Browsing by Title

Johdanto Lihavuus on maailmanlaajuisesti merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Lihavuus on seurausta pitkäaikaisesta painon noususta. Jotta lihavuutta voidaan ehkäistä, on painon nousuun yhteydessä olevat tekijät tunnettava tarkasti. Elintavat ovat yksi merkittävimmistä painon nousuun yhteydessä olevista tekijöistä. Aamupalan syöminen on yhdistetty terveellisempiin elintapoihin kuten esimerkiksi runsaampaan kasvisten käyttöön. Aamupalan syöminen on myös yhdistetty pienempään painoon lukuisissa poikkileikkaustutkimuksissa. Suurin osa tutkimuksista on kuitenkin tehty lapsilla ja nuorilla ja aikuisilla tehtyä tutkimusta on vasta kovin vähän. Lisäksi aamupalan syömisen yhteydestä painoon pitkällä aikavälillä ei ole paljon tutkittua tietoa. Tavoitteet Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, onko aamupalan syöminen yhteydessä painon ja painoindeksin muutokseen 50-vuotiailla aikuisilla 10 vuoden seurantatutkimuksessa. Lisäksi tutkimuksella haluttiin selvittää aamupalan syömisen yleisyyttä ja sen muutosta sekä aamupalan syöjien ja aamupalaa syömättömien elintapojen eroja. Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen aineistona käytettiin Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimuksen yhteydessä kerättyä aineistoa. Ikihyvä Päijät-Häme on 10 vuoden seurantatutkimus, jossa selvitettiin ikääntyvien päijäthämäläisten terveyttä ja hyvinvointia. Tutkittavat poimittiin satunnaisesti väestörekisteristä kunnan, ikäryhmän ja sukupuolen mukaan vuonna 2001. Tutkimushenkilöt kutsuttiin osallistumaan terveystarkastukseen ja lisäksi he saivat kaksi kyselylomaketta, joita oli mahdollista täyttää joko kotona tai terveystarkastusten yhteydessä. Terveystarkastukset suoritettiin vuonna 2002 ja niiden yhteydessä tutkittavilta mitattiin pituus ja paino. Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimuksen yhteydessä kerättyjä tietoja elintavoista eli liikkumisesta, tupakoimisesta, kasvisten, hedelmien ja marjojen käytöstä, ruoanvalmistusrasvan käytöstä, leivänpäällysrasvan käytöstä ja maidon ja piimän käytöstä sekä tietoa mitatuista painosta ja pituudesta sekä painon ja pituuden avulla lasketusta painoindeksistä. Tilastolliset analyysit suoritettiin käyttämällä ristiintaulukointia, logistista regressioanalyysia sekä toistettujen mittausten varianssianalyysia. Tulokset Tutkittavien paino ja painoindeksi nousivat 10 vuoden seurannan aikana. Aamupalan syöminen ei kuitenkaan ollut yhteydessä painon tai painoindeksin nousuun. Aamupalan syöminen oli hyvin yleistä tutkittavilla. Tutkimuksen alussa noin 90 % tutkittavista söi aamupalan. Aamupalan syöminen yleistyi 10 vuoden aikana siten, että tutkimuksen lopussa aamupalan söi 95 % tutkittavista. Naiset söivät aamupalan miehiä useammin sekä tutkimuksen alussa että lopussa. Aamupalaa syövien ja aamupalaa syömättömien elintavat erosivat jonkin verran toisistaan molempina vuosina. Selkeimmin elintapojen ero näkyi tupakoinnissa siten, että aamupalaa syövät tupakoivat selvästi harvemmin verrattuna aamupalaa syömättömiin. Aamupalan syöjät käyttivät myös kolme kertaa todennäköisemmin kasviksia päivittäin verrattuna aamupalaa syömättömiin. Ero oli kuitenkin tilastollisesti merkitsevä vain tutkimuksen alussa. Aamupalaa syövien havaittiin käyttävän useammin rasvatonta maitoa ja piimää tutkimuksen alussa. Aamupalan syöjät myös liikkuivat useammin verrattuna aamupalaa syömättömiin tutkimuksen lopussa. Johtopäätökset Kaikkien tutkittavien paino ja painoindeksi nousivat tutkimuksen aikana. Aamupalan syömisen ei todettu olevan yhteydessä painon tai painoindeksin muutokseen 10 vuoden seurannan aikana. Muutamissa aikuisilla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu yhteys aamupalan syömisen ja vähäisemmän painon nousun välillä. Tämä tutkimus ei kuitenkaan tue olettamaa, että aamupalan syömien olisi yhteydessä vähäisempään painon nousuun. Lisää tutkimusta aiheesta tarvitaan, sillä tähän mennessä aikuisilla tehtyä tutkimusta on hyvin vähän.

