Browsing by Title
Now showing items 470-489 of 4017
-
(2014)Vakuutusmallia määrittäessä vakuutusyhtiön mielenkiinto kohdistuu yhtiön oman vararikkotodennäköisyyden määrittämiseen. Luonnollinen ajatus on valita vakuutusmalli, jossa yhtiön vararikkotodennäköisyys minimoituu. Opinnäytetyössä raapaistaan tätä pintaa perehtymällä yleisesti liikennevakuutuksissa käytettävän bonusjärjestelmän kannattavuuteen vakuutusyhtiön asymptoottista vararikkoa tarkasteltaessa. Bonusjärjestelmässä vakuutettu siirtyy paremmalle vakuutustasolle jos kuluvan vuoden aikana ei tapahdu vahinkoja, mutta vakuutettu tippuu puolestaan huonommalle vakuutustasolle jos samaisena aikana vahinkoja sattuu. Yleisesti bonusjärjestelmän tarkoituksena on lisätä vakuutetuilta perittävien vakuutusmaksujen tasa-arvoisuutta, sillä huonon vakuutustason omaavan vakuutetun vakuutusmaksu on korkeampi kuin paremman vakuutustason omaavalla. Työn taustana toimii Lehtonen T. ja Nyrhinen H. 90-luvun julkaisu, jossa bonusjärjestelmiin perehdytään. Opinnäytetyön tarkoitus on esitellä yleinen bonusjärjestelmiin liittyvä teoria matemaattisesti ja perehtyä osaan edellä mainitun julkaisun tuloksista. Työssä näytetään, että tietyin perusoletuksin vakuutusyhtiön asymptoottinen vararikkotodennäköisyys on pienempi kaksitilaisessa bonusjärjestelmässä kuin yksitilaisessa kiinteällä vakuutusmaksulla. Alkuaskeleena työssä tullaan määrittämään bonusjärjestelmä yleisellä tasolla, jolloin malliin saadaan yksinkertaisia tasa-arvoehtoja vakuutusmaksuista ja vakuutetun liikkumisesta bonusjärjestelmässä. Yleisen tutustumisen jälkeen syvällinen tarkastelu aloitetaan keskittymällä kiinteään vakuutettuun. Tällöin perehdytään mallin kaksiulotteiseen siirtymämuuttujaan ja tämän ominaisuuksiin. Siirtymämuuttujan seurauksena saadaan yhteys vakuutetun tuottamaan vuotuiseen tappioon eri bonusluokissa. Tämän jälkeen pystytään tarkastelemaan yksittäisen vakuutetun pitkällä ajalla tuottamaa kumulatiivista tappiota. Kiinteän vakuutetun tarkastelun jälkeen luonnollinen siirtymä on koko vakuutuskannan mallintaminen. Koko vakuutuskannan tarkastelun aikana tullaan perehtymään vastaaviin ominaisuuksiin kuin aikaisemman vaiheen kiinteän vakuutetun tarkastelussa. Työn loppupuolella perehdytään vakuutusyhtiön asymptoottisen vararikon mallintamiseen ja luodaan yhteys asymptoottisen vararikon ja aikaisemmin käytyjen määritelmien välille. Yleisen tarkastelun jälkeen yleinen bonusjärjestelmä voidaan redusoida kaksi- ja yksitilaiseksi bonusjärjestelmäksi. Redusoinnin jälkeen pystytään vertailemaan syntyneitä bonusjärjestelmiä ja lopulta näyttämään, että kaksitilainen bonusjärjestelmä on parempi vaihtoehto vakuutusyhtiölle asymptoottisen vararikon näkökulmasta tarkasteltuna jos vakuutusyhtiön vakuutuskanta on riippumaton ja samoin jakautunut tai vakuutusyhtiö tuntee jokaisen vakuutetun vahinkojakaumat.
