Browsing by Title
Now showing items 7105-7124 of 31190
-
(2020)Tutkielmassa tarkastellaan sitä, minkälaisia kielellisiä valintoja ja merkityksiä suomalaisten vaate- ja asusteyritysten nimissä on ja millä tavoilla niistä tulee ilmi kytkeytyminen Suomeen ja suomalaisuuteen. Aineisto koostuu 92 Suomen tekstiili & muoti -liiton jäsenyrityksen markkinointinimestä eli niin sanotusta kutsumanimestä. Markkinointinimiä analysoidaan funktionaalis-semanttisen analyysimallin avulla. Nimien rakenteen tarkastelun perusteella nimistä voidaan tunnistaa liikeideaa ilmaiseva nimenosa ja yksilöivä nimenosa. Liikeideaa ilmaistaan useammin toimialaa tai -paikkaa kuvailevalla sanalla (esim. Flare Trading, Pikkupuoti). Suurin osa yksilöivistä nimenosista sisältää tekosanan (Makia) tai leksikaalista merkitystä kantavan ilmaisun (Pikkupuoti). Aineistossa on vain yksi niin sanottu muu erisnimi (Biancaneve). Suomalaisuuteen viitataan suoran merkityssuhteen avulla esimerkiksi viittaamalla suomalaiseen paikkaan (esim. Lapuan Kankurit), suomalaisiksi miellettyjen nimien avulla (AINO) tai suomenkielisellä ilmauksella (esim. Kutomo Holopainen). Epäsuorassa merkityssuhteessa suomalaisuus tulee esiin viittaamalla suomalaisiin paikkoihin tai luontoon (Halti, PIHKA collection), kun pakatut nimet sisältävät suomenkielisen sanan (esim. Moiko). Katkaistu merkityssuhde esiintyy aineistossa, mutta sen avulla suomalaisuuteen viittaaminen on vaikeaselkoista. Lisäksi aineiston nimet kytkeytyvät suomalaisuuteen individualisoivan, informatiivisen, integroivan, käytännöllisen ja houkuttelevan funktion avulla. Nimien kirjoitusasut myös noudattavat paljolti suomen yleiskielen normeja, vaikka monet nimistä ovatkin esimerkiksi mukakielisiä tai englanninkielisiä. Aineiston yritykset on perustettu 1900–2010-luvuilla. Nimistä pystyy havaitsemaan sen, että monet Suomen historiaan liittyvät tapahtumat ovat vaikuttaneet nimeämiseen. Lisäksi jotkin nimeämismallit, kuten nimen kirjoittaminen versaalein, esiintyvät ensin yksittäisinä ja myöhemmin valtaavat enemmän alaa. Vanhemmissa nimissä on useammin suomenkielinen aines ja uudemmissa mukakielinen aines.
-
(2020)Earth’s overshoot day marks the date when humanity’s ecological footprint exceeds Earth’s biocapacity for the year. As the day fell on earlier every year it shows that our current consumption pattern is unsustainable. One of the main human sources of greenhouse gas emissions is related to household consumption and thus companies play an important role in developing consumption practices more sustainable for consumers as they are the main providers of products and services. This research examines the ways three Finnish companies guide consumers towards environmentally sustainable choices as well as drivers and barriers related to consumer guidance. The objective is to enlighten companies’ consumer guiding methods as part of corporate responsibility and understand which factors encourage and hinder companies to guide consumers. The research was conducted as a qualitative multiple-case study. The case companies were Valio, S Group’s grocery stores and Fazer. The research data was collected via companies’ sustainability reports and focused semi-structured interviews by interviewing the case companies’ employees working with corporate responsibility, environmental management and communication. The data was analyzed by data-driven content analysis. The findings show that the case companies use guiding methods to steer consumers to environmentally sustainable choices: information provision, choice editing, nudging and financial incentives. The current trends related to sustainability and responsibility as well as a potential competitive advantage, the protection of brand image, the benefits of a forerunner, and a corporate strategy in which sustainability is an integral part encourage companies to guide consumers. Whereas, the principle of consumers’ freedom of choice, the responsibility of a big operator as well as risks related to the development of innovations and being a forerunner cause tensions in consumer guidance. The results confirm that various tensions are related to guiding consumers towards sustainability. Especially, the concept of consumers’ freedom of choice is firmly embedded in the mindset of business. Therefore, future research could examine the ways to bring these tensions and underlying contradictions more strongly into the public discussion to find solutions to promote sustainable consumption for consumers among companies.
-
(2019)On a global scale the amount of meals consumed outside home setting continues to increase, which means that food service sector has a significant role in reaching global sustainability goals. Finland has a long tradition of public food services and a significant part of Finnish people enjoy a government-subsidized daily lunch. As a student restaurant UniCafe participates in Kela-funded meal scheme, thus UniCafe’s meals follow Finnish Nutrition Recommendations’ nutritional criteria for meals. This research examines the ways UniCafe guides its customers to making environmentally sustainable choices in their restaurants. This thesis also reviews UniCafe’s environmental sustainability measures, most significant of which are offering sustainable meal options, sourcing responsible ingredients and products, proper waste sorting and reducing food waste. This research also dwells in to the reasons behind these environmental measures and examines UniCafe as a forerunner company in the food service sector. The level of acceptability of different customer guidance ways are also evaluated on a general level and within UniCafe clientele. This research was conducted via qualitative case study research approach. The data for this research was col-lected via semi-structured theme interviews by interviewing UniCafe and Ylva restaurant and support services staff. Additionally, primary research data also comprised of Ylva’s online publications on responsibility and business operations. The data was analyzed by qualitative theory-guiding content analysis. According to the results, UniCafe is a forerunner company due to its unique customer and ownership base. UniCafe is expected to take environmental sustainability into account in their daily operations and selections. Five different customer guidance ways used by UniCafe were identified in this research: forced choice re-striction, choice editing, nudging, financial incentives and informational strategies. Most UniCafe customers accept the use of these different customer guidance methods but UniCafe perceives forced choice restriction as problematic, particularly on campuses that do not have many UniCafe restaurants. The results show that UniCafe guides its customers in many ways to promote environmental sustainability of their operations and their customers. In addition, the results confirm that methods such as informational strat-egies are perceived as more acceptable but simultaneously less effective than methods that restrict freedom of choice. In general, UniCafe customers approve environmental sustainability measures and customer guidance. On the other hand, UniCafe’s unique position in the student lunch market in Helsinki metropole area means that the results of this research cannot be generalized to apply to other food service sector operators.