Aim of the study. The fundamental frequency of speech (f0), the fundamental frequency minimum and maximum (f0min-f0max) and the vowel formant frequencies (F1-F3) are acoustical elements that make the difference between the voice of a man and a woman. Making a solid judgment of ones gender based on his/hers voice is not easy, but based on the acoustical elements mentioned above it can be judged quite reliably. F0 is considered to be the best acoustical element in making gender judgments, but also F1-F3 and f0max-f0min have been proven to be important. No Finnish research has been made. The aim of this study was to gather data about acoustical properties (f0, f0min-f0max, F1-F3) of voice and investigate the correlation between the acoustical properties and perceived gender and voice femininity or masculinity. This study investigated also did the subjective evaluations and the listeners evaluations differ from each other. Methods. Ten female, nine men, three male-to-female transgender people and two female-to-male transgender people participated as speakers in this study. They evaluated subjectively did their voice sound like male or female and how feminine or masculine it sounded on a VAS scale. They also gave prolonged vowel, reading and spontaneous speech samples that were acoustically analysed. The vowels /a/, /i/ and /u/ and two read sentences were collected into a listening test that was held for 25 people performing as listeners. They evaluated on a separate forms did the voice sound like male or female and how feminine or masculine it sounded on a VAS scale. Results. The men of this research had the lowest and the women the highest acoustical properties of voice (f0, f0min-max, F1-F3). Between all of the acoustical properties (except /i/ F2) of voice and evaluation of gender and voice masculinity or femininity there were statistically significant or very significant strong or very strong correlation. When the fundamental frequency was 153–244 Hz, the fundamental frequency minimum was 68–137 Hz and maximum was 233–359 Hz the voice was evaluated more often (over 50 % of the evaluations) as female voice and feminine. Also the higher the vowel formant frequencies were the more often the voice was evaluated as female and feminine. The listeners evaluated the reading speech very differently than the speakers evaluated their own speech. With the women's and men's gender judgments there was almost a 100 % agreement, but this was not the case with the transgender people. The listeners evaluations of the voice femininity or masculinity differed most of the time (75 %) statistically significantly from the speakers own evaluations.

