Browsing by discipline "Yleislääketiede"
Now showing items 1-10 of 10
-
(2017)Gerastenia on ikääntymiseen liittyvä omatoimisuutta ja toimintakykyä heikentävä geriatrinen tila, joka on yhteydessä ei-toivottuihin terveystapahtumiin sekä kuolleisuuteen. Aikuisiän terveys on osin peräisin sikiöaikaisesta kehityksestä. Tutkielman tavoite oli selvittää, onko sikiöaikaisia olosuhteita kuvaavalla syntymäpainolla ja gerastenian välillä yhteyttä. Tutkimus on osa Helsingin syntymäkohorttia ja siihen kuuluu 1035 henkilöä, joiden fyysistä toimintakykyä selvitettiin mittaamalla käden puristusvoima ja kävelynopeus. Kyselylomakkeella arvioitiin liikunta- ja terveyskäyttäytymistä. Sikiö- ja lapsuusajan mittaukset kuten syntymäpaino saatiin synnytyskertomuksista, potilasasiakirjoista ja kouluterveydenhuollon asiakirjoista. Kevyinä syntyneillä (<2500 g) oli yli nelinkertainen todennäköisyys kehittää gerastenia normaalipainoisina syntyneisiin verrattuna, kun logistinen regressioanalyysi oli vakioitu sukupuolella, iällä, aikuisiän painoindeksillä ja raskauden kestolla. Alhainen syntymäpaino oli yhteydessä lisääntyvään gerasteniaan vanhuudessa. Kevyinä syntyneet naiset olivat merkittävästi lisääntyneessä todennäköisyydessä muuttua gerastenisiksi keskimäärin 70 vuoden iässä. Miehillä vastaavaa yhteyttä ei havaittu. Löydökset osoittivat, että vanhuuden gerastenia saattaisi osittain olla seurausta sikiöaikaisesta ohjelmoinnista ja että pieni syntymäkoko ja alhainen syntymäpaino olisivat eräitä vanhuuden gerasteniaa ennustavista tekijöistä.
-
(2016)Tämä tutkimus vertailee erilaisia kansainvälisiä antikolinergisten lääkeaineiden määrittelmiä. Tutkimus selvittää antikolinergien käytön yleisyyttä sekä niihin assosioituvia tekijöitä ikääntyneillä Helsingin ympärivuorokautisen hoidon asukkailla. Tutkimuksen aineisto koostuu helsinkiläisten ympärivuorokautista hoitoa tarjoavien palvelutalojen ja vanhainkotien asukkaista (N=4966). Neljää eri antikolinergilistaa (ARS, ADS, Chew:n lista, Duranin lista) käytettiin tutkittavan aineiston analysoinnissa. Antikolinergien käyttö oli kaikkien listojen mukaan yhteydessä nuorempaan ikään, runsaampaan muiden lääkkeiden käyttöön, parempaan kognitioon ja heikentyneeseen psyykkiseen hyvinvointiin. Ummetuksen ja kuivan suun assosiaatio käyttöön eri listojen mukaan oli ristiriitaista.Yhteyttä antikolinergisten lääkkeiden ja kuolleisuuden välillä ei tässä tutkimuksessa havaittu. Mikään tutkituista antikolinergilistoista ei ollut täysin Suomeen soveltuva, sillä ne sisältävät paljon meiltä markkinoilta poistuneita lääkkeitä.
-
(2015)Målet med denna studie var att undersöka sambandet mellan D-vitaminhalten i blodet och riskfaktorer för det metabola syndromet. Dessa faktorer är hypertension, bukfetma, hyperglykemi och dyslipidemi. Det har i många studier framkommit ett samband mellan dessa och en D-vitaminhalt på under 50 nmol/l. I denna studie analyseras att material som består av en D-vitaminmätning från år 2007 och mätning av de olika riskfaktorerna från åren 2012-2013. Materialet är en del av Helsinki Birth Cohort Study (HBCS) materialet. Analysen av materialet visar att D-vitaminbrist med stor sannolikhet är kopplat till det metabola syndromets olika riskfaktorer.
