Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Filipek, Adriana (2019)
    The conventional drugs administration causes severe side effects caused by the interactions with heathy cells or body components The development of drug delivery systems (DDS) aims to overcome side effects and improve target-ability to the site of actions. Lignin is a renewably-resourced natural biopolymer obtained as a by-product in wood processing. Recently, lignin has been extensively investigated due to its wide availability, cost-effective preparation, nanoscale size, biocompatibility, and biodegradability, suggesting the suitability in DDS applications. Melanoma is an aggressive cancer originated from the pigmented cells called melanocytes, which produce pigments: eumelanin and pheomelanin. High content of pheomelanin and increased pheomelanin to eumelanin ratio is correlated with higher possibility of melanoma development. About 75% of patients with melanoma arising from a genetic mutation have a mutation in codon 600 of exon 15 of the B-RAF gene (V600E), which enhances the activity of MAPK/ERK signaling pathway responsible for the cell proliferation. Vemurafenib is a B-RAF inhibitor disrupts this pathway and leads to the programmed cell death. In this study, vemurafenib-loaded lignin nanoparticles (v-LNPs) were developed and characterized. In vivo behavior was investigated in both immune and melanoma cell lines. The aim of this work was also to investigate possibility of simultaneous label-free detection of v-LNPs and pheomelanin by using Raman spectroscopy, time-gated Raman spectroscopy
  • Gallegos Gutierrez, Angel Manuel (2018)
    Statistical Bureaus are responsible for producing meaningful statistical publications. Evidently, the reliability of their publications is subject to the quality of the source dataset, and consequently a significant amount of resources is allocated on detecting and correcting inconsistencies before any statistical output is produced. Particularly, Statistics Finland (Tilastokeskus) is developing a pilot project based on the selective data editing methodology, aiming to preserve high standards in the quality of their datasets while reducing manual interventions. Label noise is a presumably common situation encountered in several real-world datasets, and the current development does not include a module capable of handling such inconsistencies in their datasets. Moreover, the labels characterizing the instances are defined over a class hierarchy following a tree structure. Therefore, this thesis is an initial assessment for including a preprocessing module for explicit label noise recognition in two of their survey datasets. Although automatic label noise corrections cannot be performed for preserving high data quality standards, plausible replacements could be used as a tool assisting the manual interventions. Based on the previous motivations, this thesis was focused on explicitly recognizing hierarchical label inconsistencies and the impact of label noise in the hierarchical classification performance. The performance of several hierarchical classification techniques was assessed under different levels of artificial label noise. In this work, only mandatory leaf node predictions were considered during the evaluations. Two promising noise filtering techniques were evaluated in their capability to uncover the artificially created label noise. Given that the labels are structured over a class hierarchy, the best performing hierarchical methods were selected to work as the base noise filters. Although the results could not be conclusive, certain hierarchical classification methods showed a certain level of robustness against label noise, and their performance is competitive with the conventional methods. On the other hand, noise filtering techniques were effective against hierarchical noise completely at random. Hierarchical adaptations of the noise filters remain competitive and might show signs of handling better rare cases.
  • Mäkinen, Niko (2019)
    Landscape inventories are essential studies and reports supporting land use planning at every level of the system adequate to the Land Use and Building Act (132/1999). In spatial planning and building, protection of landscapes and assessment of impacts are vitally important for sustainable use and utilization of landscapes. The aim of this thesis is to draw up a landscape inventory of the Ruuhijärvi region, Lahti that is to be included in the new master plan, covering the City of Lahti in its entirety. The inventory was implemented as an assignment from the land use department in the City of Lahti. In addition, the aim was to discuss the geographic aspect of landscape, the characteristics and interpretation of landscape and the ontological differences of landscape research. The primary research method of this thesis was landscape analysis in which the landscape and its structure is being analysed and described in the study area. Both natural and human processes are taken into account. The landscape analysis included 1) collecting and analysing initial data, 2) field work, 3) analysis and synthesis of the results and 4) dividing the types of landscape. Finally, general recommendations for landscape and land use planning were drawn up. Initial data consisted of previous literature and reports together with GIS data. The field work was implemented in three periods. The landscape analysis produced information on natural conditions, historical events and current land use in Ruuhijärvi. The rural Ruuhijärvi was divided in four landscape types based on landscape and landscape structure. These landscape types were Ruuhijärvi Lake Village, Agricultural Landscape of Northern Ruuhijärvi and Saviste together with surrounding Forest Ridges. In conclusion, landscape analysis recommended that further development in the area should be executed in the conditions given by countryside, cultural landscape and historical layers. Maintaining the living countryside and cultural landscapes requires high quality, openness and expertise of land use planning. Interpreting and evaluating landscape is always subjective and dependant on the observer. ‘Landscape’ is a wide geographical concept and studying it is never simple or generalizable to a narrow perspective. Everyone who senses the physical landscape is interpreting it subjectively, guided by one’s own values, experiences and memories – thus giving the landscape its mental dimension and meaning. Physically, landscapes exist independently, apart from the observer. But it is the observer who gives the landscape its meaning and reality. The holistic perspective aims to observe the diversity and dichotomy of the term ‘landscape’: both the objective landscape apart from its observer and the subjective landscape created by the observer.