Pro gradu -tutkielmassani tutkin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaalit 2010 vaalimainontaa. Vuoden 2010 seurakuntavaaleissa äänestysikä laskettiin 16 ikävuoteen ja vaalikampanja suunnattiin erityisesti 16?18-vuotiaille, ensimmäistä kertaa äänestäville nuorille. Tutkimuksessani tarkastelen vaalimainonnan keinoja vaikuttaa nuoren kirkon jäsenen äänestyskäyttäytymiseen. Tutkimukseni teoreettisena viitekehykseni on Ronald Barthesin merkityksellistämisen teoria. Tutkimusaineistoni muodostuu 14 seurakuntavaalit 2010 vaalimainoksesta. Vaalimainokset ovat suunniteltu vuoden 2010 seurakuntavaaleihin. Neljän vuoden välein järjestettävissä seurakuntavaaleissa valitaan jäsenet kirkkovaltuustoon ja seurakuntaneuvostoon. Seurakuntavaaleissa vaalimainonnan keskeisimpänä tehtävänä on houkutella kirkon jäsenet käyttämään ääntään ja näin vaikuttamaan vaalien lopulliseen tulokseen. Tutkimusaineistoni analysoimisessa käytin laadullista tutkimusotetta. Analysointimenetelmiäni olivat semioottinen kuva-analyysi ja retorinen analyysi. Olen jaotellut vaalimainosten vaikuttamiskeinot suhteessa nuoreen äänestäjään kolmeen teemaan: 1. mainoksissa esiintyvät mallit, 2. mainosten visuaalinen ilme ja tausta ja 3. mainoksissa käytetyt myytit, metaforat ja metonymiat. Mainoksessa esiintyvän mallin ulkoinen olemus on yksi keino vaikuttaa nuoreen äänestäjään. Mallin ulkonäkö, asento, ilme ja vaatteet voivat tarjota nuorelle mainoksen lukijalle samastumisen kokemuksia. Mallien esittämät hahmot luovat kuvaa äänestämisestä iloisena ja katu-uskottavana, mutta myös hämmennystä ja kysymyksiä herättävänä tapahtumana. Mallien ohella nuoreen äänestäjään pyritään vaikuttamaan mainosten visuaalisella ilmeellä. Mainoksen kuvateksti, taustaväri ja visuaalinen yksinkertaisuus pyrkivät herättämään nuoren äänestäjän mielenkiinnon. Tutkimusaineistoni analyysi osoitti myyttien merkityksen mainosten vaikuttamiskeinoina. Mainoskampanjassa esiintyvät miesmallit on kuvattu eräänlaisiksi arjen sankareiksi, jotka ovat saaneet vaikutteita niin Raamatusta, kaunokirjallisuudesta kuin populäärikulttuuristakin. Mainoksissa esiintyvät nuoret tytöt on puolestaan kuvattu vailla välimuotoja, kahden ääripään edustajina. Mainoksissa esiintyvä tyttö on joko toimelias tai passiivinen, muttei sankarillinen. Myyttien lisäksi mainokset pyrkivät vaikuttamaan nuoreen mainoksen lukijaan erilaisten metaforien ja metonymioiden avulla. Metaforat ja metonymiat olivat sekä verbaalisia että visuaalisia. Mainoksissa käytetyt metaforat syntyivät mm. sanontojen ja erilaisten äänestämistä tarkoittavien käskyjen varaan. Metonymiat puolestaan pyrkivät esittämään äänestämisen nuorta hyödyttävänä ja voimaannuttavana tapahtumana. Mainokset välittivät kuvaa arkisesta, trendikkäästä ja välittävästä kirkosta, joka on suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttava edelläkävijä. Mainosten analysointi osoitti kirkon mainostajana olevan myös perinteinen ja varovainen. Mainoskuvat pyrkivät luomaan mielikuvaa äänestämisestä rohkeana, itsenäisenä ja ennen kaikkea aikuismaisena valintana. Tutkimustulosteni perusteella voidaan todeta, että seurakuntavaaleissa äänestäminen kuvattiin kampanjan mainoskuvissa nuoren askeleeksi kohti aikuisuutta. Äänestäminen nähtiin aikuistumisena sekä nuoren kykynä kantaa vastuuta itsestään ja kanssaihmisistään.

