Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Nauha, Matti (2014)
    Ohjelmistojärjestelmien muututtava jatkuvasti, jotta ne pystyisivät vastaamaan niihin kohdistettuihin vaatimuksiin. Ajan mittaan ohjelmistoihin tehdyt muutokset yleensä heikentävät niiden ylläpidettävyyttä. Ohjelmistojärjestelmää kutsutaan perintöjärjestelmäksi mikäli sillä on merkittävää arvoa omistajalleen, mutta siitä on tullut myös erityisen vaikea ylläpitää. Tämän tutkielmatyön tavoitteena oli selvittää ja arvioida Grails ja Play Framework web­-sovelluskehyksien soveltuvuutta modernisoitavan asiakassovelluksen alustaksi. Työssä myös vertailtiin kyseisiä sovelluskehyksiä toisiinsa. Molemmilla sovelluskehyksillä toteutettiin yksinkertainen prototyyppi, johon valikoitiin asiakassovellukselle keskeisiksi katsottuja toimintoja. Uudistetun asiakassovelluksen toteutusta voitiin pitää sekä Grailsin, että Play Frameworkin kohdalla onnistuneena. Kaikki vaaditut toiminnot onnistuttiin toteuttamaan, ja molempien sovelluskehyksien todettiin tarjoavan ominaisuuksia, jotka tukevat ja helpottavat kehitystyötä. Sovelluskehyksien suurimmat eroavaisuudet ovat käytetyissä ohjelmointikielissä, IDE-tuessa, konfiguraation tarpeessa sekä sovellusten käyttöönotossa. Vertailussa muun muassa Grailsilla tehtyjen sovellusten käyttöönoton katsottiin olevan joustavampaa, ja Groovy ohjelmointikieltä pidettiin Play Frameworkin käyttämää Scalaa helmpommin lähestyttävänä Java kehittäjille. Näin ollen Grails-sovelluskehystä pidettiin hieman parempana vaihtoehtona tutkielmassa esitetyn tapauksen modernisointiprojektiin.
  • Haatanen, Heini (2020)
    Ohjelmistorobotiikka on joukko teknologioita, joiden avulla voidaan automatisoida rutiiniprosesseja toimistotyössä. Ohjelmistorobotiikan hyödyntämisen päätavoitteena onkin korvata ihmisten toistuvia ja tylsiä toimistotehtäviä automaation avulla. Kun ohjelmistorobotti suorittaa tehtävän prosessia, se jäljittelee ihmisen toimintaa. Tämän pro gradu tutkimuksen aiheena on ohjelmistorobotiikan hyödyntämisen edellytykset. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia millaisia taitoja ja kyvykkyyksiä vaaditaan organisaatiolta, jotta se voi automatisoida liiketoimintaansa ohjelmistorobotiikan avulla. Tuloksia voidaan hyödyntää tulevissa ohjelmistorobotiikka-automatisoinneissa. Tämä tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen semi-strukturoitu haastattelu. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla tehtävistä haastatteluista. Kyselylomakkeen tukena käytettiin kirjallisuuskatsausta. Tutkimuksessa käytettiin taustatiedon hakuun lumipallo-otantaa. Tutkimuksessa hyödyntämisen edellytyksiä tutkittiin kolmesta näkökulmasta; prosessin, asiantuntijan ja organisaation näkökulmasta. Näin ollen tutkimuksen tuloksetkin kuvaavat näitä osa-alueita erikseen. Kuitenkin kaikilla osa-alueilla on oleellinen suhde toisiinsa. Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella tärkeä vaatimus organisaation näkökulmasta automatisoinnille on, että automatisoitava prosessi pystytään kuvaamaan tarkasti ja voidaan ylipäätään automatisoida. Asiantuntijoilta vaaditaan yleisesti loogista ajattelukykyä, teknologiaymmärrystä ja kommunikaatiotaitoa. Edellytettävät taidot ovat riippuvaisia siitä, minkä alan asiantuntija on kyseessä. Roolista riippumatta vaaditaan perusymmärrystä ohjelmoinnista ja RPA-työkaluista. Prosessilta vaaditaan, että se on rutiininomainen, toistuva ja sääntöperusteinen. Automatisoinnin on myös oltava kannattavaa. Tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää kaikki, jotka miettivät työtehtävien automatisointia ohjelmistorobotiikan avulla. ACM Computing Classification System (CCS): •Social and professional topics~Professional topics~Computing and business~Automation •Information systems~Information systems applications~Process control systems
  • Arkkila, Nicolas (2020)
    Software development as knowledge work has many related stressors. The work is mentally very demanding and requires skills to detect, cope with and evade stressors from both the developer themselves and the entire surrounding organization. Developers also have high responsibility in their work, because the effects of the work can be tremendous and the quality of the work must be constantly upheld by software developers themselves. In this Master’s thesis an occupational healthcare survey was created specifically for software developers. This survey was conducted and its results analyzed. The survey focuses on software development related stressors observed by a work group creating the survey and discovered from a literature review that may cause excessively negative impact on the software development process and to the wellbeing of developers. The goal was to explore if modern occupational healthcare services provide adequate service for developers and if a demographically targeted survey could be helpful in the software development process as well as in occupational healthcare.
