Browsing by Title

Covid-19 epidemy spread to Finland in early 2020. Epidemy caused a worldwide crisis to which officials reacted with restrictions and orders. In Finland, the government gave its first notice in March 2020. This study examines changes of human mobility during a period on which Finnish Government had given guidance to work remotely and to avoid gatherings and later closing the border of Uusimaa Region. This research uses mobile phone data to observe changes in mobility and for determining the possible connection between mobility and new covid-19 cases. A literature review was assembled targeting articles published and in peer review process during 2019–2020 detailing mobile phone data. The review also examined mobile phone data in studies of coronavirus. All together 38 articles were chosen and categorized based on the mobile phone datasets used in them and the level of aggregation of data. This research used Telia’s origin-destination data aggregated to municipality level with temporal resolution of one day (24 hours). From the data sum of trips between different municipalities for one day can be observed as well as trips within a single region. Another dataset was used with information of the number of the mobile phone activities within a municipality during each day. Enriched datasets were calculated from the original data showing mobility and activity ratio for the period from March 2nd to March 29th, 2020 for every municipality and region. The baseline for the ratio was week 6 (February 3rd to February 9th, 2020). Third dataset containing the trips was constructed and data in it organized on the origin and destination of the trips and trip length. The datasets were compared to background material with information on housing, summer house ratio, centrality of municipality, amount of work-related inter-municipality commuting and to datasets provided by Google and Apple with information on changes of mobility. Results show that mobile phone data is suited to observe mobility. In March 2020 mobility decreased in most of the municipalities. The intensity of decrease as well as the beginning of decrease varied between municipalities. The amount of connections and routes between municipalities decreased more steeply in central municipalities. Longer trips of more than 120 km decreased the most. Explanatory results were provided, but none of them correlated strongly and significantly enough to explain the variations of the mobility ratio. Municipalities with more city-like housing gave intriguing results in Pearson’s correlation test when compared to mobility and trip volume decrease. A clear connection could not be found between mobility ratio and growth ratio of new covid-19 cases, but in Helsinki and Uusimaa Health Care District results were more promising.

Mitä kirkko tekee, kun sen omat jäsenet taistelevat toisiaan vastaan? Tässä tutkimuksessani selvitän sitä, miten Libanonin maroniittikirkon johdon ja Vatikaanin toimet näkyvät kansainvälisessä lehdistössä, ennen kaikkea The New York Timesissa ja Le Mondessa Libanonin sisällissodan lopussa 1985–90. Maroniitit ovat idän uniaattikirkkoihin kuuluva kirkkokunta eli autonominen osa katolista kirkkoa. Maroniitit ovat suurin kristitty ryhmä Libanonissa. Kaikkiaan Libanonissa on 18 virallista uskontokuntaa, joista suurimmat ovat maroniittien lisäksi sunni- ja shiiamuslimit. Libanon oli ennen 1975–90 sisällissotaa esimerkki valtiosta, jossa uskontokunnat elivät rinnakkain. Rajussa sisällissodassa kuoli lähes 200 000 ihmistä ja satoja tuhansia joutui pakenemaan kodeistaan. Tutkimuksessani on kaksi päälinjaa: toisaalta maroniittikirkon ja sen johdon toiminta Libanonissa ja toisaalta Vatikaanin toiminta sekä kansainvälinen ulottuvuus. Päätutkimuskysymykseni on se, kuinka maroniittikirkon patriarkan poliittinen vaikuttaminen välittyy kansainväliselle yleisölle. Millaista retoriikkaa patriarkka käytti pyrkiessään hillitsemään taisteluosapuolia? Miten lähteiden perusteella voi sanoa sen muuttuneen vuosien aikana? Miten patriarkan toiminta muuttui? Toinen tärkeä pääkysymys on myös maroniittikirkon ja Vatikaanin suhde. Tutkin ennen kaikkea sitä, millaisina Libanonin suhteet Vatikaaniin näkyivät lehdissä. Miten Vatikaanin II kirkolliskokouksen linja näkyi Libanonin sisällissodan loppuvuosina? Mikä oli paavi Johannes Paavali II:n henkilökohtainen panos Libanonin rauhanneuvotteluissa? Käsittelen aiheita kronologisessa järjestyksessä siten, että kummatkin pääteemat pysyvät mukana käsittelyssä koko ajan. Tutkimukseni ajankohdaksi olen rajannut sisällissodan loppuvuodet 1985–90. Nuo vuodet ovat kirkon kannalta kaikkein kiinnostavin jakso, sillä tuolloin voidaan tarkastella kirkkopolitiikan muutosta patriarkan vaihdettua ja sisällissodan lopussa. Noina vuosina maroniittikristityt myös taistelivat keskenään. Tutkimukseni päälähteet ovat The New York Timesissä ja Le Mondessa julkaistut uutisartikkelit ja analyysit. Nämä ovat kieliryhmissään valtalehtiä. Kumpikin seurasi laajasti Libanonin tilannetta ja Vatikaania. Lisäksi käytän lähteenäni paavi Johannes Paavali II:n Libanonia koskevia kirjeitä ja viestejä sekä muita lehtiä. Tässä tutkimuksessani käy selvästi ilmi se, miten maroniittikirkon patriarkan suhtautuminen politiikkaan muuttui sisällissodan kuluessa ja se näkyi myös kansainvälisissä lehdissä. Politiikasta syrjässä pysytellyt patriarkka Antoine Pierre Khoreiche joutui eroamaan tehtävistään tavalla, jota kutsuttiin jopa Vatikaanin palatsivallankumoukseksi. Sitten uuden patriarkan valinnasta syntyi kiista. Lopulta valittu patriarkka Nasrallah Butros Sfeir oli kompromissiratkaisu, joka aivan aluksi oli pettymys. Sfeirin poliittinen vaikuttaminen alkoi kuitenkin näkyä yhä enemmän hänen uransa edetessä. Erityisesti Ta’ifin rauhansopimuksen aikaan hänen roolinsa nousi merkittäväksi. Lähteistä välittyy kansainvälisesti erittäin mielenkiintoinen kuva maroniittikirkon sisäpolitiikasta ja toisaalta suhteista Vatikaaniin. Aineistostani käy myös selkeästi ilmi, että Sfeirin toimien taustalla oli hyvin usein Vatikaanin ilmiselvä ohjeistus. Sfeirin suhde Vatikaaniin ei ollut yksiselitteinen ja ongelmaton, sillä hän joutui tasapainottelemaan paavin toiveiden ja omien maanmiestensä välillä. Tämä johti joskus niin väkivaltaisiin purkauksiin kirkkoa vastaan, että niitä seurattiin myös ulkomaisessa lehdistössä.

