Browsing by master's degree program "Master's Programme in Agricultural, Environmental and Rescource Economics"
Now showing items 1-20 of 39
-
(2020)The Arctic environment is unique and hosts many economic opportunities. The environment is fragile and is home to many different animals, plants and indigenous people. The area has undergone periods of remilitarisation since the end of the cold war, and this is impacting local communities economically, environmentally and their social development. This research has been undertaken to assess the impact that military activity is having on these local communities. A literature review was undertaken in 3 key areas: Arctic sustainability, military sustainability and Arctic militarisation to identify relevant indicators that impact sustainable development. Sustainable development was defined using the 3 pillars from the Brundtland report, as economic, environmental and social. These indicators were collated to create a conceptual framework that was used to analyse two case study cities in the Arctic. These two cities were Fairbanks, in Alaska, and Severomorsk in Russia. These were chosen as economically and socially, they are very different, but they share the main similarity of being militarised Arctic cities. This meant the framework was tested on two different cities and in two different environments to test the validity and usefulness. The two case studies were built from reports, census information, statistical information and government reports. Although quantification was outside the scope of this research, observations were found from the data. Economically, the impact is positive. Military activity generates jobs, growth, infrastructure and military spending. The environmental impact is clearly negative. Military activity contaminates groundwater, soil, water and the local environment. The social impact is more ambiguous. Military activity helps foster community development but can impact personnel health. A discussion was undertaken on the effectiveness of the framework and improvement areas. The framework provided a good overall picture of activity but could be improved in some areas. These areas include reducing subjectivity in the construction phase, improved environmental data and time series data. The research was limited by time constraints and data availability in some impact areas.
-
(2021)One-fifth of Finland’s total greenhouse gas emissions and two-fifths of the Effort Sharing sector’s emissions come from domestic transportation. Of the domestic transportation emissions, 94% comes from road traffic. The target for Finland is to reduce 39% of the greenhouse gas emissions from the Effort Sharing sector by 2030, and Finland is committed to halving its emissions from traffic by the year 2030 compared to the 2005 level. The electrification of the vehicle fleet is one of the instruments set to achieve the emission reduction targets of the transportation sector. An ambitious goal of 700 000 electric vehicles, of which a significant part is battery electric vehicles, is suggested for 2030. The study explores the most significant attributes and the factors that affect the likelihood of adopting electric vehicles in Finland. The choice experiment data was collected by a survey questionnaire. The data comprises 409 respondents and represents the Finnish driving license holders well regarding age, gender, and living county. The data was analysed with econometric models using Nlogit and SPSS software. The results show that the most important attributes in vehicle purchase choice are purchase price, driving range, and charging time. Driving costs and CO2 emissions from driving were not statistically significant in this study. Plug-in hybrids were chosen more frequently than battery electric vehicles. The study finds many socio-demographic characteristics, and vehicle and driving-related factors that affect vehicle purchase choice. These simultaneously statistically significant characteristics for the vehicle purchase choice for battery electric vehicle are living county Uusimaa, university degree, gender woman, age less than 50 years, and driving less than 50 km per day. The variables found to increase the probability to choose a plug-in hybrid vehicle are residence in Northern or Eastern Finland, university degree, gender woman, row or semi-detached house, and the possibility to charge an electric vehicle at home. The study identifies the respondents who never chose an electric vehicle in the choice tasks and reveals a wide set of attitudes towards electric vehicles. The study reveals respondents' overall lack of information on electric vehicle and traffic emissions, and instruments for emission reductions.
-
(2021)The purpose of this study was to study the current biodiversity management practices in three large size companies and to study the biggest challenges the case companies are facing regarding biodiversity management. Biodiversity loss has been discussed for decades, but in only in recent years biodiversity has been more discussed also from more strategic point of view in the corporate world. The private sector has a considerable impact on biodiversity as well as a large part of the capacity to slow down and change the direction of biodiversity loss. Therefore, it is important that also the private sector considers and manages its impacts on biodiversity. The study was conducted as a qualitative case study including three case companies. The data was gathered through half-structured questionnaires through Microsoft Forms, a one-hour distance discussion with each of the companies, and from the latest annual reports in the fall of 2020. The results showed that biodiversity is considered to be an important topic among the case companies and that they are increasingly considering their impact on biodiversity as well. All case companies expect regulation on biodiversity to increase in the future and also the stakeholder demand around the topic has increased. However, only one of the companies has considered their impacts on biodiversity for years already; they have a management plan and they are following a specific reporting framework. Two of the companies have started to consider biodiversity separately or as a part of their other sustainability topics but they do not yet have biodiversity management plans in place nor do they follow any specific reporting framework. Regarding the biggest difficulties, the results show that especially finding suitable indicators and measuring the impacts on biodiversity are considered difficult. The results also show that understanding the concept of biodiversity and how biodiversity is related to the business is difficult. Companies also see that there is a lot of information regarding biodiversity available, but knowledge on how to use it for managing biodiversity is lacking. The results as well as the literature review indicate that impacts on biodiversity is increasingly managed but there are difficulties that need to be overcome. There are several biodiversity management frameworks that can be used for assessing the impacts and building suitable management plans. The better understanding companies have on their impacts biodiversity and vice versa, the better. It must be noted that the results indicate the views of large size (over 40 million € net revenue) companies in sectors that have rather direct impact on biodiversity. Therefore, the results may differ when studying companies of different sizes and from other sectors.
-
(2021)Climate change and the biodiversity loss have created a need to change forest management in commercial forests. Carbon sequestration, climate change adaptation, and biodiversity conservation can be promoted in commercial forests through various measures, and this thesis examines what factors affect non-industrial private forest (NIPF) owners’ willingness to adopt such forest management practices. Additionally, the aim was to examine whether these factors vary among different measures. A systematic literature review was conducted to summarize previous research on the subject and to serve as reference for an empirical analysis. In the empirical part of the study, survey data of 405 Finnish NIPF owners was utilized to establish binary logistic regression models for forest owners’ willingness to adopt 13 distinct forest management practices. In the empirical analysis statistically significant factors varied among assessed forest management practices, although some patterns were recognized. The most striking consistencies were found concerning older forest owners reluctance towards deadwood in general, and positive effect of environmental motivation in willingness to adopt variety of measures, as long as they do not conflict with biodiversity. Overall, the results imply that the diversity of NIPF owners concerns also their stances on various forest management practices, and they are not indifferent in terms of what forest management practices they are willing to adopt. Thus, when designing and implementing policies and advisory services aiming to promote carbon sequestration, climate change adaptation, or biodiversity protection in commercial forests, policy makers should take into account forest owners’ heterogenous preferences regarding different forest management practices.