-
Ger hundägande upphov till ökad motion och därmed bättre hälsa och välmående bland äldre finländare? (2017)Internationell forskning har visat att hundägande kan ha en gynnsam effekt på fysisk aktivitet, psykiskt välbefinnande och kardiovaskulär hälsa, men resultaten har inte varit entydiga. Målet med denna undersökning var därför att utreda ifall hundägare i Finland motionerar mera, och ifall de har bättre hälsa och välmående än icke-hundägare. Deltagarna i undersökningen var 732 individer i åldern 67-78 år tillhörande Helsingfors födelsekohortstudie (HBCS). Materialet bestod av data från en hundägarenkät och data som insamlats vid undersökningar av funktionsförmågan. Deltagarna indelades i 3 grupper (Grupp 1: aldrig varit hundägare, Grupp 2: tidigare hundägare, Grupp 3: hundägare), vilka jämfördes sinsemellan med avseende på motionsmängd, kardiovas-kulära riskfaktorer och psykiskt välbefinnande. I undersökningen konstaterades en trend där hundägarna motionerade något mer än icke-ägarna, men fyndet var icke-signifikant. Hundägarna hade inte ett bättre hälsotill-stånd än icke-ägarna. De mådde varken psykiskt bättre eller sämre, och hade inte heller en gynnsammare kardiovaskulär profil i jämförelse med icke-hundägarna.
-
(2017)Målet för denna avhandling är att undersöka på vilket sätt tidigt och senare diagnostiserad graviditetsdiabetes (GDM) påverkar barnets hälsa. Tillväxtrelaterade parametrar såsom vikt, ponderalindex, huvudomkrets och placentans vikt har studerats liksom även gestationsålder samt Apgar-poäng. Ytterligare har vi studerat skillnader hos mödrarna med graviditetsdiabetes. Materialet som användes i studien har insamlats för The Finnish Gestational Diabetes Prevention Study (RADIEL), ett randomiserat livsstilsinterventionsprojekt för kvinnor i riskgruppen för graviditetsdiabetes. Information om kvinnorna samlades i huvudsak in via blodprov, kostdagböcker och frågeformulär. Information gällande förlossningarna och barnen samlades in via patientjournaler. Studien påvisade att de kvinnorna som insjuknar i tidig GDM har en svårare sjukdomsbild och att de pojkar som föds till kvinnor med tidig GDM har en större vikt och ponderalindex än de som föds till en kvinna med sen GDM. Däremot påverkades flickors tillväxt i större mån av senare diagnostiserad GDM. Ytterligare kunde vi konstatera att flickfostrens vikt påverkas i större mån av GDM än pojkarnas. Denna studie påvisar att graviditetsdiabetes har en effekt på fostret trots att utfallen sällan är dramatiska, och att effekten är av olika grad beroende på fostrets kön. Därmed väcker studien frågan huruvida man i högre grad borde satsa resurser på uppföljning av och livsstilsinterventioner för gravida kvinnor i riskgruppen för GDM och särskilt för dem med flickfoster.
-
(2015)Målet med denna studie är att studera ett eventuellt samband mellan övervikt under graviditeten och en försämrad funktionsduglighet hos avkomman i vuxen ålder. Vi undersöker ifall fynden är lika för män och kvinnor samt gällande psykisk och fysisk funktionsduglighet. Av intresse är också ifall moderns viktindex påverkar barnets födelsevikt och om det i sin tur har ett samband med avkommans funktionsduglighet, samt ifall socialklass under barndomen påverkar funktionsdugligheten. Studien är en epidemiologisk kohortstudie och en del av Helsinki Birth Cohort Study/Helsingfors födelsekohort. Personernas funktionsduglighet mättes med hjälp av frågor relaterade till funktionsduglighet med RAND-36 frågeformulär. Vi fann att moderns övervikt under graviditeten ökar risken för både en försämrad fysisk och psykisk funktionsduglighet hos män, men inte hos kvinnor. Vidare fann vi att avkommans födelsevikt ökar då moderns viktindex ökar, men att en högre födelsevikt är kopplat till en minskad risk för en försämrad funktionsduglighet. Också socialklassen påverkade fysisk funktionsduglighet hos män.