Tutkimuksessa tarkastellaan äänettömän viestinnän, tunneälyn ja intuition suhdetta keskenään ja niiden luomaa merkitystä asiantuntijaorganisaation arjessa myös yksittäisinä toimintoina. Tutkimuksessa pohditaan, millaisia kokemuksia liittyy nykyiseen johtajuuden paradigmaan ja erilaisiin johtamismalleihin, sekä analysoidaan odotuksia, joita äänettömälle johtajuudelle nykyhetkessä luodaan. Tutkimuskysymykset tässä pro gradu -tutkielmassa ovat seuraavat: mistä tekijöistä äänetön johtaminen muodostuu, minkälaisissa tilanteissa äänetöntä johtamista ilmenee ja miten sitä pyritään osoittamaan sekä miten äänetön johtaminen koetaan organisaatiossa ja minkälaista johtajuuden paradigmaa nämä odotukset heijastavat? Haastetta johtamisen, johtajan kommunikoinnin sekä tunneälyn tutkimisen osalta lisää se, että yritysten organisaatio- ja johtamismallit eivät ole tänä päivänä rakenteellisesti niin selkeitä kuin ne olivat vielä 1990- tai 2000-luvuilla. On paljon asiantuntijaorganisaatioita, joissa henkilöllä voi olla hetkellisesti useita esimiehiä, koska hän osallistuu useisiin eri projekteihin tai asiakastoimeksiantoihin. Tutkimusmenetelmä perustuu laadulliseen tutkimukseen. Tutkimusaineiston muodostaminen tapahtui viidessä teemahaastattelussa, joita tein sekä johtavassa asemassa että johdettavina olevien henkilöiden kanssa. Teemahaastatteluissa keskustelua ohjasi avoin haastattelurunko. Tutkielmassani selvitän niitä merkityksiä ja koettuja tunteita, joita äänetön johtaminen ihmisissä synnyttää niin johtajan kuin johdettavan näkökulmasta. Analysointimetodini on teoriaohjaava sisällönanalyysi, jossa johtamisen teoriat ja mallit ovat apunani, mutta analyysivaiheessa tekemäni tulkinnat eivät suoraan perustu mihinkään teoriaan tai malliin. Analyysivaiheessa teoriat toivat omaan ajatteluuni lisää ymmärrystä, jolloin analyysivaihe mahdollisti uusien tulkintojen synnyn. Tutkimuksen analyysivaiheeseen valitsin esimerkkejä tiedostamattomista ja äänettömistä ominaisuuksista sekä tavoista, joita nykypäivän hyvän johtajuuden ajatellaan edellyttävän. Tutkielman tulokset osoittavat, että äänetön johtajuus muodostuu asiantuntijoille näkyvästä ja näkymättömästä johtajuuden osioista. Äänetön johtajuus ei siis tarkoita vain näkymätöntä ja sanatonta johtajuutta. Johtajat ja asiantuntijat tiedostavat äänettömään johtajuuteen sisältyvän paljon myös näkyvää johtajuutta, jossa siinäkään ei välttämättä tarvitse käyttää sanoja. Näkyvä johtajuus on kaikkea sitä, minkä asiantuntijat voivat nähdä, esimerkiksi eleet, ilmeet, esiintyminen; johtajan fyysinen läsnäolo. Äänetön johtajuus on tutkimukseni mukaan asiantuntijaorganisaatioissa jatkuvasti läsnä ja haastateltavien mukaan äänettömän johtajuuden tärkein tavoite on kaikenlainen luottamuksen osoitus asiantuntijoille. Aineiston mukaan asiantuntijat odottavat nykypäivän johtajan jakavan vastuuta ja vapautta sekä edistävän hyvinvointia, mikä voi viitata siihen, että seuraava johtajuuden paradigma on markkinarationalismin ja työhyvinvoinnin risteytys.

Goals: The aim of this study was to examine the effects of vocal fold augmentation on the acoustic and perceptual aspects of voice among the elderly. Vocal fold atrophy caused by aging can be treated surgically by injecting temporary substance into the vocal folds. This study examined the acoustic and perceptual effects of vocal fold augmentation on patients with atrophy. Methods: This retrospective study consisted of acoustic analysis and perceptual evaluation of 13 patients diagnosed with vocal fold atrophy. All 13 patients had undergone a vocal fold augmentation with the temporary injection material CaHA. All 13 were recorded and analysed twice (before and after treatment) and a few subjects were recorded and analysed in a third, follow-up session. All recordings and analyses were made by a standard procedure. The repeated acoustic measures consisted of fundamental frequency (F0), jitter, shimmer and HNR. The perceptual evaluations were made by two experienced speech therapists who rated the voice samples using the GRBAS scale. Statistical tests using data before and after the vocal fold augmentation were completed for each parameter. Statistical analysis was performed using the Wilcoxon signed-rank test for fundamental frequency (F0), jitter, shimmer and HNR. The perceptual ratings were likewise analysed statistically by Wilcoxon signed-rank test. Results and conclusion: There was no significant difference between pre- and post- acoustic parameters (F0, jitter, shimmer, HNR). Individual differences in the acoustic parameters between the repeated measures showed improvement on several subjects. These improvements were not significant enough due to the small sample size. From the perceptual ratings with the GRBAS scale only Strain showed statistical significance as a treatment outcome. The findings of this study showed varying results of the effect of vocal fold augmentation on both the acoustic and perceptual aspects of voice among the elderly. This study revealed new information about the fundamental frequency (F0) of the elderly Finnish speakers. Several studies on different languages have reported the rising of the F0 among the elderly but similar studies with Finnish speakers have not been conducted before. The preliminary data of the decrease in fundamental frequency on some subjects after treatment suggest that vocal fold augmentation has been effective. Future research should involve versatile acoustic parameters together with the perceptual and self-evaluations.

