijöistä, ja heille selvisi hyvin mitä riskitekijöitä heidän lapsillaan oli. Kotihoitotavoitteet-kuvasarja sai kaikilta myönteistä palautetta. Vanhemmat pitivät annettuja kotihoitotavoitteita tärkeinä ja aikovat kannustaa lapsiaan niiden toteuttamisessa.
-
(2014)Tutkielmaan kuuluu kaksi osaa: opetusvideon tekeminen nuoren hampaiden hoidosta ja tutkimus, jossa selvitettiin, minkälaisia asenteita ja tietoja kuudesluokkalaisilla on hammasterveydestä ja miten he käytännössä huolehtivat hampaistaan. Näkyykö tietotaito nuoren hampaidenhoidossa? Työssä selvitettiin myös, mitä nuoret pitävät Terve suu on cool – opetusvideosta. Videossa kerrotaan hammasterveysfaktoja ja kannustetaan nuoria pitämään huolta hampaistaan. Tutkimuksesta selvisi, että nuorilla on hyvä asenne hampaiden hoitoon ja hammaslääkärissä käyntiin. Hampaiden pesun suositus 2 x 2 min on nuorilla hyvin tiedossa, mutta happohyökkäys ymmärretään huonosti ja kariogeenisinä ruoka-aineina pidetään lähinnä vain herkkuja. Ksylitolituotteiden käyttö on alle puolella suositusten mukaista. Tutkimuksessa kävi ilmi, että melkein jokaisella tytöllä oli negatiivista sanottavaa hampaistaan, pojista alle puolella. Harva on kuitenkaan kuullut negatiivista kommentointia hampaistaan. Opetusvideo sai hyvän vastaanoton ja nuoret pitivät sitä hyödyllisenä. He suosittelisivat sitä sisaruksilleen ja kavereilleen.
-
(2016)Tutkimuksen tarkoitus: Tavoitteenani on koota eri syöpähoitomuotojen aiheuttamat myöhäisvaikutukset yhden tutkimuksen alle pyrkimyksenäni tarjota lukijalle mahdollisimman kompakti tietopaketti eri hoitomuotojen aiheuttamista haittavaikutuksista hampaistossa. Useat kirjallisuudesta löytyvät tutkimukset keskittyvät yksittäisiin haittavaikutuksiin eivätkä ne tarjoa yleiskäsitystä eri hoitomuotojen riskeistä aiheuttaa hammasanomalioita. Tutkielmani tarkoitus on antaa lukijalle yleiskuva siitä, mitä erilaisia hampaistossa ilmeneviä haittavaikutuksia lasten eri syöpähoitomuodot aiheuttavat ja mitkä ovat niiden taustalla vaikuttavat mekanismit. Materiaalit ja menetelmät: Aineisto pohjautuu PubMedin sisältämiin tieteellisiin julkaisuihin, joita löytyy esimerkiksi hakusanoilla "childhood cancer and dental abnormalities", "childhood cancer, treatment and tooth effects". Täydellinen lähdeluettelo löytyy tutkimussuunnitelman viimeiseltä sivulta. Päivi Höltän vuonna 2005 julkaistu väitöskirja Developmental aberrations of permanent teeth after high-dose anti-cancer therapy in childhood: a study on stem cell transplant recipients on toiminut myös tärkeänä tietolähteenä kirjallisuuskatsauksessani. Tutkielmani perustuu muiden tutkimusten avulla saatujen tutkimustulosten esittelemiseen eikä eettisen luvan hakeminen ole siten tutkimukseni kohdalla aiheellista. Tulokset: Lasten pahanlaatuisten kasvainten hoidossa käytettävien menetelmien on todettu lisäävän muun muassa hammaskarieksen sekä erilaisten hampaan kehityshäiriöiden, mikrodontian sekä hypodontian, insidenssiä syöpähoidoin hoidetuilla lapsilla. Vaikka tutkimustuloksissa on ristiriitoja, on selvää, että syöpähoidoilla on eritasoisia haittavaikutuksia hampaistoon riippuen potilaan iästä sairastumishetkellä sekä potilaan perheeseen kohdistetulla valistuksella syöpäsairauden hoidon aikana. Johtopäätökset: Sairastuneelle lapsipotilaalle sekä hänen huoltajilleen tai lähiomaisilleen tulisi kohdistaa riittävää valistusta syöpähoitojen vaikutuksista lapsen kehittyvään hampaistoon sekä kasvattaa tietoisuutta haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi tehtävistä hammashoidon toimenpiteistä. Ehkäisevät hammashoidon toimenpiteet, kuten fluorilakkaukset sekä tihentyneet tarkastusvälit, ovat erityisen tärkeitä lapsen kehittyvän hampaiston kannalta, sillä niiden on todettu vähentävän hammaskarieksen insidenssiä lapsuusajan syöpää sairastaneilla potilailla. Enemmän tutkimuksia tulisi tehdä pahanlaatuisten kasvainten hoitojen vaikutuksesta lapsen kehittyvään hampaistoon, sillä monet haittavaikutusten taustalla vaikuttavat mekanismit ovat yhä selvittämättä.