  • Artjoki, Kaarlo Emil Artturi (2017)
    Matematiikan opetuksen kannalta keskeisiä muutoksia tuoreessa opetussuunnitelmassa ovat ohjelmointisisältöjen mukaantulo, sekä eheyttävän opetuksen periaate, joka on eräs kantavista teemoista. Aiemmin eheyttävät kokonaisuudet ovat olleet vapaaehtoisia ja riippuneet opettajan aktiivisuudesta. Ohjelmointia puolestaan on opetettu yläasteella ja lukiossa valinnaisena jonkin verran ja vain pienelle osalle ikäluokasta, vaikka sen opetuskäytön puolesta onkin esitetty kannanottoja. Tässä tutkielmassa selvitetään voisiko ohjelmoinnillisilla tekstipohjaisilla CAD- ohjelmilla olla sijaa perusopetuksessa ohjelmoinnin ja matematiikan opetuksen välineenä, eräänä eheyttävän opetuksen mahdollistavana tekniikkana. Tutkittavaksi on valittu CAD- suunnitteluohjelmat OpenJSCAD.org sekä OpenSCAD. Tutkielmassa esitellään eheyttävän oppimisen teoriaa sekä kouluohjemoinnin taustaa tvt-kontekstissa. Varsinaisessa tutkimusosuudessa perehdytään OpenJSCAD.org ja OpenSCAD ohjelmien ominaisuuksiin ja käytettävyyteen matematiikan ja ohjelmoinnin käsitteistön opetuksessa. Tarkastelu suoritetaan ohjelman OpenJSCAD.org opetuskokeilun arvioinnilla sekä tarkistelemalla ohjelmien käyttökelpoisuuden osatekijöitä, käytettävyyttä ja pedagogista käytettävyyttä heuristisen arvioinnin keinoin. Lopuksi tarkisteillaan ohjelmoinnillisten CAD-suunnittelun paikkaa ja mahdollisuuksia opetuskäytössä. Kriittisestikin tarkasteltuna CAD-suunnittelua hyödyntävä opetus kuitenkin tarjoaa aivan uusia tapoja toimia ja yhdistää sisältöjä. Tutkimuksen tarkoituksena oli alustavasti selvittää, miten tekstipohjaista CAD-suunnittelua, ja siihen tarkoitettuja ohjelmia voisi hyödyntää matematiikan ja ohjelmoinnin opetuksessa. Tutkimuksen perusteella se tarjoaa mahdollisuuksia matematiikan ja ohjelmoinnin käsitteiden opetukseen ja laajemmin opetuksen eheyttämiseen, erityisesti yhdistettynä digitaalisen valmistamisen tekniikoihin, kuten 3D-tulostukseen. Tutkitut ohjelmoinnin käsitteitä ja analyyttistä CAD-suunnittelua hyödyntävät ohjelmoinnilliset CAD-ohjelmat hyötyisivät kuitenkin erikseen opetuskäyttöön suunnitelluista versioista, sillä niiden tämänhetkinen fokus ei ole peruskoulutasoinen opetus, minkä takia niitä ei voi varauksettomasti suositella.
  • Joentausta, Johanna (2020)
    Ohjelmointiopetus ja ohjelmoinnillinen ajattelu on vuonna 2016 käyttöön otetun peruskoulun opetussuunnitelman uusia ja kantavia teemoja. Kouluissa ei ole aiemmin systemaattisesti opetettu ohjelmointia kaikille. Oppilaiden lisäksi myös koulut ja opettajat ovat uuden opettelemisen edessä. Tarvittava kyvykkyys sekä oppilailta että opettajilta jo löytyy. Osaamisen kokemuksen yksi keskeinen tekijä on minäpystyvyys, usko siihen, että pystyy suoriutumaan käsillä olevasta asiasta. Tämä ei ole yhteydessä todelliseen taitotasoon, mutta ilman minäpystyvyyden tunnetta kaikkia taitoja ei saa käyttöön. Tutkimuksessa käsitellään koululaisten minäpystyvyyttä ohjelmointiin tutustumisen yhteydessä. Tutkimukseen osallistui peruskoulun 3.-luokkalaisia (n=47), joille pidettiin oppitunnin mittainen alkeisohjelmointitunti. Tunnilla pelattiin Lightbot-peliä eri tavoin ohjeistettuna: yhdellä ryhmällä oli pelkät pelin ohjeet, toisella ryhmällä oli vaihettaisia ohjeita ja kolmannella ryhmällä oli väliotsikoituja vaiheittaisia ohjeita. Tutkimuksen perusteella lyhyt ohjelmointitunti ei kasvattanut koululaisten minäpystyvyyttä ohjelmoijana. Vaiheittaiset ohjeet eivät vaikuttaneet pelissä etenemiseen tilastollisesti merkitsevällä tavalla suhteessa pelin omiin ohjeisiin, mutta väliotsikoitujen vaiheittaisten ohjeiden avulla koululaiset pääsivät etenemään pelissä merkittävästi pidemmälle.
  • Kokkonen, Jaakko (2019)
    Tavoitteet. Tutkielmassa käydään läpi uusimman, vuonna 2014 julkaistun ja vuonna 2016 käyttöönotetun, opetussuunnitelman myötä perusopetukseen tullutta ohjelmoinnin opetusta. Tämän tutkielman yhtenä tavoitteena on selvittää, kuinka opettajat ovat reagoineet tähän muutokseen. Kaikilla opettajilla on varmasti jokin kanta ohjelmoinnin opettamiseen matematiikan opetuksessa, joten koettiin mielekkääksi selvittää, minkälaisia mielipiteitä opettajilla on ohjelmointiin ja sen opetukseen liittyen. Tutkielmassa selvitetään, kuinka algoritmisen ja ohjelmallisen ajattelun sekä ohjelmoinnin opetusta toteutetaan sekä Suomessa että muualla maailmassa. Algoritmisen ja ohjelmallisen ajattelun termit ovat vahvasti yhteydessä niihin tavoitteisiin, mitä ohjelmoinnilla halutaan opetussuunnitelman mukaan opettaa. Tästä syystä näiden kahden termin eroja ja yhtäläisyyksiä selvennetään. Menetelmät. Tutkielmaa varten toteutettiin kyselylomake, jonka tulokset kerättiin marras-joulukuussa 2018. Kysely julkaistiin matemaattisten aineiden opettajien liiton MAOL ry:n sähköpostimuodossa välittyvän "kirjeen" avulla tavoittaen näin monia yläkoulussa toimivia matematiikan opettajia. Lisäksi kyselyä jaettiin sosiaalisessa mediassa muutamissa sopiviksi katsotuissa ryhmissä. Kysely voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan. Ensimmäisessä osiossa kartoitettiin opettajien omia taustoja ja asenteita. Toisessa osassa selvitettiin opettajien resursseja, tapoja toteuttaa ohjelmoinnin opettamista sekä opettajien mielipiteitä ohjelmoinnin opettamisesta. Viimeisessä osiossa kysyttiin opettajan omaa ohjelmointitaustaa ja kouluttautumista. Kyselytutkimukseen osallistui 46 (19 miestä ja 27 naista) yläkoulussa matematiikkaa opettavaa opettajaa. Kyselyn tuloksia analysoitiin sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti. Kyselylomakkeessa oli 19 kysymystä, sekä näiden jälkeen vapaa sana -osio. Kyselylomakkeessa oli sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Kysymyksillä selvitettiin opettajien asenteita ohjelmoinnin opetusta sekä ohjelmointia kohtaan. Tulokset ja johtopäätökset. Kyselyn tulosten perusteella voidaan todeta, että vain 52,2% vastaajista kokee omaavansa tarpeeksi tietokoneita ohjelmoinnin opettamisen toteuttamiseen. Oppimateriaalien osalta vastaava luku oli 28,3% ja ajan osalta vain 13,0%. Luvut ovat huolestuttavan alhaisia ja mikäli muutosta tähän ei pian tapahdu, opettajat saattavat turhautua aiempaa enemmän nykytilanteeseen, jolloin opetuksen laatu saattaa kärsiä merkittävästi. Tutkielman tulokset antavat suuntaa nykytilanteesta, joten on mielekästä harkita jatkotutkimusten tekemistä. Erityisesti resurssien puuttumisten kannalta sijainti voisi antaa lisätietoa siitä, mihin rahoitusta olisi hyvä lisätä, jotta perusopetuslain mukainen tasa-arvoinen opetus toteutuisi Suomessa.