-
(2020)We study the compensation required to increase carbon sequestration in privately owned forests as a part of effective climate policy. We develop a theoretically correct understanding of compensating additional carbon sequestration in a voluntary stand-level carbon offset scheme by creating incentives for extending the rotation from the privately optimal length. We examine the cost of extending the length of the rotation to a socially desired level. The resulting costs and the increase in carbon sequestration determine the level of compensation required to make the private forest owner indifferent between joining the compensation scheme and resuming privately optimal forest management. A correctly defined subsidy scheme is required as forests are expected to play a major role in meeting national climate change mitigation targets, and so far, the existing schemes have failed to attract voluntary participants. The well-established univariate optimal rotation model (Faustmann 1894, Samuelson 1976) with a net carbon subsidy (van Kooten et al. 1995) is used to evaluate the compensation structure in the California Forest Offset Protocol and the New Zealand Emissions Trading Scheme, and to present a theoretically sound framework for subsidizing additional carbon sequestration in forests. An empirically more realistic size-structured forestry model with carbon storage (Assmuth et al. 2018) is used to verify the understanding of a correctly defined subsidy scheme when thinnings and multiple carbon pools are included. The results of the theoretical modelling are compared to practical applications in California Cap-and-Trade and the New Zealand Emissions Trading Scheme. These practical applications have faced various problems and have been subject to numerous revisions, due to issues with baseline establishment, over-crediting, questionable additionality, and leakage. We show that if the compensation scheme follows the Californian structure, a significantly high compensation is required to create sufficient incentives for private forest owners to participate in the sequestration program. The exclusion of carbon stored in harvested wood products may have decreased voluntary participation of post-1989 forests in the New Zealand Emissions Trading Scheme. These schemes serve as an example for the rest of the world of constructing a carbon sequestration compensation scheme. Thus, it is paramount to evaluate the choices in policy design, by comparing the compensation structure to a theoretically sound way of incentivizing additional carbon sequestration.
-
(2020)Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien hallinta on nyt ja tulevaisuudessa tärkeää. Tämä tutkielma keskittyy antamaan tietoa päätöksenteon tueksi ilmastonmuutoksen aiheuttamien hydrometeorologisten riskien hallintaan, joita ilmastonmuutos aiheuttaa vedenlaadussa Puruvedellä. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida jatkuvapeitteisen metsän kasvatuksen (CCF) ja suojavyöhykkeiden soveltuvuutta luontopohjaisiksi ratkaisuiksi (NBS), joilla saadaan pidettyä järven vedenlaatu nykyisellään tai parantamaan sitä. Tutkimuskysymys on: ”Onko taloudellisesti järkevää käyttää jatkuvapeitteistä metsän kasvatusta ja suojavyöhykkeitä ravinnekuormituksen vähentämiseen tutkimusalueella, jotta vedenlaatu alueella säilyy vähintään nykyisellä tasolla” Aiempi tutkimus on osoittanut jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen olevan taloudellisesti varteenotettava vaihtoehto kasvattaa metsää. Lisäksi tutkimus on osoittanut, että CCF ja suojavyöhykkeillä voidaan vähentää vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormitusta metsämailta. Näistä NBS:istä aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä arvioidaan tutkielmassa kustannus-hyötyanalyysin keinoin, jossa tarkoituksena on laskea projektista johtuvat hyödyt ja kustannukset ja verrata näiden nettonykyarvoa. Mikäli projektista seuraava yhteiskunnan nettohyöty on positiivinen, tulisi projektia suositella. Tutkimusalueen virkistysarvo arvioitiin käyttämällä hyödyksi Luonnonvarakeskuksen aiempia arvottamistutkimuksia. Virkistysarvoja verrattiin NBS:stä aiheutuviin taloudellisiin menetyksiin metsänomistajille. Kustannukset saatiin hyödyntämällä kokoluokka-rakenteista metsän optimointimallia. Tavoitteena oli selvittää, mikä on metsästä saatava maksimoitu tuotto metsänomistajille ja verrata sitä optimointitulokseen, jossa päätehakkuu on rajoitettu. Tämän lisäksi suojavyöhykkeillä olevan metsän maksimoitu arvo laskettiin, josta saadaan suoraan metsänomistajille aiheutuva menetys, koska alueet poistuvat kokonaan metsätalouden piiristä. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus oli kummassakin tapauksessa taloudellisesti optimaalinen tapa kasvattaa metsää. Tämän lisäksi arvioitu yhteiskunnan nettohyöty projektista on positiivinen, joten NBS:iä voidaan tältä perusteelta suositella keinoiksi vedenlaadun säilyttämiseksi tutkimusalueella. Tutkimuksen tuloksiin on kuitenkin suhtauduttava varauksella, koska analyysiä tehtäessä tutkimusalueen ravinteiden huuhtoutumismallit ovat vielä tekeillä, joiden valmistuttua tarkempi tieto NBS:ien vaikutuksista on saatavilla.
