Browsing by discipline "Keuhkosairaudet ja allergologia"

Keuhkojen matalan maligniteettiasteen neuroendokriiniset kasvaimet eli keuhkokarsinoidit ovat harvinaisia pahanlaatuisia kasvaimia, joita tavataan kaikissa ikäryhmissä. Niille altistavia tekijöitä ei tunneta: yleisemmistä keuhkosyöpätyypeistä poiketen esimerkiksi tupakoinnilla ei ole havaittu olevan yhteyttä sairastumisriskiin. Keuhkokarsinoidit jaetaan mikroskopiassa nähtävien ominaisuuksien eli histologisen kuvan perusteella tyypillisiin ja atyyppisiin kasvaimiin. Hoito on molemmissa histologisissa tyypeissä ensisijaisesti leikkaus, kun taas sädehoidon ja solusalpaajien merkitys on vähäinen. Kyseisten kasvainten ennuste on erinomainen erityisesti tyypillisissä kasvaimissa heijastaen niiden matalaa maligniteettiastetta eli hidasta paikallista leviämistä ja taipumusta lähettää etäpesäkkeitä harvoin. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella keuhkokarsinoidien esiintymistä suomalaisessa väestössä Suomen Syöpärekisterin tietojen pohjalta. Tiedot vuosina 1971-2012 Syöpärekisteriin ilmoitetuista 689 tapauksesta toimitettiin tietosuojatusti, ja jokainen tapaus arvioitiin kriittisesti uudelleen saatavissa olevan rekisteritiedon pohjalta. Vuosittain todettujen uusien keuhkokarsinoidien määrän havaittiin kasvaneen 1970-luvulta eteenpäin, mutta tämä lienee ennemmin diagnostisten menetelmien kehityksestä kuin todellisesta taudin yleistymisestä johtuva havainto. Valtaosa kasvaimista oli luokiteltu histologiselta kuvaltaan tyypillisiksi. Pitkäaikaisennusteen havaittiin olevan erittäin hyvä erityisesti tyypillisissä kasvaimissa. Huonomman ennusteen lisäksi atyyppisillä kasvaimilla havaittiin useammin taudin toteamishetkellä levinneisyyttä alueellisiin imusolmukkeisiin tai sitä laajemmalle kuvastaen niiden aggressiivisempaa taudinkuvaa tyypillisiin kasvaimiin verrattuna. Tautia havaittiin esiintyvän lähes kaikissa ikäryhmissä, ja jopa hieman yli kolmannes kasvaimista todettiin alle 50-vuotiailla potilailla. Nämä suomalaisessa aineistossa saadut tulokset ovat hyvin linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Aiempia vastaavia tutkimuksia suomalaisessa väestössä ei ole julkaistu.

Abstract (246 words) Purpose: No consensus exists regarding monitoring the initiation of positive airway pressure (PAP) by oximetry. A PAP device report may be insufficient to ensure a good therapeutic response in all patients. This study aimed to identify patients potentially benefitting from oximetry monitoring during PAP initiation. Methods: We routinely monitored PAP initiation at home with an oximeter. Here, we reviewed all patients undergoing PAP initiation in 2015, including a baseline sleep study and PAP initiation data. In group A we included patients with a residual AHI of <5/h and a residual ODI3 of ≥10/h. Group B included all remaining patients. We excluded cases with a leak of over 24 l/min or with an oximetry recording time of <1 hour. Residual AHI <5/h and residual ODI3 <10/h represented good PAP responses. Results: From 787 patients, we included 723 in this study. Among these, 158 had a residual AHI of ≥5/h, while 565 had a residual AHI of <5/h. Group A consisted of 129 (18%) patients. The sensitivity of the PAP device indicating a good PAP response reached 93.1%, with a specificity of 37.2%, a negative predictive value of 96.2%, and a positive predictive value of 23.9% using body mass index (BMI) ≥30kg/m2 and baseline SpO2 <92% as the cut-off points. Conclusions: Relying only on the PAP device parameter to evaluate therapeutic responses provided inconsistent results in one-fifth of cases. We recommend oximetry monitoring during PAP initiation when baseline SpO2 <92% or when BMI ≥30. Otherwise, oximetry monitoring remains optional.