  • Uotila, Karoliina (2016)
    Tutkielmassa tarkastellaan vuoden 2014 peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa esitetyn ohjelmoinnin sisällyttäneitä yläasteen matematiikan oppikirjoja. Oppikirja-analyysi selvittää mitä ohjelmointikäsitteitä kirjat teoriassaan käsittelevät, minkälaisia ohjelmointitehtävät ovat, mitä ajattelun taitojen tasoja tehtävien teossa tarvitaan ja minkälaista oppimiskäsitystä kirjojen ohjelmointiosuudet tukevat. Aineistona on käytetty pelkästään kirjojen ohjelmointiosuuksia. Matematiikassa käytetään hyvin samankaltaisia ajattelun taitoja kuin ohjelmoinnissa. Molemmille ongelmien ratkaiseminen on hyvin keskeistä ja tässä prosessissa tarvitaan päättelyä ja analysointia. Voidaankin sanoa, että ohjelmointi on pohjimmiltaan ajattelun opettamista. Algebran ja logiikan ymmärtäminen on kuitenkin ohjelmoinnille keskeistä, sillä ohjelmointikielet muistuttavat enemmän matematiikkaa kuin luonnollista kieltä. Matematiikan opiskeleminen ja ohjelmoinnin harjoittaminen voivat siten edistää sekä matematiikan että ohjelmoinnin oppimista. Kokonaisuuksien hahmottaminen, ratkaisujen tuottaminen, kriittisyys ja luovuus ovat matematiikan lisäksi tärkeitä taitoja myös muissa oppiaineissa, siksi ohjelmointi edistää muiden aineiden oppimista. Tutkimuksessa ohjelmointiosuuksien sisältämien tehtävien analysointi perustuu Bloomin taksonomiaan, minkä avulla tehtävät voidaan luokitella eri tasoille niiden ratkaisemiseksi vaadittujen ajattelun taitojen tason perusteella. Taksonomian tasoja on yhteensä kuusi ja lyhyesti ne ovat muistaminen, ymmärtäminen, soveltaminen, analysoiminen, syntetisoiminen ja arvioiminen. Kutakin tasoa vastaavasta tehtävätyypistä on annettu esimerkki tutkielman teoriaosuudessa. Yhdestä tehtävästä löytyi usein piirteitä useasta eri taksonomian tasosta. Oppikirja-analyysin tutkimustulokset koottiin taulukoihin. Taulukoista havaittiin suurimman osan tehtävistä sijoittuvan taksonomian tasoille muistaminen, ymmärtäminen ja soveltaminen. Kaikista eniten tehtäviä luokiteltiin kuitenkin muistamisen tasolle, mikä selittyy ohjelmointiosuuksissa esittellyllä ohjelmoinnin perusteorialla. Monissa tehtävissä oli keskeistä käyttää tehtävänannon kannalta oikeita komentoja ja ymmärtää kuinka tietokone lukee sille annettuja ohjeita sekä kirjoittaa toimintaohjeet tietokoneelle. Peruskomentojen ja ohjelmoinnillisen ajattelun osaaminen ovat tärkeitä, jotta opiskelija pystyy ratkomaan syvempiä ajattelun taitoja vaativia tehtäviä. Ohjelmoinnissa harrastuneisuutta osoittaville opiskelijoille on joitakin haastavampia tehtäviä, mutta niitä voisi olla enemmän. Tutkimusaineistoissa on merkittäviä eroja niiden käyttämissä opetusmenetelmissä. Eräässä oppikirjassa kaikki ohjelmointitehtävät tehtiin tietokoneen avulla, kun taas toisessa tehtävät ratkaistiin pitkälti matematiikan opetukselle perinteisesti kynän ja paperin avulla. Tutkimuksessa esitellään myös kuinka matematiikka on integroitu ohjelmointitehtäviin. Tutkimusaineistona olleista oppikirjoista löytyi paljon hyvää, mutta myös jonkin verran moitittavaa matematiikan tunnilla tapahtuvan ohjelmoinnin opettamisen kannalta. Tätä on käsitelty tutkielman pohdinta-osuudessa. Tutkimuksessa tehtyjen havaintojen perusteella oppikirjojen todettiin tukevan konstruktiivista oppimiskäsitystä, jossa uutta tietoa rakennetaan aikaisemmin opitun tiedon pohjalta.