-
(2018)Molaari-inkisiivihypomineralisaatio on kiilteen kehityshäiriö, jossa yhden tai useamman ensimmäisen pysyvän poskihampaan ja mahdollisesti etuhampaiden kiilteessä on läpikuultamattomia vaaleita, kellertäviä tai ruskeita alueita. Kiille on normaalin paksuista, mutta sen mineraalipitoisuus on normaalia alempi. Tämä johtaa kyseisten hampaiden lisääntyneeseen kipuherkkyyteen ja alttiuteen vihlonnalle sekä tiettyjen paikkamateriaalien heikompaan pysyvyyteen. Hypomineralisoitunut kiille on vähemmän kovaa kuin normaalisti ja voi myös lohjeta hampaan puhkeamisen jälkeen. Molaari-inkisiivihypomineralisaatio on tunnistettu 1970-luvulla ja määritelty EAPD:n (European Association of Pediatric Dentistry) toimesta 2001. Molaari-inkisiivihypomineralisaatio voidaan jaotella lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan muotoon. Molaari-inkisiivihypomineralisaation prevalenssi vaihtelee tutkielman aineistossa välillä 0,48%-29,7%. Molaari-inkisiivihypomineralisaatio johtuu virheistä amelogeneesin eli kiilteen kehityksen kypsymisvaiheessa, jolloin ameloblastien tuottama proteiinimuotti ei korvaudukaan tavalliseen tapaan täysin säännöllisen kiderakenteen muodostavilla mineraaleilla. Tämä häiriö on etiologialtaan monitekijäinen, ja taustalla voi olla varhaislapsuuden sairastamista tai ympäristötekijöitä. Molaari-inkisiivihypomineralisaatiohampaiden hoidossa on erityisen tärkeää keskittyä varhaiseen ennaltaehkäisevään hoitoon ja tiheään seurantaan, jolloin vakavammat ongelmat voidaan usein välttää. Korjaavassa hoidossa on hyvä huomioida riittävä kivunlievitys paikallispuuduttein ja sedaatiota ja psykologisia keinoja hyödyntäen. Restauraatiomateriaalin valinta riippuu potilaan iästä, yhteistyökyvystä ja vaurion laajuudesta, mutta lasi-ionomeerit soveltuvat hyvin ainakin väliaikaiseksi paikkamateriaaliksi teräskruunutuksen sekä laboratoriovalmisteisten kultavalutäytteiden ja keraamisten tai komposiittikruunujen ollessa hyviä vaihtoehtoja pysyvämpään restauraatioon. Yhdistelmämuovipaikkauksessa ei saavuteta riittävää sidoslujuutta kiilteen poikkeavan rakenteen ja kemiallisen koostumuksen vuoksi. Molaari-inkisiivihypomineralisaation prevalenssista, etiologiasta ja hoidosta tarvitaan vielä huolellisesti suunniteltuja ja toteutettuja tutkimuksia riittävällä otoskoolla, joissa käytetään yhteisiä diagnostisia kriteerejä vertailukelpoisuuden mahdollistamiseksi.