Finess-tutkimus on astman, keuhkoahtaumataudin ja hengitystieoireiden esiintyvyyttä ja ilmenemistä selvittävä pohjoismainen tutkimus. Ensimmäisessä 1996 vuonna tehdyssä osatutkimuksessa selvitettiin hengitysteitä ahtauttavien sairauksien ja hengitysoireiden esiintyvyyttä sekä oireita. Vuoden 2016 tutkimuksen tavoitteena oli puolestaan selvittää onko uusia hengityselinsairauksia ilmennyt kuluneen 20 vuoden aikana. 2016 vuoden seurantatutkimukseen kerättiin 8000 hengen kohortti valikoiden iän ja sukupuolen mukaan vastaamaan silloista väestöä. Postikysely lähetettiin 5435 henkilölle, jotka olivat alkuperäisestä väestöotoksesta tavoitettavissa. Vuoden 2016 tutkimuksen tarkoituksena oli lisäksi selvittää Finess-kyselytutkimukseen vastaamattomien taustoja käytettävissä olevan tilastomateriaalin avulla, tutkia vastanneiden keskeisiin tupakointiin ja hengitystiesairauksiin liittyviä asioita sekä selvittää 20 vuoden aikana kuolleiden henkilöiden kuolemansyyt. Toteutettu tutkimus on kolmiosainen ja sen ensimmäisessä osiossa tutkitaan käytettävissä olevien tilastotietojen avulla vuoden 2016 Finess kyselytutkimuksen vastanneita ja ei-vastanneita henkilöitä. Tarkoituksena oli selvittää, onko muuttujilla selkeää vaikutusta vastausosuuteen. Lisäksi tarkastellaan tekijöitä ja syitä jotka johtivat koehenkilön vastaamattomuuteen. Toisessa osassa tarkastellaan koehenkilöiden sairastavuutta muutamien keskeisten kysymysten avulla sekä heidän tupakointitottumuksiaan. Tarkastelussa on huomioitu koehenkilöiden vastauskieli ja vastaustapa. Lopuksi käsitellään tutkimuksen aikana kuolleiden henkilöiden kuolemansyitä ja väestön yleisiä kuolemansyitä. Kuolemansyiden luokittelu perustuu kansainväliseen ICD-10 tautiluokitukseen ja kuolinsyyt on jaettu peruskuolemansyiksi, tilaston peruskuolemansyiksi 54-luokkaisena aikasarjana, välittömiin kuolinsyihin ja 1.-4. myötävaikuttaviin kuolemansyihin. Tuloksissa vertaillaan vastausosuuteen vaikuttavia tekijöitä ja tarkastellaan eri tekijöiden vaikutusta vastaamiseen. Tuloksia vertaillaan kokonaisvastausosuuden, sukupuolen, ikäryhmän, kieliryhmän, kotipaikkakunnan ja kotimaisen kielen mukaan. Tuloksissa esille nousi, että verrattaessa vuoden 1996 tutkimukseen lääkärin toteaman astman sairastavuus oli kasvanut 4,5%. Tämän lisäksi havaittiin, että suurimmat erot vastanneiden ja ei-vastanneiden kesken muodostaneet muuttujat olivat kotipaikkakunta, kotimainen kieli, ikäryhmä ja kieliryhmä. Kyselytutkimukset ovat laajasti käytössä lääketieteellisissä epidemiologisissa tutkimuksissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli edesauttaa kyselytutkimusten suorittamista, helpottaa vastaajan roolia ja kartoittaa vastausaktiivisuuteen liittyviä tekijöitä.