  • Palomäki, Tanja (2022)
    Tässä maisteritutkielmassa olen pohtinut maantieteen opetuksen mahdollisuuksia tukea nuorten osallisuutta ja vaikuttamista kaupunkitiloissa. Tarkastelemalla opiskelijoiden kanssa kaupungin julkisten tilojen saavutettavuutta, voidaan lisätä nuorten ymmärrystä omista oikeuksista olla osana kaupunkia. Tutkielmaa varten luotiin opintokäynti yhdessä helsinkiläisen lukion ja Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osaston tiedeluokan, Geopisteen, kanssa. Opintokäynnillä opiskelijat piirsivät itselleen tärkeän julkisen paikan. Piirretyn paikan avulla havainnoitiin tiloihin pääsyä eli saavutettavuutta ja näihin paikkoihin vaikuttamista. Opiskelijoiden tekemiä havaintoja käytiin tunnilla keskustellen läpi yhdessä oppien. Aineistona tutkielmassa ovat opintokäynnin suunnitelma, piirretyt kuvat, niihin liitetyt muistiinpanot ja tunnilla käydyt keskustelut. Opintokäynnillä ymmärrys paikkojen ja ihmisten vuorovaikutuksesta syvenee ja samalla tiedot ja taidot omista osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista lisääntyvät. Opintokäynti on suunniteltu vastaamaan useisiin opetussuunnitelmien tavoitteisiin, mutta ennen kaikkea tuomaan opiskelijoiden omia elämismaailmoja, arjen maantiedettä, osaksi opetusta. Kaupunkiympäristöt ovat merkittävä osa nuorten kasvuympäristöä ja siksi niiden tarkasteleminen on tärkeää myös kouluissa. Nuorten halua pitää huolta ympäristöstään ja kehittää sitä paremmaksi voidaan edistää lisäämällä nuorten osallisuuden kokemusta ja paikkaan kiinnittymistä. Ennen opintokäyntiä opiskelijat katsoivat aihetta taustoittavan videoluennon. Lisäksi luennon sisältöjä kerrattiin opintokäynnin aluksi. Saavutettavuuden ja vaikuttamisen käsitteitä avattiin myös esimerkein. Opettajan merkitys oppimisen ohjaajana on työskentelyssä suuri, sillä käsitteet ja tapa tarkastella tilaa ovat opiskelijoille uusia. Monet opiskelijoista piirsivät esimerkeissä annettuja paikkoja ja havainnoivat myös niiden saavutettavuutta annettujen esimerkkien pohjalta. Opiskelijoiden tuottamissa piirroksissa ja muistiinpanoissa on suurta vaihtelua. Joistain ei voi tehdä päätelmiä, mutta osan opiskelijoiden tuottamista piirroksista ja muistiinpanoista huomaa aiheen laajempaa ymmärrystä, sillä saavutettavuutta on ajateltu hyvin monipuolisesti. Yhdessä tunnilla käytyjen keskustelujen perusteella voi myös olettaa tapahtuneen oppimista. Opiskelijoilla oli jo valmiiksi hyvät tiedot vaikutusmahdollisuuksistaan. Opiskelijat toivat keskusteluun monipuolisesti erilaisia tapoja ja toiminnan muotoja, joilla ympäröivään maailmaan voi hakea muutosta. Opintokäynti oli kokeilu, jonka perusteella olen pohtinut työskentelyn toimivuutta. Tekemieni havaintojen perusteella olen pohtinut lyhyesti myös muita tapoja toteuttaa samankaltaista työskentelyä. Jokaisen opetusryhmän ollessa erilainen on tärkeää, että työskentelytavat ovat muokattavissa ryhmälle sopivaksi. Opettaja, joka tuntee ryhmänsä, voi ohjata työskentelyä heille sopivaksi ja painottaa ryhmän kannalta tärkeiksi kokemiaan sisältöjä.
  • Hirvonen, Saara (2012)
    Lake sediment study plays an important part in paleolimnology and environmental history research since element concentration fluctuations in sediments can be used to describe the changes that have been taking place in lakes and their catchments. This Master's thesis is an appointment from Someron vesiensuojelu ry., and it aims to find out how Lake Oinasjärvi and its catchment have changed over time. The study is focused on the changes in land-use (wih particular regard to agriculture), lake status and sedimentation rate. Possible indications of meromixis are also searched. The study was carried out by analysing magnetic susceptibility, and Al, K, Na, Mg, C, N, P, S, Mn, Fe, Ni, Cu, Pb, Co, V, Ba, Zn, Sn and Sb concentrations from a 280 cm section of sediments that had been cored from Lake Oinasjärvi in 2009. Organic content of sediments was concluded by means of C-concentrations. C/N ratio was calculated in order to express possible lake eutrophication, and Fe/Mn as well as Cu/Zn ratios in order to depict redox conditions in near-bottom water during sedimentation. The most interesting sediment layers were dated using 14C method, and pollen analysis was carried out to support it and implicate vegetational history. Litterature and map interpretation was used to clarify land-use change patterns, and the dependencies between variables were tested by means of simple linear regression analysis. The study revealed that the status of Lake Oinasjärvi and its catchment area has changed significantly after the establishment of permanent settlements from the 1300's onwards. The change was most pronounced in mineral matter increase and organic matter decrease in sedimentation and in consolidation of human activity indicative pollen in sediments. Radiocarbon dating of surface samples failed because of high clay content of sediments, but illustrative sedimentation rates could be calculated using other results and literature. Today, sedimentation rate exceeds natural sedimentation rate by more than 400 %. The varves observed in sediments with the Fe/Mn and Cu/Zn ratios suggest that Lake Oinasjärvi has a tendency to at least periodic and partly meromixis, which can be strengthened by human activity. This would, however, require further research of the near-bottom water. The lake is also, on the basis of C/N ratio, eutrophicated from its natural status, but the majority of the elemental concentrations of the sediment surface layer are, however, quite close to the reference level. Only those elements that spread mostly as atmospheric pollutants show high concentrations in surface sediments. Especially the reduction of agricultural loads and erosion are crucial tasks to be done in the catchment area in order to improve the status of the lake. Maintenance and development of the municipal wastewater treatment plant is also important.
