Browsing by department "Institutionen för geovetenskaper och geografi"

This work aims at delineating the geometry and geotechnical properties of major fracture zones within the Kevitsa open pit excavation in northern Finland. The results are intended to be used as input parameters for a comprehensive slope stability study scheduled for 2014 by Engineering Consulting Group WSP Finland Ltd. The present work has both a regional and local-scale focus. The regional study focuses on identifying major linear trends from topographic and aeromagnetic maps, whereas the local scale study focuses on building 3D fracture zone models by merging lineaments interpreted from detailed digital elevation model and fracture data mapped from open pit mapping, 3D photogrammetry models and borehole videos. The orientation constraints derived from the fracture data are merged with RQD- and RG-logs to build the 3D fracture zone models. The regional topographic lineaments (RTL) comprise two main orientations with NNW-SSE and SSW-NNE trends. The regional aeromagnetic lineaments (RAL) indicate NW-SE and SW-NE orientations. The local topographic lineaments (LTL) indicate NNW-SSE, SSW-NNE, WSW-ENE and NW-SE orientations. Ground surface fracture data mapped from 3D photogrammetry models comprise steeply ENE- and steeply SE-dipping fracture sets. Fracture data derived from borehole videos show steeply ENE-, steeply SE-, sub-horizontally SW- and gently NNE-dipping fracture sets. Furthermore, the open pit mapping observations reveal the presence of gently WNW- and steeply ENE-dipping brittle zones of rock. The main 3D photogrammetry and borehole video fracture sets define wedge shaped blocks of rock at the slopes of the Kevitsa open pit excavation. The studied brittle fractures and fracture zones most probably originate from the general NW-SE oriented compressive stress field in the Finnish bedrock. However, most of the observed fracture sets are not oriented parallel to the compression. Instead, the fracture sets form conjugate shear fracture pairs that are attributed to a transpressive stress field comprising the NW-SE oriented normal stress combined with a smaller NE-SW oriented shear component. 3D fracture zone models arising from this work include a 50 m fracture zone model (50M), a statistical population model (SPM) and a merged fracture zone model (MFM). The 50M model illustrates the geometry of the fracture zones within the uppermost 50 meters of the Kevitsa open pit area. The SPM model extracts the dominant orientations from the fracture observations mapped from borehole videos by generalizing the observations and forming statistical clusters that represent these dominant orientations. The clusters are visualized with 3D surfaces that indicate the orientation of the cluster. The MFM model combines geometries derived from the SPM model with the RQD and RG-diamond drillcore logs to build the final 3D fracture zone models. The 3D models are delivered with the M.Sc. thesis as digital end-products.

Fracturing of the ore and wall rock in Pyhäsalmi mine was analysed from 3D-photographs, using Structural Suite –add-on to Surpac. Observations of geological structures were also made. The suitability of 3D-photographing method to observe rock mass movement was also tested. 33 fracture zones, which differ from the main joint direction, were observed from the pictures. In particularly, fracture zones that trend from southwest to northeast and pierce the ore body from the middle, were prominent. There was also a zone of rock inclusions, almost at the same direction and same location, as the southwest to northeast trending fracture zones are. Presumably, from southwest to northeast trending fracture zones have been noticed earlier on the basis of the seismic events. Gently dipping fracture zones were also noted, in which dip direction was mostly towards north or south. In wall rock, there were pegmatite veins, singular joints and possibly small-scale faults, which were gently dipping toward north or south. Apparently clearly visible rock mass movement did likely not occur during the monitoring period. It is not possible to observe small-scale movement with 3D-photographs, but large scale movement can possibly be observed from the pictures. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Pyhäsalmi, mine, 3D-photogrammetry, 3D-photograph, 3D, fracture, fracturing, rock, rock mechanic, rock mass movement Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Muita tietoja