-
(2020)This thesis examines the use of sexual violence against men during the Bosnian War in 1992-1995, based on the case files of the International Criminal Tribunal for the former Yugoslavia (ICTY). Previous studies on the victimization of men in conflict-related contexts, including in Bosnian War, are lacking and are not researched enough. The objective is to contribute to the research on sexual violence against men in conflict-related contexts, to find the motives behind committing such actions and to combine the areas of research – conflict, war crimes and human rights studies. The primary source for this thesis is the database of the International Criminal Tribunal for the former Yugoslavia, the first-ever international war crimes tribunal to indict and convict individuals with charges of sexual violence against men. The case files on individuals that have been charged of using sexual violence or include charges of sexual violence in their indictments were analysed to clarify if they fit into the criteria of this research. Sexual violence against men during Bosnian War was used as tactic, a method to create and spread fear. It was part of widespread and systematic attack against the civilian population and to dehumanise the victims. In the case of the Bosnian Serbs and Bosnian Croats the data reveals an intent to forcibly remove a specific ethnic group from an area to ensure control and to depopulate certain areas. Analysis shows that in many instances the person convicted of his or her crime(s) was not directly involved in committing the crimes but bore the responsibility of the acts of their subordinates.
-
(2023)This thesis explores the role of the history of the Gulag in the contemporary mythology surrounding the Great Patriotic War in the Russian Federation, proposing a semiotic consideration to this phenomenon in Russian memory politics. While mythology has surrounded the Soviet victory in the Second World War since its conclusion, the thesis focuses on its most recent iteration during the Putin regime and briefly into the 2022 Russian war on Ukraine. To look more closely into this vast and amorphous mythology, the author narrows in on the historical considerations on the role of the Gulag during the Great Patriotic War. In particular, the thesis delves into the online materials of the Federal Prison Service (FSIN) published between 2009 and 2022 to evaluate how, through symbols and historical narratives, the Federal Prison Service of Russia weaves itself into the mythology of the Great Patriotic War. Utilizing the Roland Barthes seminal work on mythologies, the thesis concludes that FSIN reproduces previously established signifiers of the Great Patriotic War, drawing upon the war’s ‘matrix of signification.’ FSIN’s historical practices are a part of its relationship to the power centre, both to stake out a historical claim, or ‘place identification’ in the broader history of Russia’s modernization, and to signal loyalty to the centre by amplifying its cornerstone narratives on the Great Patriotic War.
-
(2019)Pro gradu-tutkielmani käsittelee Neuvostoliitossa ja Venäjällä vuosina 1986-2018 tehtyä Gulag-historiapolitiikkaa julkisen historiakulttuurin näkökulmasta ja sitä, miten Gulag-historiaa on käytetty poliittisiin ja yhteiskunnallisiin tarkoituksiin. Tässä työssä Gulagia käytetään sen arkikielisessä merkityksessä sateenvarjokäsitteenä, jolla tarkoitetaan Neuvostoliiton aikaisten vankileirien lisäksi myös kaikkea Neuvostoliiton yhteiskuntajärjestelmään sisältynyttä poliittista väkivaltaa. Historiapolitiikalla tarkoitetaan tietoisesti tapahtuvaa historian poliittista käyttöä, jonka avulla pyritään saavuttamaan tiettyjä yhteiskunnallisia tavoitteita. Julkisella historiakulttuurilla viitataan julkisessa tilassa tapahtuvaan historian poliittiseen käyttöön, esimerkiksi erilaisiin muistomerkkeihin ja muistopäiviin. Aikarajaukseni alkaa vuodesta 1986, jolloin glasnost-periaatteen käyttöönotto mahdollisti ensimmäistä kertaa avoimen keskustelun Neuvostoliiton vankileirihistorian kaltaisesta aiemmin vaietusta aiheesta. Aikarajaukseni päättyy vuoteen 2018, johon mennessä on mielestäni ollut kestävää tarkastella Gulag-historiapolitiikan pitkäkestoisten suhdanteiden lisäksi myös 2010-luvun Venäjän yhteiskunnallisen tilanteen uudenlaista heijastumista vankileirihistorian tulkintaan. Tutkimukseni näkökulma perustuu siihen, että Neuvostoliiton ja sittemmin Venäjän yhteiskunnalliset olosuhteet ovat vaikuttaneet ratkaisevasti siihen, miten Gulag-historiaan on suhtauduttu. Tutkimuskysymykseni mukaisesti tarkastelen, millaista Gulag-historiapolitiikkaa Neuvostoliitossa ja Venäjällä on tehty, ja miten sitä on hyödynnetty poliittisiin ja yhteiskunnallisiin tarkoituksiin. Gulag-historiapolitiikan ajallisten painotusten ja ominaispiirteiden lisäksi kiinnostukseni kohdistuu historiapolitiikan taustalla olevien historiapoliittisten motiivien havainnointiin. Hypoteesini on, että Gulag-historiapolitiikka on luonteeltaan ja sisällöiltään alueellisesti ja sosiaalisesti jakautunut ilmiö, jonka ilmenemisessä on paikallistasolla suuria eroja. Oletus perustui siihen, että historiapolitiikan kentällä ovat vaikuttaneet melko tasaisesti muutamat keskenään erilaiset toimijat, joiden historiakulttuuri on lähes poikkeuksetta ollut tiiviisti sidoksissa poliittisten repressioiden historian kannalta tärkeisiin paikkoihin. Tästä voisi päätellä, että Gulag-historiapolitiikka olisi luonteeltaan