  • Kähkölä, Noora (2015)
    Peatlands influence the atmospheric circulation of carbon dioxide and methane. Because of changing climate, there is a growing interest to study northern peatlands, because they contain up to one-third of the total pool of soil carbon. Climate change is expected to be strongest in the high-latitudes. The prediction is that in the north a rise in the temperature is highest and the changes in precipitation are most pronounced. The purpose of this study was to examine mire development and carbon dynamics of one forestry-drained ombrotrophic mire. The aim was to determine vegetation history, changes in peat and carbon accumulation patterns and the effects of drainage on mire development. The research material consisted of peat samples collected from Kalevansuo. The vegetation development was examined by using macrofossil analysis and correspondence analysis (CA). Peat properties, such as LOI and bulk density, were also studied. The studied peat cores were radiocarbon dated. Flux measurement data on greenhouse gases were also used to interpret data. Kalevansuo started to develop more than 10,000 years ago through terrestrialisation. The development includes an initial fen phase followed by a cotton grass phase which changed further to a Sphagnum phase. The top peat layers represent drainage-affected phase. The fen-bog transition occurred around 4,100 years ago. Kalevansuo expanded to its southern margins about 5,200 years ago whereas lateral expansion in the east has been an ongoing process even after 1950. Peat and carbon accumulation has been slow when compared to some other bogs in the southern Finland. As a result of drainage Kalevansuo now functions as a significant CO2 sink, a small sink of CH4 and a small source of N2O. According to the flux measurement data it can be concluded that the forest-drainage did not have a positive climate warming feedback impact. A combination of autogenic and allogenic factors such as climate, fires and human disturbance have affected Kalevansuo development. The development was slow lasting for thousands of years, but also rapid, fire-induced changes occurred. This study agrees with the theory that climate change may strengthen the carbon sink feedback effect of boreal bogs, if forest-drainage simulates the effect of a warming climate on northern bogs.
  • Äijälä, Johanna (2016)
    Lyhyehköjä oligonukleotideja tarvitaan isossa mittakaavassa moneen eri tarkoitukseen kemiallisesta perustutkimuksesta mahdollisten antisense-lääkkeiden tutkimiseen ja valmistukseen. Oligonukleotidien voidaan valmistaa monella eri menetelmällä. Tämän työn kirjallisuusosio käsittelee oligonukleotidien synteesiä isossa mittakaavassa. Käsittelyn alla on eri kytkentäreaktioita, joilla synteesi voidaan tehdä, synteesin skaalattavuuten vaikuttavia tekijöitä, sekä oligonukleotidisynteesin automatisointia ja puhdistusta. Työn kokeellisessa osiossa kuvaillaan lyhyiden oligonukleotidien ison mittakaavan synteesin kehittämistä. Nykyään oligonukleotidisynteesi tehdään yleensä kiintokantajan pinnalla automatisoidulla syntetisaattorilla. Markkinoilla on olemassa paljon erilaisia syntetisaattoreita sekä laboratorio- että teollisuustarpeisiin. Syntetisaattoreilla tehtävän synteesin mittakaava on kuitenkin rajallinen. Esimerkiksi oligonukleotidien kemialliseen perustutkimukseen tarvitaan paljon suurempia määriä oligonukleotidia, kuin mitä laboratoriomittakaavan syntetisaattorilla voidaan valmistaa. Lisäksi teollisuusmittakaavan syntetisaattorit eivät voi kasvaa rajattomasti vastaamaan teollisuuden kasvavaa tarvetta. Vaihtoehtoisia mentelmiä oligonukleotidien syntetisoimiseen liuoksessa tai liukoisella kantajalla kehitetään jatkuvasti. Liuoksessa tehtävää synteesiä pyritään helpottamaan muuttamalla synteesiä niin, että reaktioiden välinen puhdistus voidaan tehdä menetelmällä, joka soveltuu paremmin ison mittakaavan synteesiin kuin perinteinen silikakromatografia. Toinen lähestymistapa on tehdä synteesi liukoisen kantajan pinnalla, jolloin reaktioiden välinen puhdistus voidaan tehdä saostamalla. Tässä on koottu yhteen tähän asti kehitetyt vaihtoehtoiset menetelmät. Uskotaan, että jokin näistä vaihtoehtoisista menetelmistä tulee korvaamaan kiintokantajamenetelmän tulevaisuudessa ison mittakaavan oligonuklotidisynteesissä. Kokeellisessa osiossa kehitettiin menetelmä lyhyiden oligonukleotidien synteesiin isossa mittakaavassa. Kehitetty synteesi hyödyntää H-fosfonaattimenetelmää ja synteesi tehdään liukoisen polyetyleeniglykolikantajan pinnalla. Polyetyleeniglykoli on liukoinen reaktio-olosuhteissa, mutta tuote saadaan helposti saostettua eetterillä reaktioiden välissä. Menetelmää käytettiin TTT-oligonukleotiditrimeerin valmistamiseen. Menetelmä vaikuttaa pienellä jatkokehityksellä hyvin lupaavalta laboratoriossa tehtävään ison mittakaavan oligonukleotidisynteesiin.