Pruning of Scots pine is a traditional silvicultural method where branches are removed, usually up to 4–6 meters of height. Objective is to obtain better log and finally sawn timber quality. Pine branches fall off naturally as well but artificial pruning hastens the process of forming branchless sapwood. However, pruning of Scots pine has proven to be poorly profitable and is often described as silvicultural technique for active forest owners who do not set remarkable economical goals for their actions. Economic efficiency of pruning is weakened by the lack of quality-based pricing of timber whereupon forest owners or timber merchants do not get sufficient payment for their efforts. Highly developed x-ray log scanners at sawmills are capable of measuring log-internal quality at appropriate resolution. Measured information of log quality is utilized for log sorting at sawmills but it could also be used as the basis of pricing the timber. The aim of this thesis is to examine how pruning shows in log-internal quality which is measured by x-ray log scanner and what kind of differences arise between pruned and reference logs. The material for the thesis included 557 pruned and 111 reference logs which were harvested from a pine stand located in Ruovesi. The time elapsed from pruning was 33 years. The differences between pruned and reference logs were evaluated by quality attributes which were knottiness index, log top-end knottiness index, average knot cluster length, relative volume of largest knot and knot cluster, annual ring width and sapwood density. Finally, the quality differences between pruned and reference logs were inspected with predictions of sawn timber quality which were derived through knottiness index values. The internal quality of pruned proved to be better in every quality defining attribute. Statistical significance (p-value<0.001) between attribute means was found in average knot cluster length and in relative volume of knot as well as knot cluster. The predicted sawn timber quality distribution among the pruned A-graded logs, had 20% increase in U/S-quality and 2% decrease in VI-quality. The results of this thesis confirm the earlier findings that pruning of Scots pine is unsuitable at mesic pine stands and the selection of stands for pruning should be considered carefully. In case of the experimental stand, the sealing-off of pruned branches and the formation of knotless sapwood was still in progress while trees were harvested. In further studies, the effect of pruning on internal quality of timber should be considered with wider sample which consists of stands from divergent site types.