  • Rahikainen, Heikki (2018)
    Saudi Arabia has been an important ‘silent’ actor in the Middle East for decades. Despite this, the kingdom is active in the background of politics in the Middle East where it has traditionally striven to influence indirectly. During the last couple of years, the role of Saudi Arabia has been brought up by the conflicts in Syria and Yemen. This relates to more direct action from the kingdom itself but also to the changes caused by the Arab spring and the succession of the new king. The geopolitical rivalry between Saudi Arabia and Iran has dominated the events of the Middle East in the 21st century, whereby the region is divided into camps managed by the two countries. The partial withdrawal of the United States and the strengthening of Iran's position have forced Saudi Arabia to switch from a background to a more active role in protecting its interests. In my master’s thesis I will do a literature review of Saudi Arabia’s view on the geopolitics of the Middle East and its role in the area’s conflicts after the Cold War. I will also analyse the country’s comprehension of the society of states in the Middle East. The theoretical framework consists of geopolitics and the English school which is also known as the theory of international society. The main conflicts to be investigated are the Gulf War, the Iraq War and the Syrian conflict. I will also include the Arab spring and the Yemeni civil war in my analysis since they have an important role in the geopolitics of Saudi Arabia. The geopolitics of Saudi Arabia has two important objectives: to ensure the survival of the Al Saud dynasty and to control the influence of Iran. Saudi Arabia strives for its goals by maintaining a prevailing order or at least curbing the effects of change. The role of Saudi Arabia in the conflicts in the Middle East has developed from a silent and cautious oil diplomacy to an active and militaristic foreign policy. Before the Arab Spring, the geopolitics of Saudi Arabia were strongly diplomatic, as the kingdom wanted to avoid the crises escalating into full-scale wars in the neighbouring countries. The actual direct military action has been less common although during the last years, the threshold for its use has decreased. However, Saudi Arabia favours proxies as the main promoters of its interests. Saudi Arabia has two significant ways to influence geopolitics in the Middle East: the economic capacity to support its proxies and allies, as well as the ideological influence through which it seeks to become a defender and leader of the Sunnah world. Sectarianism has been one of the most important pillars of Saudi Arabia's 21st century geopolitics, where it politicizes religious identities to promote its own interests. Many of the conflicts in the Middle East have become sectarianized, as a result of the actions of both Saudi Arabia and Iran. However, this policy has significant disadvantages as the sectarianisation of conflicts will lengthen their duration. At the regional level the success of the Saudi Arabian geopolitics has been somewhat ambiguous: for the moment it has ensured its regime’s survival indefinitely while on the other hand it has not been able to curb the growing Iranian influence in the Middle East. The actions of Saudi Arabia in the conflicts around the Middle East have varied as the backgrounds and causes of the conflicts differ. It is possible to recognize three simplified phases from its actions. The first phase is diplomacy and dialogue through which it is also possible to justify later harsher actions. The second phase is the use of proxies and/or military intervention. The third phase depends on whether or not the conflict is in favour of Saudi Arabia. The examined major conflicts have not been as beneficial to Saudi Arabia as they have been to its worst competitor, Iran. As a result to this, the third phase is the maintaining of the mayhem in the conflict area. However, there is no interest in maintaining the disorder if the conflict is resolved in the favour of Saudi Arabia. Saudi Arabia sees the Middle East as a pluralist state community where the dimension of realism is always present. According to this idea, states recognize each other as members of the community and obey the rules that are presumed by the current state of the international relations. However, violations of the sovereignty of other states pose a threat to the community. At present, solidarity emanating from Saudi Arabia remains impossible as the current geopolitics prevent the kingdom from leaving its strategic calculations. At the moment, there is nothing suggesting the fact that this situation would change in the near future.
  • Hintsanen, Laura (2018)
    Urban forests are typically small and shattered. Still they have important value for citizens as ecosystem services. Many of them are immaterial cultural services like health benefits, aesthetic values and possibilities for relaxation and outdoor activities. Size and biodiversity of forest affect the quality of the ecosystem services it provides. Accessibility has a significant effect on the frequency of visits in forest and therefore also on the possibility to utilize the ecosystem services. It has been discovered that the frequency of visits in forest decreases while distance grows. Therefore, urban forests should be located near residential areas. Densification of urban structure decreases the size and amount of urban forests because infill building is often placed to the last remaining unbuild areas such as urban forests and other green areas. The importance of nearby nature and its biodiversity have although become more and more important concerns in urban planning. Forests are important places for children. Playing in forest has many benefits for physical and mental development. For instance, it develops motoric skills, senses and improves concentration. Nature experiences also build up children’s relationship to nature. Positive experiences enhance respect for nature and encourage to protect its biodiversity. Early childhood education has an important role in guiding children to adopt sustainable way of life and respectful approach to nature and ecosystem services it provides. This is accomplished primarily by offering children nature experiences. The purpose of my thesis is to provide information about the urban forests that kindergartens in Vantaa use. This information can be taken into account in preparing new zoning plan and forest plan. I located the forest areas that kindergartens use on map and examined different qualities of these areas. I also studied which factors are related to the frequency of forest visits and importance of the forests as well as which factors limit the use of forests. I collected materials with GIS–query where kindergartens tagged the forests they use on the map and answered the questions about the areas. In data processing and analyses I used ArcGIS, Excel and SPSS. The methods were GIS and quantitative analysis. According to my results urban forests are very important to kindergartens and they are worried about preservation of the forests. All kindergartens that answered to the query use forests: most of them at least several times per week. Distance and importance of the forests have the strongest relation to the frequency of forest visits. On average the most important forests are bigger and closer to kindergartens than less important forests. Nevertheless, kindergartens do not necessarily use the closest forests at all. Biodiversity, tidiness and naturalness are qualities that kindergartens value in forests. The better a forest meets the needs of kindergartens the more important it is to them. Dog poop, untidiness, insecurity and erosion of the ground are the most common factors that restrict the use of forests. In urban planning it is important to take the needs of early childhood education into consideration. This means saving forests big enough to maintain biodiversity and located close enough to kindergartens. In addition, these forests should be natural and their topography varying. Untidiness should also be paid attention to. Saving urban forests between build environment benefits also other users of the forests.
