Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Puhakka, Heikki (2019)
    The aim of this thesis was to study and develop the process hygiene of the new R1 bottling line at Altia Rajamäki alcoholic beverage plant. The products bottled on the line are mainly low- and non-alcoholic beverages that have limited amount of previously studied knowledge about the efficiency of hygienic practices of their production. In addition, the microbiological quality of the products’ raw materials was studied, and an attempt was made to identify the microbes occurring in the products and on the production line. The literature review deals with the legislation of food industry and the microbiological risks related to various types of beverages and their processing. In the experimental part of the thesis the microbiological hygiene of the bottling process was studied by collecting samples from the surfaces of the bottling line using mainly the microbiological swabbing method. The microbiological analyses of the bottled products were conducted by filtering the sample to a filter paper. Various culture mediums and antibiotics were also tested to identify the bacteria from yeasts and molds. 16S rRNA gene sequencing was used to identify the bacteria frequently occurring in the analyses. DNA isolation and PCR were conducted at the University of Helsinki and the gene sequencing was carried out by the Institute of Biotechnology. Sequence alignment was made using BLAST. The public version of the thesis lacks the confidential information which is provided only for Altia Oyj. Based on the results, the process hygiene of the R1 bottling line is sufficient in case the hygienic practices are followed. No significant microbiological growth was observed in the process hygiene samples. However, endospore producing bacteria were found in the products and these bacteria were presumed to originate from the raw materials of the products or from storage tanks and pipelines of these raw materials. Four bacterial genera, which frequently occurred in the products, were successfully identified. Nevertheless, based on the literature, it was noticed that these bacteria are not able to spoil alcoholic beverages nor to grow in the conditions of bottled products. However, some of these bacteria can substantially form biofilm.
  • Patolahti, Leevi (2018)
    Työn tavoitteena on mallintaa ekonometrisen analyysin avulla, kuinka kysyntä ja tarjontamallit vaikuttavat pystyhakkuiden hakkuumäärään. Tarkasteltava alue on koko Suomi, jossa mukana kaikki metsäkeskukset. Työssä esitettyjen mallien on tarkoitus kuvata Suomen raakapuumarkkinoita. Aikasarja- aineisto koostuu tukkipuun (kuusi -, mänty ja koivu), kuitupuun (kuusi, mänty ja koivu) keskimääräisistä kantohinnoista, sahatavaran vientituotteiden ja sellu – ja paperiteollisuus vientituotteiden hinnoista sekä metsäteollisuuden palkkatasosta. Tarkasteltava ajanjakso on 2003 – 2017. Tilastollisesti merkittävin tulos saatiin sahatavaran kysyntämallin estimoimisesta, jossa melkein kaikki valitut selittävät muuttujat kuvasivat sahatavan kysyntää hyvin. Testien avulla saatujen tietojen perustella, vaikuttaisi että suurimmat vaihtelut kysynnässä ja tarjonnassa tapahtuu lyhyellä aikavälillä. Muuten tilastollisesti merkittävimmät tulokset saatiin tarjontamalleista. Vaikka tutkielma sisältää puutteita, niin tutkielman avulla saatuja estimaatteja voidaan hyödyntää raakapuumarkkinoiden jatkotutkimuksissa.
  • Heikkilä, Tiina (2019)
    Lisensiaatintutkielmani sisältää kirjallisuuskatsauksen kissojen raakaruokintaan liittyen ja alkuperäistutkimuksen. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään ihmisille tavallisimpien mahasuolitulehduksia aiheuttavien bakteerien esiintyvyyttä kissoille soveltuvassa raakaruoassa. Tämän lisäksi tutkittiin kahden raakaruokaa syövän kissan ulosteita tavoitteena selvittää erittyvätkö mahdollisesti ruoassa esiintyvät tautia aiheuttavat bakteerit kissojen ulosteeseen. Aihe valittiin, koska lemmikkien raakaruokintaa ei ole vielä kovin paljon Suomessa tutkittu, varsinkaan kissojen kohdalla. Lemmikkien raakaruoan mikrobiologista laatua on tutkittu ulkomailla, missä suurin huoli on tavallisesti ollut salmonella. Suomalaisessa raa’assa lihassa salmonellan esiintyminen on kuitenkin erittäin vähäistä. Suomessa tavallisimmat ihmisille tautia aiheuttavat elintarvikevälitteiset bakteerit ovat Campylobacter spp., Yersinia enterocolitica, Y. pseudotuberculosis, shiga-toksiinia tuottava Escherichia coli eli STEC ja salmonella. Hypoteeseja oli kolme erillistä. Ensimmäisen mukaan oletettiin, että lemmikkien raakaruoasta löytyisi jonkin verran tautia aiheuttavia bakteereita. Toisen perusteella odotettiin yleisimpien löytöjen olevan Y. enterocolitica ja kampylobakteerit. Kolmas hypoteesi oli, että sisäkissan ulosteesta ei juuri löytyisi tautia aiheuttavia bakteereita. Tutkimuksen aikana kerättiin vuoden aikana 48 raakaruokanäytettä ja 73 ulostenäytettä. Ulostenäytteitä kerättiin kahdelta eri kissalta, joista toiselta koko tutkimuksen ajan ja toiselta vain viimeisen puolen vuoden ajan. Näytteet sekoitettiin puskuroituun peptoniveteen ja viljeltiin selektiivisille agareille. Peptonivesiseokset inkuboitiin yön ylitse +37 °C:ssa. Inkuboiduista seoksista tehtiin säilytys 20 % glyserolin kanssa -70 °C ja PCR-ajoa varten DNA-eristys ZR Fecal DNA MiniPrepTM -menetelmää (Zymo Research, USA) käyttäen. Peptonivesiseokset säilöttiin tutkimuksen ajan 4 °C:ssa. PCR-positiiviset näytteet viljeltiin uudelleen selektiiviselle maljoille esirikastetuista seoksista. Tutkituista ruokanäytteistä 42 % sisälsi jotain tutkittua tautia aiheuttavaa bakteeria. Ulostenäytteistä 84 % sisälsi jotain tutkittua bakteeria PCR-tulosten perusteella. Ulostenäytteistä yhteensä 74% oli kampylobakteeripositiivisia, vaikka ruokanäytteet eivät olleet. Ruokanäytteistä saadut PCR-positiiviset näytteet eivät kasvaneet agarmaljoilla lainkaan. Ulostenäytteistä kaksi PCRpositiivista Y. enterocolitica löydöstä kasvoi myös agarmaljoilla. Nämä olivat biotyyppiä 4 ja kaupallisella vasta-aineella tehdyllä testillä serotyyppiä O:3. Kummankin kissanulosteesta eristettiin Campylobacter helveticus. Tulosten perusteella voidaan vetää johtopäätös, että raakaruokinnassa on riskejä lemmikkien ja ihmisten terveydelle. Riskit ovat suuret erityisesti ihmisille, joiden immuunijärjestelmän toiminta ei ole normaalia. Hypoteesit olivat osittain oikein, mutta esimerkiksi ulosteessa esiintyvien tautia aiheuttavien kampylobakteerien korkea esiintyvyys oli yllätys. Tutkimuksen toinen tavoite, mikä oli selvittää siirtyvätkö ruoan patogeenit kissojen ulosteeseen, ei välttämättä onnistunut näytteenottosuunnitelman takia. Näytteitä olisi pitänyt ottaa pidemmän aikaa raakaruoan syöttämisen jälkeen ja tutkia kissat etukäteen, etteivät ne eritä mitään bakteeria valmiiksi ulosteeseensa.