  • Väänänen, Mikko (Helsingin yliopistoHelsingfors universitetUniversity of Helsinki, 2008)
    Tutkielmassa kuvataan peliohjelmistojen toimintoja ja rakenteita ohjelmistoteknisestä näkökulmasta. Pelisovelluksen yleiseksi arkkitehtuuriksi kuvataan MVC-arkkitehtuurimalliin perustuva ratkaisu, joka käyttää viestinvälitysjärjestelmää sovelluksen osajärjestelmien väliseen kommunikaatioon. Tutkielmassa esitellään peliohjelmistoissa tarvittavan reaaliaikaisen kolmiulotteisen grafiikan menetelmiä sekä avoimeen lähdekoodiin perustuva Ogre-grafiikkakomponentti. Suunnitteluratkaisujen ja menetelmien toimivuutta testataan suunnittelemalla ja toteuttamalla prototyyppi kehysmäisestä peliohjelmistosta. Tutkielman lopuksi esitetään analyysi peliohjelmistoihin suositeltavista suunnitteluratkaisuista, kuten peliobjektien komponenttiperustaisesta mallinnuksesta. Tutkielman konstruktiivisen osuuden tuloksena syntyi tyypitetty viesti -suunnittelumalliin pohjautuva suunnitteluratkaisu ohjelmiston sisäisen viestinvälityksen toteuttamiseen.
  • Pohjalainen, Pietu (Helsingin yliopistoUniversity of HelsinkiHelsingfors universitet, 2006)
    Javan myötä ohjelmointikielten kääntämisprosessiin on uudelleen esitelty erityisen käsittelyn kohteeksi kelpaava välikieli, tavukoodi. Tavallisesti Java-ohjelmaa suoritettaessa erityinen virtuaalikone lataa tavukoodimuotoisen ohjelman esityksen, jota suoritetaan joko tulkkaamalla tai suoritusaikaisesti suoritusalustan ymmärtämälle kielelle kääntäen. Tässä tutkielmassa tutkitaan välikielen tasolla tapahtuvia optimointimahdollisuuksia. Oliokielten dynaamisen luonteen vuoksi puhtaasti staattinen optimointi on vaikeaa ja siksi usein hedelmätöntä. Tutkielman yhteydessä kuitenkin tunnistettiin mobiiliohjelmointiin soveltuva suljetun maailman oletus, jonka puitteissa tavukoodin tasolla voidaan ohjelmaa parannella turvallisesti. Esimerkkinä tutkielmassa toteutetaan ylimääräisiä rajapintaluokkia poistava optimointi. Koska optimointialgoritmit ovat usein monimutkaisia ja vaikeaselkoisia, tutkitaan työssä myös mahdollisuuksia niiden yksinkertaisempaan esittämiseen. Alunperin Javalla toteutetun luokkahierarkiaa uudelleenjärjestelevän algoritmin esiehtojen tarkastus onnistutaan kuvaamaan ensimmäisen kertaluokan logiikan kaavalla, jolloin esiehtojen tarkastus onnistuu tutkielman puitteissa toteutetulla logiikkakoneella. Logiikkakoneelle kuvataan logiikkakaavojen propositiot Javalla, mutta propositioiden yhdistely tapahtuu ja-konnektiiveja käyttävällä logiikkakielellä. Suorituskyvyltään logiikkakone on joissain tapauksissa Java-toteutusta nopeampi.
  • Lesch, Juho (2022)
    Continental flood basalts (CFBs) in the Karoo large igneous province were formed 189–178 Ma ago during the breakup of the Gondwana supercontinent. The flood basalts are found in the southern part of Africa, in Antarctica, and in the Falkland. The Karoo province can be divided into the North Karoo and South Karoo subprovinces on the basis of the geochemical compositions of the CFBs. The source of the South Karoo lavas has been interpreted to consist of pyroxenitic mantle and depleted upper mantle. The North Karoo lavas have been less well studied. The source of the North Karoo lavas at Luenha River, Mozambique, has been interpreted to be in a primitive part of the African LLSVP (Large Low Shear Velocity Province) in deep mantle. It is also believed that they have surfaced as part of a mantle plume. The results on the mantle source of the North Karoo CFBs have not been conclusive, however. In this study I analyze olivine crystals from the Luenha River picrites and utilize their mineral composition to address the mantle source of the North Karoo lavas. Four of the samples from Luenha River contain fresh olivine. They were analyzed using EPMA. All the analyzed olivine crystals are within Fo77–89. The compositional variation within the samples is relatively small and there is no evidence of multiple olivine populations. The olivine compositions support the proposed primitive peridotitic mantle source of the Luenha picrites. They are very similar to the olivines of the Etendeka CFBs that have been interpreted to be from peridotitic mantle source. The olivines from the Luenha picrites have high Mn/Fe ratios and low Ni, Ca, and Zn concentrations, which indicates a peridotitic source. The portions of pyroxenite and recycled oceanic crust were calculated to be less than 10 weight percent. In two samples, the crystallization temperatures were determined to be 1207–1368°C using an Al-in-olivine thermometer. Combined use of the Al-in olivine and the melt-olivine Mg-Fe equilibrium thermometers enabled the estimation of the temperatures of the primary melts (Fo92). The temperatures of the primary melts were 1300–1472°C, which supports the theory of Luenha picrites being derived from a mantle plume.