-
(2014)Useissa Euroopan ja Aasian maissa sekä Pohjois-Amerikassa vakuutusyhtiöt käyttävät ajoneuvovakuutusten hinnoittelussa kokemuksen antamaa tietoa vakuutetun ajotaidoista ja ajokäyttäytymisestä niin sanotun a priori hinnoittelun ohella. A priori hinnoittelulla tarkoitetaan vakuutuksen myöntöhetkellä tiedossa olevien ominaisuuksien perusteella tehtyä riskiluokitusta. Riskiluokkien sisäistä heterogeenisyyttä pyritään korjaamaan ajan kuluessa – tiedon karttuessa – niin sanotulla a posteriori hinnoittelulla. Käytäntö rankaisee kuljettajia, jotka ovat vastuussa yhdestä tai useammasta vahingosta edellisen tai edellisten vakuutuskausien aikana lisämaksulla eli bonusmenetyksellä. Vahinkovapaita kuljettajia sen sijaan palkitaan alennuksilla eli bonuksilla. Tutkielman alussa käydään läpi perusteita kaksivaiheiselle hinnoittelulle ja esitetään a priori hinnoittelu lyhyesti. Bonusjärjestelmät koostuvat kolmesta osasta: bonusluokat, bonusskaala ja bonussäännöstä. Peruslogiikan mukaisesti vahingottomien vuosien jälkeen päätyy alhaisempiin eli parempiin bonusluokkiin ja nautitaan bonuksista eli alhaisemmasta vakuutusmaksusta. Sen sijaan ilmoitettujen vahinkojen seurauksena vakuutettu siirtyy bonussäännöstön mukaisesti ylempään eli huonompaan bonusluokkaan ja häntä rankaistaan bonusmenetyksillä eli korkeammalla vakuutusmaksulla. Seuraavan kauden bonusluokka määräytyy kuluvan kauden bonusluokan ja sattuneiden vahinkojen lukumäärän perusteella. Näin ollen bonusjärjestelmää voidaan kuvata Markovin ketjun avulla. Eri vakuutusyhtiöillä ja eri maissa on käytössä hyvin erilaisia bonusjärjestelmiä. Bonusluokkien määrä, aloitusluokka ja siirtymissäännöt vaihtelevat. Tutkielmassa on esitetty kaksi erilaista käytettävissä olevaa bonusjärjestelmää, joista toinen on Suomessa yleisesti käytetty. Tämän lisäksi esimerkeissä on käytetty hyvin yksinkertaistettuja järjestelmiä, joiden tarkoituksena on kuvata esitetyn teorian tuomista käytäntöön ennemmin helposti luettavin laskuesimerkein kuin todellista tilannetta havainnoiden. Bonusjärjestelmissä lähdetään oletuksesta, että ajan kuluessa bonusjärjestelmä saavuttaa tasapainotilan. Jokainen vakuutettu saavuttaa tasapainoluokan, joka vastaa hänen vuosittaista vahinkofrekvenssiä. Vakuutettu hakeutuu tämän 'oikean' bonusluokan ympärille. Perusajatuksen mukaisesti hyvät kuljettajat asettuvat ajan kuluessa alhaisiin eli hyviin bonusluokkiin ja suuren riskin kuljettajat sitä vastoin korkeampiin bonusluokkiin. Vakuutusyhtiön vakuutusten hinnoittelussa tärkein tehtävä on vakuutusmaksun muodostaminen siten, että se on mahdollisimman lähellä 'oikeaa' hintaa. Jokaiselle bonustasolle tulee laskea suhdeluku, joka kertoo kunkin vakuutetun osuuden oman riskiluokan a priori vakuutusmaksusta. Tutkielman lopussa tämä suhdeluku määritellään tilanteessa, jossa a priori hinnoittelu on käytössä. Tämän lisäksi pohditaan vaikutuksia, jos a priori hinnoittelusta luovuttaisiin kokonaan ja käytössä olisi vain kokemukseen perustuva a posteriori hinnoittelu. Tässä pyrkimyksenä on miettiä vaihtoehtoa hyvien kuljettajien kaksinkertaiselle palkitsemiselle ja huonojen kuljettajien kaksinkertaiselle rankaisemiselle. Tämän pohdinnan tarpeellisuus ja sen oikeellisuus on eettinen kysymys, johon tutkielmassa halutaan ainoastaan antaa matemaattiset työkalut. Viimeiseksi tutkielmassa käydään yksinkertaistetulla esimerkillä läpi hinnoittelun kaari a priori hinnoittelusta a posteriori hinnoitteluun. Vaikka käytössä on todellinen erään suomalaisen vakuutusyhtiön portfolio, on esimerkin tulokset yksinkertaistuksen vuoksi varsin kevyet. Voidaan kuitenkin nähdä, että perusoletus hyvien kuljettajien päätymisestä parempiin bonusluokkiin ja suuremman riskin kuljettajien huonompiin pätee tässäkin.