  • Nemesszeghy, Tímea (2021)
    Tämän maisterintutkielman tarkoituksena on tutkia kulttuurisidonnaisten elementtien kääntämistä Uudessa testamentissa. Tavoitteena on selvittää, miten Uuden testamentin kulttuurisidonnaiset elementit on käännetty sellaisissa kohdissa, joissa Raamatun ajan kulttuuri ja nykyaikainen länsimainen kulttuuri poikkeavat toisistaan. Tuodaanko lähtökulttuurin erilaisuus esiin käännöksissä vai pyritäänkö ilmauksia sopeuttamaan nykylukijan arvoihin? Tutkielmassa keskitytään naisia ja juutalaisia käsitteleviin kohtiin. Tutkielmassa analysoidaan kolmea raamatunkohtaa. Analysoitavat kohdat ovat Matteuksen evankeliumin 23. luvun yhdeksäs jae (Matt. 23:9), Ensimmäisen Timoteuskirjeen toisen luvun jakeet 11–14 (1.Tim. 2:11–14) ja Johanneksen evankeliumin viidennen luvun jakeet 16–18 (Joh. 5:16–18). Näitä kohtia tarkastellaan kreikankielisessä lähtötekstissä (Nestle-Aland Novum Testamentum Graece 28. laitos) ja kahdessa saksankielisessä (Bibel in gerechter Sprache 2006 ja Lutherbibel 1984) ja kahdessa suomenkielisessä (UT2020 ja Kirkkoraamattu 1992) käännöksessä. Uuden testamentin ajan kulttuurin selvittämiseksi perehdytään kulttuuriantropologiseen tutkimukseen. Tarkoituksena on selvittää Uuden testamentin ajan ihmisten maailmankuvaa ja heille tärkeitä arvoja. Raamatun kulttuurikontekstin kääntämistä käsitellään tarkastelemalla useita käännösteorioita, joita hyödynnetään aineiston analyysissä. Tutkimuksessa havaittiin, että tekstiä muokattiin nykylukijan arvojen mukaiseksi eniten Bibel in gerechter Sprache -käännöksessä. Siinä on kahden raamatunkohdan käännöksissä lähtötekstistä ja toisista käännöksistä merkittävästi poikkeavia käännösratkaisuja. Tässä käännöksessä annetaan myös eniten perusteluja käännösratkaisuille. Aineiston toiset käännökset eivät vaikuta pyrkivän sopeuttamaan tekstiä nykylukijoiden arvojen mukaiseksi.
  • Sirviö, Oskar (2017)
    Tässä tutkimuksessa selvitettiin raamattutiedon painotusta evankelis-luterilaisen uskonnon ylioppi-laskokeissa vuosina 2006-2015. Seuraavat tutkimuskysymykset toimivat tutkimustehtävän runkona: 1. Millaisia luokittelukategorioita voi muodostaa vuosien 2006–2015 evankelis-luterilaisen uskonnon ylioppilaskokeiden tehtävistä ja millaisia nämä kategoriat ovat? 2. Miten raamattutietämys painottuu suhteessa muihin tehtäviin evankelis-luterilaisen uskonnon ylioppilaskokeissa vuosina 2006–2015? 3. Mitä teemoja esiintyy Raamattuun liittyvissä tehtävissä evankelis-luterilaisen uskonnon ylioppilasko-keissa vuosina 2006–2015 ja painottuuko jokin tietty teema suhteessa muihin teemoihin? 4. Miten evankelis-luterilaisen uskonnon ylioppilaskokeiden tehtävät jakautuvat tehtävätyypeittäin vuosien 2006–2015 evankelis-luterilaisen uskonnon ylioppilaskokeissa, millaisia tehtävätyypit ja niiden teh-tävät ovat ja mitä tehtävätyyppejä ilmenee raamattutietoa vaativissa tehtävissä? Analyysiaineisto koostui evankelis-luterilaisen uskonnon ylioppilaskokeiden tehtävistä vuosilta 2006-2015, jotka ladattiin Yleisradion ”Abitreenit” –nettisivulta pdf-tiedostoina. Aineistoa tarkastel-tiin ja luokiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla luokittelukategorioihin. Aineiston luokit-telussa hyödynnettiin Suomen uskonnonopettajien liiton laatimia pisteytysohjeita, jotka ladattiin hei-dän kotisivuiltaan. Puuttuvat tiedostot saatiin pyytämällä sähköpostitse pdf-tiedostoina. Tutkimustulokset osoittavat, että evankelis-luterilaisen uskonnon ylioppilaskokeiden tehtävät vuosina 2006–2015 voidaan jakaa seitsemään eri luokittelukategoriaan. Luokittelukategorioiden yh-teismääriä tarkasteltaessa voidaan todeta, että raamattutietoa painotetaan evankelis-luterilaisen us-konnon ylioppilaskokeiden kuuden pisteen perustehtävissä. Jokeri-tehtävissä raamattutietoa ei paino-teta. Raamattutietoa vaativissa tehtävissä ilmeni viisi sisällöltään erilaista teemaa, joista Uutta testa-menttia painotettiin selkeästi eniten niin jokeri- kuin kuuden pisteen tehtävissä. Tehtävätyyppien osalta yhdeksästä tehtävätyypistä ilmeni eniten aineistotehtäviä kuuden pisteen perustehtävissä, mutta myös raamattutietoa vaativissa tehtävissä. Soveltavia tehtäviä ilmeni eniten jokeri-tehtävissä, kuten myös raamattutietoa vaativissa jokereissa. Raamattutiedon painotus osoittaa, että Raamatun sisältöön liittyvällä tiedolla on ollut tärkeä ase-ma vielä 2000-luvun uskonnonopetuksessa. Tällöin ylioppilaskokeet selkeästi valmentavat opiskeli-joita teologisen tiedekunnan pääsykokeita varten.
  • Tuominen, Lotta (2015)
    The aim of this thesis is to study class teachers' opinions on teaching the Bible in Religious Education. The objective of the research is to find answers to the following research questions: What do the class teachers think about teaching the Bible in the school context, and why do they find teaching the Bible important or unimportant? What kinds of methods do they use when teaching the Bible and why? How and how much is the Bible used as a book when teaching its' contents? The data of this study consists of semi-structured interviews of ten class teachers. These teachers taught third or fourth grade in Southwest Finland and Helsinki metropolitan area. The data was analysed by means of data-based content analysis. The teachers mainly thought that teaching the Bible is an important part of Religious Education, and it has the same functions and goals as teaching Religious Education in general. This opinion was based on pupils' knowledge concerning their own religious tradition, transferring ethical values, common knowledge, and personal meanings. If a teacher didn't find teaching the Bible important, then teaching was justified by following the curriculum. The teachers used different kinds of methods for teaching the Bible. They based their decisions on resources, routines, teaching learning skills, achieving good learning results, connecting the content in pupils' personal experiences, and their own personal interests. The Bible as a book was used as a reference book, a storybook, and as the teacher's source material. According to the results, these teachers can be divided into four categories: critical, emotional, balanced, and distant teachers of the Bible.