epäyhtenäistä, ja että tämä epäyhtenäisyys näkyisi venäläisessä yhteiskunnassa kollektiivisen muistamisen ja yleisen Gulag-historiatietoisuuden puutteellisuutena. Tutkimusmetodini on lähdeaineiston laadullinen sisällönanalyysi, jonka perusteella analysoin Gulag-historiapolitiikan ilmenemistä ja Gulag-historialle aineistossa annettavia merkityksiä. Tekemäni johtopäätelmät kontekstoin Neuvostoliiton ja Venäjän yhteiskunnallisiin kehitysprosesseihin. Aineiston sisällönanalyysin perusteella käy ilmi, että tutkimushypoteesini toteutui osittain. Gulag-historiapolitiikka osoittautui hypoteesini mukaisesti yhteiskunnallisesti jakautuneeksi ja monimuotoiseksi ilmiöksi. Tätä perustelee ennen kaikkea sen historiapoliittisten toimijoiden monimuotoisuus: voidaan katsoa, ettei koko aikarajauksen aikana ole ollut olemassa yhtä yhtenäistä Gulag-historiapolitiikkaa, vaan pikemminkin useiden yksittäisten toimijoiden suhteellisen tarkasti rajattuja historiapoliittisia näkemyksiä ja niiden perusteella tuotettua historiakulttuuria. Etenkin kansalaisjärjestö Memorialilla ja ortodoksisella kirkolla on ollut omat selkeän yhtenäiset näkökulmansa, jotka ovat näkyneet niiden historiakulttuurien erilaisuutena. Niiden historiakulttuurit osoittautuivat omiksi, yhtenäisiksi kokonaisuuksikseen, joiden vaikutukset vastoin hypoteesiani ylittävät paikkakuntakohtaiset rajat, ja joilla on molemmilla ollut huomattava vaikutus Gulag-muistamiseen valtakunnallisella tasolla ympäri Venäjää. Kaikkia historiapolitiikkoja yhdisti niiden motiivien sisäpoliittisuus, pyrkimys kansallisen yhtenäisyyden luomiseen ja Stalinin hallintokauden aikaisten repressioiden suhteellinen korostaminen. Tästä huolimatta Venäjällä ei ole yksiselitteistä, kollektiivista käsitystä siitä, kuinka Gulag-historiaan tulisi suhtautua ja kuinka sitä tulisi julkisesti muistaa ja käsitellä. Tulevaisuuden kannalta huomionarvoista on etenkin valtion 2010-luvulla Gulag-historiaa kohtaan herännyt kiinnostus, jonka taustalla näyttäisi olevan pyrkimys rajoittaa ja kontrolloida valtiosta riippumatonta Gulag-historiapolitiikkaa. Tämä koskee etenkin sellaista historiapolitiikkaa, jonka taustalla on pyrkimys liberaalidemokraattisten arvojen edistämisestä. Nähtäväksi jää, tuleeko Gulag-historiasta tosiasiallinen osa kollektiivista kansallista muistia, ja missä määrin mahdollisesti valtion uusi historiapoliittisen vallankäytön väline.
-
(2020)Tiivistelmä Referat Tutkin Gustaf Aulénin sovitusnäkemyksiä lähteenäni hänen teoksensa Den Kristna Försoningstanken, jossa hän luo sovitusopillisen kolmijaon; klassiseen, latinalaiseen ja subjektiiviseen sovitusoppiin. Tutkimuskysymykseni on dogmaattinen, mutta se kantaa myös ekumeenista merkitystä ja kuuluu: Voidaanko sovitusopeista muodostaa yksi yhteinen sovitusnäkemys, ja jos, niin millä edellytyksillä? Kysymys nousee Aulénin tuotannossa implisiittisesti esiintyvästä pyrkimyksestä kristittyjen yhteyteen ja ajatuksesta, että kristinopin monet tulkinnat ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat edelleen jakolinjoja kristittyjen kesken. Kysymyksen pohjalta selvitän, löytyykö sovitusopeista riittävät edellytykset yhdeksi yhteiseksi näkemykseksi, jolloin eri sovitusnäkemykset olisivat vain eri näkökulmia tai korostuksia yhteisessä näkemyksessä. Tämän kysymyksen yhteydessä tarkastelen myös, miten Aulénin varhainen ja myöhäinen sovitusnäkemys eroavat toisistaan. Tutkimuskysymykseeni liittyy myös vaikutuksen analyysi Aulénin sovitusopillisesta tutkimuksesta, ja pyrin sen avulla selvittämään, mikä vaikutus Aulénin tutkimuksella oli sovitusopillisille jakolinjoille. Tutkielmani metodi on systemaattinen analyysi, jonka avulla analysoin tekstin käsitteistöä, argumentaatiota ja tekstistä nousevia implisiittisiä premissejä. Käytän tutkimuksessani myös Aulénin sovitusta käsittelevää muuta kirjallisuutta ja laajasti sovitusopillista kirjallisuutta. Aulén tekee tutkimustaan lundilaisen tutkimusperinteen mukaan ja etsii sovitusopeista niiden perusmotiivia ja jumalakuvia, joiden eroavaisuuksia tarkastelen hänen tutkimuksessaan. Klassisen sovitusopin Aulén mieltää alkuseurakunnan sovitusnäkemykseksi, jossa Kristus voittaa synnin, kuoleman ja Saatanan eli Christus Victor, nimi, josta sovitusoppi tunnetaan. Sen perusmotiivina on rakkaus ja jumalakuvana itse Jumalakin on rakkaus. Latinalainen sovitusoppi on Anselm Canterbyrylaisen näkemys. Siinä perusmotiivi on oikeudenmukaisuus ja jumalakuva on oikeudenmukaisuutta vaativa tuomari. Subjektiivinen sovitusoppi on Pierre Abélardin näkemys, ja siinä ei Kristuksen ristinkuolemalla ole sovittavaa merkitystä, koska ihmisen synti nähdään vain heikkoutena. Kristus on ihanneihminen, joka toimii ihmisille esimerkkinä. Tutkimukseni tuloksena on, että yhteinen näkemys sovituksesta on mahdollinen tietyillä edellytyksillä: Kristuksen inkarnaatio nähdään siten, että molemmat luonnot ovat läsnä ristinkuolemassa, ja jumalakuvien erilaisuus nähdään siten, että Jumalaa ei kukaan tunne täydellisesti, joten sovitusoppien jumalakuvat ovat yhtä päteviä. Aulénin sovitusopillisen teoksen vaikutus näyttää tutkimukseni mukaan vain syventävän jakolinjoja, vaikka Aulén tarkoitus on johdattaa kirkko alkuseurakunnan sovitusopin lähteille. Aulénin sovitusnäkemys laajenee myöhemmin, ja siihen vaikuttaa osin reseptio, jonka hänen tutkimuksensa sai aikaan. Sen sijaan uuden tutkimuksen aiheeksi jää, millainen vaikutus hänen osallistumisellaan ekumeeniseen keskusteluun on hänen laajentuneeseen sovitusnäkemykseensä.