The aim of this Master’s Thesis is to increase the understanding of the dimensions of academic self-efficacy and their development among those students who have attended to the university introductory courses. The web-based orientation courses are the latest forms of co-operation between high schools and universities in Finland. There is little research to date on the impact of the courses and the components of academic self-efficacy. Methods: This study consists of two parts. In the first part of it, a structural analysis of the Ac-ademic Self-Efficacy Scale (Ashraf & Gafoor, 2006) was performed for the measurement of academic self-efficacy. It examined the domains of the students' academic self-efficacy, and the relationship between the background factors (gender, age, parental education, and aca-demic success). In the second part of the study, the development of academic self-efficacy was examined in the dimensions formed in the structural analysis. The data was collected us-ing an online questionnaire twice during the courses. All students participated on it voluntarily. An exploratory factor analysis of the data from a survey conducted at the beginning of the course was used in the first part of study. The data was collected from the introductory cours-es (artificial intelligence, chemistry and medicine) organized by two universities (N = 195). The second part of the study examined the development of academic self-efficacy using the data of the students before and after two courses (chemistry and medicine). It was performed by a t-test of a pairwise sample on factor point variables (N = 43). The entire study was con-ducted during the COVID-19 pandemic during the school year 2020–2021 before the entry in-to force of the new High School Act (2019) and the new curricula framework. Results and Conclusions: With this measure, the academic self-ability of the students in the introductory courses formed a three-factor model: perceived cognitive ability, perceived ability to provide support, and perceived self-regulated learning skills. The model was compared with the structural results of other academic self-efficacy measures and research literature, and theoretical support was found for it. The study found indications of a positive effect of complet-ing the courses on academic self-efficacy. The goal of the introductory courses for students to become acquainted with the field and one’s own abilities would seem to have strengthened. The study presents an iterated version of the academic self-efficacy measure used and sug-gestions for the development of it and areas for further research. The results of the study can be applied in teaching, for example in the development of introductory courses and research in terms of academic self-efficacy.

Pro gradu -tutkielma käsittelee pystyvyyden tunteen ilmaisuja Helsingin yliopiston Johdatus yliopistomatematiikkaan -kurssin kurssipalautteissa. Tutkielmassa esitellään pystyvyyden tunteen teoriaa ja tutkimusta. Aineiston analyysi tarjoaa mielenkiintoisen näkymän suomalaisten yliopisto- opiskelijoiden matemaattiseen pystyvyyden tunteeseen. Teoreettinen viitekehys on Albert Banduran sosiaalisen oppimisen teoriaan (Social learning theory) kuuluva pystyvyyden tunteen teoria (Self-efficacy theory). Pystyvyyden tunteella tarkoitetaan yksilön käsitystä itsestään oppijana niin kykyjen, selviytymisen kuin ennakko-odotustenkin suhteen. Korkean pystyvyyden tunteen on todettu edistävän kaikenlaista oppimista, joten se tarjoaa hyödyllistä tietoa myös matematiikan oppimisen ja opettamisen näkökulmasta. Johdatus yliopistomatematiikkaan -kurssipalautteessa (syksy 2018) kartoitettiin matematiikan oppimiseen liittyvää pystyvyyden tunnetta. Palauteaineistossa oli 286 vastaajaa. Suurin osa kurssin opiskelijoista oli opintojen alkuvaiheessa. Tutkielmassa hahmotellaan pystyvyyden tunteen syntyä ja ilmaisuja opiskelijoiden vastausten perusteella. Millaisia pystyvyyden tunteen ilmaisuja palautteista löytyi? Mitä pystyvyyden tunteen teorialla on annettavanaan erityisesti matematiikan opiskelemisen ja opettamisen näkökulmasta? Tutkimustuloksena nousi esille vastaajien melko korkea pystyvyyden tunteen taso. Pystyvyyden tunteen ilmaisuja oli löydettävissä erityisesti ensimmäisen vuoden tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden vastauksista. Yli puolet opiskelijoista kertoi kurssin vaikuttaneen positiivisesti matemaattiseen kiinnostukseen. Kurssilla tarjottu ohjaus keräsi runsaasti positiivista palautetta ja oli tukena oppimisessa.

This study did focus on examining the pharmacy students of Helsinki University and their own experi-ence of their self -efficacy, psychological flexibility and wellbeing through exhaustion. This study also focused on the connections of self-efficacy believes, psychological flexibility skills and exhaustion. The research material used in this study was prepared by the HowULearn survey that is prepared be re-search and development unit (YTY) of the university of Helsinki. The first research question examined pharmacy student’s own experience of their psychological flexi-bility, self- efficacy and experience of exhaustion. Answers to the first research question were found by using frequency analysis and basic numbers such as mode and median. The normality of the used data was tested whit Kolmogrov-sminov test. The second research question examined the connections between oself -efficacy, psychological flexibil-ity and exhaustion. Answers to this second research question were found by using correlation analysis and regression analysis. According to the results obtained in this research pharmacy students experienced having good psychological flexibility skills and experienced good self-efficacy believes. Better self-efficacy believes and better skills in psychological flexibility associated whit low exhaustion or no exhaustion at all and vice versa. Self -efficacy believes, skills in psychological flexibility seem to have an important connection to the well-being of pharmacy students. For this reason it is important to increase understanding of the relationships between self-efficacy, psychological flexibility and experience of exhaustion on students.