  • Johansson, Jani (2018)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitän, kuinka Raamatun evankeliumien suhde Rooman valtakuntaan näkyy niiden kuvauksessa Pontius Pilatuksesta. Lähestyn tutkimuskysymystä narratiivi- ja redaktiokritiikin näkökulmasta. Lisäksi arvioin eri tutkijoiden näkemyksiä asiaan. Keskeisen aseman tutkielmassani saa imperiumikritiikin arviointi. Tyypillisesti imperiumikritiikissä Raamatun teksteistä etsitään viittauksia Rooman imperiumiin. Nämä viittaukset voivat olla sekä suoria että piilotettuja. Imperiumikritiikin näkökulma tavallisesti on se, että Raamatun tekstit ovat vastakulttuurisia tekstejä, jotka haastoivat Rooman valtakunnassa vallitsevat arvot. Imperiumikritiikin näkökulmasta Pontius Pilatus on mielenkiintoinen tutkimuskohde, sillä hän esiintyy kaikissa evankeliumeissa Jeesuksen tuomitsijana. Lisäksi roomalaisena maaherrana hän edustaa selvästi Rooman valtaa. Niinpä mikäli Rooman valtakunnan arvostelu kuului evankeliumin tarkoituksiin, Jeesuksen oikeudenkäynti Pilatuksen edessä tarjosi siihen erinomaisen mahdollisuuden. Tutkielmassa keskitynkin erityisesti Jeesuksen oikeudenkäyntiin, sillä siinä Pilatus esiintyy merkittävimmässä roolissa. Toisaalta Jeesus ja Pilatus eivät ole oikeudenkäynnin ainoat henkilöt, vaan merkittävän roolin saavat myös eräät juutalaiset ryhmät ja väkijoukko. Evankelistat korostavatkin esimerkiksi juutalaisten ylipappien osuutta Jeesuksen tuomitsemisessa, jos juutalaisen väkijoukon kokoonpano vaihteleekin hieman evankeliumien välillä. Tästä syystä kiinnitän tutkielmassani huomiota myös siihen, kuinka evankeliumit suhtautuvat niissä esiintyviin juutalaisiin. Tässä tutkielmassa päädyn siihen johtopäätökseen, ettei yksikään evankeliumi edusta anti-imperialismia. Johanneksen evankeliumin jyrkkä dualismi avaa kyllä mahdollisuuden ymmärtää, että myös Rooman valtakunta kuuluu pimeyden ja valheen alle, jos se ei tunnista Jeesuksen totuutta. Tästä huolimatta Rooma ei nouse erityiseksi teemaksi missään kohtaa evankeliumia. Markuksen ja Matteuksen evankeliumit puolestaan vaikuttavat ensisijaisesti korostavan oikeudenkäyntiin osallistuneiden juutalaisten syyllisyyttä Jeesuksen kuolemaan samalla, kun Pilatuksen vastuu Jeesuksen tuomitsemisesta jää vähemmälle huomiolle. Luukkaan evankeliumi taas edustaa myönteisintä asennetta niin juutalaisia kuin roomalaisiakin kohtaan. Evankeliumi välttää syyllisyyden teemaa ja korostaa Jumalan suunnitelman toteutumista Jeesuksen kuolemassa. Yleisesti ottaen totean, että evankeliumien ensisijainen konteksti on juutalainen. Evankeliumien kirjoittajien yhteisöt pyrkivät määrittelemään omaa suhdettaan muuhun juutalaisuuteen ja muihin juutalaisiin ryhmiin. Evankeliumeissa näkyykin turhautuminen siihen, etteivät kaikki juutalaiset ole tunnustaneet Jeesuksen messiaanisuutta. Sen sijaan Rooman valtakunta jää vähälle huomiolle, mutta evankelistojen asenne näyttää lähtökohtaisesti olleen myönteinen tai ainakin neutraali. Tämä näkyy myös siinä, että Pilatus jää evankeliumien kuvauksessa varjoihin. Evankelistat kuvaavat vain vähän Pilatuksen ajatuksia ja tavoitteita. Niinpä evankeliumien Pilatus-kuvaukset ovat hyvin alttiilta tulkinnoille, siinä missä evankeliumeissa esiintyvien juutalaisten tavoitteet ovat varsin ilmeiset.
  • Uotila, Maritta (2017)
    Tutkielmassa tarkastellaan Haminan kaupungin epävirallista paikannimistöä. Nimiaineisto käsittää n. 750 epävirallista paikannimeä. Koska Hamina on varuskunta -ja linnoituskaupunki, näkyvät myös näiden paikkojen nimet aineistossa. Renessanssin ihanteen mallinen ympyräasemakaava tuo erikoisen lisänsä Haminan nimistöön. Aineisto koostuu eri-ikäisten kaupunkilaisten kotikaupungistaan käyttämistä nimistä, ei siis vain nuorten. Nuorimmat vastaajista olivat 15-vuotiaita, vanhimmat liki 80-vuotiaita. Suurin osa vastaajista oli syntyperäisiä haminalaisia. Aineisto on koottu kyselylomakkein ja haastatteluin. Haminalaiset ovat nimenneet eniten rakennuksia, toiseksi eniten liikkeitä ja kadunkulmia. Ne ovat kaikille kaupunkilaiselle tärkeitä maamerkkejä ja kiintopisteitä. Linnoituksen eri osia, mm. valleja, ovat nimenneet eniten vanhat ja keski-ikäiset, joiden aikana linnoitus ja vallit olivat avoimia. Niillä vietettiin vapaa-aikaa toisin kuin nykyään. Nuoret tuntevat lähinnä Keskusbastionin tapahtuma-areenana. Vanhat ja keski-ikäiset tuntevat myös hyvin varuskunnan vanhinta nimistöä, joista vanhimmat ovat 1800-luvun lopulta. Ammattiupseerit tuntevat varuskunnan nimistöä työnsä puolesta, nuoret tuntevat vain keskeisimmät nimet Rukin ja Sotkun. Varuskunta onkin ollut 1980-luvun jälkeen suljettua aluetta. Enemmistö annetuista nimistä on muodostettu virallisten nimien pohjalta eli sekundaaristi. Yleisin nimien muodostustapa on johtaminen – jopa keski-ikäisten aineistossa. Nuoret muodostivat nimiä myös lyhentämällä ja leikittelemällä nimillä. Heidän aineistossaan tapaakin eniten rinnakkaismuotoja eli saman nimien eri variantteja ja nimien ketjuuntumista (esim. Ravintola Kiina > Kinise > Kinkkis > Kinuli > Kinuksi > Kinuskila). Nimillä leikittelyä ja nimimukaelmia tapaa myös keski-ikäisillä. Assosiaationimiä on kaikilla ikäryhmillä ja vanhojen aineiston nimiä leimaa usein humoristisuus. Nimillä leikittelyä ei sen sijaan ole. Vertailevia siirrynnäisiä on kaikilla ikäryhmillä jonkin verran (Marmaris, Itkumuuri, Siperia, Sahara). Primaareja nimiä annetaan usein paikoille, joilla ei ole virallista nimeä. Nimet annetaan silloin jonkin paikan erityispiirteen mukaan. Yleisimmin nimi annettiin paikan sijainnin mukaan, mutta hyvin yleisesti myös asujan ja jonkin paikalla tapahtuneen mukaan. Asujan mukaan antoivat paikoille eniten nimiä vanhat kaupunkilaiset, jotka tunsivat mm. Linnoituksen kaupunginosasta lähes jokaisen talon asujan mukaan. Kadunnimiä ei juuri tarvittu. Kaupunki näyttäytyy eri-ikäisten aineistoissa erilaisena. Nuorille kaupunki on ajanviettopaikka, jossa kaupat, kioskit, ostoskeskukset ja parkkipaikat ovat tärkeitä kiintopisteitä. Keski-ikäisten aineistossa korostuvat teiden nimet, mutta myös baarien, liikkeiden ja varuskunnan eri osien nimet. Vanhojen aineistossa taas painottuvat asuinrakennusten, kulmien, kahviloiden ja luonnonpaikkojen nimet. Se, että kaupunki on eri-ikäisille erilainen, näkyy myös nimien säilymisessä ja siinä, mitä nimiä eri-ikäiset tarvitsevat. Koko nimiaineistosta on säilynyt kaikkien ikäryhmien yhteisessä käytössä vain 14 nimeä. Vanhoilla ja keski-ikäisillä oli paljon yhteistä säilynyttä nimistöä, samoin keski-ikäisillä ja nuorilla. Kaupunkinimistöä leimaa muutos, ja tämä näkyy säilyneissä nimissä. Tosin vanha nimistö säilyy niin kauan kuin paikoista puhutaan.