-
(2023)L’aumento dei fenomeni migratori e gli scambi interculturali fra individui appartenenti a diverse comunità linguistiche offrono sempre più spesso occasioni di code switching e code mixing; e quando ci si trova davanti a nuovi prestiti da altri idiomi, i parlanti nativi italiani hanno la capacità (ma soprattutto la necessità) di assegnare un genere grammaticale. Tale esigenza nasce dal fatto che in molte lingue, tra cui l’italiano, il genere svolge una funzione cruciale dal punto di vista sintattico. Questa tesi si pone l’obiettivo di inserirsi nel dibattito sulla produttività dei vari criteri di assegnazione, provando a dimostrare la non marginalità dell’assegnazione su base fonologica, soprattutto in presenza di prestiti da lingue come il finlandese, che non prevedono la categoria grammaticale del genere, ma condividono con l’italiano la terminazione vocalica di un numero consistente di parole. Per verificare la bontà dell’ipotesi di partenza di questa tesi, ossia che i parlanti nativi italiani siano portati ad attribuire un genere a dei referenti inanimati basandosi (anche) sull’ultima vocale di una determinata parola, si è pensato a costruire questo lavoro sulla base di un “approccio multifattoriale”. Dopo aver esaminato gli aspetti (vantaggiosi e non) delle ricerche presenti in letteratura, basate spesso sull’assegnazione del genere a prestiti provenienti da lingue con terminazioni consonantiche (ad es. l’inglese), si è provveduto a costruire una parte empirica che potesse restituirci dei risultati soddisfacenti dal punto di vista scientifico. Innanzitutto, si è creato un corpus delle parole finlandesi più utilizzate (spontaneamente) dalla comunità degli italiani residenti in Finlandia. Da questo corpus sono stati estratti 12 sostantivi singolari terminanti per vocale (-a, -o e -i). Con i sostantivi in questione è stato creato un questionario, somministrato ai parlanti madrelingua italiani in Finlandia, che prevedeva due esercizi di assegnazione (con due differenti tipi di target: articoli determinativi e aggettivi) e uno di traduzione. I risultati degli esercizi hanno permesso di valutare la non marginalità (in termini di produttività e predicibilità) del criterio fonologico, che spesso ha agito in sinergia con quello semantico, ma ha comunque dimostrato la sua “forza di attrazione”, proprio grazie al confronto fra gli esercizi assegnati. Nei casi più oscillanti, infatti, parte di coloro che avevano indicato un traducente con genere X si è spostata verso Y al momento di abbinare un articolo o un aggettivo a una determinata parola. I casi con meno oscillazione, come si può facilmente immaginare, sono stati quelli in cui vi era una “coerenza” tra il genere del traducente e la vocale finale. L’approccio multifattoriale di questo studio ha fatto in modo di poter apprezzare la produttività del criterio di assegnazione su base fonologica anche in altri contesti: quello professionale (grazie ad un articolo di Repubblica sul cibo finlandese) e quello legato alle nuove tecnologie (per merito di una conversazione creata ad hoc con un’intelligenza artificiale). Lo studio si è basato sulla valutazione dell’assegnazione a sostantivi singolari, lasciando spazio a eventuali ricerche future che prevedano di prendere in esame il plurale. Altre indagini possibili potrebbero riguardare l’utilizzo di target diversi all’interno degli esercizi di attribuzione del genere (ad es. participi passati o preposizioni articolate).
-
(2018)Tutkielmassa tarkastellaan kuvan ja sanan suhdetta Walter Moersin vuonna 2001 ilmestyneessä romaanissa WildeReise durch die Nacht (suom. Hurja matka halki yön, 2003). Tutkielman tavoitteena on analysoida romaanin verbaalisten ja visuaalisten elementtien vuorovaikutusta sekä sitä, miten kuvat on valittu ja mihin tarkoituksiin niitä käytetään. Lisäksi tutkielmassa pohditaan sitä, miten eri-ikäiset lukijat tulkitsevat kuvitusten ja tekstin yhteistyöstä syntyvät merkitykset sekä romaanin intertekstuaaliset viittaukset. Tutkielmassa hyödynnetään muun muassa kuvakirjatutkimusta, lastenkirjatutkimusta, satututkimusta sekä parodian tutkimusta. Moersin romaanin kuvitustapa poikkeaa perinteisestä kuvakirjasta, sillä sen kuvat ovat ranskalaisen taiteilijan Gustave Dorén (1832–1883) käsialaa, ja ne on laadittu alun perin toisia teoksia varten. Romaani yhdistää maailmankirjallisuuden klassikkoja kuvittaneet piirrokset uudenlaiseksi kokonaisuudeksi, ja kauan ennen tekstiä ilmestyneet kuvat ovat toimineet tarinan inspiraationa. Teoksen päähenkilö on 12-vuotias Gustave, joka seikkailee unenomaisessa fantasiamaailmassa. Romaanin kuvat esittävät sekä juonen käännekohtia että rauhallisempia vaiheita, ja niitä käytetään miljöön ja henkilöhahmojen kuvaukseen sekä fokalisaation välineinä. Tutkielmassa osoitetaan, että kuvien ja tekstin välinen vuorovaikutus on täynnä ristiriitoja, ja että verbaalisten javisuaalisten elementtien välinen ironinen vastakohtaisuus vaikuttaa tarinan tulkintaan. Vaikka kuvituskuvien tapahtumia eritellään usein sanallisesti, tekstin tarjoama perspektiivi poikkeaa kuvien luomasta todellisuudesta.Kuvat ja teksti antavat toisilleen uusia merkityksiä ja vaihtoehtoisia tulkintoja, ja usein toinen niistä välittää lukijalle enemmän informaatiota kuin toinen. Tutkielmassa todetaan myös, että intertekstuaalisuus on romaanissa läsnä sekä verbaalisella että visuaalisella tasolla, sillä kuvat ja teksti viittaavat paitsi kuvitusten alkuperäislähteisiin, myös aikakauden tyyliin sekä Gustave Doréen itseensä. Teos on intermediaalinen, sillä se yhdistää verbaalisen ja visuaalisen merkkijärjestelmän sekä viittaa niin maalaustaiteeseen kuin elokuviinkin. Intertekstuaalisuus ja -mediaalisuus on merkitty selkeästi sekä verbaalisesti että visuaalisesti. Romaanin kuvat ja teksti parodioivat satu- ja fantasiakirjallisuutta kääntämällä niiden konventiot ylösalaisin ja siirtämällä ne uuteen kontekstiin. Lisäksi tutkielmassa todetaan, että lastenkirjallisuus on nykyään yhä useammin crossover-kirjallisuutta, jota kirjoitetaan kaikenikäisille. Moersin teoksen huumori syntyy intertekstuaalisuuden tunnistamisesta ja tuttujen ilmiöiden parodioimisesta niin verbaalisesti, visuaalisesti kuin niiden yhdist elmänkin kautta, ja eri-ikäisillä lukijoilla on erilaiset kompetenssit ymmärtää kirjallisuus - tai kulttuurihistoriallisia viittauksia. Wilde Reise durch die Nacht -romaania ei voi tarkastella perinteisenä kuvakirjana, eikä teosta tai sen kohdeyleisöä voida asettaa vain yhteen genrelliseen lokeroon.
