Browsing by discipline "General Practice"

Gerastenia on ikääntymiseen liittyvä omatoimisuutta ja toimintakykyä heikentävä geriatrinen tila, joka on yhteydessä ei-toivottuihin terveystapahtumiin sekä kuolleisuuteen. Aikuisiän terveys on osin peräisin sikiöaikaisesta kehityksestä. Tutkielman tavoite oli selvittää, onko sikiöaikaisia olosuhteita kuvaavalla syntymäpainolla ja gerastenian välillä yhteyttä. Tutkimus on osa Helsingin syntymäkohorttia ja siihen kuuluu 1035 henkilöä, joiden fyysistä toimintakykyä selvitettiin mittaamalla käden puristusvoima ja kävelynopeus. Kyselylomakkeella arvioitiin liikunta- ja terveyskäyttäytymistä. Sikiö- ja lapsuusajan mittaukset kuten syntymäpaino saatiin synnytyskertomuksista, potilasasiakirjoista ja kouluterveydenhuollon asiakirjoista. Kevyinä syntyneillä (<2500 g) oli yli nelinkertainen todennäköisyys kehittää gerastenia normaalipainoisina syntyneisiin verrattuna, kun logistinen regressioanalyysi oli vakioitu sukupuolella, iällä, aikuisiän painoindeksillä ja raskauden kestolla. Alhainen syntymäpaino oli yhteydessä lisääntyvään gerasteniaan vanhuudessa. Kevyinä syntyneet naiset olivat merkittävästi lisääntyneessä todennäköisyydessä muuttua gerastenisiksi keskimäärin 70 vuoden iässä. Miehillä vastaavaa yhteyttä ei havaittu. Löydökset osoittivat, että vanhuuden gerastenia saattaisi osittain olla seurausta sikiöaikaisesta ohjelmoinnista ja että pieni syntymäkoko ja alhainen syntymäpaino olisivat eräitä vanhuuden gerasteniaa ennustavista tekijöistä.

Målet med denna studie var att undersöka sambandet mellan D-vitaminhalten i blodet och riskfaktorer för det metabola syndromet. Dessa faktorer är hypertension, bukfetma, hyperglykemi och dyslipidemi. Det har i många studier framkommit ett samband mellan dessa och en D-vitaminhalt på under 50 nmol/l. I denna studie analyseras att material som består av en D-vitaminmätning från år 2007 och mätning av de olika riskfaktorerna från åren 2012-2013. Materialet är en del av Helsinki Birth Cohort Study (HBCS) materialet. Analysen av materialet visar att D-vitaminbrist med stor sannolikhet är kopplat till det metabola syndromets olika riskfaktorer.

Målet för denna avhandling är att undersöka på vilket sätt tidigt och senare diagnostiserad graviditetsdiabetes (GDM) påverkar barnets hälsa. Tillväxtrelaterade parametrar såsom vikt, ponderalindex, huvudomkrets och placentans vikt har studerats liksom även gestationsålder samt Apgar-poäng. Ytterligare har vi studerat skillnader hos mödrarna med graviditetsdiabetes. Materialet som användes i studien har insamlats för The Finnish Gestational Diabetes Prevention Study (RADIEL), ett randomiserat livsstilsinterventionsprojekt för kvinnor i riskgruppen för graviditetsdiabetes. Information om kvinnorna samlades i huvudsak in via blodprov, kostdagböcker och frågeformulär. Information gällande förlossningarna och barnen samlades in via patientjournaler. Studien påvisade att de kvinnorna som insjuknar i tidig GDM har en svårare sjukdomsbild och att de pojkar som föds till kvinnor med tidig GDM har en större vikt och ponderalindex än de som föds till en kvinna med sen GDM. Däremot påverkades flickors tillväxt i större mån av senare diagnostiserad GDM. Ytterligare kunde vi konstatera att flickfostrens vikt påverkas i större mån av GDM än pojkarnas. Denna studie påvisar att graviditetsdiabetes har en effekt på fostret trots att utfallen sällan är dramatiska, och att effekten är av olika grad beroende på fostrets kön. Därmed väcker studien frågan huruvida man i högre grad borde satsa resurser på uppföljning av och livsstilsinterventioner för gravida kvinnor i riskgruppen för GDM och särskilt för dem med flickfoster.