  • Mäkinen, Lauri (2016)
    Rab23:n vaikutukset intramembranoottiseen luutumiseen ovat olleet tunnetut 2000-luvun alusta, mutta geenin täsmälliset vaikutukset endokondraalisten luiden kehitykselle ovat yhä osittain epäselvät. Tämän tutkielman tavoitteena on havainnoida ja dokumentoida Rab23^opb2-genotyypin vaikutukset pitkien luiden fenotyyppiin käyttäen aineistona 15,5-18,5 sikiövuorokautisten hiirten olka- ja reisiluita ja menetelminä histokemiallisia värjäyksiä sekä in situ hybridisaatiota. Tutkimuksessa havaittiin Rab23^opb2-mutaation vaikuttavan hiirten olkaluiden kokonaispituuteen (p<0,05) sekä mineralisoituneen korteksin (p<0,05) ja distaalisen proliferoivan vyöhykkeen pituuksiin. Lisäksi kondrosyyttien maturaatiossa havaittiin epäjärjestäytyneisyyttä reservin kondrosyyttien muuntuessa proliferoiviksi. Löydökset sopivat yhteen aiemman tutkimuksen kanssa, jonka perusteella Rab23:n tiedetään osallistuvan hedgehog-signaloinnin säätelyyn. Sen sijaan havainto kondrosyyttien maturaation epäjärjestäytyneisyydestä voi olla riippumaton hedgehog-signaloinnista. Aihe edellyttää jatkotutkimuksia.
  • Viljanen, Samu (2015)
    Autophagy is a eukaryotic cellular process where intracellular material is recycled by transporting it in newly formed vesicles to lysosomes for degradation. In normal conditions autophagy supports cellular homeostasis. Different stress conditions can induce autophagy and then it helps the cell to avoid an unnecessary or uncontrolled cell death. RAB proteins are small GTPases that regulate vesicle traffic and fusion events in endocytic and exocytic pathways. RAB24 has recently been shown to participate in autophagy, but there is very little information about how it works at the molecular level. GOSR1 is a Golgi SNARE protein that regulates membrane fusion events, and it has been observed to interact indirectly with RAB24. The participation of GOSR1 in autophagy has not been studied yet. The aim of the study was to find out if RAB24 and GOSR1 colocalize into the same vesicle structures and if they interact within each other. HeLa cells were used as a model organism, and to induce autophagy amino acid starvation was used. For GOSR1 detection a DNA construct was created where GOSR1 was tagged with green fluorescent protein GFP-sequence. Localization was studied with immunofluorescence staining where in addition to RAB24 and GOSR1 also the autophagosomal marker protein LC3 was labeled. The labeled cells were photographed with a confocal microscope. The pictures were analyzed with ImagePro software. Interaction between the proteins was studied using immunoprecipitation. GOSR1 and RAB24 were not observed to colocalize into same structures in significant amount. Instead it was found that GOSR1 colocalized into LC3-positive autophagic vesicles. In immunoprecipitation studies no interaction between RAB24 and GOSR1 could be shown. In order to ensure the results more immunofluorescence stainings should be done using several time points and GFP-tagged GOSR1. Also GOSR1 silencing with siRNA should be used in order to find out if GOSR1 is necessary for autophagy. The immunoprecipitation protocol should be optimized, and the possible interaction could be studied by using other methods, for example yeast-two hybride technology.
  • Ontto, Anita (2022)
    Rabies on maailmanlaajuisesti esiintyvä zoonoosi, joka aiheuttaa keskushermostosairautta ja johtaa kuolemaan. Sen aiheuttaa rhabdovirusten heimoon kuuluva hermohakuinen lyssavirus. Klassisen rabiesviruksen lisäksi myös esimerkiksi eurooppalaiset lepakkolyssavirukset (EBLV 1 ja 2) voivat tarttua lepakoiden, ihmisten sekä muiden eläinten välillä ja aiheuttaa rabiesta. Rabiekseen kuolee vuosittain arviolta 60 000 ihmistä, erityisesti Aasiassa ja Afrikassa. Tämän lisäksi yli 29 miljoonaa ihmistä saa vuosittain altistuksenjälkeisen rokotussarjan rabiesta vastaan. Arvion mukaan jopa 99 % ihmisten tartunnoista saadaan koiran pureman kautta. Suomella on ollut vuodesta 1991 lähtien vapaa asema rabiesviruksen aiheuttaman tartunnan suhteen. Lepakkolyssavirusten aiheuttamaa rabiesta ja lyssavirusvasta-aineita Suomessa on kuitenkin todettu lepakoilla. Suomen rajanaapurissa Venäjällä rabiesta esiintyy runsaasti sekä kotieläimissä että villieläimissä, ja se on Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) luokittelun mukaan rabieksen suhteen korkean riskin maa. Tämän vuoksi Suomen kaakkoisrajalla levitetään vuosittain syöttirokotteita, joilla rabieksen leviäminen villieläinten mukana Suomeen pyritään estämään. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on antaa ajantasainen yleiskuva rabieksesta, kartoittaa rabieksen erityispiirteitä kissoilla ja tarkastella kissojen aiheuttamaa riskiä ihmiselle. Rabiesta raportoidaan esiintyvän kissoilla harvemmin kuin koirilla. Poikkeuksena tähän on kuitenkin esimerkiksi Yhdysvallat, jossa tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi koirien tehokkaamman rokottamisen myötä. Kissojen erilaiset elintavat, käyttäytyminen sekä taudinkuva voivat teoriassa aiheuttaa ihmiselle koiriakin suuremman riskin. Moni kissa ulkoilee vapaana ja voi tämän vuoksi olla kosketuksissa villieläinten, kuten lepakoiden, kanssa. Jopa yli 90 % kissoista sairastaa rabieksen raivoisassa muodossa, mikä voi altistaa ihmisen puremille. Tässä tutkielmassa pohditaan, millaisia mahdollisia uhkatekijöitä Suomella on tällä hetkellä ja tulevaisuudessa rabieksen suhteen erityisesti kissoihin liittyen. Ruokaviraston teettämässä tutkimuksessa havaittiin vuonna 2018, että suurella osalla Suomeen ulkomailta tuoduista koirista oli jopa kokonaan puuttuvat rabiesvasta-aineet. Tätä tulosta voi oletettavasti soveltaa myös tuotuihin kissoihin, mutta asiaa ei ole ainakaan toistaiseksi tutkittu. Tuoreimpana uhkatekijänä Suomen rabiestilanteen suhteen on poikkeussäännöt Ukrainan sotaa pakenevien pakolaisten lemmikkien tuonnissa. Eläimet voivat saapua Suomeen jopa ilman rabiesrokotusta, ja niiden rokottamista Suomen puolella on vaikeaa kontrolloida. Kissojen rabieksesta puhutaan selkeästi vähemmän kuin koirien rabieksesta, joten tämä tutkielma kokosi kissoihin liittyvää tutkittua tietoa rabieksesta. Kissojen merkitys rabieksen tartuntalähteenä voi tulevaisuudessa korostua muun muassa koirien tehokkaamman rokottamisen myötä. Siksi on tärkeää, että kissojen rabieksesta olisi paremmin tietoa saatavilla.