-
(2013)Bonusjärjestelmät ovat hyvin yleisiä liikenne- ja kaskovakuutuksissa. Autovakuutusmaksujen hinnoittelussa käytetään monia 'a priori' muuttujia vaikka monissa tutkimuksissa on voitu osoittaa, että paras ennuste tulevien vahinkojen määrittämisessä on vakuutetun vahinkohistoria. Idea keksittiin 1950-luvulla pohdittaessa voidaanko vakuutusmaksua tarkistaa jälkikäteen ('a posteriori'), kun jokaisen vakuutetun vahinkohistoriaa oli tarkasteltu. Tällainen bonus-malus -järjestelmä rankaisee vakuutettua yhdestä tai useammasta vahingosta ylimääräisellä maksulla (malus) ja palkitsee vahingottomasta vuodesta vakuutusmaksun alennuksella (bonus), tunnetaan suomeksi nimellä bonusjärjestelmä. Se on samalla vakuutusyhtiön reaktio käänteiseen valintaan, epätäydelliseen informaatioon vakuutetun käyttäytymisestä. Vakuutusyhtiö käyttää bonusjärjestelmää, kun vakuutetut voidaan jaotella äärelliseen määrään luokkia, jonka perusteella vuosittainen vakuutusmaksu määräytyy sekä vakuutetun luokka vakuutuskaudella määräytyy ainoastaan edellisen vakuutuskauden luokan ja nykyisen vakuutuskauden aikana aiheuttamien vahinkojen lukumäärän perusteella. Bonusjärjestelmä koostuu kolmesta osasta: bonusluokat, bonusskaala ja bonussäännöstä. Bonusjärjestelmään sisältyy vakuutetun näkökulmasta kysymys minkä suuruisesta vahingosta kannattaa hakea korvaus. Vakuutetut maksavat itse mieluummin pienet vahingot välttääkseen vakuutusmaksun nousun. Tätä ilmiötä kutsutaan bonusnäläksi. Sen yleisyys kertoo osittain bonusjärjestelmän tiukkuudesta. Mitä tiukempi bonusjärjestelmä, sitä enemmän jätetään vahinkoja ilmoittamatta. Asiaa lähestytään kolmella eri tavalla. Lemairen algoritmi pyrkii etsimään optimaalisen korvauksenhakustrategian, missä määritellään optimaaliset rajat eri bonusluokkien kynnyshinnoille; jos vahingon suuruus on alle kynnyshinnan, niin järkevä vakuutuksenottaja ei ilmoita vahingosta ja päinvastoin. Kuitenkaan kaikki vakuutetut eivät ole järkeviä vaan hakevat korvauksen kaikista vahingoistaan vakuutusyhtiöltä, vaikkakin se olisi alle kynnyshinnan. Sopivien kynnyshintojen laskemiseksi sovitetaan vakuutuskantaan Lemairen algoritmia ja painotettua Poisson-prosessia, tavoitteena löytää todelliset korvausmäärien ja -lukumäärien jakaumat, mitkä eivät olisi vääristyneet bonusnälän johdosta. Viimeisessä luvussa lähestytään samaa optimaalisen korvauksenhakustrategian määrittämistä ohjattujen Markovin ketjujen ja dynaaminen ohjelmoinnin avulla. Vakuutetulla on vakuutuskauden lopussa mahdollisuus tehdä valinta hakeako korvausta vai ei vakuutuskauden aikana sattuneesta vahingosta. Yleensä korvauksen hakemisesta seuraa vakuutusmaksujen nousu joiksikin vuosiksi, riippuen bonussäännöstön ankaruudesta. Vakuutuksenottaja ohjaa täten valinnoillaan Markovin ketjun kulkua tekemällä sellaisia toimintoja, joilla odotettujen kokonaiskustannusten nykyarvo minimoituu.