  • Ahtinen, Sini-Maaria (2024)
    Asukkaiden tyytyväisyyttä omaan asuinalueeseensa pidetään yhtenä yleisimmistä asuinalueiden laatua tarkastelevista mittareista. Asumistyytyväisyys on myös liitetty oleelliseksi osaksi ihmisen yleistä elämänlaatua ja asuinympäristöä voidaan pitää ihmisen arkielämän tärkeimpänä elinympäristön osa-alueena. Tässä tutkielmassa tutkimuskohteena olivat lähiöissä asuvien henkilöiden asumistyytyväisyys. Lähiöt ovat oleellinen osa suomalaista kaupunkikuvaa ja Suomessa lähiöiden, ja niissä asuvien ihmisten määrä on merkittävä. Kun puhutaan tyytyväisyydestä, niin puhutaan ihmisten subjektiivisesta kokemuksesta. Tutkittaessa aihetta, joka on ihmisten subjektiivisista kokemuksista riippuvainen, luo se tutkimukselle omat haasteensa. On tiedossa, että ihmisillä on suuria eroja siinä, kuinka he pystyvät ilmaisemaan epämukavuutta sekä tyytyväisyyttä. Kun siis tehdään tutkimusta, jossa tyytyväisyyden mittarina käytetään henkilön subjektiivista arviota, tulokset perustuvat siihen olettamukseen, että ihmisten omat arviot elämästään ja tyytyväisyyden tasostaan ovat luotettavia mittareita. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millä tekijöillä on yhteys suomalaisissa lähiöissä asuvien henkilöiden asumistyytyväisyyteen. Tutkimuksen aineistona toimii Helsingin yliopiston ja Suomen Akatemian rahoittaman PREFARE-hankkeen (2012–2015) aikana hankittu aineisto. Aineistoon on kyselydatan lisäksi yhdistetty vastaajien sijainnin perusteella kontekstuaalista rekisteritietoa, jotka saatiin ruututietokannasta. Aineisto on siis kaksitasoinen, yksilötaso, jossa vastaajia oli 7728 ja lähiötaso, jossa alueita oli 71. Aineiston analyysimenetelmänä toimi monitasoinen lineaarinen regressiomalli, jonka avulla pystyttiin analysoimaan monitasoista aineistoa. Analyysissä aineistosta luotiin asumistyytyväisyyttä kuvaava tyytyväisyysmuuttuja ja tutkielmassa tarkasteltiin aluetasonmuuttujien, yksilötason taustamuuttujien ja asuinympäristön kokemiseen liittyvien muuttujien yhteyksiä tähän tyytyväisyysmuuttujaan. Tutkielman oleellisin tulos oli maineen merkitys asumistyytyväisyyteen. Aluetason muuttujien yhteydet tyytyväisyysmuuttujaan kulkivat hyvin vahvasti mainemuuttujan kautta ja maineella oli myös tarkasteltavista muuttujista vahvin yhteys tyytyväisyyteen. Maineen lisäksi kaksi muuta kokemusmuuttujaa, turvallisuus ja naapurisuhteet olivat hyvin vahvassa yhteydessä asumistyytyväisyyden kanssa. Yksilötason taustamuuttujista vahvimmat yhteydet tyytyväisyysmuuttujaan olivat tulotasolla, iällä ja asunnon hallintamuodolla.
  • Westerberg, Sanna Amanda (2015)
    Ilmastonmuutos on ilmiö, jonka seuraamukset muuttavat monin eri tavoin maapalloamme. Tässä kyselylomaketutkimuksessa selvitettiin lahjakkaiden nuorten käsityksiä ilmastonmuutoksesta. Tutkimus selvitti, mitä lahjakkaat nuoret haluavat tietää ilmastonmuutoksessa. Kohderyhmänä oli 215 lahjakasta oppilasta 39 maasta. Tutkimuksessa kerättiin e-lomakkeella 215 oppilaan esittämät 545 kysymystä liittyen ilmastonmuutokseen. Oppilaista 56 % halusi tietää, miten ilmastonmuutoksen seuraukset olisi ratkaistavissa. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista halusi tietää 21 % oppilaista. Lahjakaista nuorista 22 % halusi tietää, mitä ilmastonmuutos on ja miten sitä tutkitaan. Ilmastonmuutoksen opetuksen tulisi siksi jatkossa keskittyä ilmastonmuutosongelmien ratkaisuvaihtoehtojen esille tuomiseen sen lisäksi, että oppilaille opetetaan kouluissa mitä ilmastonmuutos on. Lisäksi tutkittiin kyselylomakkeella 27 lahjakkaan nuoren käsityksiä ilmastonmuutoksesta ja sen opetustavasta. Opiskelijat olivat 15 eri maasta. Kyselylomaketutkimus tehtiin tiedeleirillä Suomessa. Lahjakkailla nuorilta oli vaihtoehtoisia käsityksiä ilmastonmuutoksesta, 26 % piti ilmastonmuutosta luonnollisena ilmiönä. Yli 88 % vastanneista oli huolissaan ilmastonmuutoksen seuraamuksista. Oppilaista yli 88 % uskoi oppivansa ilmastonmuutoksesta tutkimuksellisen opiskelun avulla. Ilmastonmuutosta tulisi opettaa siis tutkimuksellisen opiskelun kautta. Tämän tutkimuksen kautta haluttiin selvittää, onko tarvetta päivitetylle ilmastonmuutos -termille. Yli puolet vastanneista oli sitä mieltä, että ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta kuvaa parhaiten sana ilmaston vääristymä (eng. Climate distortion).