-
(2019)Gustav Pauli toimi Hampurin Taidehallin johtajana vuosina 1914-1933, ja hänellä voidaan katsoa olleen tärkeä rooli myös saksalaisen taiteen tuomisessa Suomeen 1920-luvulla. Suomen ja Saksan kohtalot ovat kietoutuneet yhteen historian saatossa hyvinkin useasti, ja mitä erilaisimmilla elämänalueilla. Tämän tutkielman tarkoituksena onkin pohtia ja selvittää, millaiset suhteet Suomen ja Saksan välillä vallitsivat kulttuurin ja taiteen kaltaisilla, näennäisen epäpoliittisilla elämänalueilla 1920-luvulla, sekä lisätä tuntemusta kyseisestä, Suomessa hyvin vähän tunnetusta aihepiiristä. Nyt käsillä oleva tutkimus paneutuu sellaisiin kysymyksiin, kuin millainen rooli Gustav Paulilla oli Suomen ja Saksan välisissä kuvataidesuhteissa 1920-luvulla, millaista kuvaa saksalaisesta taiteesta hän Suomessa halusi tuoda esiin, sekä mitkä tekijät motivoivat hänen toimiaan Suomen suhteen 1920-luvulla. Gustav Paulin keskeisimpiä kontakteja Suomessa olivat Ateneumin intendentti Torsten Stjernschantz sekä Helsingin saksalaisen yhdyskunnan puuhamies Albert Goldbeck-Löwe. Saksan Helsingin lähetystöstä Paulin tärkein yhteyshenkilö oli puolestaan suurlähettiläs Otto Göppert. Tutkielman pääasiallisena materiaalina toimivat Gustav Paulin suomalaisille sekä saksalaisille suurlähettiläille kirjoittamat kirjeet, jotka sijoittuvat vuosille 1921-1928. Tutkielman teoriataustana toimivat Albert-László Barabásin verkostoteoria, Pierre Bourdieun kenttäteoria sekä sosiaalisen pääoman käsite. Kentän, jossa Pauli toimi, muodostivat “valkoisen” Suomen muodostama porvarillinen yhteisö, sekä Suomen saksalaismielinen älymystö. Yleisenä taustana tapahtumille toimi myös valkoisten suomalaisten ja saksalaisten yhteinen aseveljeys Suomen sisällissodassa, ja sen mukanaan tuoma kevään 1918 muisto, mikä teki Suomesta otollisen maaperän saksalaisille. Mielestäni Suomen ja Saksan tiivis kumppanuus kyseiseltä ajanjaksolta tekee maiden välisistä suhteista, myös kulttuurin alalla, vieläkin mielenkiintoisemman. Gustav Paulin kiinnostuksen Suomeen aloitti saksalainen keskiaikainen maalari Mestari Francke, sekä hänen Kalannin kirkkoon maalaamansa alttarikaappi. Pauli kiinnostui 1920-luvun alussa kyseisestä, Kansallismuseon kokoelmiin kuuluvasta teoksesta, ja pyrki samalla myös hankkimaan sen takaisin Saksaan. Aikeitaan edistämään Pauli pyrki järjestämään suuren saksalaisen taiteen näyttelyn Helsinkiin, mutta pian hänelle selvisi, ettei hänen onnistuisi hankkia Mestari Francken alttarikaappia. Taidenäyttelyn hän kuitenkin järjesti, tosin tällä kertaa puhtaasti kulttuuripoliittisista, eikä hänen omista, lähtökohdista käsin. Saksalaisen taiteen näyttely Ateneumissa lokakuussa 1922 oli suuri menestys, ja näyttelyyn liittyen hän saapui kaksi kertaa luennoimaan Helsingin yliopistoon. Paulilla oli myös keskeinen vaikutus Mestari Francken maalaaman Kalannin alttarikaapin restaurointiin Hampurissa vuosien 1922-1925 aikana, ja palauttaessaan kyseistä teoskokonaisuutta takaisin Helsinkiin hän saapui myös vielä kerran luennoimaan suomalaisille, niin kuin aikaisemmillakin kerroilla. Myöhemmin 1920-luvulla Pauli pyrki järjestämään vastavuoroista suomalaisen taiteen näyttelyä Saksaan vuosien 1926-1927 aikana, mutta kyseinen näyttely ei lopulta toteutunut, johtuen pääosin suomalaisen osapuolen rahoituksen puutteesta. Niin saksalaisia kuin Pauliakin suunnitteilla olleen suomalaisen taidenäyttelyn peruuntuminen aidosti harmitti. Tutkielman lopputuloksena on osoittaa Gustav Paulin olleen keskeinen henkilö Suomen ja Saksan välisissä kuvataidesuhteissa 1920-luvulla, mikä perustui hänen suomalaisiin kontakteihinsa ja aitoon kiinnostukseen Suomea kohtaan. Aikalaisille ilman Paulia saksalaisesta taiteesta olisi muodostunut hyvinkin toisenlainen kuva kuin muutoin olisi voinut. Toinen keskeinen havainto on osoittaa, millainen asema Saksalla oli suomalaisessa mielenmaisemassa kulttuuriselta kannalta. Toisaalta Paulin toiminta osoittaa myös sen, miten hyvistä aikeista ja alkunäkymistä huolimatta toimien todellinen lopputulos saattoi jäädä vaisuksi, kuten esimerkiksi Paulin ajamat, mutta myöhemmin peruuntuneet, näyttelysuunnitelmat suomalaisista taidenäyttelyistä Saksassa 1920-luvun jälkipuoliskolla osoittavat.