Helsingin kaupungin vakinaistaessa 2013 palvelusetelin yhdeksi palveluntuotannon muodoksi syntyi huoli sen mahdollisista eriarvoistavista vaikutuksista. Tässä tutkimuksessa vertasimme, onko kunnallisen ja palvelusetelillä tuotettujen paksusuolen tähystyksissä eli kolonoskopioissa laatueroja ja siten eriarvoistavia vaikutuksia hoidon suhteen. Tutkimusaineistona on Laakson väestöpohjan potilaat, joille tarjottiin vuonna 2014 palveluseteliä kolonoskopiaan. 146 potilasta valitsi palveluseteli-kolonoskopian ja 116 tähystyksen kunnallisella puolella. Kansainvälisiin suosituksiin perustuen otettiin laatuvertailussa huomioon paksusuolessa eteneminen ja sen tyhjentyminen, adenoomien ja polyyppien löytyminen ja niiden asianmukainen poisto, seurantasuositusten oikeellisuus ja suonensisäisen kipulääkkeiden käyttö. Kategorisia muuttujia analysoimme khiin neliöjuuri –testillä ja jatkuvia Mann Whitney U-testillä. Tilastollisesti merkitsevää eroa ei havaittu ryhmien välillä lukuun ottamatta suonensisäistä kipulääkitystä, jota annettiin palveluseteli-kolonoskopioissa vähemmän. Potilaiden subjektiivista arviota kivun hoidosta ei ole, mutta ryhmien välisen suuren eron vuoksi ei voida poissulkea heikompaa palvelun laatua yksityisellä sektorilla. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että palvelusetelillä voi olla eriarvoistavia vaikutuksia palvelun laadun suhteen, joten jatkossa laadun seuranta on tärkeää tasa-arvoisen hoidon takaamiseksi.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, että vaikuttaako raskaudenaikainen A-vitamiinin tai sen esiasteiden saanti riskiin sairastua raskausdiabetekseen suuren riskin potilailla. Tutkimuksessa käytetty materiaali on kerätty Raskausdiabeteksen ehkäisy elintapamuutoksin -tutkimusta (RADIEL) varten 2008-2014. RADIEL-tutkimus oli satunnaistettu elämäntapainterventiotutkimus, joka oli suunnattu naisille, joilla oli suuri riski sairastua raskausdiabetekseen. RADIEL-tutkimuksessa kerättiin tutkittavilta materiaalia kyselylomakkeilla sekä ruokapäiväkirjoilla. Heistä otettiin myös verinäytteitä sekä tutkimuksen alussa että sen aikana. Tässä tutkimuksessa sekä verrokki -että interventioryhmän odottajien tiedot on yhdistetty ja analysoitu yhdessä. Tässä tutkimuksessa saatiin tietoa odottajien ensimmäisen raskauskolmanneksen aikaisesta A-vitamiinin, retinolin ja beetakaroteenin saannista heidän ruokapäiväkirjoistaan. Saadut tiedot analysoitiin tutkimusta varten. A-vitamiinin ja sen esiasteiden saanti analysoitiin Student’s t-testillä ja näiden aineiden vaikutukset raskausdiabeteksen ilmaantumiseen logistisella regressioanalyysillä. Tässä tutkimuksessa löytyi viitteitä siitä, että vähäinen raskaudenaikainen A-vitamiinin tai beetakaroteenin saanti on yhteydessä riskiin sairastua raskausdiabetekseen. Retinolin kohdalla ei löytynyt vastaavaa yhteyttä. Tämä johtunee siitä, että retinolin saannissa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa sairastuneiden ja terveinä säilyneiden odottajien välillä. Jatkossa olisi suositeltavaa tutkia, että voidaanko riskiä vähentää esimerkiksi käyttämällä A-vitamiinilisää raskauden aikana, kuitenkin niin pienellä annoksella, ettei A-vitamiinin teratogeeninen vaikutus tule esiin. Olisi hyödyllistä myös tutkia, että voidaanko riskiä sairastua raskausdiabetekseen vähentää syömällä runsaasti beetakaroteenia sisältäviä kasvikunnantuotteita. Niihin ei liity samaa teratogeenisuuden riskiä kuin eläinkunnantuotteisiin, joissa A-vitamiini on pääasiassa potenttina retinolina. Kasvikunnan tuotteiden lisäämisessä ruokavalioon olisi varmasti tärkeää oikeanlainen ja kohdennettu ravitsemusneuvonta neuvolassa raskauden aikana