  • Kähkönen, Minna (2012)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ottaa selvää, miten kolonialismi vaikuttaa nykypäivän Hongkongin maisemaan ja identiteettiin. Hongkong on alueena erikoisessa asemassa sillä se siirtyi 150 vuoden kolonialistisen historiansa päätteeksi takaisin Kiinan hallinnon alle. Tämä siirtymä on herättänyt hongkongilaiset pohtimaan oman identiteettinsä sisältöä tarkemmin. Rakennetun perinnön rooli on korostunut alueen ihmisten identiteetin rakennuksessa, koska rakennukset ovat näkyvin osa historiallisuutta kaupunkikuvassa. Kolonialistisen maiseman herättämiä merkityksiä identiteetille on tutkittu varsin paljon viime vuosina, sekä Hongkongissa, että muissa postkolonialistisissa valtioissa. Aikaisemmassa Hongkongiin kohdistuvassa identiteettitutkimuksessa on keskitytty usein yksittäisiin esimerkkeihin, suurten kokonaisuuksien sijasta. Historiallisesti merkittävien rakennuksien arvoja ja merkitystä on tutkittu laajalti, mutta samalla on unohdettu syrjäiset ja vähemmän tunnetut maisemat tutkimuksen ulkopuolelle. Tässä tutkimuksessa pyritään rakennetun perinnön lisäksi kartoittamaan muita maisemakokonaisuuksia kaupunkitilassa. Mielenkiinto kohdistuu kolonialistisen maiseman määrään, nykyiseen kuntoon ja siihen yhdistettyihin merkityksiin. Aineistoa kerättiin keväällä 2012 suoritetun tutkimusretken aikana mahdollisimman laajalti, ennalta määrätyiltä tutkimusalueilta. Tutkimusalueet valittiin siten, että niillä tiedettiin olevan mahdollisimman paljon kolonialistisia merkkejä jäljellä ja, että alueet oli mahdollista tutkia jalan. Havainnointia tehtiin neljänä päivänä, ja tulokset dokumentoitiin valokuvien avulla. Aineisto tarkastettiin tutkimusretken jälkeen ja siitä poistettiin havainnot joiden alkuperää ei voitu todentaa kolonialistisiksi. Lopulta aineisto jaettiin kolmeen ryhmään mitkä olivat: 1) rakennukset ja monumentit, 2) merkit ja kieli sekä 3) muut havainnot. Näiden havaintojen lisäksi kertyi muutamia havaintoja joita ei voitu dokumentoida valokuvin. Analyysin apuna käytettiin ikonologian ja tulkinnallisen maisematutkimuksen keinoja. Näiden tarkoituksena oli jäsentää analyysi siten, että maisemakuvailun lisäksi tutkimuksessa keskityttiin maiseman merkityksien ja arvojen pohtimiseen. Fyysistä maisemaa tutkiessa käy ilmi, että Hongkongissa on vielä varsin paljon kolonialismin merkkejä maisemassa. Niiden tutkimuksessa korostuu historian tuntemisen rooli, sillä monet kohteet eivät ole enää autenttisiä ja niitä on muutettu paljon. Tutkimuksen tärkein tulos on, että etenkin rakennetulla maisemalla on merkittävä rooli Hongkongin alueellisen identiteetin rakentajana. Rakennuksien ja maiseman uudelleenkäyttö kertoo paljon maiseman merkityksestä. Uusien käyttötarkoituksien myötä, kolonialistinen maisema on saanut uuden roolin kaupunkikuvan rakentamisessa. Se kertoo nykyään hongkongilaisten historiasta ja arvoista enemmän, kuin kolonialistisen ajan vallankäytöstä. Joidenkin kohteiden kohdalla maiseman suojelu on luontevaa kun taas jotkin kohteet ovat täysin unohdettuja. Maiseman suojelussa ja sen arvottamisessa ei ole mitään tiettyä kaavaa. Suurta merkitystä on kuitenkin maiseman sijainnilla ja sillä voiko maisemaan yhdistää muistoja. Maisemiin joihin ei pysty yhdistämään muistoja, suojellaan vähemmän. Muilla merkeillä ja kielellä ei koeta olevan samankaltaista ilmaisuvoimaa kuin rakennetulla perinnöllä. Aikaisempaan tutkimukseen poiketen Hongkong ei ole koskaan ollut tilanteessa missä se olisi kieltänyt kolonialistisen historiansa kuten monet muut postkolonialistiset valtiot. Syynä tähän on Hongkongin poikkeuksellinen poliittinen tilanne, missä se joutuu elämään nyt toisen valtion hallinnassa, brittien lähdön jälkeen. Kolonialistinen maisema muistuttaa hongkongilaisia heidän erikoisuudestaan mannerkiinalaisiin verrattuna. Täten kolonialistisesta perinnöstä on tullut poliittinen keino taistella alueen kiinalaistamista vastaan.
  • Kilpeläinen, Visa (2021)
    Järven kehityksen tunteminen auttaa rekonstruktioimaan ihmistoiminnan ja luonnollisten muutosten aiheuttamia tapahtumia järven kehityksessä. Näitä tapahtumia voidaan päätellä pohjasedimenttikooreista saatavien tietojen avulla. Tämä tutkimus tutkii pienen vuoristojärven kehitystä viimeisen 800 vuoden aikana. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sedimentaatiossa tapahtuneita poikkeamia sekä ihmistoiminnan vaikutusta niihin. Kohdejärvi Laka sijaitsee Tšekin lounaisosassa Sumavan luonnonsuojelualueella. Laka-järvi on pituudeltaan 300 metriä ja leveydeltään 100 metriä. Järven alueella vallitsee vuoristoilmasto, ja järvi on jäässä keskimäärin 4–5 kuukautta vuoden aikana. Järveä ympäröivä metsäalue toimi teollisesta toiminnasta aiheutuneiden rikki- ja typpipäästöjen nieluna 1950-luvulta 1980-luvun loppuun, mikä aiheutti happamoitumista. Työn aineisto on PEDECO-projektin yhteydessä tuotettua, jonka tekijä on saanut ohjaajaltaan valmiina käyttöönsä. Tutkimuksessa käytetty aineisto on tuotettu venäläisellä suokairalla otetusta sedimenttikoorista ja Limnos-nostimella otetusta pintasedimenttikoorista tehdyt analyysit. Tutkimuksessa käytetyt menetelmät ovat radiohiiliajoitus yli 70 vuotta vanhojen sedimenttien ajoittamiseen, 210Pb-ajoitus alle 70 vuotta vanhojen sedimenttien ajoittamiseen, raekokoanalyysi lajitteiden osuuksien määrittämiseen, infrapunan lähellä olevien aallonpituuksien spektrometria orgaanisen aineksen, mineraaliaineksen ja biogeenisen silikaatin osuuksien määrittämiseen, röntgensädefluoresenssi alkuainepitoisuuksien määrittämiseen, siitepölyanalyysi ja muiden palynomorfien analyysi kasvien ja muiden itiöperäisten eliöiden esiintyvyyden määrittämiseen. Lisäksi aineistoista tehtiin Pearsonin korrelaatio ja pääkomponenttianalyysi, joiden avulla määritettiin eri muuttujien suhteita toisiinsa. Tuloksista näkyy kolme erilaista aikakautta järven kehityksessä: luonnontilainen 1200-luvulta 1600-luvulle, vähäistä ihmistoiminnan vaikutusta 1600-luvulta 1850-luvulle ja huomattavaa ihmistoiminnan vaikutusta 1850- luvulta nykyaikaan. Luonnollisista muutoksista järven kehitykseen vaikutti eniten sademäärien muutokset. Myös paikalliset tuulen ja hyönteisten aiheuttamat metsätuhot vaikuttivat järven kehitykseen. Ihmistoiminnan suurimmat vaikutukset aiheutuivat järven patoamisesta, sekä veden ajoittaisista juoksutuksista padon läpi. Kun veden juoksutus padon läpi lopetettiin 1920-luvulla, järven pinta nousi ja sen pinta-ala kasvoi. Veden alle jääneestä maaperästä liukeni veteen runsaasti eri alkuaineita, mikä aiheutti monien alkuaineiden kohdalla suurimmat pitoisuudet koko tutkimuksen ajanjakson aikana. Lisäksi järveen päätyi jonkin verran teollisuuden aiheuttamia päästöjä kaukokulkeumana.