-
(2021)Anthropogenic greenhouse gas concentrations have raised alarmingly high in the atmosphere during the last century and there is an urgent need for cost-effective climate policies to tackle climate crisis. European Union’s Emission Trading System (EU ETS) is the major market instrument for decreasing the emitted greenhouse gas emissions cost-effectively in the European Union. In addition, EU member states apply complementary and partly overlapping policies with EU ETS. Such demand-reducing policies do not affect the total amount of emissions at the EU level when the emission cap is binding because of the observed “waterbed effect”. However, the effectiveness of overlapping demand-reducing policies has changed due to the implemented Market Stability Reserve, which absorbs allowances from the market while endogenizing the emission cap. Furthermore, market agents can unilaterally cancel emission allowances from the market to tighten the emission cap. Previously Finnish Government committed to phase-out coal by 2029 in order to decarbonize the national energy system. However, there is no full certainty regarding to what extent does the Finnish coal ban reduce total emission at the EU level. Thus, the aim of this thesis is to quantify the cumulative impact of Finnish coal ban and its effectiveness to reduce emission at the EU level. This thesis determines how many allowances shall be unilaterally cancelled at different years to guarantee that the coal ban has a full effect on the total emissions at the EU level. A scenario analysis is conducted through model simulations to showcase how the effectiveness of coal ban could be maximized while minimizing the costs related to unilateral cancellation. This thesis contributes to the limited literature on unilateral cancellations as an instrument to strengthen the effectiveness of overlapping demand-reducing policies within the EU ETS. The results show that the unilateral cancellation is more cost-effective when implemented after the MSR has stopped absorbing allowances from the market because until then, the unilateral cancellation policies are rather low in cost-effectiveness. In addition, earlier the coal phase-out policies are implemented the higher is the effectiveness of the coal ban due to the higher synergies between Market Stability Reserve and demand-reducing policies.
-
(2020)Dairy farms account for a large portion of the greenhouse gas emissions in the planet. Since cow manure provides a good medium for anaerobic digestion, this study analyzes the economic feasibility of installing a biogas plant adjacent to a 200-cow farm in Finland. The farms in this study produce only cow manure and grass silage to feed the digester. This paper focuses in comparing different scenarios such as electricity production for farm needs and the production of biofuels such as compressed biomethane as an additional business activity. After designing the farm economic model and the biogas installation, we provide an economic analysis of each scenario. The first one shows that it is not feasible to run the biogas business model based only on electricity savings for the farm. The second one proves that additional revenue streams such as biofuel production can revitalize and strengthen the financial model of the plant. Then, the sensitivity and reliability of the model is discussed by providing reasons (i.e. Finnish electricity tariff system) for the outcome of the results. The model reinforces the idea that farms must base their biogas business model on alternative side-streams and do not rely on energy production only. For further research, it is recommended that real life farm business models are incorporated as input data and a proven plant and CHP engine energy balance is secured.
-
(2021)Maatalouden kannattavuus on ollut pitkään heikkoa. Maataloudessa käytettävien tuotantopanosten hinnat ovat kehittyneet epäedulli-seen suuntaan eikä maatalousyrittäjillä ole keinoja vaikuttaa niihin. Maataloustuotteiden, kuten maidon, hinnat määräytyvät markkinoilla. Keskeisin keino kannattavuuden lisäämiseen on tuotos-panossuhteeseen eli tuottavuuteen vaikuttaminen. Samaan aikaan Suomessa on käynnissä maatalouden rakennekehitys, jonka seurauksena tilakoot suurenevat ja tilamäärä vähenee. Tilojen työmäärän lisääntyessä kaikkea ei voida tehdä enää yrittäjän tai yrittäjäpariskunnan kesken, vaan palkataan työntekijöitä tai hankitaan uutta tuotantoteknologiaa, kuten koneita. Maataloustyöntekijöiden osaamistarve kasvaa. Maatalousyrittäjillä tulisi olla osaa-mista henkilöstöjohtamisesta. Lean on virtaustehokkuuteen ja asiakaskeskeisyyteen liittyvä toimintastrategia. Kaiken perusta on ymmärtää arvo, jota luodaan asiak-kaalle. Leanissa tuotantoprosesseja hiotaan niin, että prosesseista tulee sujuvia: tuotetaan enemmän tuotetta pienemmillä resursseilla ja samalla tuotteen laatu paranee. Leanissa tuotantoprosesseja tarkastellaan yhdessä työntekijöiden kanssa ja niistä pyritään löytä-mään arvoa tuottamattomia toimintoja ja poistaa niitä. Leanissa on viisi keskeistä periaatetta, joiden mukaan toimitaan. Henkilöstön käytettävissä on yli 50 lean-työkalua ja tekniikkaa, jotka esimerkiksi parantavat viestintää ja työnjakoa, ohjaavat tekemään jatkuvia parannuksia ja keskittyvät standardisointiin sekä ylläpitävät järjestystä. Työntekijät ovat merkittävässä roolissa, sillä leanin keskiössä on henkilöstö, heidän osallistumisensa ja sitouttamisensa. Lean vastaa hyvin edellä esiteltyihin kannattavuuden ja henkilöstöjohtamisen haasteisiin. Erityisesti maitotiloille on järjestetty viimeisen viiden vuoden aikana lean-koulutuksia. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, soveltuuko lean käytettäväksi maito- ja emolehmätiloilla. Tavoitteena oli saada tietoa, miten leanin käyttöönotto on sujunut, minkälaisia lean-työkaluja on käytössä tiloilla sekä kuinka lean on vaikuttanut tilojen talouteen ja työhyvinvointiin. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina neljälle maatalous-yrittäjälle, joista kolme oli maitotilallisia ja yksi emolehmätilallinen. Haastattelut äänitettiin ja litteroitiin, jonka jälkeen aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi lean-johtamismenetelmä, jota tarkasteltiin strategisen johtamisen näkökulmasta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että lean-johtamismenetelmä soveltuu käytettäväksi maito- ja emolehmätiloilla. Johtopäätöstä tukee se, että leanin nähtiin vaikuttaneen jokaisella tilalla talouteen sekä työhyvinvointiin positiivisesti. Tutkimuksessa käsitellyt lean-työkalut sopivat tarkasteltuihin tuotantomuotoihin hyvin. Yksittäisiä haasteita työkalujen käytöstä nousi kuitenkin esiin. Käytössä olevien työkalujen määrässä havaittiin myös tilojen välisiä eroja. Työkalujen määrä oli pienin tilalla, jossa ei ollut palkattuja työntekijöitä. Tutkimus toteu-tettiin yhteistyössä ProAgria Keskusten liitto ry:n kanssa, jolle saadut tutkimustulokset antavat tietoa siitä, mikä on leanin nykytila maito- ja emolehmätiloilla sekä miten lean-koulutuksia ja -asiantuntijapalveluita tulisi kehittää tulevaisuudessa.