Aims of the study. Actors, singers and other professional voice users are at a high risk of experiencing voice problems during their careers. The biggest reasons for this are heavy vocal load and the voice user’s internal and external factors. Voice professionals’ voice problems are common, even though the awareness of vocal health and the knowledge and the use of voice care are good. This study aims to map self-reported voice problems and the occupation-spesific special features of voice use in adult voice actors working in Finland. The aim of the survey was to find out what kinds of vocal symptoms exist and how they affect the voice actors’ psycho-social well-being. Moreover the prevalence of risk factors and their connection to voice symptoms was searched. Voice actors’ voice care was also mapped. The aim of this study is to create new knowledge of an unresearched occupation. Methods. The research material was collected using an electronic survey. The survey was created for this research. The survey consisted of research-spesific sections and included both validated sections that had been translated to Finnish (Screen11 and Voice Handicap Index) and sections that were created for this research. In the survey there were both open and closed questions. 24 voice actors answered the questionnaire. The analysis of the research material was done with SPSS. In the qualitative analysis the questions were typificated, compiled to statistics and example answers were chosen. The statistic analysis was used to find out the prevalence of certain phenomena. Saphiro-Wilk normality test was conducted and on basis of the results correlations and the non-parametric Mann-Whitney U -test were chosen over parametric tests. These tests aimed to find out the connections of dependent and independent variables. Results and conclusions. The participating voice actors didn’t report having voice problems within the 12 month period under consideration. Thus voice problems didn’t affect the participants’ experince of psycho-social competence. Other questions, however, revealed a prevalence of 79,2% voice problems. There was no connection of risk factors, such as using demanding voice qualities, to vocal symptoms or the psycho-social experince. Voice actors had searched for and had reseived help from professionals, such as phoniatrists and speech therapists. The experiences of the benefits varied. Nearly all given voice care means were in use. Because the research material was limited and the survey would need some adjustment, more research is needed. This research offers some guidelines in the study of voice actors’ voice problems, but on basis of this research conclusions or generalisations of the prevalence of voice problems or risk factors can’t be made.

Musiikin jakelu- ja kulutusympäristön muutos on ulottanut vaikutuksensa nykypäivän äänitepiratismin harjoittamisen muotoihin. Viime vuosina niin kutsutun suoratoistorippauksen (stream ripping) suosio on ollut maailmanlaajuisesti nopeiten kasvussa. Luvaton tekijänoikeudella suojatun materiaalin jakelu ja hyödyntäminen tarkoittaa suoraa tulonmenetystä oikeudenhaltijoille, ja edelleen koko musiikkialalle. Tekijänoikeussääntelyn keinoin on pyritty niin selventämään musiikin laillisen kuluttamisen rajoja kuin takaamaan oikeudenhaltijoille tietynasteinen oikeussuojan taso. Euroopan unionin lainsäädännössä on luotu pohja yleensä tuomioistuimen toimesta annettavalle estomääräykselle, joka kohdistetaan internetvälittäjään. Estomääräyksen nojalla välittäjä on velvollinen estämään pääsyn yhdelle tai useammalle estomääräyksessä yksilöidylle verkkoalustalle. Oikeudenhaltijan turvaksi säädettyjen oikeussuojakeinojen kehittämisen lähtökohdat ovat rajalliset, mikä näkyy myös estomääräyksen antamista edeltävässä edellytysharkinnassa; Huomioitavana on ainakin perusoikeuksien välinen tasapaino, muut intressiryhmät etuineen, ja mahdollisesti eri oikeusjärjestyksien erot. EU-sääntely luo vähimmäisvaatimukset jäsenvaltioiden estomääräyskehykselle. Vaikka kansallinen implementointi on tapahtunut usein hyvin sanatarkasti ja ilman tarkentavaa sääntelyä, on jäsenvaltioiden estomääräyskäytäntöjen silti kritisoitu eroavan toisistaan hyvinkin paljon. Tutkielmassa selvitetään, millä edellytyksin tekijä tai hänen edustajansa voi hakea EU-lainsäädäntöön perustuvaa estomääräystä nykypäivän verkkopiratismitapauksissa. Tutkielman keskiössä on Tekijänoikeuslain (404/1961) 60 e §:n mukaisen estomääräysmenettelyn edellytysten tarkastelu. Tämän ohella täydentäviä huomioita tehdään niin muiden jäsenvaltioiden kuin kolmansien maiden estomääräyskäytäntöihin liittyen. Tutkielman tarkoituksena on ottaa kantaa siihen, kuinka tehokkaana oikeussuojakeinona estomääräys on nähtävissä nykymuotoista äänitepiratismitoimintaa vastaan.