  • Lindström, Annika (2016)
    The aeolian silty deposits found in Lammi region are commonly known as Lammi Loess. The term is established even though there are no extensive research done with modern sedimentological methods and some of the previous research on the topic are questioning the completely aeolian nature of these deposits. The purpose of this research was to determine how silty deposits known as Lammi loess fit into the definitions of loess, what type of surface textures can be detected from the deposits grains and in what extent and manner Lammi loess occurs in the Lammi region. The loess deposits of Lammi were studied using field observations and grain size analyses. The sediments grain surface textures were analyzed using scanning electron microscope (SEM). The aim of this study was to achieve an extensive understanding of the deposits properties and occurrences in the Lammi region, and also of the typical surface textures of the grains. 18 sediment samples from ten different locations in Lammi was used as material for the study. In addition one dune sample was used as a point of comparison. The locations were situated at 117-166 m asl. (meters above sea level) and majority of them were located mainly below the highest shore of the Baltic Ice Lake (162 m asl.). Lammi loess is moderately sorted aeolian deposit, consisting mainly of coarse silt and fine sand. The deposits were formed when sediments uncovered by the drop of waterlevel in the Baltic basin were exposed to aeolian activity. The source material of these deposits are local and deposition occurred rather quickly. Lammi loess occurs as rather small and local deposits on the slopes of deltas and hills. The formations are more focused on the north-west slopes. Lammi loess has several characteristics typical for loass, but as a whole it is very individualistic formation with properties that are between loess and coversands. The Lammi loess deposits resemble loess in regards of their texture, color, porosity and skewness, but the distribution of sand sized grains matches that of coversands. Some of the studied sediments were either completely or partially deposited in water.
  • Tiainen, Tony (2016)
    Tässä työssä valmistettiin sarja pinta-funktionalisoitavia ja lämpöherkkiä mikrogeelipartikkeleita lääkeainekuljettajiksi. Partikkelit syntetisoitiin dispersiopolymeroinnilla vinyylikaprolaktaamista (VCL), metakryylihaposta (MAA) ja vinyylibentsyyliatsidista (VBA) käyttäen N, N'-bis(akryyli)kystamiinia silloittajana. Komponentit valittiin niiden funktionaalisuuksien ja bioyhteensopivuuden vuoksi, VBA sisällytettiin partikkeleihin sen liittämisreaktioihin sopivan atsidiryhmän takia. Monomeerisuhteita vaihdeltiin parhaimman lopputuloksen aikaansaamiseksi. Partikkeleiden atsidiryhmien reaktiivisuutta testattiin ATRP menetelmällä valmistetuilla alkyyni-pääteryhmäisillä PDMAEMA-ketjuilla. Ne liitettiin partikkeleihin käyttäen kuparikatalysoitua atsidi-alkyyni sykloadditiota (CuAAC). Partikkelien kemiallista rakennetta selvitettiin NMR- ja IR-analyyseillä. Partikkelien koko mitattiin lämpötilan funktiona dynaamisella valonsironnalla. Oikean reagenssisuhteen ja reaktio-olosuhteiden löydyttyä partikkeleita syntetisoitiin onnistuneesti. Niiden todettiin olevan stabiileja vesiliuoksessa ja niiden todettiin muuttavan kokoaan lämpötilan funktiona. Atsidiryhmien reaktiivisuus todettiin havaitsemalla PDMAEMA IR- ja NMR-spektristä intensiivisen puhdistuksen jälkeen.
  • Missonen, Reetta (2019)
    Tässä työssä tutkittiin RAFT-polymeroinnilla syntetisoidun lämpöherkän poly(etyleeniglykoli)- b-poly(vinyylibentsyylimetyyliammoniumtriflaatin) (PEG93-PVBTMA62-OTf) liuoskäyttäytymistä ja aggregoitumista eri LiOTf-konsentraatioilla. Polymeerin hydrofobinen pääteryhmä poistettiin onnistuneesti radikaalireaktiolla, ja myös muokatun polymeerin faasikäyttäytymistä LiOTf-vesiliuoksessa tutkittiin ja verrattiin alkuperäiseen polymeeriin. Myös homopolymeeri PVBTMA-OTf polymeroitiin RAFT-menetelmällä, ja sen faasimuutoksen lämpötiloja mitattiin eri LiOTf-konsentraatiolla. Tutkimusmenetelminä käytettiin UV-Vis-spektrometriaa, NMR-spektroskopiaa ja dynaamista valonsirontaa. Alkuperäisellä polymeerillä (PEG93-PVBTMA62-OTf) havaittiin sekä alemman- (LCST), että ylemmän kriittisen liuoslämpötilan (UCST) –tyypin faasimuutos vesiliuoksessa, johon oli lisätty OTf-ioneja. Lisätyn suolan määrällä on suuri merkitys havaittuihin samentumispisteisiin. Polymeerin pääteryhmällä ei havaittu olevan suurta merkitystä liuoskäyttäytymiseen, erot alkuperäisen ja muokatun lohkokopolymeerin samentumispisteiden lämpötilojen välillä olivat korkeintaan muutamia asteita. Homopolymeerillä havaittiin ainoastaan UCST-tyypin faasimuutos, joten LCST-faasimuutos on vahvasti riippuvainen PEG-lohkosta.