-
Neuvolaikäisen lapsen suunterveyteen vaikuttaminen ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen keinoin (2016)Tämän tutkielman tavoitteena oli tuottaa suunterveyden tietopaketti käytettäväksi neuvolatoiminnassa päivittäisen työn tukena sekä välitettäväksi lasten vanhemmille lasten suunterveyden edistämiseksi. Tutkielman kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin neuvolan roolia lapsen suunterveyden edistämisessä sekä lapsen suunterveyteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkielmassa keskityttiin terveydenhoitajien käytännön työn informaatiotarpeisiin ja lähtökohtana toimi vuonna 2011 professori Heikki Murtomaan ohjaama Saila Salon tutkielma "Suunterveyden edistäminen neuvolatoiminnassa". Salon tekemässä tutkimuksessa saadut vastaukset käytiin läpi, luokiteltiin aihepiirin mukaan ja samaa aihepiiriä koskevat kysymykset yhdistettiin. Jokaisesta aihepiiristä tehtiin oppaaseen oma otsikointi, joka käsittelee neuvolaikäisen lapsen suunhoitoa Salon tutkimuksen tulosten näkökulmasta. Ennen oppaan julkaisemista opas lähetettiin useaan kertaan lausuntokierroksille valitulle joukolle suunterveydenhoidon asiantuntijoita. Saadun palautteen perusteella tehtiin tarvittavia muutoksia ja lisäyksiä. Opas julkaistiin internetissä Puhtaat hampaat-, Terveydenhoitajaliiton-, sekä Suomen Hammaslääkäriliiton jäsensivustoilla. Opasta on pidetty hyödyllisenä apuvälineenä terveydenhoitajien suunterveyttä ja suunhoitoa koskevan tiedon lisäämisessä ja heidän työnsä tukemisessa. Lisäksi oppaan on katsottu toimivan suunhoidon tukena vanhemmille. Opas tukee myös terveydenhoitajien ja suun terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyötä.
-
(2017)Akuutin lymfoblastisen leukemian (ALL) hoito aiheuttaa monenlaisia ongelmia suun alueella. Syöpähoitojen aiheuttama kivulias mukosiitti vaikeuttaa hampaiden harjaamista, ja huonovointisuus ja ruokahalun heikkeneminen muuttavat ruokavaliota kariogeenisempaan suuntaan. Lisäksi syljeneritys vähenee. Nämä yhdessä johtavat reikiintymisriskin kohoamiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa lasten suun terveydentilaa ennen hoitoja, hoitojen aikana ja niiden jälkeen. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten hammashoito toteutui. Aineiston muodostivat vuosien 2005-2008 aikana alle 10-vuotiaana ALL:an sairastuneet lapset, joita hoidettiin HYKS Lastenklinikalla. Näitä potilaita oli yhteensä 50. Potilasasiakirjoista rekisteröitiin tarvittavat tiedot sairauskertomusten perusteella. Tutkimuksemme osoitti, että 77%:lla niistä potilaista, joilla ei ollut alkutarkastuksessa kariesta, ei ollut myöskään lopputarkastuksessa kariesta. Kariesriski näyttäisi olevan niillä lapsilla pienempi, joilla ei ennen syöpähoitojen alkamista esiinny kariesta. Aineiston potilaiden hammasterveydessä ei ollut suurta eroa yleisesti suomalaislasten hammasterveyteen. Hyvä lähtötilanne suun terveydessä suojaa myös hoitojen aiheuttamilta haasteilta. Huomion arvoista on myös se, että 20%:lla potilaista alkutarkastus jäi tekemättä. Tulos suuresta tarkastamattomien osuudesta johti siihen, että epäkohtaan on jo puututtu.
-
(2014)Triko-dento-osseaalinen syndrooma on ektodermaalinen dysplasia, joka periytyy DLX3-geenissä. Syndroomaan liittyy hammas-, luu-, iho- ja kynsimuutoksia. Tyypillisiä muutoksia ovat kiillemuutokset, hampaiden lisääntynyt infektioalttius, poskihampaiden taurodontia ja hammasydinten obliteraatio, alaleuan progenia, luun tiheyden tai paksuuden lisääntyminen, kiharat hiukset ja hauraat kynnet. Vuoteen 2010 mennessä oli maailmanlaajuisesti raportoitu kolme taudin aiheuttavaa mutaatiota. Tämän jälkeen Suomessa tunnistettiin kaksi uutta tautimutaatiota kahdessa perheessä. Toisessa suomalaisperheessä fenotyyppi on tunnetuista voimakkain. Tutkielma on katsaus, jossa esitellään tunnetut tautimutaatiot ja niiden kliininen ilmeneminen.
Now showing items 1-11 of 11