Objectives and theoretical background: Traditionally, it has been considered that the relation between word and meaning is arbitrary, but this traditional view has been challenged. Sound symbolism refers to an association that links a word to its reference on perceptual or semantic level. Thus, the phonetic form of a word could serve as a cue for understanding the meaning of the word. Sound symbolic associations may have contributed to the evolution of language, as well as facilitate language and word learning. This study focuses on the association between a vowel sound and spatial distance, a phenomenon known as vowel-distance association. The goal of this study is to investigate, whether there is a sound symbolic association between vowel frontness, openness or roundness and spatial distance. Previous studies suggest that front vowels are associated with spatial proximity (close) and back vowels with spatial distance (remote). However, there is presumably only one experimental study that has confirmed such vowel-distance association, and it was conducted with English speaking participants, and vowel features were not properly controlled. This study aims to replicate the association in a new language group. With more efficient control of the basic vowel features, the study aims to clarify, whether vowel-distance association is merely based on vowel frontness or vowel openness and/or roundness as well. Methods: To investigate the role of vowel frontness, openness and roundness in vowel-distance association, this study utilized a novel behavioural setting. The experiment consisted of four blocks, and during each of these blocks, two distinct vowels were visually presented to the participant ([i] – [o], [i] – [æ], [ø] – [e] and [ø] – [o]). The participants (N = 25) were native Finnish speakers, and they were instructed to pronounce the presented vowel and simultaneously move their hand on a close or remote response button. Manual reaction times, vocal reaction times and acoustic parameters of the sound (F0, F1, F2, intensity) were recorded during the experiment. The reaction time data and the acoustic data were analysed with repeated measures ANOVA, and special attention was paid to the interaction effects of block, vowel and distance. Results and conclusions: The previously discovered vowel-distance association was only partially replicated in this study, and some of the results contradict with the idea that vowel-distance association is merely based on vowel frontness. In the first block of the study, back vowel [o] was associated with remoteness, but front vowel [i] was not associated with closeness. In the second block, open front vowel [æ] was associated with remoteness and closed front vowel [i] with closeness. In the third block, round front vowel [ø] was associated with remoteness, whereas unrounded front vowel [e] did not show any associations. In the last block, round front vowel [ø] was associated with remoteness and round back vowel [o] with closeness. Taken together, this study does not provide strong support for the vowel-distance association based on vowel frontness. Instead, the study suggests that vowel-distance association may be modulated by vowel openness and/or roundness, but further research on this topic is needed. This study also revealed a presumably novel finding that the distance of hand movement affects the intensity and fundamental frequency of vowel pronunciation.