-
(2020)Despite much scholarly attention given to values and preferences toward the environment, comparatively few studies have examined the spatial relationships between relational values and more established concepts including instrumental and intrinsic values, self-reported knowledge of natural resource management issues, and perceived landscape threats. This study examines these context-based relationships using public participation geographic information systems (PPGIS) survey techniques. An online PPGIS survey was administered during the summer of 2019 to 1,200 residents in Mjölby kommun in Sweden, a community heavily reliant upon silvo-pastoral landscape use. A total of 301 responses were obtained, resulting in a 25.1% response rate. Spatial association and statistical analyses tests were conducted to examine the relationships between different categories of values, self-reported knowledge of natural resource management issues, and values and preferences for landscape threat management. Results indicate that socio-demographics alone have little to no significant impact on how many value points of any category are associated with the environment; however, significant differences in the spatial distribution of values were found by gender and self-reported knowledge of forestry, agriculture, and native biodiversity. Male respondents tended to assign instrumental values in more diverse areas across the landscape. Respondents who rated themselves as knowledgeable about biodiversity tended to assign relational values inside Natura 2000 sites, while those who rated themselves as knowledgeable about forestry avoided placing instrumental values in Natura 2000 sites. Contrary to expectations, instrumental values were the most evenly dispersed across the landscape, while intrinsic values were more concentrated in specific areas, and relational values were the most concentrated around the towns of Mjölby, Skänninge, and Mantorp. High degrees of spatial overlap were found between intrinsic and relational values, implying these value types may be conceptually similar for residents. Future PPGIS research could focus on smaller regions such as those at the municipal or regional level to more precisely identify the context-specific relationships between instrumental, relational and intrinsic values and natural resource management preferences in the local landscape.
-
Finnish forest owners’ perceptions about climate change mitigation strategies in the forest sector (2021)Forests play a key role in climate change mitigation. There are different ways in which forests can contribute to both increasing carbon sequestration and reducing emissions. In Finland, forests are largely owned by private forest owners and thus the actions of these forest owners have a great impact on the climate change mitigation potential of forests. Thereby, this study examined the perceptions of Finnish forest owners on the following climate change mitigation strategies in the forest sector: Forest management, More harvest, Less harvest, Wood products, Conservation, Adaptation, and Land use change. Especially, the study focused on “Less intervention” (a combination of three individual strategies), and “Forest management” as strategies and tested how the following hypothesized aspects are associated with the support for these strategies: the prioritized values affecting the choice between climate change mitigation strategies in the forest sector, risk perception of climate change, political orientation, education level, and the size of forest land. The tested hypotheses were derived from the existing literature on theories and empirical findings on the perceptions of citizens and forest owners. The effect of the independent variables on the chosen climate change mitigation strategies was studied through linear regression analysis based on a quantitative survey with 892 responses. Regression models were established separately for both chosen strategies. On average, forest owners supported all climate change mitigation strategies in the forest sector, except Less harvest. Further the results of the linear regression analysis supported all hypotheses to some degree. Perceived risk of climate change emerged as an important measure affecting the support for climate change mitigation strategies in general. Left-right political orientation was found important, where individuals positioned more on the right side of the political spectrum generally supported strategies that have more human intervention in forests. Forest owners’ prioritized values were discovered to significantly affect the support for climate change mitigation strategies in the forest sector, and forest owners who valued biodiversity gave more support towards Less intervention and less support towards Forest management. Forest owners with a smaller property tended to be slightly more supportive towards Less intervention, but in the Forest management model, the effect was not significant. Similarly, the simultaneous effect of education and political orientation was significant in the Less intervention model, indicating that forest owners with a university degree and right-winged political orientation tended to be more supportive towards strategies with more human intervention in forests, compared to forest owners with a university degree and left-winged political orientation. Apart from hypothesized variables, gender was found a significant predictor of support towards strategies, where, on average, women were more likely to support Less intervention, and similarly be more opposing towards Forest management, compared to men. In light of the results, Finnish forest owners tend to be rather conscious about climate change and support on average different climate change mitigation strategies in the forest sector. Nevertheless, private forest owners are a heterogeneous group of people whose preferences vary greatly, and thus policies need to be implemented accordingly.
-
(2020)We analyse the forest reference level (FRL) projection in Finland. FRLs are included in the European Unions’ new land use, land-use change and forestry (LULUCF) regulation (EU 2018/841) that is part of the actions towards the Paris Agreement’s climate mitigation targets. The regulation defines the accounting rules for carbon dioxide (CO2) emissions within the sector. We build on the LULUCF regulation, the provided guidance documents on the FRL projection, national forestry accounting plans and the existing studies concerning the FRL projections. Business-as-usual reference levels were used for the Kyoto Protocol’s second commitment period. The parties of the Kyoto Protocol had an incentive to report high harvest levels (Frieden et al. 2012). Thus, the reference levels overestimated the harvests by including in assumptions about future policies. Some of the assumptions did not materialize and this led to windfall carbon credits (Grassi et al. 2018, Krug 2018). Such overestimation has happened, for example, in Finland. In this thesis we analyse, whether the new forest reference levels are able to avoid problems that occurred during the Kyoto Protocol. The LULUCF regulation is set for the compliance period (CP) of 2021-2030. The forest reference level is a baseline projection for the forest carbon sink, defined by the historical forest management practices of the reference period (2000-2009). Age-related dynamics of the forest can be taken into account but any anticipated policy changes need to be excluded from the projection. The FRL indirectly defines the level of harvests that are not considered as emissions. The excess carbon sink can be traded to other Member States or be used to compensate the effort sharing sector’s emissions. One of the suggested principles to project historical forest management is to utilize the intensity of management (Grassi and Pilli 2017, Grassi et al. 2018), which is calculated by dividing the reference period’s harvest by the amount of biomass that was available for the wood supply during the same period. The future harvest level is computed by keeping the intensity of management constant. This principle is used in Finland and in several other EU member states. To analyse the suggested principle, we utilize a partial equilibrium model for forestry and agriculture (Mitra and Wan 1985, 1986, Salo and Tahvonen 2004). Using this model, we are able to compute a FRL in a case where policy shock has increased harvest levels after the reference period. This resembles the situation in Finland. Our numerical results show that the choices on the biomass available for wood supply, interest rate and the starting year of the projection can have significant impacts on the FRL computation. By these choices, a member state is able to overestimate the harvest possibilities. Thus, the EU fails to set a regulation that fully excludes national incentives in specifying the FRL. The setting of the Finnish FRL includes a tendency of minimizing the restrictions on the future harvest levels. This outcome follows by choosing high interest rate, early starting year for the projection and a loose definition for the biomass available for wood supply.