-
(2020)NMR Services Australia (NMRSA) Pty Ltd has developed a Borehole Magnetic Resonance (BMR) tool which is based on the principles of nuclear magnetic resonance (NMR). Drillhole NMR tools have been used mostly in sedimentary environments for oil and gas exploration while applications in hard, heterogeneous, crystalline bedrock are still lacking. This study aims to test the BMR method in a hard rock environment, and for determining hydrogeological parameters in the spent nuclear fuel disposal site, the Olkiluoto island. Essentially, the objective is to design an optimal BMR data processing workflow and calibrate the estimated hydrogeological parameters, currently optimized for data from sedimentary environments, to suit the crystalline bedrock. For testing the BMR method in hard, crystalline bedrock, Posiva Oy, the Finnish expert organization responsible of spent nuclear fuel disposal, made test measurements in the drillholes of the spent nuclear fuel repository site, island of Olkiluoto. The collected data was processed with WellCAD software using additional NMR module. The BMR tool derives T2 distribution (representing pore size distribution), total porosity, bound water and moveable water volumes and permeability calculated with two different models. Some processing parameters (main/burst sequence, moving averages, temperature gradient, cutoff values) were tested and adjusted to fit into crystalline bedrock. Magnetizing material of the surface environment strongly disturbed the uppermost ~20.0 m portions of the measurement data. Some noise was encountered also deep in bedrock, which was cut away from the signal. A list of criteria was created for recognizing noise. The BMR data was compared with other drillhole data acquired by Posiva, i.e. fracture and lithology logs, seismic velocities and hydrogeological measurements. It was observed that the T2 distribution and total porosity correlate rather well to logged fractures and seismic velocities. Lithological variations did not correlate to BMR consistently, mostly because of the strong dependency on fracturing. Permeabilities were compared to earlier conducted hydrogeological measurements, with an intention to calibrate the permeability calculation models. However, this proved to be challenging due to the significant differences of the BMR method and conventional hydrogeological measurements. Preferably, the permeability models should be calibrated by laboratory calibration of the drillhole core, and possibly a new permeability model suitable for crystalline bedrock should be created.
-
(2022)We study the properties of flat band states of bosons and their potential for all-optical switching. Flat bands are dispersionless energy bands found in certain lattice structures. The corresponding eigenstates, called flat band states, have the unique property of being localized to a small region of the lattice. High sensitivity of flat band lattices to the effects of interactions could make them suitable for fast, energy efficient switching. We use the Bose-Hubbard model and computational methods to study multi-boson systems by simulating the time-evolution of the particle states and computing the particle currents. As the systems were small, fewer than ten bosons, the results could be computed exactly. This was done by solving the eigenstates of the system Hamiltonian using exact diagonalization. We focus on a finite-length sawtooth lattice, first simulating weakly interacting bosons initially in a flat band state. Particle current is shown to typically increase linearly with interaction strength. However, fine-tuning the hopping amplitudes and boundary potentials, particle current through the lattice is highly suppressed. We use this property to construct a switch which is turned on by pumping the input with control photons. Inclusion of particle interactions disrupts the system, resulting in a large non-linear increase in particle current. We find that certain flat band lattices could be used as medium for an optical switch capable of controlling the transport of individual photons. In practice, highly optically nonlinear materials are required to reduce the switching time which is found to be inversely proportional to the interaction strength.
-
(2013)Botnets have proven to be consistent nuisance on the Internet. They are the cause for many security concerns and issues that plague the Internet currently. Mitigating these issues is an important task and more research is needed in order to win the battle against constantly evolving botnets. In this thesis, botnets are reviewed thoroughly, starting from what botnets are and how do they manage to stay operational and then moving on to explore some of the more promising methods that can be used to detect botnet activity. A more detailed look is performed on DNS-based botnet detection methods as these methods show great promise and are very capable of detecting many different types of botnets. Finally, a review on the DNS-based botnet detection methods is compiled. Some of the best features of botnet detection are gathered to form an overall picture of what are the characteristics of a good detection method. As botnets evolve over time, botnet detection methods need to keep up with the progress. Gathering characteristics of a good detection method will help to suggest future directions on how to improve and develop new botnet detection methods. ACM Computing Classification System (CCS): A.1 [Introductory and Survey], C.2.0 [Computer Communication Networks]
-
(2020)Bottiverkot ovat sellaisten laitteiden verkkoja, jota on saastutettu haittaohjelmalla. Verkon hallitsija voi antaa näille koneille komentoja ja komentaa ne tekemään hyökkäyksiä. Hyökkäyksiä ovat muun muassa hajautetut palvelunestohyökkäykset ja roskapostin lähettäminen. Tässä opinnäytetyössä verrataan kolmea erilaista bottiverkko-ohjelmistoa. Vertailussa käydään läpi niiden topologiaa, sekä erityispiirteitä. Lopuksi käydään läpi erilaisia tapoja bottiverkoilta suojautumiseen.