  • Mononen, Marko (2014)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia miten lämpökameraa voitaisiin käyttää hyödyksi fysiikan opetuksessa. Lämpökamera avaa mielenkiintoisen tavan lähestyä fysiikan ilmiöitä uudella, visuaalisella tavalla. Lämpökameroiden hankintahinnat alkavat olla jo tarpeeksi alhaisia koulujen hankittavaksi, joten niiden käyttäminen fysiikan opetuksessa on kiinnostava aihe. Tutkimuksen kontekstiksi on valittu energian käsitteen lähestyminen lämmön avulla. Tutkielmassa perehdytään aluksi hahmottavaan lähestymistapaan, jonka ajatusmaailman pohjalle lämpökameralla tehdyt mittaukset ja kokeet rakentuvat. Samalla perehdytään myös tyypillisiin lämpöopin virhe-, ennakko- ja intuitiivisiin käsityksiin. Lisäksi käydään läpi miten oppiminen ja käsitteellinen muutos tapahtuu. Tämän jälkeen perehdytään lyhyesti lämpökameraan ja sen taustalla olevaan teoriaan kirjallisuuden pohjalta. Varsinaisessa tutkimusosassa tutkitaan lämpökameran käyttämistä mittalaitteena, jonka jälkeen hahmottavan lähestymistavan pohjalta pohditaan energian käsitteenmuodostuksen kulkua ja mielekästä tapaa lähestyä energian laajaa käsitettä. Kun käsitteenmuodostusprosessi on jäsennetty, siirrytään itse energian käsitettä hahmottavien kokeiden ja mittausten pariin. Tutkimus toteutettiin tutustumalla lämpökameraan ja tutkimalla millaisiin mittauksiin se soveltuu. Tämän jälkeen suunniteltiin kokeita, jotka soveltuvat energian käsitteen hahmottamiseen. Tutkimuksen pohjalta voidaan sanoa, että lämpökamera on hyvä työkalu lämpöilmiöiden kokeelliseen tutkimukseen ja sen avulla voidaan tehdä monipuolisia mittauksia
  • Tenhunen, Sini (2019)
    Tässä työssä perehdytään Suomessa talvisin suuria lämpötilan ennustevirheitä aiheuttaviin tilanteisiin ja pyritään löytämään yhteyksiä ECMWF:n säämallin mallimuuttujien ja suurten ennustevirheiden välille, jotta ECMWF:n sääennusteita voitaisiin jatkokäsitellä Ilmatieteen laitoksella esimerkiksi koneoppimismenetelmin. Yleisesti ECMWF:n sääennusteet toimivat Suomen alueella hyvin, mutta talvella heikkotuulisissa ja selkeissä pakkastilanteissa ennusteiden laatu heikkenee huomattavasti. Työssä todetaan, että ECMWF:n säämallin kahden metrin lämpötilalaskentaan on tehty rajoituksia, jotka heikentävät säämallin kykyä ennustaa lämpötiloja stabiileissa olosuhteissa. Työssä tehdään data-analyysia käyttäen Ilmatieteen laitokselle tallennettuja vuosien 2013-2017 ECMWF:n sääennustedatasta saatavilla olevia mallimuuttujia. Ennusteita verrataan Suomen alueelta valittuun 90 havaintoaseman joukkoon, jotka on jaoteltu Ilmatieteen laitoksen tilastoiman 30 vuoden keskilämpötilan mukaan kolmeen alueeseen. Aluksi mallimuuttujien ja ennustevirheiden välisiä yhteyksiä eri alueilla tutkitaan lineaaristen korrelaatioiden avulla, jonka jälkeen korrelaatiotuloksia ja empiirisiä havaintoja hyväksikäyttäen valitaan lupaavimmat mallimuuttujat tiheysfunktioanalyysiin. Tiheysfunktioanalyysissa piirretään jakaumia erilaisille ennustevirheille ja pyritään löytämään tilanteita, joissa jollakin alueella tietynlainen ennustevirheen suuruus näyttäisi liittyvän tietynlaisiin ennustettuihin mallimuuttujan arvoihin. Oletuksena on, että yliennustustilanteet erottuisivat tiheysfunktiokuvista parhaiten, sillä suurimmat ja tyypillisimmät lämpötilan ennustevirheet ovat talvisin yliennustevirheitä, jolloin säämallin ennustama lämpötila on lämpimämpi kuin havaittu lämpötila. Tuloksena kuitenkin nähdään, että eroavaisuuksia eri lämpötilavirheiden välillä näkyy paljon odotettua vähemmän ja vain muutamien mallimuuttujien kohdalla hieman selkeämmin. Dataa ja havaintoaineistoa tarkemmin analysoitaessa havaitaan, että yliennustustilanteet tapahtuvat todennäköisemmin juuri kylmässä korkeapainesäässä, jossa taivas on pilvetön ja tuuli heikkoa. Tällöin siis empiirisesti havaittu ilmiö voidaan todeta myös data-analyysin keinoin. Vaikka jonkinlaista parannusta ECMWF:n ennusteeseen voidaan jatkokäsittelyllä tehdä, tulee pidempikantoinen ratkaisu kuitenkin itse säämallin kehityksestä. Jatkotoimenpiteenä voitaisiin suorittaa tarkempaa data-analyysia käyttämällä dataa luokittelevia tekoälyalgoritmeja, sekä suodattaa lämpötilavirheaikasarjaa ilmiökohtaisempaa tutkimusta varten.