Koulujen puutarhatoiminta on yhtä aikaa koululaitoksemme kanssa kehittynyt ilmiö. Aikojen saatossa koulupuutarhatoimintaa kohtaan tunnettu kiinnostus on vaihdellut ja tällä hetkellä se on ilmeisesti taas kasvussa. Koulupuutarhatoimintaa voidaan tarkastella monenlaisista näkökulmista, esimerkiksi osana koulun ympäristökasvatusta, terveyskasvatusta tai oppiainerajat ylittävää opiskelua. Aihetta on tutkittu vain vähän ja tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaista koulupuutarhatoimintaa Suomessa on ja miten puutarhoja hyödynnetään opetuksessa. Lisäksi tarkastelun kohteena on havainto, jonka mukaan koulupuutarhatoimijat usein ajattelevat oppilaiden oppivan toiminnan kautta 'mistä ruoka tulee'. Nykyaikainen ruokajärjestelmä on kuitenkin monimutkainen kokonaisuus, jonka muodostavat kuluttaja, tuottaja, jatkojalostajat ja pakkausteollisuus, sekä kauppa ja muut ruoan kautta tekemisissä olevat verkostot. Ymmärtääkseen ruoan matkaa pellosta pöytään ei siis riitä että tietää miten kasvit kasvavat. Tutkimuksessa selvitetäänkin lisäksi mitä koulupuutarhojen avulla opetetaan ruokajärjestelmästä. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Tutkimusta varten haastateltiin 11 opettajaa eri puolilta maata sijaitsevista kouluista, joissa on aktiivista koulupuutarhatoimintaa. Tutkimuskoulujen joukossa on ala- ja yläkouluja, lukio ja kaksi steinerkoulua. Tavoitteena oli saada tutkimukseen mukaan mahdollisimman laaja otos erilaisia koulupuutarhoja, joten kustakin koulusta haastateltiin vain yhtä toiminnasta hyvin perillä olevaa opettajaa. Litteroitu haastatteluaineisto analysoitiin teemoittelun ja tyypittelyn avulla. Teemoittelun kautta aineistosta löytyneiden ilmiöiden yleisyyttä selvitettiin sisällön erittelyllä. Tutkimuksen tulosten perusteella ei voida määrittää suomalaisen koulupuutarhan tyyppiesimerkkiä, sillä toimintatavat, toiminnan laajuus, sille asetut päämäärät ja puutarhojen hyödyntäminen opetuksessa vaihtelevat kouluittain paljonkin. Puutarhojen toimintamallit on kehitetty koulukohtaisesti niiden resurssien varassa, joita kullakin koululla on ollut käytettävissään. Toiminnan ensisijaisena tavoitteena on oppimisen tukeminen, mutta eri kouluissa puutarhan merkitystä painotetaan eri tavoin: ympäristökasvatuksen, kokonaisvaltaisen oppimisen tai jonkin tietyn kurssin oppimisympäristönä tai koulun pihaa viihtyistävänä tai koulun arkeen vaihtelua tuovana tekijänä. Toiminnalle asetetut tavoitteet määrittävät sitä kuinka paljon puutarhaa hyödynnetään opetuksessa ja lisäksi hyödyntämisen laajuuteen vaikuttaa puutarhan koko. Vaikka myös monet opettajat ajattelevat koulun puutarhatoiminnan avulla opittavan mistä ruoka tulee kauppojen hyllyille, opetetaan ruokajärjestelmästä puutarhatoiminnan kautta vain tiettyjä osia. Alkutuotannon roolia painotetaan vahvasti, mutta osassa kouluista näkökulmaa laajennetaan valmistamalla satoa myytäväksi myyjäisissä tai sitä tarjotaan kouluruokalassa. Kahdessa koulussa tehdään lisäksi maatilayhteistyötä lähitilojen kanssa. Uusien oppimisympäristöjen ja opetusmetodien hyödyntämistä opetuksessa pidetään yleisesti suositeltavana, mutta niiden käyttöönotto vaatii opettajalta edelleen erityistä rohkeutta. Koulupuutarhatoiminta kannustaa opettajia kokeilemaan koulussa monenlaisia uusia toimintatapoja ja opetusmetodeja, kuten ulkona opettamista ja kokemuksellista oppimista. Tutkimukseen osallistuneet opettajat eivät juuri kokeneet tarvitsevansa apua koulun puutarhatoiminnan kehittämiseen, mutta se voisi hyödyttää heitä etenkin puutarhakasvatuksen osalta, sillä monilla on melko suppea käsitys puutarhan hyödyntämismahdollisuuksista opetuksessa. Koulupuutarhojen