Tämä tutkielma tarkastelee elokuvan Madagascar kulttuurisidonnaisten viittausten kohdalla käytettyjä käännösstrategioita. Lisäksi tutkielma tarkastelee elokuvan käännöksessä ilmeneviä eksplikoinnin esimerkkejä. Tutkielman teoreettinen viitekehys ja metodologia pohjautuu mm. Lawrence Venutin (1995) kotouttamisen ja vieraannuttamisen käsitteeseen, Jan Pedersenin (2011) kielenulkoisten kulttuuriviittausten taksonomiaan sekä Candace Séguinot’n (1988) eksplikoinnin määritelmiin. Tutkimuskysymykseni on, millaisia käännösstrategioita elokuvan Madagascar kulttuurisidonnaisten viittausten kohdalla on käytetty, ja voiko käytettyjen käännösstrategioiden perusteella väittää, että käännöksessä on suosittu kotouttavaa tai vieraannuttavaa käännösstrategiaa. Lisäksi otan selvää, ilmeneekö elokuvan käännöksessä Séguinot’n (1988) määritelmien mukaista eksplikointia. Aineistosta nousi esille yksi keskeinen kulttuurisidonnaisten viittausten osa-alue: erisnimet. Erisnimiin sisältyvät maantieteelliset nimet, kutsumanimet sekä organisaatioiden nimet. Toinen kulttuurisidonnaisten viittausten osa-alue liittyy newyorkilaisuuteen, joka on keskeinen osa elokuvan päähenkilöiden identiteettiä. Näihin viittauksiin kuuluvat maininnat New Yorkin kaupunkikuvalle ominaisista liikkumisen muodoista sekä ruokakulttuurista. Aineiston tuloksista käy ilmi, että määrällisesti käytetyin käännösstrategia on säilytys. Erisnimien kohdalla on suosittu säilytystä ja virallista vastinetta. Newyorkilaisuuteen viittaavien ilmausten kohdalla on käytetty taas kulttuurillista korvausta. Näistä tuloksista ei kuitenkaan käy ilmi, että elokuvassa suosittaisiin vieraannuttavaa strategiaa, koska käännöksessä ilmenee kuitenkin paljon kotouttavia käännösratkaisuja silloinkin, kun lähdetekstilähtöinen vastine olisi ollut mahdollinen. Päähenkilöt ovat omaksuneet Stadin slangista ja Helsingin puhekielestä vaikutteita ottaneen puhetyylin, minkä voi itsessään katsoa olevan kotouttava strategia. Tulokset osoittavat myös, että elokuvan suomenkielisessä versiossa ilmenee jonkin verran eksplikointia, mutta myös sen vastaisia ilmentymiä.

Tutkielmassa arvioidaan Indonesiaan Acehin maakuntaan vuonna 2005 neuvotellun rauhan kestävyyden edellytyksiä konfliktin transformaation tärkeyttä painottavien teorioiden näkökulmasta. Konfliktia tarkastellaan erityisesti Raimo Väyrysen konfliktin transformaatioteorian ja Edward Azarin pitkittyneen sosiaalisen konfliktin teorian näkökulmasta. Tutkielmassa arvioidaan Achin konfliktia koskevien tieteellisten ja journalististen artikkeleiden pohjalta, ovatko Acehin konfliktirakenteet muuttuneet vuonna 2005 käytyjen, rauhansopimuksen allekirjoittamiseen päättyneiden rauhanneuvotteluiden ansiosta. Metodina on kriittinen tekstianalyysi. Tutkielmassa vastataan kysymykseen, onko Acehin rauhanprosessin seurauksena tapahtunut muutoksia konfliktien toimijoissa, asiakysymyksissä, säännöissä tai rakenteissa. Nämä neljä osa-aluetta ovat valikoituneet Raimo Väyrysen konfliktiteorian pohjalta: Väyrysen mukaan konflikti voi transformoitua jonkin näistä suhteen. Tutkielmassa todetaan, että keskeisin muutos konfliktissa on tapahtunut sen asiakysymyksissä. Nämä muutokset ovat tapahtuneet Acehin alueelle hieman ennen rauhansopimuksen allekirjoittamiseen johtaneiden neuvotteluiden aloittamista iskeneen tuhoisan tsunamin seurauksena. Muutokset eivät tapahtuneet varsinaisesti rauhanneuvotteluiden ansiosta, vaan keskeisenä rauhaan johtaneena tekijänä oli tsunami. Työn keskeisen teoreettisen viitekehyksen muodostavat konfliktin transformaation tärkeyttä painottavien teorioiden lisäksi rakenteellisen rauhan teoriat. Nämä teoriat korostavat, että todellinen rauha ei tarkoita vain väkivallan puuttumista, vaan syvällistä yhteiskunnan rakenteisiin asti ulottuvaa tasa-arvoa. Tutkielmassa todetaan, että vaikka Acehin rauhansopimusta on juhlittu suurena voittona, pysyvän rauhan saavuttaminen vaatii ponnisteluja, eikä pidä tuudittautua sen varaan, että nyt voimassa oleva rauhansopimus kestää.