-
Bottom-up Scrum adoption in one software development unit in a large IT organization : A Case Study (2013)Business and operational environments are becoming more and more frenetic, forcing companies and organizations to respond to changes faster. This trend reflects to software development as well, IT units have to deliver needed features faster in order to bring business benefits quicker. During the last decade, agile methodologies have provided tools to answer to this ever-growing demand. Scrum is one of the agile methodologies and it is widely used. It is said that in large-scale organizations Scrum implementation should be done using both bottom-up and top-down approaches. In big organizations software systems are complicated and deeply integrated with each other meaning that no one team can handle whole software development processes alone. Individual teams want to start to use Scrum before whole organization is ready to support it. This leads to a situation where one team is applying agile principles while most of the other teams and organizations around are continuing with old established non-agile practices. In these cases bottom-up approach is the only option. When the top-down part is missing, are the benefits also lost? In this case study, the target is to find out, did it bring benefits when implementing Scrum using only bottom-up approach. In the target unit, which was part of the large organization, Scrum based practices were implemented to replace earlier waterfall based approach. Analyses for the study were made on data, which was collected by survey and from a requirement management tool. This tool was in use during the old and new ways of working. Expression Scrum based practices are used because all of the fine flavours of Scrum could not be able to be implemented because of surrounded non-agile teams and official non-agile procedures. This was also an obstacle when trying to implement Scrum as well as it could be possible. Most of the defined targets given to the implementation of Scrum based practices were achieved and other non-targeted benefit came out. In this context we can conclude that benefits were gained. The top-down approach absence clearly made the implementation more difficult and incomplete; however, it didn't prevent to get benefits. The target unit also faced earlier mentioned difficulties in using Scrum based practices while other units around used non-agile processes. The lack of good established numerical estimations of requirements' business values lowered the power of the Scrum on a company level, because these values were relative and subjective opinions of the business representatives, In the backlog prioritization, when most of the items are so called high priority ones there is no way to evaluate which one is more valuable and prioritization is more or less a lottery
-
(2017)This Planning Geography master's thesis studies the planned boulevardizations in Helsinki in the context of city-regionalism and land-use conflicts between municipalities. Interest conflicts inside regional growth machines are typical and the examination of these interest conflicts and their effects on the city-region and its growth dynamics is the corner stone of this thesis. The first objective was to examine how the planned boulevardizations can affect the local growth dynamics of Greater Helsinki Region in the context of sustainable development. The secondary objective was to examine what kinds of conflict types can be detected from the boulevardization induced interest conflicts and do they produce any positive outcomes. Boulevardizations have been implemented for various reasons. However, the new general plan in Helsinki aims to utilize the exclusion areas of highways to densify the urban structure and expand the urban core outwards. By turning urban freeways to boulevards, the exclusion areas can be built into residential areas that fulfil the need to densify the urban structure and cater to the need to produce housing into an urban environment. The research was carried out as a qualitative case study. The primary data was gathered from thirteen expert interviews. The interviewees were planning officials from the cities of Helsinki, Vantaa, Porvoo, Kerava, Hyvinkää and Lahti, and from the municipalities of Kirkkonummi, Sipoo, Tuusula and Vihti. The main theoretical background in this thesis rely on the neoliberalization of land-use and the growth machine theory, which were used to examine the inter-municipal land-use conflicts in the context of city-regionalism and sustainable development. The research shows that the Greater Helsinki city-region functions as a growth machine and the planned boulevardizations can affect its growth dynamics and can have an influence on where and how the regional growth will occur. The boulevardizations could also affect the growth dynamics between the surrounding municipalities. Infact, some of the municipalities can gain from the boulevardizations directly, when the first boulevardizations are implemented. The order in which urban freeways are turned into boulevards is a significant issue regarding the municipalities surrounding Helsinki and creates an interesting temporal aspect to the boulevardizations, which can induce conflicts and tensions in city-regionalism. The research revealed set of different conflict types that were categorized as interest, informational and value conflicts. The location of future growth in the Greater Helsinki region is the most obvious interest conflict in the process. Also, freeway infrastructure is seen as common property, which was a cause of conflicts. Experienced lack of participation is a source of informational conflicts. In this case municipalities were participated in the planning process in some extent, but the level of participation varied. Direct interaction and participation in the future could make a difference and brought a more substantial feeling of participation and regionalism. A significant reason behind land-use conflicts between officials seems to be a paradigm shift, that has occurred as planning in Helsinki has become more inclined to carbon neutrality and walkability, in other words, sustainable development. Also, the change of generation can lessen the probability of successful communication between officials as well. The planned boulevardizations have strengthened the communication between municipalities and legitimized existing organizations for cooperation, which can be seen as a positive outcome.