-
(2021)Viljelijät ovat entistä enemmän alttiita hintariskeille viljantuotannossa. Viljojen hinnat ovat heilahdelleet viime vuosina yhä enemmän sekä kotimaassa että maailmanmarkkinoilla. Hintojen vaihtelut aiheuttavat epävarmuutta sekä haasteita tulevien hintojen ennustamiseen. Markkinoiden seuranta on tullut entistä tärkeämmäksi, jotta savutettaisiin paras mahdollinen myyntitulo vuosittain. Viljelijöillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa markkinahintojen muutoksiin omalla toiminnallaan, joten niiden muutosten hallintaan täytyy keksiä keinot. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten hintariskiä voidaan hallita viljantuotannossa kotimaassa. Keinoina riskin hallintaan tutkittiin viljelysopimusten käyttöä. Viljelysopimuksista tarkemmin tutkittiin markkinahintaisen sekä futuureiden käyttöä viljakaupassa. Nämä sopimusmallit otettiin tarkasteluun käytännön syistä, koska niiden käyttöön oli saatavilla tarkin ja laajin hinta-aineisto. Futuureiden käyttö viljelijöiden hinnan suojauksessa Suomessa ei ole yleistä tällä hetkellä, jonka takia niiden käyttö hintariskien hallintaan oli tutkimuksellisen näkökulmasta mielenkiintoista. Markkinahintainen sopimus taas on yleisin kotimaassa käytetty sopimusmalli. Varastoinnin tuottoa tutkittiin nettonykyarvomenetelmällä. Nettotuottojen laskennalla pyrittiin selvittämään, mikä olisi mahdollisen investoinnin suurusluokka, joka olisi viljan varastoinnilla mahdollista toteuttaa. Laskelmat sekä varastoinnista että sopimusmallien käytöstä tehtiin tapauspohjalla, jossa oletuksena viljelijä tuottaa vuosittain saman määrän leipävehnää markkinoille. Oletus tuotettavasta määrästä vuosittain oli vakio, ja tutkielmassa keskityttiin pelkästään hinnan vaihtelusta johtuvaan tulon vaihteluun. Myyntiajankohdan valinnalla on merkittävä vaikutus myyntitulon määrään sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Tulosten mukaan myyntihinnat olivat korkeimmillaan useimmin vuoden vaihteen tienoilla mutta joskus myös elokuussa. Huonoin myyntiajankohta on ollut syyskuussa. Vuosittain ei ole tietenkään mahdollista onnistua ajoittamaan myyntejä parhaaseen ajankohtaan. Satokauden jälkeisellä varastoinnilla on mahdollista saada tulonlisä, joka kattaa varaston investointikustannuksen, jos myynnit onnistutaan ajoittamaan lähelle satovuoden korkeimpia hintoja. Futuureiden käyttö Suomessa ei ole ollut yleisesti taloudellisesti perusteltua tutkimuksessa käytetyllä esimerkkiajanjaksolla, jossa futuurit myytiin keväällä ja ostettiin takaisin ennen vuoden vaihdetta, koska hinnat usein nousivat kyseisellä aikavälillä. Lisäksi basis vaihteli usein epäedullisesti. Jos kotimaan sekä ulkomaan hinnat seuraisivat kiinteästi toisiaan, olisi futuureiden käyttö viljakaupassa mielekkäämpää.
-
(2021)Maatiloja käsitellään entistä enemmän yrityksinä, jotka pyrkivät vastaamaan alan murrokseen. Tilojen kannattavuus on jo pitkään ollut heikko ja tätä ongelmaa on lähestytty useasta eri läh-tökohdasta. Yritystoiminnassa tehokkuutta voidaan hakea ulkoistamalla toimia, jotka ovat ul-koistettavissa ja kustannustehokkaasti hankittavissa ulkopuolelta. Tutkielma perehtyy maatilo-jen peltoviljelyn konetöiden ulkoistamiseen vertailemalla oman uuden konekannan kustan-nuksia markkinoilta ostettavaan urakointipalveluun. Ulkoistaminen käsitellään tutkimuksessa strategisena resurssipohjaisena ratkaisuna ja tutkielmassa avataan edellytykset ulkoistamisel-le. Omien koneiden osalta käydään läpi koneiden hankintaan liittyvää teoriaa. Tarkoituksena on havainnollistaa omien koneiden ja ulkoistamisen välisiä kustannuseroja ja mallintaa niiden muutosta viljeltävän alan kasvaessa. Tutkimusaineistona on käytetty Työtehoseuran tuottamaa tilastoa urakoinnin hinnoista, sekä Työtehoseuran TTS-kone ohjelmiston tarjoamaa dataa konekustannuksista. Tutkimuksen menetelminä toimii lineaarinen mallintaminen, sekä yksinkertaistettu nettonykyarvo-malli. Ko-nekustannuksista muodostuu kokonaiskustannus, joka kasvaa viljeltävän alan kasvaessa. Malleilla on määritelty hehtaarikohtaiset leikkauskohdat, jolloin omien koneiden ja urakoinnin yhteiskustannus on yhtä suuri. Tilannetta on havainnollistettu kasvinviljelyn osalta kolmella eri tehokkuusluokalla ja säilörehun pyöräpaalauskorjuun osalta kahdella tehokkuusluokalla. Tutkimus osoittaa ulkoistamisen olevan mahdollinen keino saavuttaa parempi taloudellinen tu-los pienillä viljelyaloilla. Alan noustessa suureksi oma uusi konekanta tulee kannattavammak-si. Tulokset jäävät teoreettisiksi ja perustuvat tutkittuihin tapauksiin, eikä niitä voi yleistää koskemaan kaikkia tiloja.