Aims: The aim of this study was to test the feasibility of a new phonemic awareness test to study children who have potential problems in their reading skills. The children were second graders whose reading skills either had or had not caused worry at home or school. The phonemic awareness test was developed for investigating and providing intervention on phonemic awareness. This new method includes ten different ways to change phonemes in a word. We determined if some of these phonemic changes are better at separating the groups from each other and whether there are differences between the tasks in the degree of difficulty. In addition, the children were also tested with standardized neuropsychological tests that measure reading-related skills. The study was done completely remotely and one of its aims was also to get additional information on feasibility of neuropsychological testing in remote environments. Methods: 16 participants took part in the study. Eight of them were children whose reading skills had caused worry and other eight whose reading skills had not caused such worry. The study was done remotely using Zoom and the experiment took about 1-1,5 hours depending on how quickly the child completed the tasks. There were 11 tasks altogether, which assessed the child’s reading and writing skills and skills that can affect these, such as phonological skills, working memory and rapid naming. Results: The groups differed from each other almost in every standardized test and also in the new phonemic awareness test. In the new phonemic awareness test children who had caused worry on their reading skills got less points in every part, but the groups differed statistically significantly in five of them only. These five included changing the beginning or the ending of the word, diphthong, diphthong to long vowel and changing a vowel to a consonant. The degree of difficulty varied between the subtests of the phonemic awareness task, the pattern of performance being comparable in the two groups. Detecting differences between word beginnings and syllables was the easiest and detecting diphthong and vowel to consonant or consonant to vowel changes were the most difficult. These results are promising, suggesting that the phonemic awareness test could serve to identify problems in phonemic awareness in children whose reading skills are suspected to be poor. This study also suggested the feasibility of carrying out neuropsychological tests remotely.

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan miten japanin ääntämistä käsitellään suomenkielisissä oppimateriaaleissa. Tutkimuksessa kartoitetaan, millainen asema ääntämisellä on oppikirjoissa ja millaisin termein sitä käsitellään, ja samalla pohditaan, onko käsittely riittävää ja johdonmukaista. Lopuksi pyritään myös antamaan ehdotuksia käsittelytapojen kehittämiseksi. Tutkimuksen materiaalina on käytetty kahdeksaa oppikirjaa, jotka on kaikki kirjoitettu alun perin suomeksi suomenkielisiselle opiskelijoille ja jotka kaikki ovat yleisesti saatavilla. Analyysitapana käytetään kvalitatiivista sisällönanalyysiä, jolla arvioidaan oppimateriaalien ääntämiseen liittyvää sisältöä. Käsittelyssä huomioidaan myös oppimateriaaleihin mahdollisesti liittyvät äänitteet ja oppikirjoista löytyvät harjoitukset. Tutkimuksen teoriaosuudessa käydään ensin läpi ääntämisen teoriaa ja ääntämisen opetusta yleisesti kielitieteen ja opetustieteen näkökulmasta. Tässä osiossa esitellään esimerkiksi erilaisia teorioita siitä, millaiset asiat ääntämisessä ovat yleensä oppijoille vaikeita. Osiossa nostetaan esille esimerkiksi kielten eroja korostava kontrastiivisen analyysin hypoteesi sekä kielten samankaltaisuuksia korostava havaintoassimilaatiomalli. Seuraavassa osiossa kerrotaan japanin ja suomen ääntämisestä ja sen jälkeen vertaillaan kielten foneettisia järjestelmiä. Osiossa pohditaan vertailun ja teorioiden pohjalta, mitkä asiat japanin ääntämisessä mahdollisesti voisivat olla vaikeita tai helppoja suomenkieliselle oppijalle. Varsinaisessa analyysiosassa eritellään kategorioittain miten ääntämistä käsitellään oppikirjoissa. Analyysin perusteella ilmeni, että ääntämisen käsittely on melko vähäistä ja käsittelytapa sekä sen painopisteet vaihtelevat hyvin paljon kirjasta toiseen. Kielen ilmiöihin viittavissa termeissä esiintyy myös paljon vaihtelua. Analyysin, kielen oppimisen teorioiden ja kielten foneettisen vertailun perusteella käsittelylle on esitetty joitakin parannusehdotuksia, mutta on selvää, että aihe vaatii lisää tutkimusta. Erityisen tärkeää olisi tutkia, miten suomenkieliset oppijat todella ääntävät japania.