-
(2018)Tämän työn päämäärä on kehitellä Lp−estimointi tekniikoita, soveltaa niitä mallioperaattoreiden tutkimiseen, ja edelleen, siirtää näiden mallioperaattoreiden rajoittuneisuus ominaisuuksia bilineaariselle Calderón-Zygmund -operaattorille. Tämä siirtäminen tehdään olettamalla tunnetuksi Bilineaarisen Calderón-Zygmund -operaattorin esityslause satunnaistettujen mallioperaattoreiden summana. Oletamme tunnetuksi hieman interpolointi ja maksimaalifunktioiden teoriaa. Aloitamme esittelemällä hyödyllisiä peruskäsitteitä, mm. neliöfunktion, sen kautta Lp -avaruuksien karakterisaation, ja Haarin kannan. Kappaleissa kaksi ja kolme määrittelemme mallioperattorit: shiftit ja paratulot ja todistamme niitä koskevia vahvoja estimaatteja Lp -avaruuksissa, kun p > 1. Tarkoituksemme on interpoloida vahvoja estimaatteja quasi-Banach alueelle, siis kun p < 1, ja tätä varten todistamme heikkoja päätepiste estimaatteja. Neljäs kappale on omistettu interpolointitekniikan esittelemiselle, joka mahdollistaa edellämainitun interpoloinnin. Viidennessä ja viimeisessä kappaleessa määrittelemme bilineaarisen Calderó-Zygmund operaattorin, kokoamme yhteen aikaisemmin kehitetyn teorian tuloksia ja vedämme näistä tuloksista lyhyehkönä korollaarina bilineaarisen Calderón-Zygmund -operaattorin rajoittuneisuuden.
-
(2012)B-puut ovat yleisesti käytettyjä hakemistopuita. Tutkielmassa tutustutaan B-puiden samanaikaisuudenhallintaan ja elvytykseen erityisesti tietokannanhallintajärjestelmän kannalta. Tehokkaan samanaikaisuudenhallinnan tarjoavan Blink-puun algoritmeista esitellään solmujen poistojen seurantaan ja läpikäydessä rakennemuutoksien viimeistelyyn perustuvat algoritmit. Näistä jälkimmäinen toteutetaan ja sen tehokkuutta arvioidaan kokeellisesti. Kokeellisessa arvioinnissa huomataan, että lisäys- ja poisto-operaatioissa samanaikaisuudenhallinnan kustannus nousee jopa 94 %:iin arvioinnin maksimioperaatiotiheydellä. Samalla maksimioperaatiotiheydellä hakuoperaation samanaikaisuudenhallinta vie alle prosentin kokonaisajasta. Korkea samanaikaisuudenhallinnan kustannus lisäys- ja poisto-operaatioissa johtuu päivitysoperaatioiden U-salpaamasta juurisolmusta. Juurisolmun U-salpaus on usein turhan vahva toimenpide, sillä sitä tarvitaan vain 0,06 % päivitysoperaatioita, kun salpa halutaan korottaa kirjoittamista varten X-salvaksi. Puun juuren ruuhkan helpottamiseksi esitellään algoritmille jatkokehitysideoita, jotka perustuvat juuren U-salpauksen tarpeen harvinaisuuteen ja mahdollisuuteen aloittaa puun läpikäynti aina uudelleen puun juuresta.
-
(2014)Tehdyssä Pro Gradu-tutkielmassa perehdyttiin Brønsted-happamien ioniliuottimien käyttöön happokatalyytteinä synteettisessä kemiassa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Brønsted-happoioniliuottimien käyttösovellukset katalyytteinä erityyppisissä orgaanisen kemian reaktioissa ja selvittää niiden happamuudet, happamuuden määritystavat sekä ioniliuottimen rakenteen vaikutus happamuuteen. Brønsted-happoioniliuottimien käyttö katalyytteinä syntetiikassa on ollut viime vuosien aikana kasvavan mielenkiinnon kohde. Tämä johtuu Brønsted-happoioniliuottimien yleisesti hyvästä katalyyttisesta tehokkuudesta, reaktiotuotteiden helposta eristyksestä sekä käytetyn ioniliuottimen kierrätettävyydestä. Yleisimpänä esimerkkinä Brønsted-happoioniliuottimen katalysoimasta orgaanisen kemian reaktiosta ovat erityyppiset esteröintireaktiot, mutta happamia ioniliuottimia voidaan käyttää katalyytteinä myös monissa muissa orgaanisen kemian reaktioissa, kuten Prins-reaktiot, nitrausreaktiot, Diels-Alder-reaktiot sekä monikomponenttireaktiot. Pro Gradun kokeellisessa osuudessa valmistettiin ensin useita erilaisia Brønsted-happoioniliuottimia, jonka jälkeen niiden katalyyttista tehokkuutta testattiin erilaisilla Fischer-esteröintireaktioilla. Parhaiten katalyytteinä toimineet ioniliuottimet valittiin katalysoimaan muutamaa oseltamiviirin synteesissä esiintyvää reaktiota.