-
(2021)This master's thesis explores the possibility of utilizing blockhain technology in Finnish food production chains. The blockchain technology is a distributed database that decentralizes network operations into an efficient operating environment, without a centralized institution. The innovation in blockchain technology lies in the concensus protocols of the blockchain, whose cryptographic security system ensures that once placed, information cannot be forged from there. In that reason interest in blockchain technology has grown in the world since the introduction of financial institutions and as a result, research in agriculture and food production has grown around the phenomenon. With blockchain technology, the food trace tracking data is written to the blockchain, whereby the security of the data is guaranteed and the safety of the food is ensured. At the same time, the blockchain technology decentralized system connects real-time food supply chain to all parties in real time, reliably, securely, openly, transparently to create value at the entire supply chain level. The aim of this study is to give an overall picture of the phenomenon, such as what blockchain technology is, how it can be applied in the food production chain and to whom it could provide value. The phenomenon is new in the Finnish food supply chains and because of this the study is carried out interdisciplinary in the treatise as a literature review and with the help of the strategy of the Blue Sea strategy. It is possible to survey the phenomenon and the functionality of the theory widely and comprehensively by connecting different research methods. By combining different research methods, it is possible to map the phenomenon and the functionality of the theory extensively and comprehensively. In the scoping mapping, the research materials have been collected with the help of a mapping literature review. The collected research material has been compiled from the Helka database of the University of Helsinki and partly with the help of Google choolar. The material of the dissertation consists of 20 scientific articles related to the utilization of blockchain technology in agriculture or in the food production chain. Based on the research results, blockchain technology is in its infancy due to technological barriers. Even though in Finland has developed the world's best monitoring systems to ensure food safety, at the same time, however, the supply chain is not open, transparent and fair between the parties. For this reason, blockchain technology has a huge potential to revolutionize the current production chain if exploited by favorable strategies and policies in its deployment. Technology needs strategies to guide development in agriculture and its exploitation requires favorable political climate to support it. Further research would be needed for example on how the use of blockchain technology in feed futures trading, such as how a transparent, real-time and open ecosystem of blockchain technology affects feed price fixing.
-
(2020)Tutkimuksen tarkoituksena oli selventää ja kuvata tämänhetkistä maatilan talousjohtamisen neuvonnan neuvontaprosessia ja käytännön tekemistä. Tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat maatilan talousjohtamisen neuvonnan ongelmakohdat. Lisäksi tavoitteena oli löytää uusia, hyviä toimintamalleja ja tapoja, joilla neuvojat voivat parantaa talousjohtamisen neuvontapalveluja ja omaa osaamistaan. Näin neuvonta pystyy vastaamaan paremmin maatilojen tulevaisuuden tarpeisiin. Tutkimusongelma voidaan esittää myös kysymysmuodossa seuraavilla kysymyksillä: mitkä ovat maatilan talousjohtamisen neuvonnan ongelmakohdat ja miten neuvoja voi tulevaisuudessa paremmin tukea maatiloja talousjohtamisessa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin haastattelua ja haastattelutyyppinä teemahaastattelua. Teemahaastattelun kysymykset ja väittämät oli etukäteen laadittu. Haastattelun neljä eri teemaa olivat johtaminen, käytännöt ja työkalut, neuvonnan rooli ja tulevaisuuden kuvat. Tutkimus tehtiin haastattelemalla ProAgrian talouden- ja johtamisen asiantuntijoita eri ProAgria-keskuksista. Haastatteluun valittiin kuusi asiantuntijaa, jotka tekevät työkseen talouden- ja johtamisen neuvontapalveluita. Haastattelu toteutettiin ryhmähaastatteluna, jossa yksi haastateltavista toimi puheenjohtajana ja vei keskustelua eteenpäin etukäteen laaditun kysymys/väittämälistan pohjalta. Ryhmähaastattelu myös nauhoitettiin videolle, jota tutkija pystyi myöhemmin hyödyntämään litteroidessaan aineistoa. Tuloksia tarkasteltiin tarkemmin kahdesta eri näkökulmasta: talousjohtamisen neuvonnan ongelmakohdat sekä maatilan talousjohtamisen tukeminen neuvonnan avulla tulevaisuudessa. Tarkemmassa tarkastelussa hyödynnettiin samoja teemoja kuin ryhmähaastattelussa eli johtaminen, käytännöt ja työkalut, neuvonnan rooli sekä tulevaisuuden kuvat. Tutkimuksessa kävi ilmi, että maatilan talousjohtamisen neuvonta on hyvin haasteellista, koska kaikki asiakkaat eivät ymmärrä talousjohtamista kokonaisuutena vaan pelkästään lukujen ja laskelmien pyörittelynä. Osa asiakkaista ei myöskään tiedosta tarvitsevansa tukea yrityksensä talousjohtamiseen tai heillä ei ole käsitystä, mitä he omalta yritystoiminnaltaan haluavat. Tästä syystä, varsinkin asiakkaiden näkökulmasta, talousjohtamisen neuvonta painottuu usein