Tutkielman tavoitteena oli selvittää kirjallisuuden avulla pysyviin hampaisiin kohdistuvien vammojen etiologia, diagnostiikka, hammasvammojen tyypit ja hoito sekä vamman jälkeen esiintyvät komplikaatiot ja tekijöitä, jotka johtavat komplikaatioihin vamman jälkeen. Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuus kerättiin PubMed-tietokannasta ja Dental Trauma Guidesta. Suun alueelle kohdistuvista vammoista jopa 92% on hammasvammoja. Hammasvamma voi aiheutua missä ikävaiheessa tahansa, niiden ollessa kuitenkin yleisempiä lapsilla ja nuorilla. Hammasvammat voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin: hampaan kovakudoksen vammoihin, tukikudoksen vammoihin ja alveoliluun murtumiin. Yleisimmin vammat ovat lieviä. Hammasvammaan johtaneet syyt, vamman tyyppi ja vakavuusaste ovat tärkeitä tunnistaa, jotta hoito on mahdollista antaa ja ajoittaa adekvaatisti. Hoidon kiireellisyys luokitellaan hammasvamman vakaavuusasteen perusteella. Hammasvamman hoitoperiaatteet ja komplikaatioiden todennäköisyys riippuvat vamman tyypistä ja vakavuusasteesta. Yleisimpiä komplikaatiot ovat vaikeiden hammasvammojen jälkeen. Komplikaatioiden ilmeneminen hammasvamman jälkeen on yleisempää, kun hoidossa ei ole noudatettu hoitosuosituksia. Hammasvammat ovat varsin yleisiä, etenkin lapsilla ja nuorilla. Hoidon toteutus suositusten mukaisesti vähentää vamman jälkeisiä komplikaatioita.

In many Fennoscandian lakes, diatoms account for majority of phytoplankton biomass during the spring and autumn maximum. Autumnal blooms of filament-forming diatoms are known to cause fishing net fouling in several boreal lakes. Observations of such net sliming diatom blooms in the northern part of Lake Vesijärvi have increased during 2010’s. This thesis was done in collaboration with Lake Vesijärvi Foundation. The goal was to determine the starting time of the autumnal diatom bloom of 2018 and reveal the species that causes net sliming. Additionally, differences in water quality and phytoplankton composition between Enonselkä and Kajaanselkä basins were examined. Fishing net sliming was studied with netting experiments. Their results were complemented with water quality sampling and observing water column mixing conditions. Local fishermen reported net sliming to begin at week 40 (starting 1.10.2018) in Kajaanselkä basin during autumnal turnover. Results of netting experiments and water quality sampling revealed simultaneous increase in diatom abundance in the area, although no visible sliming occurred during sampling. Based on fishers’ reports and sampling results, fishing net sliming was caused by filament-forming diatom Aulacoseira islandica, that increased in abundance as water temperature reached ca. 11 °C. In Enonselkä, no similar net sliming was observed, and phytoplankton was dominated by cyanobacteria Planktothrix agardhii. Both basins of the lake are affected by eutrophication, but Enonselkä basin more so than Kajaanselkä. Although no clear explanation for differing phytoplankton composition between the two basins was discovered, it’s possible that Aulacoseira islandica receives competitive edge over cyanobacteria in mildly eutrophic waters of Kajaanselkä basin. The fact that Planktothrix agardhii seems to thrive in higher nutrient concentrations might explain its domination over diatoms in phytoplankton community of Enonselkä basin. Future research on net sliming would ideally be conducted as a combination of sliming accounting done by local fishermen and spatially and temporally more comprehensive netting experiments. Furthermore, studying the effects of wind and currents to diatom distribution in lakes could provide useful information for sampling setup.