-
(2017)Helsingin kaupungin vakinaistaessa 2013 palvelusetelin yhdeksi palveluntuotannon muodoksi syntyi huoli sen mahdollisista eriarvoistavista vaikutuksista. Tässä tutkimuksessa vertasimme, onko kunnallisen ja palvelusetelillä tuotettujen paksusuolen tähystyksissä eli kolonoskopioissa laatueroja ja siten eriarvoistavia vaikutuksia hoidon suhteen. Tutkimusaineistona on Laakson väestöpohjan potilaat, joille tarjottiin vuonna 2014 palveluseteliä kolonoskopiaan. 146 potilasta valitsi palveluseteli-kolonoskopian ja 116 tähystyksen kunnallisella puolella. Kansainvälisiin suosituksiin perustuen otettiin laatuvertailussa huomioon paksusuolessa eteneminen ja sen tyhjentyminen, adenoomien ja polyyppien löytyminen ja niiden asianmukainen poisto, seurantasuositusten oikeellisuus ja suonensisäisen kipulääkkeiden käyttö. Kategorisia muuttujia analysoimme khiin neliöjuuri –testillä ja jatkuvia Mann Whitney U-testillä. Tilastollisesti merkitsevää eroa ei havaittu ryhmien välillä lukuun ottamatta suonensisäistä kipulääkitystä, jota annettiin palveluseteli-kolonoskopioissa vähemmän. Potilaiden subjektiivista arviota kivun hoidosta ei ole, mutta ryhmien välisen suuren eron vuoksi ei voida poissulkea heikompaa palvelun laatua yksityisellä sektorilla. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että palvelusetelillä voi olla eriarvoistavia vaikutuksia palvelun laadun suhteen, joten jatkossa laadun seuranta on tärkeää tasa-arvoisen hoidon takaamiseksi.
-
(2016)Protonipumpun estäjät (PPI-lääkkeet) ovat olleet markkinoilla yli 20 vuotta, ja niiden käyttö on lisääntynyt nopeasti. Ne ovat tehokkaita mahan haponeritykseen liittyvien sairauksien hoidossa, ja niitä on pidetty hyvin siedettyinä ja turvallisina. Viime aikoina useissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu PPI-lääkkeiden pitkäaikaiseen käyttöön liittyvän monia haittoja etenkin iäkkäillä. Niiden käyttö on assosioitunut muun muassa imeytymishäiriöihin, keuhkokuumeeseen, suolistoinfektioihin, luunmurtumiin ja iäkkäiden kuolleisuuteen. Tämän tutkimuksen perusjoukkona olivat Helsingin ympärivuorokautisessa hoidossa asuvat vanhukset. Heistä selvitettiin kyselylomakkeen avulla demografiset tiedot, toimintakyky, sairaudet ja diagnoosit ja suun ja ruuansulatuskanavan oireet. Lääkelistoista luokiteltiin PPI-lääkkeet, H2-reseptorin salpaajat, tulehduskipulääkkeet, antitromboottiset lääkkeet, kortisoni ja SSRI-lääkkeet ja rekistereistä kerättiin kuolleisuustiedot. Tuloksissa PPI-lääkkeet eivät assosioituneet kuolleisuuteen eivätkä ripuliin, kuten muutamissa aiemmissa tutkimuksissa. Sen sijaan PPI-lääkkeet assosioituivat aiempaan lonkkamurtumaan ja pitkäaikaisiin tulehdussairauksiin. Tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempaa käsitystä siitä, että PPI-lääkkeitä käytetään runsaasti etenkin pitkäaikaisessa hoidossa olevilla potilailla. Lisätutkimuksia pitkäaikaishaitoista tarvitaan, mutta oikeaan indikaatioon oikealla annoksella määrättyä PPI-hoitoa ei ole syytä keskeyttää.