laskelmien, kuten taloussuunnitelman tai maksuvalmiuslaskelman, konkreettiseen työstämiseen esimerkiksi investoinnin tai sukupolvenvaihdoksen varalle. Neuvonnan näkökulmasta isoimpana haasteena on, että talousjohtamisen neuvontaa tehdään edelleen hyvin monella eri tavalla ja usein yksin. Laskelmien avaamiseen ja analysointiin sekä eri vaihtoehtojen punnitsemiseen käytetty aika vaihtelee paljon neuvojittain. Osa neuvojista ei myöskään välttämättä kysy mielipidettä muilta asiantuntijoilta, kuten kotieläintuotannon tai peltoviljelyn asiantuntijoilta. Käytäntö on kuitenkin pikkuhiljaa muuttumassa ja varsinkin innovatiiviset ja ”uuden sukupolven” talousasiantuntijat hyödyntävät talousjohtamisen neuvontaa tehdessä myös muita asiantuntijoita. He myös näkevät talousjohtamisen neuvonnan laajempana kokonaisuutena, johon kuuluvat kaikki kolme talousjohtamisen eri tasoa: strateginen, taktinen ja operatiivinen taso. Neuvonnan käytännöissä myös pyritään yhä enemmän tiimityöskentelyyn. Yksi iso haaste tällä hetkellä on, että talousjohtamisen neuvonnassa tarvittava tieto on hajallaan monessa eri järjestelmässä ja ohjelmassa, jolloin tietojen kasaamiseen menee paljon aikaa. Lisäksi tiedonmäärä on valtava, jolloin relevantin tiedon saanti ja löytäminen on olleesta. Vaarana on, että analysoinnille ja päätelmien avaamiselle jää vähemmän aikaa. Lisäksi talousneuvojat, varsinkin hyvät talousneuvojat, ovat tällä ylityöllistettyjä kovan kysynnän vuoksi. Neuvonnalta vaaditaan myös todella hyviä sosiaalisia taitoja ja ulosantia, jotta asiakaskokemus on onnistunut ja asiakas saadaan ”hoksaamaan” kehittämisenkohteet. Esitetyt asiat on osattava tuoda esille siten, että asiakas sen ymmärtää oikein ja vielä sisäistää selitetyn asian. On myös hyvin asiakaskohtainen asia, miten syvällistä talousjohtamisen neuvontaa voidaan edes tehdä. Neuvonnan tehtävänä onkin tukea ja auttaa asiakasta eteenpäin, mutta vastuun lopullisesta kehittymisestä ja päätöksistä on kuitenkin aina asiakkaalla eli maatalousyrittäjillä. Myös uudet alalle tulevat neuvojat olisi pysyttävä perehdyttämään hyvin, jotta tietotaito siirtyisi eteenpäin. Perehdyttämisen taso kuitenkin vaihtelee paljon. Talousneuvonnan rinnalle on yhä konkreettisemmin otettava käyttöön myös johtamisen eri oppeja. Lisäksi neuvonta työtä tulisikin tehdä vielä enemmän tiimitoimintana asiakkaan ympärillä. Tiimissä tulisi olla usean eri osa-alueen neuvojia (esim. talous, kasvinviljely, kotieläintuotanto, johtaminen), jotta asiakkaan tilannetta pystyttäisiin tarkastelemaan kokonaisuutena. Tämä voisi vähentää myös työkuormaa ja laajentaisi katsontakantaa Maatilan talousjohtamisen neuvonta tulevaisuudessa on todennäköisesti hyvin erilaista kuin tänä päivänä. Tavoitteena on, että tietojen hausta ja koonnista eli ”näpyttelystä” päästäisiin yhä laajemmin analysointiin. Lisäksi talousjohtamisen neuvontaa tulisikin tehdä läpi maatilayrityksen elinkaaren: ennen sukupolvenvaihdosta aina yrityksen elinkaaren loppupäähän saakka. On hyvin tärkeää, että sekä neuvonnalle että asiakkaille talousjohtamisen eri tasoja ja oppeja selkeytetään ja konkretisoidaan. Digitalisaation avulla ”näpyttelystä” päästään yhä paremmin tietojen analysointiin ja reaaliaikaiseen seurantaan. Lisäksi neuvonnan tehtävänä voisi olla jatkossakin tiettyjen teknisten toimenpiteiden tekeminen maatalousyrittäjien puolesta, kuten esimerkiksi investointilaskelmien tekeminen. Neuvonnan rooli tullee muuttumaan enemmän konsultoivaan suuntaan, jopa manageroinniksi saakka. Lisäksi neuvontatyö kansainvälistyy ja yhteistyötä eri organisaatioiden välillä tehdään yhä laajemmin.
-
(2021)The research question of this thesis focuses on what the main constraints in the agricultural technological innovation in China are. The primary aim is to identity the most serious constraints/predicaments in Chinese agricultural technological innovation, and the most possible/main reasons behind those constraints. Based on the research findings, recommendations for some viable countermeasures and a way out of this bind could be provided for relevant policymakers in the Chinese agricultural sector. This thesis adopted a qualitative analysis based on grounded theory. The objects of analysis/data were 20 articles in Chinese academia selected according to these criteria: high relevance of titles and keywords to the thesis’ purposes; high representativeness of contents that relate to the thesis’ research questions; highly informative articles; high citation rates and influences of the articles. According to the study's findings, there are four major constraints to the advancement of agricultural science and technology innovation: 1) severe lack of financial investment in agricultural research; 2) low rate of conversion of agricultural science and technology achievements; 3) sluggish agricultural technology promotion and diffusion system; and 4) insufficient innovation capacity of scientific research actors, as well as a lack of collaborative innovation among them. This study fills a gap in the literature by conducting a systematic and comprehensive analysis of the barriers to agricultural science and technology innovation in China. The Chinese Ministry of Agriculture should implement deliberate policies and initiatives to promote agricultural innovation in China. Quantitative analysis could be used in future studies to obtain more accurate analysis results.