-
(2019)The purpose of this thesis is to present some dimension theory of separable metric spaces, and with the theory developed, prove Brouwer’s Theorem on the Invariance of Domain. This theorem states, that if we embed a subset of the n-dimensional Euclidean space into the aforementioned space, this embedding is an open map. We begin by revising some elementary theory of point-set topology, that should be familiar to any graduate student in mathematics. Drawing from these rudiments, we move on to the concept of dimension. The dimension theory presented is based on the notion of the small inductive dimension. We define this dimension function for regular spaces and state and prove various results that hold for this function. Although this dimension function is defined on regular spaces, we mainly focus on separable metric spaces. Among other things, we prove that the small inductive dimension of the Euclidean n-space is exactly n. This proof makes use of the famous Brouwer Fixed-Point Theorem, which we naturally also prove. We give a combinatorial proof of the Fixed-Point Theorem, which relies on Sperner’s lemma. We move on to develop some theory regarding the extensions of functions. These various results on extensions allow us to finally prove the theorem that lent its name to this thesis: Brouwer’s Theorem on the Invariance of Domain.
-
(2014)Alkuluvuista on tiedetty tuhansia vuosia, ja jo antiikin aikaan onnistuttiin todistamaan, että alkulukuja on ääretön määrä. Alkulukukaksonen on puolestaan käsitteenä uudempi. Vain osa alkuluvuista on alkukulukukaksosia, mutta alkulukukaksosten lukumäärää ei ole onnistuttu vielä määrittämään. Alkulukukaksosten käänteislukujen summan tiedetään suppenevan ja tämän todistus esitetään tässä työssä. Johdannon ja alkulukujen lyhyen historian jälkeen perehdytään lukuteorian perusteisiin. Ensimmäiseksi käsitellään kokonaislukujen jaollisuutta ja niiden hajottamista alkutekijöihin. Tämän jälkeen todistetaan alkutekijähajotelman yksikäsitteisyys ja se, että alkulukuja on ääretön määrä. Lisäksi määritellään suurin yhteinen tekijä, pienin yhteinen jaettava, sekä kongruenssi ja todistetaan muutamia kongruenssiin liittyviä apulauseita. Kongruenssin käsittelyn jälkeen esitellään ja todistetaan Kiinalainen jäännöslause. Käsitteiden määrittelyn jälkeen tutustutaan Brunin seulaan ja todistetaan sen yksinkertaisin muoto. Tämän lisäksi esitellään kaksi lemmaa, jotka käsittelevät korkeintaan annettua lukua olevien kokonaislukujen (jotka totetuttavat määrätyn kongruenssin) lukumäärää. Tästä siirrytään todistamaan Mertensin kaava. Viimeinen osa työstä käsittelee kahta alkulukukaksosiin liittyvää lausetta. Ensimmäisessä todistetaan yläraja sellaisten alkulukukaksosten lukumäärälle, jotka eivät ole annettua lukua suurempia. Jälkimmäisessä lauseessa todistetaan alkulukukaksosten käänteislukujen summien suppeneminen.
-
(2016)Vakuutusten hinnoittelussa ongelmaksi muodostuu vakuutusmaksun oikean tason löytyminen huomioiden vakuutetun sekä yhtiön intressit. Työssä ongelmaa lähestytään credibility-teorian avulla ja ratkaisuna tähän ongelmaan esitetään Bühlmann-Straub-malli. Vakuutusmaksu koostuu useasta eri osasta, tässä tutkielmassa kiinnostukseen kohteena on riskimaksu. Riskimaksu on se osa vakuutusmaksua, joka kohdistuu suoraan korvauksiin. Aluksi riskimaksu määritetään yhdelle vakuutetulle, nojautuen vakuutetun omaan vakuutushistoriaan. Esitetään myös kollektiivin riskimaksu, jossa huomioidaan se tosiasia että vakuutettu kuuluu joukkoon samankaltaisia vakuutettuja. Todellisuudessa riskimaksu on kuitenkin yhdistelmä näistä kahdesta ominaisuudesta. Esitetään credibility-teoriaa hyödyntäen riskimaksulle estimaattori, joka yhdistää vakuutetun oman vahinkohistorian ja sen tosiasian, että vakuutettu kuuluu tiettyyn heterogeeniseen kollektiiviin. Löydetään kertoimet painottamaan näitä ominaisuuksia ja riskimaksulle saadaan sopiva estimaattori, jota kutsutaan credibility-estimaattoriksi ja tämän avulla saatua riskimaksua credibility-maksuksi. Laajennetaan credibility-maksun käsite esitettäväksi L^2- avaruudessa. Tässä yleisessä mallissa ei aiemmin määriteltyjä todennäköisyysjakaumia määritellä tarkasti ja esitetään tärkeitä tuloksia itse Bühlmann-Straub-mallin määrittämistä varten. Lopuksi päästään päälauseeseen. Bühlmann-Straub-malli on laajennus tutkielmassa aiemmin esitetyistä malleista. Mallissa esitetään credibility-estimaattori sekä homogeeninen credibility-estimaattori ja jälkimmäisen avulla credibility-maksu. Tässä laajennetussa mallissa määritelty credibility-maksu ottaa huomioon koko yhtiön koko vakuutuskannan. Esitetään myös malliin liittyviä tunnuslukuja.