-
(2017)Bacteria are dominant members of the human gut microbiota, defined as the complex communities of microorganisms in the intestine which play an important role in regulating the health of their host, including the development of colorectal cancer (CRC). CRC is the fourth leading cancer-related mortality worldwide. Animal models are very useful in CRC research, as they allow studying molecular mechanism underlying the disease. Due to closer similarity to human beings in terms of nutrition and gastrointestinal physiology, pig models are of great value in research when compared with murine models. However, our current knowledge of the pig gut microbiome is still limited and a large number of gut bacterial species are yet to be isolated and characterised. Here, we characterised bacteria isolated from the intestine of wildtype pigs and transgenic APC1311/+ siblings (APC pigs) that develop colonic adenomas. A total of 12 novel bacteria, including 1 member of a potentially novel family, were identified from 256 strains isolated using anaerobic culturing. In addition, five other bacteria with a standing name in the nomenclature but not yet included in the pig collection were added. A draft genome was generated for four of the novel bacteria and thereby the functional potential of strains and compared their similarity. In addition, the morphology, bile salt hydrolase (BSH), 7α-dehydroxylation, carbohydrate fermentation, prevalence and abundance of all strains were analysed. The draft genome analysis confirmed the novel species status of the four bacteria. Furthermore, it also revealed the presence of genes associated with BSH, antibiotic resistance, butyrate production and carbohydrate utilization. Only two of 12 tested bacteria were positive for BSH, while none of the two bacteria selected for fermentation experiments was positive for 7α-dehydroxylation. One isolate of the species Paraclostridium benzoelyticum was found to exhibit significantly higher tolerance to NaCl than the same species described in the literature. In terms of prevalence, almost all of the bacteria (16 of 17) seem to be rare in pig, even though they appeared to be more enriched in the pig intestine when compared with other host species. Interestingly, the majority of positive samples for the bacterium representing the potentially novel family originated from the intestine of elderly human individuals. Overall, we could show that a substantial number of novel bacteria can still be isolated by classical anaerobic culture techniques using multiple rich or selective media. Even though we were able to identify most of the isolated bacteria and performed several assays to describe their properties, additional phylogenetic and taxonomic tests and development of optimal media/conditions for the novel bacteria are required in order to gain a deeper understanding of the role of these bacteria in the intestinal microbial ecosystem.
-
(2020)Parkinson’s disease is a common neurodegenerative disorder that affects the movement. Although the disease has been known for a long time and intensive studies on this subject have been carried out, the cause of the disease is still unidentified. Interestingly, certain metallic molecules have been found in the neurodegenerative tissues. The metabolism of certain bacterial species has been found to be responsible for the accumulation of these molecules. In this study, we investigated the association between five specific species of gut bacteria, as well as their putative role in the accumulation of the metallic molecules and Parkinson’s disease. The methods comprised of molecular assays for detection and quantification of the bacteria, respectively, from feces samples derived from healthy individuals (n=20) and patients with the disease (n=20). The outcome of molecular assays was verified by traditional microbiological methods. The results suggested that more studies should be done to verify any role of these bacteria in Parkinson ́s disease.
-
(2019)Inflammatory bowel disease (IBD) is a globally increasing chronic disease, for which the pathogenesis still is unclear. The most common subtypes of IBD are Crohn’s disease (CD) and ulcerative colitis (UC). It is widely known that, in addition to the genetics, an altered immune response against the gut microbiome plays an important role in the development of the disease. For the IBD patients, to whom conventional medication is not sufficient, the TNF-α blocker infliximab, is given. However, about one third of the patients receiving infliximab treatment, do not respond to the drug, or lose response over time. Since there to this day are no reliable diagnostic markers available, the finding of such is of great importance. The goal of this study was to investigate possible markers for drug response in the gut mycobiota composition of IBD patients. The gut mycobiota composition of 72 IBD patients receiving infliximab was studied by MiSeq sequencing of fungal DNA from fecal samples, collected during one year. The sequencing data was analyzed using the mare package in R. In addition, anti-Saccharomyces cerevisiae antibody (ASCA) concentrations were measured from baseline serum samples by ELISA. Finally, calprotectin concentrations were measured from baseline and twelve weeks post infliximab serum samples by ELISA to study whether serum samples could be used instead of fecal samples for measuring calprotectin values. Results show an increase of the Candida and Spiromyces genera in the gut mycobiota of non-responding patients at baseline. At all timepoints, the Spiromyces genus was observed at a higher abundance, compared to the group of patients responding well or partially to the medication. Interestingly, the increase of Candida was seen only in Crohn’s disease patients, when looking at the composition at all timepoints. ASCA values did not differ between the response groups. The serum calprotectin values did not correlate with fecal calprotectin, and serum calprotectin can thus not be used as a marker of gut inflammation. In conclusion, the gut mycobiota can offer predictive markers for drug response prediction to infliximab in IBD patients, which can with further studies offer a clinical diagnostic tool for prediction of drug response.
-
(2023)Triglycerides are a type of lipid that enters our body with fatty food. High triglyceride levels are often caused by an unhealthy diet, poor lifestyle, poorly treated diseases such as diabetes and too little exercise. Other risk factors found in various studies are HIV, menopause, inherited lipid metabolism disorder and South Asian ancestry. Complications of high triglycerides include pancreatitis, carotid artery disease, coronary artery disease, metabolic syndrome, peripheral artery disease, and strokes. Migration has made Singapore diverse, and it contains several subpopulations. One third of the population has genetic ancestry in China. The second largest group has genetic ancestry in Malaysia, and the third largest has genetic ancestry in India. Even though Singapore has one of the highest life expectancies in the world, unhealthy lifestyles such as poor diet, lack of exercise and smoking are still visible in everyday life. The purpose of this thesis was to introduce GWAS-analysis for quantitative traits and apply it to real data, and also to see if there are associations between some variants and triglycerides in three main subpopulations in Singapore and compare the results to previous studies. The research questions that this thesis answered are: what is GWAS analysis and what is it used for, how can GWAS be applied to data containing quantitative traits, and is there associations between some SNPs and triglycerides in three main populations in Singapore. GWAS stands for genome-wide association studies designed to identify statistical association between genetic variants and phenotypes or traits. One reason for developing GWAS was to learn to identify different genetic factors which have an impact on significant phenotypes, for instance susceptibility to certain diseases Such information can eventually be used to predict the phenotypes of individuals. GWAS have been globally used in, for example, anthropology, biomedicine, biotechnology, and forensics. The studies enhance the understanding of human evolution and natural selection and helps forward many areas of biology. The study used several quality control methods, linear models, and Bayesian inference to study associations. The research results were examined, among other things, with the help of various visual methods. The dataset used in this thesis was an open data used by Saw, W., Tantoso, E., Begum, H. et al. in their previous study. This study showed that there are associations between 6 different variants and triglycerides in the three main subpopulations in Singapore. The study results were compared with the results of two previous studies, which differed from the results of this study, suggesting that the results are significant. In addition, the thesis reviewed the ethics of GWAS and the limitations and benefits of GWAS. Most of the studies like this have been done in Europe, so more research is needed in different parts of the world. This research can also be continued with different methods and variables.