aiheuttama innostus ja lisääntynyt oppilaiden motivaatio, sekä käytännön tekeminen, oikeat ongelmat ja konkreettisen lopputuloksen näkeminen puoltavat paikkaansa koulussa, sillä tällaiset tekijät edistävät tutkimusten mukaan esimerkiksi oppilaiden luonnontieteiden osaamista. Tutkimus on esiselvitys suomalaisen koulupuutarhatoiminnan käytännöistä ja se avaa runsaasti lisätutkimuksen aiheita. Jotta puutarhakasvatuksen parhaista käytännöistä päästään selville, on tehtävä esimerkiksi hyvin dokumentoituja kokeiluja erilaisista puutarhakasvatuksen muodoista, joiden vaikuttavuutta arvioidaan. Tarvetta on myös tutkimuksille, jotka selvittävät puutarhakasvatuksen vaikutuksia oppilaiden oppimiseen suomalaisen koulun kontekstissa. Ruokajärjestelmäopetuksen suhteen tutkimuksessa ilmeni ristiriita sen suhteen, mitä opettajat toivovat oppilaiden oppivan koulupuutarhatoiminnan kautta ja mitä he näyttävät käytännössä opettavan, joten lisätutkimusta tarvitaan myös tämän ristiriidan vahvistamiseksi ja selvittämiseksi.

The aim of the study is to inspect with GIS methods socio-economic structures in relation to homicides of youth in the context of Mexican Drug War. The escalation of violence has impacted youth, who fell victims to homicide more often since 2006. The study’s concentration is how the local conditions of poverty, marginalization risk of youth and violence of criminal organizations are related to elevated homicide rates of youth in 2005 and in 2010. Mexico was a relatively peaceful country before the escalation of violence since 2006. The crisis of violence has been branded by media as the Mexican Drug War, where over 200 000 people have died. Conflicts between criminal organizations and the changes in political atmosphere have been considered as main reasons for the escalation. However, the escalation of intentional homicides was recorded to exceed the areas where criminal organizations operate. The impact of increased violence on youth and the cost to the society underlie the importance of studying conditions of where violence takes place. There is no theoretical framework for conflicts where drug cartel related homicides and unrelated homicides increase at the same time, only other examples been recorded only in favelas of Brazil and to an extent in Columbia. Theoretical framework was drawn from comparing gang and criminologist studies to theories on civil conflicts. Through the literature, poverty has been theorized as a primary cause of increase in level of violence. The high marginalization risk of youth has been connected to criminal behaviour. The increased activity by criminal organizations has had an indisputable impact of murder rates. These three statements set the hypotheses for the thesis. The variables were collected to represent the municipal conditions of population, households and interest points of criminal organizations. The spatial analysis was conducted by using Ordinary Least Square Regression to represent the global impacts of variables across Mexico and Geographically Weighted Regression for the local variance. The results of analysis demonstrate that the spatial dimensions of violence have changed between 2005 and 2010. The homicides of youth have increased across the country, were more clustered in 2010 than in 2005. The results suggest that the increased number of homicides in 2010 are more strongly related to marginalization than to absolute poverty. The effect of variables for poverty fell in significance between 2005 and 2010. The marginalization on the other hand, seemed to have a greater explanatory power to local increase in young homicide victims in 2010, especially when concurring with bloodshed by criminal organizations. The violence between criminal organizations had the strongest increasing impact on homicide rates, non-existent in 2005 and eminent in 2010. The regression models’ performance was weaker in 2005 than in 2010. However, the moderately weak performance of regression models and the residuals suggest that the results are not comprehensive and further research is called for.