-
(2021)Forests play a central role in climate change mitigation actions, and substitution, that is the use of wood products in place of fossil intensive materials, has been recognized as a potential way to avoid emissions. While there are studies estimating the substitution impact of products, i.e., the avoided emissions, there is a lack of studies integrating market perspectives into substitution estimation. To contribute to this research gap, this study explores the market assumptions of substitution through the theoretical lenses of value chains and microeconomic theory on demand. The objectives are to recognize powerful decision-makers in the value chains, to establish a better understanding for the current state of substitution in the markets, and to explore the determinants of demand of the wood-based products. To limit the scope of this study, the use of pulp-based products was examined in the cases of packaging and textile sectors. Semi-structured interviews with 14 experts were arranged to discuss their views on substitution and demand of the pulp-based products in the chosen sectors. Additionally, a Likert scale was filled at the end of each interview to supplement the interview answers and enable elasticity and cross-price elasticity analyses to examine substitution. The sample of respondents was chosen through the use of snowball sampling and a matrix to recognize potential interviewees. First, the findings of this study suggest that in both sectors, the decision-making power on materials is held by the operators at the end of the value chain whereas the forest sector is located at the beginning of the chain. Second, in both sectors, there is willingness to find more sustainable material solutions, but the tools for this are lacking. In the case of packaging sector, the barrier capacities of plastic are unattainable with fiber-based materials, meaning that reducing plastic use does not always imply switching the feedstock itself. In the textile sector, the production of wood-based textile fibers is not yet scaled enough for it to compete with similar materials. However, the analysis of elasticities indicates that some substitution can be expected in both sectors. Third, a number of important determinants of demand were identified, yet no single factor could be identified as the most important one. This study concluded that there is room to improve the market assumptions for substitution impact estimation. In packages, the market preferences of fiber-based packaging in some uses give a rise for interpretational issues, while plastic reduction goals do not always imply switching to wood feedstock. In textiles, the new man-made cellulosic fibers (MMCFs) are expected to mostly substitute for viscose and fill the cellulosic gap from stagnating production of cotton instead of substituting for synthetic fibers. To conclude, it is central to integrate market data and concepts better into future substitution impact analyses to facilitate more realistic estimates.
-
Mehiläispölytyksen tarjonta Suomen maatalousalueilla : kohtaavatko viljelijät ja mehiläistarhaajat? (2021)Worldwide, pollination affects in food security, livelihood of agricultural entrepreneurs and beekeepers, and biodiversity. Pollination services are underrepresented in field of research in Finland. The aim of the thesis is to describe, analyze and interpret the state of the pollination services in the Finnish agricultural areas concentrating in honeybee pollination. The research questions concern how many beekeepers offer pollination services and for which insect-pollinated plants, in which areas the pollination services are supplied and are the beekeepers and agricultural entrepreneurs connected. Also, the aim is to form an answer that how the pollination services could be developed in Finland. The thesis is a part of Finnish Environment Institute’s and Finnish Beekeepers’ Association’s PÖLYHYÖTY -project. It is located in the third work package “Supply of honeybee pollination in the Finnish agricultural areas and the economic value of insect pollination”. The research was implemented via questionnaire. Based on the data collected via the questionnaire, nine interviews were conducted in order to deepen the understanding about the market, especially supply, of pollination services. The questionnaire was directed via email to all the members of Finnish Beekeepers Association’s members, approximately 2750 receivers, of which 447 replied. The data from the questionnaire was analyzed by means of statistical indicators, crosstabs, non-parametric tests, linear regression analysis and K-means cluster analysis. The interviews were transcribed, analyzed using qualitative methods and parts of them are being presented along the text. Supply for pollination services is small-scale despite the rapid growth in the number of beekeepers. Assumingly, supply and demand for pollination services is likely to increase in the following years. The demand increases due to the increased acreage of insect-pollinated plants. Thus, supply of pollination services is evidently elastic and obeys the growth of the market. According to this research, approximately a half of beekeepers in Finland supply pollination services, but with a small number of colonies. There are a large number of part-time beekeepers who supply the pollination services without receiving monetary compensation for it, usually against for a permanent bee colony site and an oral contract. Geographically the beekeepers and their colonies are located in the same areas as the plants needing pollination. Clover, broad bean, rapeseed, strawberry, apple, garden raspberry and currants are the cultivated plants of which have been pollinated by honeybee colonies most frequently. A small number of young, full-time beekeepers can be identified from the data; they are interested in combining honey production and pollination services as part of their business. The supply and demand for pollination services requires more research in order to be able to apply the research to the farm level and their individual needs. However, pollination service market has a positive outlook in the future having a significant role in sustainable food production as a developing market.
-
(2020)EU:n maatalouspolitiikka on muuttumassa vuosille 2021–2027. Samaan aikaan EU:n sisällä ilmastopolitiikassa tavoitellaan taakanjakosektoreilla päästövähennyksiä ja LULUCF-sektorilla nettonielua. Työn tavoite oli selvittää, voisiko metsitystuki olla kustannustehokas instrumentti, jolla voitaisiin vähentää sekä maatalouden että LULUCF-sektorin päästöjä. Teoriapohjana on käytetty ulkoisvaikutuksia ja kustannus-hyötyanalyysia. Maataloustukien negatiivisena ulkoisvaikutuksena on maankäytön muutos metsistä pelloiksi, jolloin maatalouden päästöt varsinkin turvemaista kasvavat ja hiilinielut pienenevät metsämaan vähentyessä. Kustannus-hyötyanalyysin avulla on mahdollista laskea maanomistajalle nettonykyarvo sekä viljelystä että metsityksestä. Näiden erotus kertoo vaadittavan metsitystuen suuruuden, jotta viljelijä suostuu muuttamaan maankäyttöään. Jos erotus on suurempi kuin saavutettavat ilmastohyödyt tietyllä hiilen hinnalla, metsitystuki ei ole tehokas instrumentti. Yksivuotisessa viljelyssä olevan turvemaan metsittämisen ilmastohyöty ylitti vaadittavan metsitystuen suuruuden jokaisen ELY-keskuksen alueella. Monivuotisessa viljelyssä turvemaan päästöt ovat sen verran alhaisemmat, ettei eniten metsitystukea vaativilla alueilla ilmastohyöty ylitä kustannuksia, kun päästöjen hinta on 25 € per hiilidioksidiekvivalenttitonni. Metsityksen myötä ei pelkkä kasvavan biomassan hiilihyöty ylitä kustannuksia yhdenkään ELY-keskuksen alueella. Nykyisillä pellon nettonykyarvoilla metsitystuki ei ole nielujen lisäämiseksi kivennäismailla kustannustehokas keino. Metsitystuki olisi 25 €:n hiilidioksidiekvivalentin tonnihinnalla kustannustehokas keino useimpien paksu-turpeisten maiden metsitykseen. Lisätutkimusta tarvittaisiin siitä, miten metsitystuen käyttö vaikuttaisi muiden tukien määriin ja sitä kautta tuotantomääriin, kansallisten tukien määrään sekä taakanjakosektorin päästövähennystavoitteisiin.
Now showing items 1-20 of 39