  • Timperi, Kalle (2014)
    Tutkielmassa tarkastellaan satunnaisia Fourier-sarjoja ja niiden ominaisuuksia. Työ jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä tarkastellaan niin sanottuja Rademacher-kertoimisia Fourier-sarjoja, ja toisessa Brownin liikkeen konstruktiota satunnaisena Fourier-sarjana. Rademacher-kertoimisessa sarjassa annettujen determinististen Fourier-kerrointen (c_n) eteen lisätään satunnainen etumerkki, eli satunnaiskerroin ε, jolle P(ε = 1) = P(ε = −1) = 1/2. Tarkasteltavat Fourier-sarjat on määritelty välillä [−π, π], joten Rademacher-sarja voidaan tulkita tällä välillä määritellyksi satunnaiseksi funktioksi, mikäli sarja suppenee melkein kaikkialla. Tällöin voidaan kysyä, millä todennäköisyydellä tällä funktiolla on jokin ominaisuus, kuten jatkuvuus tai integroituvuus. Osoittautuu, että Rademacher-sarjan suppeneminen riippuu siitä, päteekö alkuperäisille kertoimille ehto (c_n)_{n=-∞}^∞ ∈ \ell^2. Osoitamme, että mikäli tämä ehto on voimassa, suppenee sarja melkein varmasti melkein kaikkialla ja lisäksi L^2 -mielessä, jolloin se määrittelee funktion F ∈ L^2 (−π, π). Melkein varman suppenemisen osoittamiseen on ainakin kaksi tietä, joista toinen nojaa martingaalien teoriaan. Käsittelemme molempia tapoja, ja esittelemme tutkielman alkupuolella tarvittavat martingaaliteorian tulokset. Näytämme tämän jälkeen, että sarjan supetessa L^2 -mielessä pätee itse asiassa vahvempi ominaisuus e^λ|F|^2 ∈ L^1(−π, π) kaikilla λ ∈ [0, ∞). Tästä seuraa, että itse asiassa F kuuluu kaikkiin L^p -avaruuksiin arvoilla p ∈ [0, ∞). Tästä herää kysymys, päteekö tulos myös arvolle p = ∞. Konstruoimmekin osion lopuksi lakunaaristen Fourier-sarjojen avulla esimerkkejä funktioista F , joille yllä kuvatussa tilanteessa F ∈ L^p(−π, π) kaikilla p ∈ [0, ∞), mutta kuitenkin F \notin L^∞(−π, π). Tarkastelemme tämän jälkeen tapausta (c_n)_{n=−∞}^∞ \notin \ell^2. Tällöin Rademacher-sarja melkein varmasti hajaantuu ja oskilloi melkein joka pisteessä x ∈ [−π, π] ja sarja melkein varmasti ei esitä mitään välin [−π, π] mittaa. Osoitamme kuitenkin, että mikäli kertoimet c_n kasvavat enintään polynomista vauhtia, on aina olemassa välin [−π, π] periodinen distribuutio, jonka Fourier kertoimet muodostavat jonon (c_n)_{n=−∞}^∞. Tutkielman loppuosassa johdamme Brownin liikkeelle esityksen satunnaisena Fourier-sarjana. Käytämme tässä apuna Karhunen-Lòeve –Teoreemaa, joka antaa yleisen menetelmän satunnaisprosessin esittämiseksi satunnaisena sarjana. Todistamme aluksi Karhunen-Lòeve –Teoreeman ja tämän jälkeen johdamme Brownin liikeen KL-sarjakehitelmän, joka osoittautuu sini-sarjaksi, jossa kertoimet ovat normaalijakautuneita, riippumattomia satunnaismuuttujia.
  • Matero, Ilkka Seppo Olavi (2014)
    In this thesis I study the radiation balance and heat budget of a multiyear sea ice floe drifting in the central Arctic ocean. The objectives of the study were to quantify the vertical partitioning of shortwave- and longwave radiation and to quantify the different components of the heat budget of the floe in question, both inside and at its interfaces. The measurements were set up at 88 26.6N, 176 59.88W on 8th of August and carried out for ten days. The measurements were made as a part of the fourth Chinese National Arctic Expedition CHINARE2010. The measurement setup consisted of a net radiometer, four PAR-sensors, a pyrano-albedometer, three spectral radiometers, daily snow pit measurements, weather observations and six ice corings. With the data from these studies I was able to quantify the rate of melting and fluxes of heat both at the surface and at the bottom of the ice. The data allowed for examining the fraction of transmitted and conducted heat but were insufficient for properly quantifying the internal changes and spectral composition of the shortwave radiation at different depths. The surface was observed to be losing heat mainly in the longwave part of the spectrum. The average net radiation on top of the ice on wavelengths between 200 nanometers and 100 micrometers over the period was -25.0 Watts per square meter. The heat fluxes of the shortwave and longwave radiations were of opposite directions and the negative heat flux of the longwave radiation dominated until a distinct change in the radiative conditions on 17th of August. For the remainder of the period these heat fluxes nearly balanced each other and the average net radiation was -2.1 Watts per square meter. The latent and sensible heat fluxes were observed to have a minor role in the surface heat budget with averages of -1.5 Watts per square meter and -0.03 Watts per square meter respectively. The ice was observed to melt primarily at the bottom at a rate of 0.5 cm per day driven by the input of heat from the underlying ocean. Melting at the surface was not apparent until before the last two days of studies, when the upper layer of the snow cover melted. The changes in sea ice and snow cover were visually observed to exhibit significant spatial variability even on a single floe.