Tutkimuskohteena on Salon kaupungissa sijaitseva Aijalan vanha kaivos, joka on ollut tunnettu sulfidimalmeistaan jo 1600-luvulta lähtien. Kaivos oli toiminnassa vuosina 1949-1958. Kaivoksella on käsitelty myös läheisen Metsämontun Zn-Pb-malmeja (v.1951-1958, v.1964-1974) sekä Telkkälän Ni-Cumalmeja (v.1969-1970), joiden jätteet sijoitettiin samalle rikastushiekka-alueelle Aijalan jätteiden kanssa. Aijalan kaivoksen rikastushiekka-alue kuormittaa tällä hetkellä ympäristöä hallitsemattomasti hyvin voimakkaasti metallipitoisilla vesillä (mm. Fe, Zn, Cu, Pb) Aikolanlahteen sekä Kiskonjokeen, joka luokitellaan Natura-alueeksi. Rikastushiekka-aluetta ei ole jälkihoidettu kunnolla, minkä johdosta alueella muodostuvat sekä alueen läpi virtaavat pinta- ja pohjavedet happamoituvat voimakkaasti. Kuormittumista on tutkittu useaan otteeseen, mutta kunnostustoimiin alueella ei ole ryhdytty. Tarkoituksena oli saada tietoa rikastushiekka-alueelta tulevasta metallikuormituksesta alueen vesiin, ja mikä kuormitus tulee mahdollisesti olemaan tulevaisuudessa. Aiempien tutkimusten perusteella alueelle suunniteltiin vesinäytteenotto. Aijalan alueelle luotiin myös ArcGis-ohjelmalla pintavesien virtausmalli, jonka pohjalta tulkittiin alueen osavaluma-alueet. Merkittävin havainto oli, että Koskossuolta tulee suuri pintavalunta rikastushiekka-alueelle. Kiskonjokeen rikastushiekka-alueelta laskevan puron ja sen sivuhaarojen kautta tulee valuntaa noin 790 000 m3 vuodessa ja Aikolanlahteen noin 170 000 m3 vuodessa. Kiskonjokea kuormittavista metalleista lyijy ja kupari muodostavat suurimman riskin. Kuparikuormitus Kiskonjokeen on noin 35 kg vuodessa ja lyijykuormitus noin 1 kg vuodessa. Kuormittavien metallien pitoisuudet Kiskonjokeen laskevassa purossa ovat laskeneet viimeisen 30 vuoden aikana, mikä todennäköisesti johtuu valuntamäärien lisääntymisestä alueella. Aikolanlahteen ei kohdistu merkittävää metallikuormitusta. Tärkein havainto oli, että länsimalmin kaivoskuilusta todennäköisesti pääsee purkautumaan hyvin metallipitoista pohjavettä maanpinnalle. Metallikuormitus alueella tulee jatkumaan alueella satoja vuosia. Vaikka kuormitus ei ole merkittävän suuri, tulisi alueelle laatia päivitetty kunnostussuunnitelma. Rikastushiekka-alue tulisi peittää ja suolta tulevan luontaisen valunnan pääsy rikastushiekka-alueelle tulisi estää. Myös länsimalmin kaivoskuiluista tapahtuvaa pohjaveden purkautumista tulisi tutkia enemmän.

This master s thesis is concerned with the airline network geography of the Baltic Sea Area. The developments in economical liberties in the area and new liberties in air transport give special interest in researching this matter. Also the requirements of airlines to consolidate their activities give a reason to predict the possible outcomes of the geography of airlines in the area. Airlines networks organize themselves according to economic principles, most often attempting to reconciliate their form with the needs of passengers. The passengers are the centermost actors with their utilities as the main determinants of when and where air services are provided. States have interests in controlling parts of airline transportation as connectivities at cities act as instruments of local economic development. Cities as transport nodes can be characterized by their transport linkages as being central and/or intermediate. This characterization is created by the actions of the passengers, the airlines and the states. This interplay is central to the airline networks being formed in the Baltic Sea Area. Two empirical measurements of international airline connetivity were made from the study cities of Copenhagen, Helsinki, Oslo, Riga and Stockholm. The measurements were made from the database of flights during week 49 in December 2009, which has been acquired for this thesis. This database consists of the data of available passenger seats per flight per destination. From the database a measure of connectivity based on network analysis was made from all the study cities. This connectivity reveals geographic directionality of airline links between the study cities. To compare the situation with the natural transport demand, a gravity model was formulated from the same database to explain the divergent geographic airline connections. Airline connections have specialized in intercontinental airline connections mainly due to strategic business selections made by the region s airlines. In intracontinental connections, much less geographic divergence is found and this is also explained well by the gravity model. Potential is seen for some of the study area s cities to specialize geographically towards Eastern Europe in the future.