  • Lehtinen, Johanna (2022)
    Climate change is going to bring a change for ecosystems and their abiotic and biotic processes. Relationship between climate and ecosystems is usually studied using macroclimatic data, but plants have been found to be more closely associated with changes in microclimates. Microclimates involve temperature, wind, radiation, and humidity conditions near the ground surface. Microclimates can change over short distances creating differences for areas general climatic conditions. Microclimates can help plants to survive in the edge of their dispersal area or create stronger variations in temperatures. Not much research conducted on microclimates in boreal ecosystems yet. The aim of this thesis is to illustrate how environmental variables affect temperatures in different seasons inside boreal biome. Microclimates are a combination of physical processes and environmental variables. Main physical processes are energy released and bound by changes in the state of water, heat flux between soil and air, and radiation balance. Environmental variables are key components on defining how physical processes occur in the area affecting the microclimatic temperatures. Topography creates change in the lapse rates via altitude variations, and slope curves and orientation change radiation and moisture conditions. Radiation and moisture conditions also vary according to the vegetation factors, for example in the forest where canopy cover and vegetation height create differences in physical processes. Water masses and mires affect the area’s moisture conditions and heat flux between air and water. Heat flux between air and soil on the other hand is affected by quality of soil and wind conditions. Wind currents affect the mixing of different layers of air and the cold air pooling together with local topography. Relative influence of the environmental variables was studied using 8 study areas located in different boreal climatic zones. Study sites included 50 to 100 temperature meters, covering different environmental conditions in the area. Temperature data were collected at a height of 15 cm above the ground over a two-year period. In this thesis explanatory variables where canopy cover, radiation, slope, wind, distance to forest edge, TWI, and water and wetland portions. GAM-models were generated for different temperature variables for different months and years. Explanation ability of the model was evaluated with bootstrap-method. Relative influence of the explanatory variables was examined by variable randomization. Models explanatory power was highest in the southern study areas and decreased slightly when moving to the northern sites. There was a positive correlation between model explanatory power and its stability. Based on this the results are more reliable in the southern sites and during the summer. Temperatures observed in microclimates followed the changes in the macroclimatic conditions. In the northern areas, the main environmental factors explaining temperature variations were mainly topographic variables such as slope, wind, and TWI. In the southern areas vegetation variables like canopy cover, distance to forest edge and wetland portion were more relevant in explaining the temperature variations. Results also suggest that topography driven wind conditions are an important variable in the northern areas. Wind was found to decrease temperatures in winter months and increase temperatures in summer. The influence of wind has not yet been taken into consideration in many previous studies, as it is affected by several different factors. Further research into the factors affecting microclimatic temperatures is important in order to determine more precisely the differences between the environmental factors influencing the temperatures and their relative significance in different years. However, the temperature variables occurring in the boreal zone can be explained by examining the topographic and vegetation variables.
  • Käkelä, Saara (2014)
    Due to global climate change there will be an increase in frequency of extreme temperatures. That will have an effect to species distribution regions. By adding extreme temperatures on a species distribution model based on the basic climatological variables we could improve the understanding of biological effect of climatic variability and extremes. The aim of this study is to develop a species distribution model for arctic-alpine and boreal vascular plant species and examine does the extremes improve predictions. The other question is, does vascular plant species from two different biogeographical distributions responds similarly to bioclimatic variables? A study area (26 000 square kilometre) is located in Northwestern Finland and it belongs to subarctic climate regime. A climate model is produced from the data of 61 climate stations from 1971–2000. Modeling was done with generalized additive model (GAM) by using geographical variables as explanatories (geographical location, elevation, the effect of the Arctic Ocean, lake and mire cover). Total sample of vascular plant species was 1182 of 1x1 km grids. The distribution model was done with three different statistical techniques (GLM, GAM, GBM). First a simple model was modeled with three baseline variables (a temperature of the coldest month, water balance, growing degree days) and then the extreme temperatures were added to compose a full model. The predictive power of the models was tested by calculating the area under the curve of a receiver operating characteristic plot (AUC) and the true skill statistic (TSS) for both models. Incorporating the extreme temperatures into the distribution model significantly improved the accuracy of distribution model of the both plant groups. The improvement was small but statistically significant. The relative importance of each predictor variable and the response of each bioclimatic variable to occurrence of species varied between the plant groups. The most significant explanatory variable to explain the arctic-alpine plant distribution is the temperature of the coldest month. The probability of occurrence increase with that variable as well as with water balance which is the second. The third significant variable is mean annual absolute minimum temperature (a negative response). For the boreal species the relative importance of climatic variables is more evenly distributed between predictor variables in the full model. The growing degree day is the most important variable (positive). Water balance (negative) and mean annual absolute maximum temperature (positive) have almost an equal variable importance. The main finding of the study is that the inclusion of extreme temperatures into distribution models of vascular plant species will improve occurrence predictions at the high-latitude study site. Secondly, arctic-alpine and boreal plant species have opposite responses on climate variables that have been used. The results could be solved in the planning of conservation areas and the climate change impact analyses.
  • Lindgren, Vilma (2019)
    Three rivers in Hannukainen, in the Kolari municipality in Finland lie in the vicinity of an old mining site planned to be re-opened for mining activities. The rivers are known to have considerable inputs of groundwater (GW) due to earlier studies, and vulnerable natural salmonid populations. Two thermal infrared (TIR) datasets were used in this study from the Hannukainen area to find GW discharge locations and the landscape geomorphological factors affecting their occurrence; a TIR set collected in 2016 with an unmanned aerial vehicle (UAV) and a TIR set from 2012–2013 containing classified GW discharge site information. The processing of the UAV data was described in detail and GW discharge sites were located manually in GIS. Discovered GW sites were classified into four categories: spring, diffuse seepage, relict channel and tributary confluence plume. Temperature profiles were created to examine the temperature changes along the rivers. The GW sites mostly caused only minor fluxes to the stream temperature, the main effect being on the landscape morphological features. Four landscape metrics were calculated from the GW discharge site TIR data 2012–2013 and open GIS data: channel sinuosity, gradient, terrain slope and entrenchment ratio (ER). The metrics were then statistically correlated with the GW discharge site locations. After the correlations ER was the only statistically significant metric indicating connections to the discharge site occurrences and counts. Low statistic model accuracy values and correlation coefficients were attained suggesting that a large part of the variance in the data remains unexplained by the metrics. There was a weak positive linear relationship between ER and the discharge site occurrences and counts, which means that more open valleys are more prone to having an increased amount of GW discharge sites. As the correlation is weak, a large part of the effects on the discharge amounts come likely from other riverine processes. The results partly agree and partly differ from the few studies that used similar metrics. As used in this study the use of landscape metrics to predict the locations of GW discharge sites would be challenging and the reliability of results would be hard to ensure. More established methods for choosing, calculating and correlating the metrics are suggested. Also an inventory for metric values or value combinations representing the probable locations of GW discharge sites would be helpful in future studies.