-
(2007)Bakgrunden till denna avhandling är att nivån i studentskrivningarna i modersmål och litteratur har sjunkit under de senaste tio åren bland både finskspråkiga och svenskspråkiga gymnasister i Finland. I och med det startades ett projekt, Språklig mångfald, vars syfte är att undersöka bakgrundsfaktorer till att nivån har sjunkit. Som en del av projektet redogör jag i den här avhandlingen för finlandssvenska gymnasisters läsvanor och skrivvanor, dvs. vad, hur ofta och på vilket språk gymnasisterna läser och skriver. Dessutom har jag undersökt gymnasisters attityder till ämnet modersmål och litteratur. Min studie är baserad på en enkätundersökning bland 81 gymnasister samt på intervjuer med åtta gymnasister. Resultatet visar att gymnasister läser dagstidningar i betydligt större utsträckning än de läser böcker. Speciellt gymnasister med låga betyg i modersmål och litteratur läser sällan eller aldrig skönlitteratur. Skrivkulturen bland gymnasisterna innefattar främst media som textmeddelanden per mobiltelefon och debattinlägg på diskussionsforum på Internet. I dessa texter används oftast ett enkelt och kortfattat språk. Gymnasister med höga betyg i modersmålsämnet läser oftare och skriver flera olika genrer under sin fritid än vad gymnasister med låga betyg gör. Gymnasister med höga betyg läser och skriver även oftare på svenska än vad gymnasister med låga betyg gör. I min studie framkommer det att gymnasisterna anser att modersmålsämnet är viktigt, men inte roligt samt att höga betyg korrelerar med positiva attityder. De som har negativa attityder har ofta haft svårigheter med ämnet och har även svårt att se någon koppling mellan modersmålsämnet och vardagen samt framtiden. Många av dem anser att studentskrivningarna är det enda målet med modersmålsämnet.
-
(2015)Gynekologiset laskeumat ovat yleisiä ongelmia naisilla. Vaikka niitä pystytään nykyisin hoitamaan operatiivisesti, ne saattavat uusiutua eli residivoida. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka suuri residiiviprosentti on Jorvin sairaalassa ja mitkä ovat tärkeimmät residivointiin vaikuttavat potilaan taustatekijät. Tavoitteena oli myös selvittää toimenpidetyypin, leikkaavan lääkärin kokemuksen ja anestesiamuodon vaikutusta residivointiin. Tutkimus tehtiin keräämällä kahden vuoden ajalta laskeumaleikkausaineisto leikkaustietojärjestelmä Operasta ja analysoimalla sitä. 192:n potilaan tutkimuksessa residiiviprosentiksi 3-5 vuoden seuranta-ajalla tuli 11 %. 22:n residiivipotilaan esitiedoista ei löytynyt yhtään merkittävää residiiville altistavaa tekijää. Residiivipotilailta oli poistettu kohtu useammin kuin muilta laskeumapotilailta, mutta tämän todettiin olevan tiastollisesti merkityksetön residiivin kannalta. Toimenpiteistä eturafian todettiin olevan useimmiten uusiva, mikä vastaa aiemmissa tutkimuksissa saatuja tuloksia. Leikkaavan lääkärin kokemuksella ei todettu olevan merkitystä residivointiin. Sen sijaan huomattiin, että paikallispuudutus – vastoin aiempaa käsitystä – johtaa harvemmin residivointiin kuin muu anestesiamuoto. Tätä tietoa voidaan jatkossa hyödyntää pohdittaessa paikallispuudutuksessa tehtävien leikkausten siirtämistä polikliinisiksi.
-
(2017)Primary peat formation, infilling (terrestrialization) and paludification are the three main kinds of peatland formation processes. A peatland can develop over previously drier mineral soil if water table level rises or previously formed mire grows or expands. In Finland, the expansion of mires has been occasionally fast and in major part of ombrotrophic raised bogs it has occured while the mire has been in the minerotrophic fen stage. However, based on previous studies there have been different speculations whether the paludification still continues. Paludification study site at the edge of peatland and forested mineral soil was established in Häädetkeidas Strict Nature Reserve in year 1931. The study site, with a set of 4 transects, was studied in 1931, 1945, 1957 and 1997. Vegetation analysis on these permanent transects was repeated in 2016 as a part of this thesis. The aim of this study was to describe the variation of vegetation at the edge of the mire and forested mineral soil and study how the vegetation and plant species assemblies have changed between the years 1931–2016. A long-term vegetation study can reveal whether the species have changed from forest-dominated species to peatland-dominated species and does the paludification process still continue. The paludification process was studied by estimating the canopy-cover of ground layer and field layer vegetation and litter cover, measuring peat thickness, the thickness of aerated peat layer and anoxic peat layer and forest cover in four transects, consisting of 180 subplots. Non-metric multidimensional scaling (NMDS) was used to describe the data. Ground and field layer vegetation were examined by comparing the species’ average cover and frequencies. Environmental variables were studied by correlation analysis. Differences in peat thickness and in the coverage of Sphagnum-mosses between the examination years were studied with oneway variance analysis and t-test. In all four transects the coverage of Sphagnum-mosses had increased between the years 1931 and 2016. The coverage of forest mosses had decreased in two out of four transects. Succession related changes in species were observed in both vegetation layers. There was variation in the vegetation development between the transects and they seemed to be in different stages of the succession and paludification processes. In 93 percent of the study plots the thickness of peat layer had increased during the last 19 years. The changes in vegetation between the years 1931 and 2016 as well as the growth of the peat layer suggests that the paludification process still continues.