Five granulite xenoliths entrained in the ~600 Ma Lahtojoki kimberlite pipe in eastern Finland represent the lower crust below the suture zone between the Archaean Karelian craton and the Paleoproterozoic Svecofennian terranes. They provide direct information on the petrology of the lower cratonic crust, and the processes that controlled its evolution. Studied xenoliths comprise a dry intermediate garnet granulite, three mafic garnet granulites with amphibole contents ranging from 3–50 vol–%, and a peraluminous micaceous garnet gneiss. Granulites have granoblastic fabrics with mineral assemblage Grt – Cpx – Plg ± Amb ± Qtz ± Ilm ± Rt ± Bt, with pink garnet and green clinopyroxene. Gneiss is coarse grained with a heavily deformed and strained fabric with mineral assemblage Qzt – Bt – Grt – Sil. Mineral chemistry based TWEEQU–thermobarometry indicates equilibration of mafic granulites at ca. 800 °C and 9.5–10.5 kbar and intermediate granulite at ca 800 °C and 17.5 kbar. The pressure estimates correspond to crustal depths of 38–55 km. Equilibration temperature for garnet gneiss is ca. 700 °C – TWEEQU based pressure estimate was not possible, but based on Grt–Sil stability equilibration pressure can be constrained to ca. 4–8.5 kbar. Mineral zonation indicates slight post peak cooling and decompression of some samples. Whole-rock geochemical composition (major and trace elements) implies derivation of dry (<10 vol–% Amb) mafic granulite from a Ni-Cr fractionated basaltic melt. Enrichment in LREE and other trace elements suggests a low to moderate degree of melting of a primitive mantle source. The sample could represent a mafic underplate crystallized in situ. Amphibole and enrichment in K and Rb could indicate a later metasomatic enrichment event. The intermediate granulite is anomalous in composition compared to other Kaavi-Kuopio lower crustal xenoliths. REE composition, depletion in K, Rb, Zr, Hf, Nb, Ta, and strong enrichment in Sr and a prominent positive Eu anomaly imply that the sample represents a restitic residue after partial melting, possibly of a plagioclase cumulate protolith. The results add on to earlier xenolith studies performed in eastern Finland. Restite formation indicates that partial melting of lower crust occurred under Kaavi-Kuopio. LILE enrichment and abundant hydrous phases in many samples suggests metasomatic events, possibly coincident with the partial melting events.

TIIVISTELMÄ Myllypuro on modernin suunnitteluideologian mukainen metsäinen ja kallioinen lähiö Itä-Helsingissä. Myllypuro on 1990-luvun lamasta lähtien kärsinyt koko Helsingin keskiarvoa korkeammasta työttömyysasteesta ja huonosta maineesta. Myllypuroon onkin kohdistettu huomattava määrä erilaisia kehittämistoimenpiteitä niin kaupungin, valtion kuin Euroopan unioninkin toimesta. Kehittämistoimenpiteiden myötä asuinrakennuksien varustetasoa on parannettu, julkisia tiloja on remontoitu ja alueen julkiset palvelut ovat täydentyneet mediakirjastolla, terveysasemalla ja liikuntapalveluilla. Kokonaan uusia asuinalueita on rakennettu. Alueen vanha ostoskeskus on purettu kokonaan ja tilalle on rakennettu uusi keskustakortteli. Tässä tutkimuksessa tutkitaan Myllypuroon kohdistuneiden kehittämistoimenpiteiden vaikutuksia alueen asuntojen hintakehitykseen. Kiinnostuksenkohteena on erityisesti Myllypuron vanha 1960-luvulla rakennettu metsälähiöosa, jonka hintakehitystä verrataan kolmen muun helsinkiläisen metsälähiön hintakehitykseen 2000- ja 2010-luvuilla. Aineistona on Kiinteistövälitysalan Keskusliiton kauppahintatilasto-tietokanta, jota analysoitiin kvantitatiivisin metodein. Aineisto sisältää