  • Svärd, Laura (2013)
    Ligniini on fenolinen luonnonpolymeeri, jolla on monimutkainen rakenne ja koostumus. Se on kolmanneksi yleisin luonnonpolymeeri selluloosan ja hemiselluloosan jälkeen. Ligniiniä on tutkittu yli 150 vuotta, mutta sen rakennetta ei ole vieläkään pystytty määrittämään tarkasti. Analyysimenetelmien kehittyessä ligniinin rakennetta saadaan tarkennettua koko ajan lisää. Ligniini koostuu pääasiassa kolmesta perusyksiköstä, jotka ovat guajasyyli (G), syringyyli (S) ja p-hydroksifenyyli (H). Näiden rakenneyksiköiden esiintyvyys ja sitoutuminen vaihtelee kasvilajeittain, mutta suurimmaksi osaksi ligniini koostuu guajasyylistä ja syringyylistä, jotka ovat sitoutuneet toisiinsa pääasiassa eetterisidoksin (β-O-4). Tutkielmassa perehdyttiin olkiligniinin rakenteeseen, esiintyvyyteen ja reaktiivisuuteen. Tutkielman tavoitteena oli kehittää menetelmät, joilla saadaan selvitettyä ligniinin pitoisuus ja koostumus mahdollisimman kattavasti ja tehokkaasti. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään ligniinin rakennetta, esikäsittely- ja analyysimenetelmiä, epäpuhtauksia sekä analysointia häiritseviä tekijöitä. Kokeellisessa osiossa kehitettiin menetelmiä ligniinin kvantitatiiviseen ja kvalitatiiviseen analysointiin. Olkinäytteiden rinnalla käytettiin vertailuun puunäytteitä. Käytetyt näytetyypit olivat jauhettu vehnän olki, jauhettu koivu, Kauraligniini, Rikkiligniini ja Lignin, alkali. Ligniinin kvantitatiivista analysointia varten kehitettiin UV-Vis-spektrofotometrinen menetelmä, jossa näytteenkäsittelynä käytettiin alkalista hydrolyysiä. Menetelmä soveltuu parhaiten viljojen ligniinin (vehnä ja kaura) analysointiin. Kvalitatiivisia analyysejä varten kehitettiin GPC-, HPLC-DAD- ja HPLC-ESI-MS-menetelmiä. GPC-menetelmällä määritettiin ligniinin molekyylikokojakaumaa. Näytteenkäsittellyllä huomattiin olevan suuri merkitys liukenevan ligniinin molekyylikokoon. Metanolieristyksellä saatiin molekyylikooltaan suurempia ligniinirakenteita kuin alkalisella eristyksellä. HPLC-DAD- ja HPLC-ESI-MS-menetelmillä tunnistettiin ligniinin monomeerisiä (HPLC-DAD), dimeerisiä ja trimeerisiä (HPLC-ESI-MS) rakenteita. HPLC-DAD- ja HPLC-ESI-MS-menetelmissä käytettiin näytteenkäsittelynä metanolieristystä, jolla kaikista näytetyypeistä saatiin eristettyä mono-, di- ja trimeerisiä rakenteita. Näytteenkäsittelyä tulisi kehittää jokaisen menetelmän kohdalla lisää, jotta ligniini saataisiin liukenemaan mahdollisimman hyvin, ja että epäpuhtauksien osuudet voitaisiin huomioida tarkemmin. HPLC-ESI-MS-menetelmä soveltui parhaiten ligniinin rakenneyksiköiden tunnistamiseen. Menetelmää tulisi kuitenkin kehittää lisää, jotta näytteissä olevan ligniinin rakennetta ja koostumusta saisi tarkennettua entisestään.
  • Rissanen, Outi (2013)
    This paper addresses the issue of participation through neighbourhood-based organisation. Although neighbourhood-based organisations have long traditions in Finland the development of participation culture has created new opportunities to engage in civic activity. The purpose of the study is to describe characteristics of Kallio-liike, which is a new organisation in Kallio area in Helsinki. The study focuses on how activity is organised and what the main purposes and means of organization are. In addition, the ways in which collective action arises from local context are examined. The data consists of seven thematic interviews with activists of Kallio-liike. Interviewees were selected carefully in order to get as broad a view of the activity of Kallio-liike as possible. The study is based on qualitative research methods. Content analysis is used for processing and organizing the data. The field of participation is extensive. Participation in urban planning and decision making is realized through both formal and informal methods. Neighbourhood-based organisations are understood as a way of independent participation which can be studied as place-based activism. As a collective action, in a neighbourhood-based organisation the sense of community as well as common means and ends are linked to the expressions of urban space. There are divergent opinions about the role of community organisation in society. However, its contribution to the formation of civic society is generally acknowledged. The purpose of the participation in urban planning and decision making is not straightforward. Indeed, critical debate on the planning theory has led to changed conceptions of the purpose of participation. The emergence of Kallio-liike is linked to an eviction order which was directed at a food and clothes distribution point located in Kallio neighbourhood. The order provoked wide discussion in the media and divergent opinions about the development of the neighbourhood and urban space were expressed. These differing viewpoints were used to encourage citizens to join Kallio-liike's activity. Sense of community among Kallio-liike's activists was based on the idea of an open and inclusive urban space. The need for new neighbourhood-based organisation was justified by the requirement for an alternative agent for the local scale. Kallio-liike is an informally organised civic activity network organised around a public Facebook profile. Even though the unity of the Kallio-liike is elusive, claims for the urban space and a carnivalistic style are common features shared by all Kallio-liike's activity. Activity is based on voluntary work and its success is largely dependent on networks, sensible use of communication technology and feasible models of events. The purpose of Kallio-liike is to reinforce the sense of community in the area and to create better opportunities for independent civic activity at a local scale. Various events have a central role in the activity of Kallio-liike. Firstly, events bring citizens together in a natural way and encourage sociability, and secondly, they function as a means of political communication. Research results show that Kallio-liike reflects characteristics that are typical for the mobilisation of collective action in the 21th century. In addition, the study reinforces the conception of internet as a useful tool in the creation and execution processes of civic activity. What is more, it is suggested that neighbourhood-based activity has more potential than previously thought. Finally, this study highlights citizens' motivation for participation and this raises the question about the meaning of independent participation as a part of urban planning.