-
(2018)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, että vaikuttaako raskaudenaikainen A-vitamiinin tai sen esiasteiden saanti riskiin sairastua raskausdiabetekseen suuren riskin potilailla. Tutkimuksessa käytetty materiaali on kerätty Raskausdiabeteksen ehkäisy elintapamuutoksin -tutkimusta (RADIEL) varten 2008-2014. RADIEL-tutkimus oli satunnaistettu elämäntapainterventiotutkimus, joka oli suunnattu naisille, joilla oli suuri riski sairastua raskausdiabetekseen. RADIEL-tutkimuksessa kerättiin tutkittavilta materiaalia kyselylomakkeilla sekä ruokapäiväkirjoilla. Heistä otettiin myös verinäytteitä sekä tutkimuksen alussa että sen aikana. Tässä tutkimuksessa sekä verrokki -että interventioryhmän odottajien tiedot on yhdistetty ja analysoitu yhdessä. Tässä tutkimuksessa saatiin tietoa odottajien ensimmäisen raskauskolmanneksen aikaisesta A-vitamiinin, retinolin ja beetakaroteenin saannista heidän ruokapäiväkirjoistaan. Saadut tiedot analysoitiin tutkimusta varten. A-vitamiinin ja sen esiasteiden saanti analysoitiin Student’s t-testillä ja näiden aineiden vaikutukset raskausdiabeteksen ilmaantumiseen logistisella regressioanalyysillä. Tässä tutkimuksessa löytyi viitteitä siitä, että vähäinen raskaudenaikainen A-vitamiinin tai beetakaroteenin saanti on yhteydessä riskiin sairastua raskausdiabetekseen. Retinolin kohdalla ei löytynyt vastaavaa yhteyttä. Tämä johtunee siitä, että retinolin saannissa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa sairastuneiden ja terveinä säilyneiden odottajien välillä. Jatkossa olisi suositeltavaa tutkia, että voidaanko riskiä vähentää esimerkiksi käyttämällä A-vitamiinilisää raskauden aikana, kuitenkin niin pienellä annoksella, ettei A-vitamiinin teratogeeninen vaikutus tule esiin. Olisi hyödyllistä myös tutkia, että voidaanko riskiä sairastua raskausdiabetekseen vähentää syömällä runsaasti beetakaroteenia sisältäviä kasvikunnantuotteita. Niihin ei liity samaa teratogeenisuuden riskiä kuin eläinkunnantuotteisiin, joissa A-vitamiini on pääasiassa potenttina retinolina. Kasvikunnan tuotteiden lisäämisessä ruokavalioon olisi varmasti tärkeää oikeanlainen ja kohdennettu ravitsemusneuvonta neuvolassa raskauden aikana
-
(2015)Tyypin 2 diabetes (T2D) on huomattava ja yleistyvä kansansairaus. Uusien diabeteslääkkeiden määrä on lisääntynyt viime vuosina. Hoitosuositusten yhtenä tarkoituksena on auttaa valitsemaan kullekin potilaalle sopivin diabeteslääkitys. Tässä tutkielmassa tarkastellaan T2D:n lääkehoitoa hoitosuositusten ja lääkkeiden myynnin näkökulmasta. Kirjallisuuskatsauksessa vertaillaan neljän Pohjoismaan (Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan) hoitosuosituksia sekä diabeteslääkkeiden myyntiä. Hoitosuosituksissa ensisijainen diabeteslääke on metformiini, joka on myös insuliinia lukuunottamatta myydyin diabeteslääke edellä mainituissa maissa. Suomessa gliptiinit ovat tärkein toisen linjan lääke sekä myynnissä että hoitosuosituksessa. Muissa Pohjoismaissa sulfonyyliureat ovat myydyin toisen linjan lääke. Myös ruotsalainen ja norjalainen hoitosuositus asettavat sulfonyyliureat tärkeimmiksi toisen linjan lääkkeiksi. Muissa tarkasteltavissa maissa ensisijaiseksi perusinsuliiniksi suositellaan NPH-insuliinia. Suomessa pitkävaikutteisia insuliinianalogeja myydään NPH-insuliinia enemmän, eikä hoitosuositus ota kantaa perusinsuliinin valintaan. Tutkielman potilasaineisto on kerätty Kotkasta ja se koostuu diabeteshoitajan vastaanotolla käyneiden T2D-potilaiden lääkitystiedoista. Tutkimusaineistossa metformiini oli käytetyin diabeteslääke ja gliptiinit yleisin toisen linjan lääkevalinta. Insuliinia käytti noin kolmannes potilaista. Tutkielman perusteella diabeteslääkkeiden käyttö noudattaa hyvin suomalaista hoitosuositusta.
Now showing items 1-10 of 10