yli 136 000 raportoitua kauppaa Helsingistä, joista yli 1400 on Myllypurosta. Tulokset osoittavat, että Myllypuron 1960-luvun asuinrakennuskannan myyntihinnat ovat nousseet enemmän, kuin 1960-luvun asuinrakennuskannan hinnat Kontulassa, Pihlajamäessä tai Vuosaaressa vuosina 2005–2016. Myllypuron asuntojen hinnoissa tapahtuu selkeä hyppy vuoden 2012 jälkeen, jolloin Myllypuron uusi keskustakortteli valmistui. Kehittämistoimenpiteillä vaikuttaa siis olleen Myllypuron asuntojen hintoja nostava vaikutus. Asuntojen hintojen nousu indikoi Myllypuron metsälähiöosan arvostuksen nousua ja siten myös onnistuneita kehittämistoimenpiteitä. Alueen arvonnousun myötä lähiöitä uhkaava negatiivinen kehityskierre vaikuttaa Myllypuron osalta katkenneen. Toisaalta tämä tutkimus osoittaa myös sen, että vaikka julkisten kehittämistoimenpiteiden tarkoituksena ei olisi asumisen hinnan nostaminen, voivat asuntojen hinnat silti nousta kehittämistoimenpiteiden myötä – tämä puolestaan voi johtaa gentrifikaatioon, jossa alueen huonotuloisimmat asukkaat korvautuvat varakkaammilla. ABSTRACT Myllypuro is a modern Finnish suburb located in East-Helsinki. It represents the modern Finnish urban planning ideologies and values about healthy living environments. Since the economic recession in 1990s Myllypuro has been struggling with high rates of unemployment and a reputation of a low-profile neighborhood. Therefore, several public development programs, carried out by the city, state and EU, have been applied in Myllypuro, leading to urban renewal. The old building stocks have been renovated and public spaces have been maintained. Whole new neighborhoods have been built. The old 1960s shopping mall has been completely dismantled and replaced by a new urban center block, which comprises both public and commercial services and brand-new apartments. The purpose of this study is to investigate whether the urban renewal has affected on the local housing prices in Myllypuro. The focus is on the response of the so called forest-suburb part of Myllypuro formed in 1960s. This is examined by comparing the development of housing prices of Myllypuro’s forest-suburb during the past two decades to the development of housing prices of similar, same price range forest-suburbs in Helsinki. The research is conducted by using quantitative methods and the real estate data from the 1999 to 2016, collected by the official real estate agents. The data consist of over 136 000 reported sales in Helsinki, of which over 1400 are in Myllypuro. The results show that the housing prices of the building stock dating to 1960s in Myllypuro have increased more than housing prices of the same age building stocks in comparable suburbs of Kontula, Pihlajamäki and Vuosaari during 2005–2016. There was a significant increase in Myllypuro’s housing prices right after the completion of the new urban center block in the year 2012. Therefore, it appears that the urban renewal has had an impact on the housing prices of Myllypuro. The purpose of the urban renewal in Myllypuro was to upgrade the profile of the area. On the basis of the increased housing prices this goal seems to be achieved. Anyhow, the increased housing costs on the low-income neighbourhood might force some residents with lower income to move away and be replaced by new, wealthier residents. This kind of gentrification phenomenon is rarely the purpose of urban renewal, although it tends to be a result of increased housing prices. The case of Myllypuro shows that even though the purpose of urban renewal would not have been to increase the housing prices, the prices may still be augmented.