  • Roikonen, Ida (2022)
    This master’s thesis examines citizens’ opinions and experiences about the City of Helsinki’s participatory budgeting program OmaStadi. OmaStadi is based on a digital platform, where citizens get to propose, discuss and vote for ideas for the city to implement within the program’s budget. OmaStadi was created in 2017 as a part of the City of Helsinki’s new participation and interaction model. Until now, there have been two OmaStadi rounds, the first one in 2018-2019 and the second one in 2020-2021. Governments worldwide have started to implement new citizen participation programs in order to keep citizens engaged in decision-making processes, because the interest towards traditional representative democracy has decreased. Vulnerable groups of people have often been left in the margins in traditional politics, which also calls for new forms of citizen participation. However, previous studies have shown that issues with inclusivity can also occur in modern participation processes and therefore these processes must be planned carefully in order to achieve the desired outcomes. OmaStadi is a relatively new program, and it is important to examine how it could be developed for future rounds. The aim of this research is to identify what could be improved in the OmaStadi process from the citizens’ point of view. I examine how active citizens feel about OmaStadi and their opportunities to impact decision-making through it. I also consider the role of locality and communities in the process and question why some themes and groups of people are underrepresented in OmaStadi. This research was conducted using three qualitative methods, which were semi-structured interviews, participatory observations and social media observations. The interviewees were seven citizens who had actively participated in the OmaStadi process, either by making proposals, campaigning for them or both. The participatory observations and social media observations focused on OmaStadi related events and social media discussions. The findings of this study show that OmaStadi should be made more understandable and accessible for the citizens in order to get more people to participate in it. Vulnerable groups should be better engaged in the process. The lack of resources, such as social networks and digital skills and devices hinders the participation of some groups of people. Strong communities and local campaigning are important factors behind many OmaStadi proposals’ success. Themes addressed in OmaStadi proposals are not as diverse as they could be. Proposals concerning small infrastructural things are strongly represented, while social and cultural themes are downplayed. Involving a more diverse base of citizens in OmaStadi could result to more diversity in the proposals as well. Some active citizens feel that the limitations OmaStadi has for proposals are not clear and the whole process is too long and requires lots of work. For future rounds, OmaStadi could be improved by informing citizens better about the program, making the process clearer and paying more attention to the participation opportunities of different groups of people.
  • Puustinen, Anu (2016)
    Työn tavoitteena on tuottaa yksinkertainen prosessi vahinkovakuutusten omavastuiden hinnoitteluun. Tutkitaan, kuinka omavastuun muutos vaikuttaa yhtiön vastuulle jäävän kokonaisvahinkomäärän suuruuteen ja tuotetaan kokonaisvahinkomäärän muutosta kuvaava kerroin. Tutkielman alussa esitellään yleisesti kaksi erilaista omavastuujärjestelyä ja osoitetaan, että toinen niistä on vakuutuksenottajan kannalta aina parempi, mikäli vakuutusmaksu määräytyy vain yhtiön vastuulle jäävän kokonaisvahinkomäärän odotusarvosta. Lisäksi todetaan esimerkin avulla, että tilanne voi muuttua, jos vakuutusmaksussa otetaan huomioon vakuutuksen hoito- ja käsittelykuluja. Omavastuun muutoksen vaikutukseen liittyvissä tarkasteluissa käytetään erään henkilöasiakkaiden vahinkovakuutusturvan vahinkoaineistoa ja esitetään menetelmä muutoskertoimen tuottamiseen suoraan aineistosta. Analyyttisen tarkastelun pohjana käytetään oletusta, että kokonaisvahinkomäärä on yhdistetty Poisson-muuttuja ja selvitetään, mikä tunnettu jakauma sopisi parhaiten kuvaamaan yksittäisten vahinkojen suuruutta. Kun sopiva jakauma on löydetty, määritetään omavastuusta riippuvat vahinkojen suuruutta sekä vahinkojen lukumäärää kuvaavat jakaumat. Lopuksi tuotetaan omavastuun muutoksen vaikutusta kuvaava kerroin yhtiön vastuulle jäävien kokonaisvahinkomäärien odotusarvojen avulla.
  • Sandberg, Patrik (2015)
    Följden (F_n)_n ≥ 0 av fibonaccital defineras av rekursionsformeln F_{n+2} = F_{n+1} + F_n för n>0 och med initialvärdena F_0 = 0, F_1 = 1, medan lucastalen (L_n)_n ≥ 0 defineras av samma rekursionsformel samt initialvärdena L_0 = 2, L_1 = 1. I detta arbete behandlar jag systematiskt de vanligaste identiteterna rörande fibonacci- och lucastalen, som exempelvis Cassinis formel F_{n _1}F_{n+1}-F_n^2=(-1)^n för n ∈N och summaformeln F_{m+n} = F_{m+1}Fn+F_mF_{n- 1} för m, n ∈ N. Jag behandlar också bland annat det gyllene snittet och Binets formel, orsaken varför fibonaccital hittas i vissa rätvinkliga trianglar, fibonaccitalens och lucastalens förhållande till binomialkoefficienter (Pascals triangel), fibonaccitalens och lucastalens delbarhet, Pisano-period och primtalsegenskaper. Vidare resultat berör sambanden mellan dessa talföljder, differensekvationer och Q-matrisen för båda talföljderna. Nästan alla satser som förekommer i detta arbete bevisas. Jag har haft som utgångspunkt att allt som kan definieras för fibonaccitalen definieras även för lucastalen. För dessa gäller också bland annat den mindre bekanta Q_L-matrisen och Lucas-triangeln. Dessutom innehåller arbetet en lista på de hundra första fibonaccitalen och lucastalen faktoriserade.
  • Helander, Petteri (2020)
    Omnidirectional microscopy (OM) is an emerging technology capable of enhancing the threedimensional (3D) microscopy widely applied in life sciences. In OM, precise position and orientation control are required for the sample. However, the current OM technology relies on destructive, mechanical methods to hold the samples, such as embedding samples in gel or attaching them to a needle to permit orientation control. A non-contacting alternative is the levitation of the sample. But, until now, the levitation methods have lacked orientation control. I enable omnidirectional access to the sample by introducing a method for acoustic levitation that provides precise orientation control. Such control around three axes of rotation permits imaging of the sample from any direction with a fixed camera and subsequent 3D shape reconstruction. The control of non-spherical particles is achieved using an asymmetric acoustic field created with a phase-controlled transducer array. The technology allows 3D imaging of delicate samples and their study in a time-lapse manner. I foresee that the described method is not only limited to microscopy and optical imaging, but is also compatible with automated sample handling, light-sheet microscopy, wall-less chemistry, and noncontacting tomography. I demonstrate the method by performing a surface reconstruction of three test samples and a biological sample. In addition, a simulation study and the levitation of test samples were used to characterize the levitation technique's performance. Both the shape reconstruction and orientation recovery were done by a computer vision based approach where the different images are stitched together. The results show the rotation stability and the wide angle range of the method.