-
(2014)Haagin vuoden 1993 adoptiosopimuksella on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen adoptiolainsäädäntöön. Suomalainen kansainvälisen adoptiotoiminnan sääntely perustuu ulkomaisten adoptiopäätösten tunnustamiselle. Haagin adoptiosopimuksen mukaisiksi vahvistetut adoptiot ovat yksi esimerkki Suomessa suoraan lain nojalla päteväksi tunnustettavista adoptiopäätöksistä. Kun ulkomainen adoptiopäätös tunnustetaan Suomessa, saa se samat oikeusvaikutukset kuin kansallinen adoptiopäätös ja mahdollistaa ennen kaikkea adoptoidun lapsen asumisen Suomessa. Haagin adoptiosopimus kieltää jäsenvaltioiltaan kansainvälisen adoption ilman sopimuksen mukaista yhteistyöjärjestelmää, mutta se ei estä jäsenvaltioiden kansalaisia itse lähtemästä ulkomaille suorittamaan lapsen kotimaassa adoptio kansallisena adoptiona. Suomessa on vuonna 2012 voimaantulleella adoptiolailla päädytty laajentamaan Haagin vuoden 1993 adoptiosopimuksen kansainvälisen adoption edellytykset koskemaan kaikkia kansainvälisluonteisia adoptioita siten, että Suomessa asuvan henkilön ulkomailla toteuttama adoptio tunnustetaan Suomessa päteväksi vain mikäli adoptio on suoritettu Haagin sopimuksen mukaisessa järjestyksessä. Tämä merkitsee käytännössä itsenäisten adoptioiden kieltoa. Adoptiolain eräänä tavoitteena olikin estää itsenäisesti ulkomailla suoritettuja adoptioita niihin liittyvien huomattavien riskitekijöiden vuoksi. Adoptiolaki on kuitenkin kirjoitettu ehdottomaksi, eikä sen sananmukainen tulkinta anna minkäänlaisia poikkeamismahdollisuuksia itsenäisesti suoritetun adoption tunnustamiseen Suomessa. Tämä tuottaa ongelmia tilanteissa, joissa lapsi on kotivaltiossaan adoptoitu pätevästi suomalaisille adoptiovanhemmille, mutta adoptiota ei perheen palatessa Suomeen tunnusteta. Lähtökohtaisesti adoptiolain mukaan lapsi palautetaan takaisin kotimaahansa, jossa tällä ei enää ole oikeudellisia vanhempia, sillä adoptio on tuossa valtiossa pätevä. Lapsi ei siten voi toteuttaa oikeuksiaan esimerkiksi elatukseen tai perintöön biologisten vanhempiensa eikä adoptiovanhempiensa osalta. Niin kansainvälisen kuin suomalaisenkin adoptiolainsäädännön tärkeimpänä tavoitteena on turvata lapsen etu. Pohdittavaksi nouseekin kysymys siitä, onko adoptiolain itsenäisten adoptioiden tunnustamisen kielto ehdottomuudessaan lapsen edun periaatteen vastainen.
-
(2022)The Baltic Sea consists of islands, islets, and underwater nature. The sea’s species and habitats form a complex, interdependent network. The Baltic Sea is a challenging environment due to its low salinity, slow water turnover, and the densely populated catchment area. Species in the Baltic Sea have adapted to these circumstances, but climate change, eutrophication and different human induced pressures threaten the sea’s biodiversity. Biodiversity loss can be mitigated through protection areas. However, protection is not always successful. For example, insects and fungi often lack sufficient protection, whereas animals such as birds are more eagerly protected. Humans tend to protect charismatic or beautiful species and ignore others, even when other species’ need for protection is more dire. Establishing effective marine protected areas (MPAs) is difficult as information on underwater life is lacking. Finland’s underwater nature is better known, as it has been explored in the VELMU programme since 2004. In this thesis I study the governing documents of privately owned MPAs established during the last ten years in the Baltic Sea. Privately owned MPAs are the most common MPA type in Finnish marine areas. My research questions are: 1) Which nature values are represented in the privately owned MPAs? 2) How well is the underwater nature represented? The number of governing documents is 63. My method is qualitative content analysis and quantification of data. The material was coded using Atlas.ti. The nature values in the governing documents formed three categories: vegetation, birds, and underwater nature. Protecting vegetation was mentioned in 52 documents, birds in 39 documents, and underwater nature in 28 documents. The protection of underwater nature was most often based on protecting underwater habitats outlined in the EU’s habitat directive, instead of protecting underwater species. Birds and vegetation in the archipelago are somewhat comprehensively protected in privately owned MPAs. Although all 63 MPAs included a water area, underwater nature is mentioned in less than half of the governing documents. Underwater nature values are not always mentioned even when the MPA consists mostly of water, or when the governing document mentions the beauty or value of the water area. Descriptions of underwater nature are also often lacking in detail compared to the descriptions of vegetation and birds. To ensure biodiversity both underwater and above, underwater nature values should be protected more efficiently. Especially from the perspective of bird protection, it is noteworthy that protection usually does not cover their underwater food sources.
-
(2017)The purpose of this is to examine self-made wedding dresses in Finland in the 21st century. The aim is to study the meanings of wedding dresses and making for the brides who have made their wedding dresses themselves. In addition, the reasons for making and the self-made dresses are examined. The theoretical background of this study consisted of contemporary weddings, dress and bridal wear and the motivations for making crafts and DIY-projects. The study was conducted as a qualitative research. The data was collected as a web survey on craft and wedding themed Facebook groups, e-mailing lists and online forums. Along with answers to open questions, photos of self made wedding dresses were collected. 59 brides responded to the survey. In the final data there were 41 photos of 25 different wedding dresses. The data was analyzed using content analysis and Atlas.ti software. For most brides the wedding dress has specific worth which can be seen in the dreaming of a certain design, special effort put to the making and desire to keep the dress as a memory. Most of the brides chose a traditional white dress respecting the tradition but the colour white was also simply seen as the one and only colour of the wedding dress. Only a few of the brides considered white as a symbol of virginity even though the symbolism affected the choices of some brides. The reasons for making a wedding dress related to supply covered financial benefits, dissatisfaction to current fashion or quality, dress fit, availability and ecological and ethical values. The reasons related to one's identity link to a wish to be different from others and one's experience or profession as a craft maker. The meaning of making links to the meaning of the making process, for example, as mental preparation for the wedding and as an empowering experience. Self-made wedding dresses were also considered more valuable than ready made dresses which points out the value of crafts as well. In addition to financial choices, striving for individuality was emphasized in this study. The brides desired to express their personality in their wedding dresses but most of them did in the limits of tradition because they also wanted to conform to the norms. On the other hand, the clearly distinctive wedding dresses in this study point out the freedom of an individual not to follow the way of tradition.
Now showing items 7105-7124 of 31190