  • Määttänen, Aino-Maija (2020)
    Climate change has the strongest impact on high-latitude ecosystems that are adapted to cool climates. In order to better understand and predict the changes in tundra vegetation observed on large scales as well as their feedbacks onto climate, it is necessary to look at what is happening at finer scales; even in individual plants. Technological developments over the past few decades have enabled the spread of cost-effective, light and small unmanned aerial vehicles (UAVs). As very high-resolution data (pixel size <10cm) becomes more and more available, the remote sensing methods used in environmental analysis become subject to a paradigm shift as algorithms and analyzes based on machine vision and learning turn out to be more common. Harnessing new methods is attractive because they allow flexible and highly automated data collection and the production of highly accurate remote sensing products from hard-to-reach areas such as the tundra. However, obtaining reliable results requires careful planning and testing of processing algorithms and parameters. This study looked at how accurately variables derived from aerial images collected with an off-the-shelf digital camera can map the vegetation structure on a landscape scale. In Kilpisjärvi, northern Fennoscandia, a total of ~ 10,000 aerial photographs were collected by drone covering an area of three hundred hectares. In addition, dominant vascular plants were identified from 1183 points in the area, as well as vegetation height. Aerial images were processed into dense three-dimensional point clouds by using SfM (Structure from Motion) method, which is based on computer vision and digital photogrammetry. From the point clouds terrain models and vegetation height models were interpolated. In addition, image mosaic covering the entire area was produced. Based on these data, predictive variables were calculated, which were used together with the terrain reference data in Geographical Object-Based Image Analysis (GEOBIA). The filtered ground points corresponded to observations throughout the region, and the produced elevation models strongly correlated with the ground reference data. The terrain model error was greatest in areas with tall vegetation. Changes in lighting conditions and vegetation during aerial image surveys posed challenges in both phases of object-based analysis: segmentation and classification. but overall accuracy improved from 0.27 to 0.54 when topography, vegetation height and texture variables were added to the classifier and the number of target classes was reduced. Methods based on machine vision and learning can produce important information about vegetation structure, vegetation height, in a landscape. However, more research is needed to determine the best algorithms and parameters in a tundra environment where environmental conditions change rapidly and vegetation is heterogeneous and mixed, causing differences between aerial images and difficulties in analyses.
  • Hallenberg, Sami (Helsingin yliopistoHelsingfors universitetUniversity of Helsinki, 2012)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa käsitellään langattoman IEEE 802.11 -lähiverkon eli WLANin tietoturvaa. Siihen kuuluu laitteiden todentaminen, datan salaus, lähetysten muuttumattomuus eli eheys ja verkon saatavuus. WLANin kolme eri tietoturvaprotokollaa, WEP, WPA ja WPA2, täyttävät tietoturvan eri osa-alueille asetettuja tavoitteita hyvin vaihtelevasti. WEP on vanhin ja kaikilta osin puutteellinen. Epävirallinen ja väliaikaiseksi tarkoitettu WPA takaa jo luotettavan todennuksen, mutta on muilta osin puutteellinen. WPA2 on standardoitu ja tarjoaakin WLANissa luotettavan todennuksen, salauksen ja eheyden. WPA2 ei kuitenkaan takaa verkon saatavuutta. Hyökkääjä voi palvelunestohyökkäyksillä estää verkon käyttöön oikeutettuja tahoja käyttämästä verkkoa. Vaarallisimmat palvelunestohyökkäykset WLANissa perustuvat joko radiohäirintään, yksittäisten lähetysten heikkoon todentamiseen tai suurella lähetysmäärällä tulvittamiseen. Palvelunestohyökkäyksillä voidaan helposti lamaannuttaa verkon toiminta, eikä mikään yksittäinen keino torju kaikkia hyökkäyksiä. Tässä tutkielmassa käydään läpi erilaisia hyökkäyksiä ja niiden torjuntakeinoja. Esitän myös uuden ajatuksen sekvenssinumeroihin perustuvasta tulvituksen torjunnasta. Lähetyksissä säännönmukaisesti eteneviä sekvenssinumeroita on aiemmin käytetty vain väärennetyn lähettäjästä kertovan MAC-osoitteen havaitsemiseen, mutta niitä voidaan käyttää myös tulvitushyökkäyksen torjumiseen.
  • Mielikäinen, Taneli (2013)
    Läpivalaisukuvien orientointi on eräs rakennebiologian keskeisimmistä laskennallisista ongelmista. Siinä on tavoitteena selvittää joukolle identtisten kappaleiden läpivalaisukuvia läpivalaisusuunnat toistensa suhteen. Jos läpivalaisukuvien läpivalaisusuunnat tunnetaan, voidaan läpivalaisukuvista niiden avulla päätellä läpivalaisukuvia vastaava tiheysjakauma. Tässä tutkielmassa osoitetaan, että läpivalaisukuvien orientointi on yleisessä tapauksessa NP-kovaa, approksimointikelvotonta ja kiintoparametriratkeamatonta. Tämän jälkeen ongelmalle esitetään heuristisia ratkaisuja ja arvioidaan kokeellisesti niiden toimivuutta.