  • Wang, Chen (2018)
    Paradox has always been a central topic in the study of Joseph Conrad’s Heart of Darkness (1899). In scholarship on Heart of Darkness attention has, for example, been paid to the paradox between the imperialism in Heart of Darkness and Conrad’s deconstruction of imperialism. Some have discussed the impact of Conrad’s life on its paradoxical narrative, while others have pointed to Conrad’s own attitude to the paradoxical discourse of his novella. In 2009, Ludwig Schnauder interpreted Conrad’s paradoxes in Heart of Darkness in terms of the problem of free will and determinism, and laid out three possible philosophical approaches to Conrad’s fiction, namely hard determinism, near-determinism, and radical indeterminism. My own thesis develops Schnauder’s thoughts on Conrad’s radical indeterminism, which is a philosophy which denies free will and order, and considers human powerlessness, randomness and loss of morality to dominate in the world. This thesis is composed of three parts: the introduction, the main argument and the conclusion. Chapter one provides a review of the literature, definitions of radical indeterminism and presents the research methodology. Chapter two discusses how different aspects of radical indeterminism are represented by both Marlow and Kurtz. Chapter Three discusses the paradoxes of imperialism and morality in Conrad’s novella and then interprets the paradoxes in terms of their connection with radical indeterminism. Chapter four concludes the discussions in chapters two and three. My thesis argues that radical indeterminism is central to an understanding of Marlow’s analysis of imperialism and morality. The paradoxes which are raised in his narrative can be seen as the human attempt to establish cause and effect (or morality) countered by a sense of chaos and disorder that seems to be everywhere. Ultimately, Conrad explores the notion of paradox by revealing that the gap between our cognitive world view and the evidence of our senses is fundamental to the notion of radical indeterminism — there is no connection between cause and effect and humans are subject to chaotic forces.
  • Laitinen, Anna-Emilia (2020)
    Current food production and consumption practices have major impacts on the climate and the environment. Studies are calling for a transition towards plant-based diets as climate change poses an imminent threat of global natural catastrophes. Plant-based milk (PBM) products can be seen as radical innovations and as alternatives to liquid dairy milk that have started to break away from their former ethical and medical market niches. This study aims to gain understanding in how PBM products are positioned as alternatives to dairy milk and how the mainstreaming of these products could challenge the dairy sector. Specifically, the study is interested in how Finnish PBM products are marketed and how these PBM producers could be potential drivers of a sustainability transition in the food industry. This study focused on the digital marketing material that Finnish PBM producers used during the initial launch of their PBM products. The materials were collected online from existing and locatable sources (e.g. websites and social networking spaces) as well as from solicited material acquired from company representatives. The data was analyzed by conducting qualitative content analysis on the materials. The results showed that Finnish PBMs are marketed as alternative yet convenient products that are simultaneously health, tasty, and functional, as well as sustainable and plant-based. Even though Finnish producers were found to be hesitant to explicitly challenge the dairy sector, some brands positioned their products as part of a new food system that is transitioning away from the use of animal-products. These results suggest that the mainstreaming of Finnish PBMs and specifically oat milk is a positive shift towards more sustainable modes of production and consumption. Furthermore, the involvement of well-established food and dairy industry actors in the Finnish PBM market could have a role in reforming the institutional structures that empower people to eat animal-derived products. The seemingly neutral, non-provocative marketing style of Finnish PBM products is aiming to normalize the use of PBMs and thus claim its spot in Finnish food culture as an everyday consumer good.
  • Sarhimaa, Jutta (2012)
    Pro gradu -tutkielmani käsittelee demokraattisten järjestelmien ja kansalaisten välistä suhdetta viimeaikaisissa demokratiateorioissa. Lähden liikkeelle kysymyksestä, miksi demokratia vaatii aktiivisia kansalaisia toimiakseen. Mikä on demokratioiden suhde kansalaisiin ja ei-kansalaisiin, kuten maahanmuuttajiin? Miten demokraattisessa järjestelmässä vastakkain asettuvat kansanvalta ja demokraattisten enemmistöjen tahdon ylittävät perusperiaatteet ovat neuvoteltavissa keskenään jotta demokraattisen järjestelmän vallankäyttö olisi mahdollisimman oikeutettua? Mitkä ovat demokraattisten kansalaisten toiminnan rajoja? Viimeaikaisen demokraattisen filosofian ytimessä on kaksi keskeistä paradoksia: Kuinka määritellä kansalaisten rajat, ketkä kuuluvat kansalaisiin ja ketkä eivät? Mikä on ihmisoikeuksien suhde perusoikeuksiin? Deliberatiivisen demokratian edustajat ovat yrittäneet ratkaista paradokseja kun radikaalidemokraattiset ja agonistiset filosofit ovat ottaneet paradoksien ylläpitämän jännitteen demokratian voimavarana. Tutkimukseni kannalta keskeiset ajattelijat ovat Seyla Benhabib ja Bonnie Honig. Benhabibin teoria demokraattisista toistoista on yksi yritys neuvotella demokraattisten kansalaisten tahdon ja ne ylittävien ihmisoikeusnormien välillä. Tutkin systemaattisesti Benhabibin ajattelun taustoja ymmärtääkseni, mistä demokraattisissa toistoissa on kyse. Tutkin Benhabibin oman esimerkin, Ranskan huivikiistan, avulla demokraattisia toistoja käytännössä. Pyrin esittämään parannusehdotuksia joilla tehdä demokraattisista toistoista avoimempia ja demokraattisempia. Asetan Benhabibin neuvottelevan kansalaisuuskäsityksen vasten Bonnie Honigin käsitystä kansalaisista ottajina. Benhabib puolustaa ihmisoikeuksien kaltaisten kosmopoliittisten normien leviämistä kansainvälisten instituutioiden välityksellä. Honigin mukaan yksilöitä tulisi kannustaa vaatimaan oikeuksia instituutioista riippumatta. Yksi esimerkki on kansainvälisen Slow Food-liikkeen ajama oikeus makuun. Analysoin Honigin luentaa Rousseaun Yhteiskuntasopimuksesta -teoksessa esittämästä lakienlaatijasta vierasmaalaisen perustajan myyttinä. Pyrin selventämään esimerkein, mitä seurauksia vierasmaalaisen perustajan myytistä on demokraattisten kansalaisten muodostumiselle. Tutkimuksessani selvisi, etteivät demokraattiset toistot ole niin demokraattisia kuin Benhabib olettaa. Ne preferoivat osapuolia jotka asettuvat lähtökohtaisesti demokratian perusperiaatteiden ja länsimaisten ihmisoikeusnormien puolelle. Demokratioiden on luotava instituutioiden turvaamaa tilaa eri tavoille olla demokraattinen kansalainen ja uudelleentulkita demokratian perusperiaatteita.