The main subjects of this research are corporate social responsibility (CSR) and sustainability reporting. The aim of this study is to describe the contents and appearance of some of the most sustainable companies' sustainability reports. The leaders in CSR were selected from five well known global sustainability indices. A total of 29 companies' CSR reports from different industries and countries were selected for the study. Additional nine companies were included in the analysis of the best practices in CSR reporting but excluded from the content analysis. The purpose of this study is also to understand how the contents of the CSR reports have been defined. Content analysis is conducted in the four research areas: sustainability strategy or vision, materiality assessment, material topics, and sustainability targets. The study finds out how the four research areas are influenced by the company's operating environment and company-specific factors which form the contents of a CSR report. These factors are studied through stakeholder, legitimacy and other theories and concepts of CSR in its widest definition, such as creating shared value and corporate citizenship. The study also focuses on CSR reporting according to the Global Reporting Initiative. The results show that the leaders in CSR have many features that follow the most recent guidelines in CSR reporting and contain some of the most current topics concerning CSR, CSR reporting and global challenges. Most of the reporters recognize their role in the society and they are committed to tackle global challenges. The reporters emphasize the importance of sustainability and innovation which enables companies to create wellbeing and find solutions to global problems. The reports have certain similarities regarding their contents and appearance. Companies engage both external and internal stakeholders in the materiality assessment process. Companies' identified material topics represent the global challenges as well as the company-specific approach for creating shared value. Most of the best reports present a clear strategy and/or an ambitious vision that takes sustainability into account. Many companies have a credible sustainability program or plan which is visible throughout the report. Best reports focus only on topics that are most important for the company and stakeholders. In addition, an excellent report is reader-friendly with a clear structure, interesting graphics that simplify the complex matters of sustainability, is well-written and has case examples to enliven the story. The report is convincing and tells a distinctive story of the company's sustainability journey where sustainability seems to be well integrated into the business strategy. According to the subjective evaluation of the reports' appearance, the best reports belong to Adidas, Biogen, BMW, Henkel, IKEA, Johnson & Johnson, Natura Cosmeticos, Nestlé and Unilever. Other companies that were not included in the analysis but have excellent reports are: Air France-KLM, BG Group, LEGO, Outotec and Sodexo. Future research could be done in the field of sustainability targets and performance in CSR: how the leading companies in sustainable business measure the progress of their commitments for creating shared value and whether the progress is visible.

Itämeren Ancylusjärveen kerrostuneissa sedimenteissä esiintyy rautamonosulfidiraitoja. Raitojen alkuperä on ollut tutkimuksen kohteena jo pitkään, sillä muodostuakseen rautamonosulfidi tarvitsee sulfaattia, jota on makeassa vedessä yleisesti hyvin vähän. Tällä hetkellä onkin kiistanalaista, missä vaiheessa nämä raidat ovat syntyneet. Syntytavasta on esitetty kaksi eri teoriaa, joista ensimmäisen mukaan raidat olisivat syntyneet vasta murtovesivaiheessa, jolloin sulfaattirikki olisi bakteerien toiminnan seurauksena muuttunut rikkivedyksi ja diffundoitunut alla olevaan rautapitoiseen järvisedimenttiin. Tämä olisi johtanut rautamonosulfidin muodostumiseen suunnilleen samalle syvyydelle järvisedimentissä laajalla alueella. Toisen teorian mukaan jokin, esimerkiksi suolapulssi, olisi käynnistänyt rikkiä metabolisoivien mikrobimattojen voimakkaan kasvun jo Itämeren järvivaiheen aikana. Orgaaninen aines olisi ylläpitänyt mikrobitoimintaa hautautuneissa matoissa, johtaen lopulta niiden korvautumiseen rautamonosulfidilla. Tämä syntytapa olisi johtanut Fe-monosulfidin laikuittaiseen esiintymiseen järvisedimentissä. Tämä tutkimus perustuu kolmeen läntiseltä Suomenlahdelta kairattuun sedimenttinäytesarjaan. Sarjoja tutkittiin sekä visuaalisesti että näytesarjoista otettujen röntgenkuvien avulla. Näytesarjat korreloitiin toisiinsa hehkutushäviö- ja suskeptibiliteettikäyrien avulla, jonka jälkeen Fe-monosulfidiraitojen jatkuvuutta näytesarjasta toiseen seurattiin. Näytteistä tehtiin myös pintahieet, joiden avulla tutkittiin rautasulfidimineraalien mineralogiaa sekä kiteytymisjärjestystä. Petrografisten tutkimusten perusteella rautamonosulfidiraidoissa esiintyy pääasiassa framboidista pyriittiä sekä euhedrisia pyriittikiteitä. Framboidinen pyriitti tarvitsee muodostuakseen rauta(II)sulfidista ja rikkivedystä voimakkaasti ylikylläisen liuoksen sekä avoimen huokostilan. Tästä johtuen on todennäköistä, että framboidinen pyriitti on kiteytynyt lähellä sedimentin pintaa, eli Itämeren järvivaiheen aikana ennen sedimentin tiivistymistä. Euhedrinen pyriitti puolestaan muodostui myöhemmässä vaiheessa diffuusion seurauksena. Myös näytesarjojen korrelointitulokset viittaavat tähän syntytapaan, sillä ainoastaan yksi rautamonosulfidiraita näyttäisi jatkuvan kaikissa kolmessa näytesarjassa.