  • Ritvasalo, Timi (2022)
    Tutkielma käsittelee Joseph Margolisin (1924–2021) relativismiin perustuvaa taideteosten ontologiaa. Ontologia yhdistää toisiinsa sekä realismin että sosiaalisen konstruktivismin. Maailma on olemassa itsenäisenä, mutta sen ymmärtämisessä on aina kyse myös historiaan sidotuista yhteisöllisistä käytännöistä. Maailman itsenäisyyttä ja sosiaalisia käytäntöjä ei tarkastelussa voi periaatteellisella tasolla erottaa toisistaan. Relativismi on ollut osa länsimaista filosofiaa jo Antiikin Kreikasta asti, mutta marginaalisessa asemassa. Varsinkin Aristoteles ja Platon kritisoivat vahvasti aikalaistensa relativismia, ja kuten Margolis osoittaa, relativismin kritiikki on pysynyt samanlaisena vuosisadasta toiseen. Margolis osoittaa omalla relativistisella ajattelullaan, ettei Antiikin Kreikasta kumpuava kritiikki pysty tekemään relativismista käyttökelvotonta, vaan relativismi on lähtökohtaisesti yhtä hedelmällinen filosofinen ajattelusuunta kuin mikä tahansa muukin. Tutkielma lähtee liikkeelle Margolisin relativistisen ontologian peruskäsitteistöstä ja relativismin historiasta osana filosofiaa. Ontologian yleispiirteistä siirrytään tarkastelemaan taideteoksia osana Margolisin filosofista systeemiä. Taideteokset muodostavat erityisen ontologisen ryhmän Margolisin ajattelussa, sillä ne ovat esimerkkitapauksia fyysisen todellisuuden ja kulttuurisen todellisuuden symbioottisuudesta. Viimeisessä luvussa tarkastellaan legitimaation rakentumista osana virtaavaa ontologiaa, jossa taideteosten tulkinta tapahtuu historiallisten käytäntöjen ja näiden käytäntöjen uudelleentulkinnan ristipaineessa.
  • Mäkkylä, Katja Marjaana (2019)
    Suomen perustulokokeilu järjestettiin vuosina 2017–2018. Se sai osakseen merkittävää kansainvälistä huomiota. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan perustulokokeilua ja sen saama kansainvälistä medianäkyvyyttä. Kokeilun pääasiallisena tavoitteena oli selvittää, miten sosiaaliturvaa voi muuttaa työhön kannustavaksi ja osallistavaksi, ja onko perustulon avulla mahdollista yksinkertaistaa monimutkaista etuusjärjestelmää vähentäen näin raskasta byrokratiaa. Tutkielmassa selvitetään, miten kansainvälinen media uutisoi Suomen perustulokokeilusta, millainen kansainvälisen median luoma kuva Suomesta ja suomalaisista on, ja mitä mahdollisia seurauksia perustulokokeilun kaltaisella sosiaalisella innovaatiolla on Suomen maakuvan muodostumiseen. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi, jonka kehittäjinä pidetään Peter L. Bergeriä ja Thomas Luckmannia. Tutkielman keskeiset käsitteet ovat valtion kilpailukyky, sosiaaliset innovaatiot ja maakuva. Ne kietoutuvat yhteen tarjoten näköalan laajempaan yhteiskunnalliseen muutokseen. Ne kuvaavat kehitystä, jonka seurauksena yritysmaailmasta tutut käsitteet ja tavoitteet ovat tulleet osaksi valtionhallinnon puhetapoja. Tutkimusaineisto koostuu kansainvälisistä verkkojulkaisuista kerätyistä Suomen perustulokokeilua käsittelevistä artikkeleista. Aineistoon on kerätty kansainvälisesti tunnettujen uutismedioiden verkkojulkaisuissa esiintyneet artikkelit. Verkkoartikkeliaineiston osumia on 33 kappaletta ja ne sijoittuvat aikavälille 1.9.2015–31.1.2018. Tutkimusmenetelmänä käytetään mediakehysanalyysia. Analyysia ovat kehittäneet esimerkiksi Zhongdang Pan & Gerald M. Kosicki sekä James W. Tankard, Jr. Menetelmän avulla aineistosta pyritään etsimään tapoja, joilla suomalaista perustulokokeilua on kansainvälisessä mediassa kehystetty ja näiden kehyksien avulla hahmottamaan, millä tavoin hahmottamaan Suomi ja suomalaiset aineistossa esitetään. Aineistosta löytyi viisi kehystä: talouden kehys, inhimillisesti kiinnostava kehys, konfliktikehys, tulevaisuuden kehys ja politiikan kehys. Talouden kehys, inhimillisesti kiinnostava kehys ja konfliktikehys ovat median usein käyttämiä kehyksiä. Näiden kehystysten taustalla on siis median oma toimintalogiikka ja sen pyrkimys tuottaa yleisöä kiinnostavaa ja koukuttavaa sisältöä. Sen sijaan tulevaisuuden kehys ja politiikan kehys ovat tyypillisiä juuri Suomen perustulokokeilua käsittelevissä artikkeleissa. Talouden kehys nostaa esiin Suomen talouden ongelmat, mutta Suomi kuvataan myös maana, joka on tarttunut toimeen ja pyrkinyt löytämään innovatiivisia ratkaisuja työttömyyden nujertamiseksi. Inhimillisesti kiinnostava kehys luo kuvaa suomalaisista koulutettuina, ahkerina ja yritteliäinä kansalaisina, joiden suurimmaksi esteeksi kuvataan Suomen byrokraattinen sosiaaliturvajärjestelmä. Konfliktikehyksessä tehdään näkyviksi suomalaisen yhteiskunnan jakolinjat suhteessa perustuloon ja perustulokokeiluun. Tulevaisuuden kehyksessä Suomi ja suomalaiset esitetään ennakkoluulottomina edelläkävijöinä, jotka pyrkivät löytämään ratkaisuja tulevaisuuden yhteiskuntia piinaaviin ongelmiin. Politiikan kehyksessä Suomi näyttäytyy kokeilunhaluisena, dynaamisena ja tulevaa ennakoivana maana, joka korostaa sosiaalisten innovaatioiden roolia hyvinvointiyhteiskunnan uudistamisprosessissa. Aineiston tapa kehystää Suomen perustulokokeilu, Suomi ja suomalaisuus on pääosin myönteinen ja sen voi nähdä olevan linjassa kilpailukykyisen valtion sekä Suomen maakuvatyöstä vastaavien tahojen pyrkimysten ja tavoitteiden kanssa. Sosiaaliset innovaatiot, kuten tämän tutkimuksen tapausesimerkki perustulokokeilu, edustavat toimivaa yhteiskuntaa ja toisaalta tieteellisen tutkimuksen ja tiedon hyödyntämistä yhteiskunnan toimintakyvyn parantamisessa.
  • Kuokkanen, Jesse (2018)
    Tutkielmassa tarkastellaan kolmea radikaalin enaktivismin edustajien esittämää kritiikkiä komputationalismia vastaan. Tutkielman tarkoituksena on osoittaa, että kritiikki perustuu käsitteellisiin sekaannuksiin eikä tämän vuoksi onnistu tavoitteessaan. Johtopäätös on se, että radikaalin enaktivismin esittämä kritiikki ei tarjoa syytä pitää komputationalismia ja radikaalia enaktivismia keskenään yhteensopimattomina. Komputationalismi eli kognition komputationaalinen tai laskennallinen teoria määritellään tutkielmassa teesiksi, jonka mukaan kognitio on luonteeltaan komputationaalinen eli mekaanista laskentaa suorittava systeemi. Komputationalismi on klassisen kognitiotieteen perusoletus. Perinteisen komputationalismin mukaan kognitio on representaatioiden prosessointia. Radikaali enaktivismi esitetään usein vaihtoehtoisena ja komputationalismin poissulkevana teoriana, sillä se hylkää ajatuksen, jonka mukaan systeemin on prosessoitava representaatioita ollakseen kognitiivinen. Kognitiota tulee radikaalin enaktivismin mukaan ymmärtää ja selittää kognitiivisen systeemin ja sen ympäristön dynaamisen vuorovaikutuksen kautta. Tutkielmassa analysoidaan ensin komputaation ja komputationalismin käsitteitä ja tehdään erotteluita komputationalismin eri muotojen välillä. Sen jälkeen analysoidaan ja tehtyjen erotteluiden avulla osoitetaan virheellisiksi radikaalin enaktivismin edustajien esittämät kritiikit, joiden huomataan vaikuttavan ainoastaan joihinkin komputationalismin variaatioihin. Radikaalin enaktivismin edustajien esittämiä argumentteja nimitetään sisällön vaikeaksi ongelmaksi, intentionaalisuusongelmaksi sekä abstraktio-ongelmaksi. Sisällön vaikean ongelman mukaan komputationalismi ei kykene selittämään komputaatioon kuuluvien representaatioiden sisältöä. Intentionaalisuusongelman mukaan representaatioista irti pyrkivä komputationalismi ei kykene selittämään organismin intentionaalisuutta. Abstraktio-ongelman mukaan komputationalismi edellyttää fyysisten ja abstraktien prosessien kausaalista vuorovaikutusta, mikä on ongelmallista. Keskeinen tutkimuskirjallisuus koostuu Gualtiero Piccininin teoksesta “Physical Computation: A Mechanistic Account” (2015), Daniel Hutton sekä Erik Myinin teoksista “Radicalizing Enactivism: Basic Minds Without Content” (2013) ja “Evolving Enactivism: Basic Minds Meet Content” (2017) sekä Hutton ym. tuoreesta artikkelista “The Cognitive Basis of Computation: Putting Computation In Its Place” (tulossa). Hutto ja Myin tunnetaan radikaalin enaktivismin kehittäjinä. Ensimmäisessä teoksessaan ”Radicalizing Enactivism” he esittävät sisällön vaikean ongelman. Intentionaalisuusongelma esitetään teoksessa ”Evolving Enactivism”. Artikkelissa ”The Cognitive Basis of Cognition” Hutto ym. esittävät niin sanotun abstraktio-ongelman. Teoksessa ”Physical Computation” Gualtiero Piccinini esittää mekanistisen komputaation teoriansa. Piccininin teorialla ja hänen tekemillään käsitteellisillä erotteluilla on tässä tutkielmassa keskeinen rooli sen osoittamisessa, että radikaalin enaktivismin esittämä kritiikki komputationalismia vastaan perustuu käsitteellisiin sekaannuksiin.
  • Olander, Tuulikki (2014)
    Tutkielmassa selvitetään, mikä Suomen kansallisen innovaatiopolitiikan merkityksen katsotaan olevan radikaaleille innovaatioille. Lisäksi huomio kiinnittyy politiikkaa koskeviin näkemyseroihin julkisen ja yksityisen sektorin edustajien välillä. Poliittisessa keskustelussa on Suomessa peräänkuulutettu nimenomaan radikaaleja innovaatioita, tekemättä kuitenkaan selkeää eroa radikaaleja tai inkrementaaleja innovaatioita tukevan politiikan välillä. Radikaaleja innovaatioita pidetään tärkeinä, koska niiden nähdään tuottavan merkittävää talouskasvua. Aikaisemmassa innovaatiotutkimuksessa erotellaan toisistaan inkrementaalit ja radikaalit innovaatioprosessit sekä niiden johtaminen, mutta politiikan saralla vastaavaa selkeää erontekoa ei ole havaittavissa. Tutkielmassa radikaaleja innovaatioita ja innovaatiopolitiikan suhdetta tarkastellaan sekä markkinahäiriönäkökulmaa että innovaatiojärjestelmäajattelua hyödyntäen. Nämä näkökulmat nostavat innovaatiopolitiikan keskiöön julkisen rahoituksen, perustutkimuksen, koulutuksen, infrastruktuurin, toimintaympäristön, kyvykkyydet ja verkostot. Tutkielman aineisto sisältää 12 teemahaastattelua, joista osa on kerätty yrityksissä ja osa julkishallinnossa. Tarkastelun kohteena haastatteluissa on työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima kansallinen innovaatiopolitiikka suhteessa radikaaleihin innovaatioihin. Haastattelut toteutettiin pääkaupunkiseudulla keväällä 2014, äänitettiin ja litteroitiin. Viisi haastattelua edustaa yritysten näkökulmaa ja seitsemän virkamiesten. Aineiston analyysi tapahtuu laadullisin menetelmin hyödyntäen QCA-metodia ja teemoittelumenetelmää, joka perustuu keskeisten teemojen tunnistamiseen ja jalostamiseen analyysiksi. Aineiston pohjalta havaitaan haastateltavien erottavan innovaatiopolitiikasta toimenpiteitä, joiden he katsovat kohdistuvan selkeämmin radikaaleihin kuin inkrementaaleihin innovaatioihin. Tietyillä politiikka-alueilla ja tekijöillä nähdään olevan erityisesti merkitystä radikaalien innovaatioiden kannalta. Julkisen rahoituksen merkitys koetaan tärkeäksi radikaaleille innovaatioille, mutta kehityskohteeksi esitetään rahoituksen laajentamista tutkimus- ja kehitysvaiheen yli pilotointi- ja kaupallistamisvaiheisiin. Muita esille nousevia tekijöitä ovat lainsäädännön kehittäminen perusluonteeltaan rajoittavasta mahdollistavaksi, verkostojen hyödyntämisen tukeminen ja kokeiluihin kannustaminen. Havaitaan myös, että virkamiesnäkökulmasta haastavana osa-alueena koetaan yritysten osaamiskehityksen tukeminen. Yksityisen ja julkisen sektorin edustajien välillä suurimmat näkemyserot liittyvät siihen, kuinka laajana innovaatiopolitiikan keinovalikoimaa pidetään. Tuloksista käy ilmi, että julkishallinnon virkamiehet tarkastelevat innovaatiopolitiikkaa laajemmin innovaatiojärjestelmien näkökulmasta, kun yritysten edustajat näkevät innovaatiopolitiikan mahdollisuudet pitkälti julkisessa rahoituksessa ja julkisin varoin tuotetussa perustutkimuksessa. Sekä tutkielman aineistoon että teoreettiseen viitekehykseen liittyy rajoituksia, joita ei saa unohtaa tuloksia tulkittaessa. Innovaatiojärjestelmäajattelun ja markkinahäiriöajattelun kautta on nostettu esiin tiettyjä innovaatiopolitiikan kannalta relevantteja tekijöitä jättäen mahdollisesti huomiotta toisia. Lisäksi tutkielman aineisto edustaa yksittäisten henkilöiden näkemyksiä ja mielikuvia tutkimusaiheesta, minkä takia tuloksista ei tule vetää kovin pitkälle vietyjä päätelmiä.