-
(2013)The ice crystals in the Earth's atmosphere have a considerable impact on cloud optical and radiative properties, such as reflectivity, cloud dynamics, chemical processes and initiation of precipitation and cloud lifetime. Thus, they directly affect the albedo of Earth which in turn is a significant factor concerning the climate change. The first step of ice formation, the phase transition from liquid to solid, is called ice nucleation. Ice has been identified to form in the atmosphere both homogeneously - without the presence of a foreign substance - and heterogeneously, i.e. induced by pre-existing surfaces. Heterogeneous ice nucleation is the primary pathway of ice formation in the atmosphere. Also homogeneous ice nucleation happens at the upper troposphere, but it requires very low temperatures, whereas in heterogeneous freezing the free energy needed for crystallization is lower and freezing can happen at higher temperatures, normally above -37 ◦C. In heterogeneous ice nucleation, there are four freezing mechanism called modes that describe the onset conditions for freezing. They are called deposition, immersion, condensation and contact modes. The seed particles on which ice forms in heterogeneous ice nucleation are called ice nuclei (IN). Typical IN particles include mineral dust, soot, metal, bacteria and other bioaerosols (pollen, fungal spores), humic-like substances, solid ammonium sulphate, organic acids and volcanic ash. This thesis is a literature survey on the current theoretical knowledge on heterogeneous ice nucleation. It has been long known that the classical nucleation theory (CNT), if employed with one constant contact angle does not reproduce the experimental results. This is due to the fundamental assumptions of CNT: the spherical form of the initial ice embryo having properties of the bulk ice crystal; uniform surfaces; equal nucleation probability for each particle; and stochastic freezing behaviour. To solve this challenge, several theoretical and empirical extensions of CNT have been derived: the use of a distribution of contact angles and active sites; integrating individual nucleation rates over measured size spectra of the IN; and using Ice Nuclei Active Surfaces Sites (INAS) density as a normalized metric from different experiments. As a result of this literature survey, three main lines of research on this field can be distinguished: (1) ice nuclei characterisation; (2) theoretical and empirical modelling of the heterogeneous ice nucleation scheme; (3) parameterising heterogeneous ice nucleation for cloud and climate models. These lines are not altogether separate, but intertwined: knowledge of e.g. the surface properties of the IN is essential for deriving theoretical formulations. Parameterisations, on the other hand, are very much needed in order to obtain knowledge about the indirect climatic effect of ice in the atmosphere.
-
(2015)This research investigates the post-disaster recovery following typhoon Haiyan that hit the Philippines November 2013. The empirical study was conducted one year after by interviewing crisis-affected people. The first objective of this study is to evaluate the success of post-disaster early recovery from a social perspective focusing on three sectors: livelihoods and income restoration, adequate housing and disaster preparedness. The second objective aims at investigating the disaster resilience of the affected communities and individuals. The factors contributing to disaster resilience are partly deriving from humanitarian aid programs and partly from communities' own systems. In order to build the capacity of atrisk communities to cope with the disasters, the importance of implementing disaster resilience in humanitarian aid has been recognized among researchers. On a broader scale this topic is connected to the role of humanitarian aid in post-disaster recovery. Humanitarian aid is traditionally perceived as a short-term help whereas development aid aims at longer term changes, for instance impacting structural issues in societies. However during the last years the role of the humanitarian aid has been recognized as an initiator for longer term development. Discussion around the different goals of humanitarian and development aid acts as an important part of theoretical framework. Referring to this theoretical discussion this study aims at finding out if any steps have been taken towards longer term goals and bridging relief to development in post-disaster recovery. The evaluation of early recovery is based on different policy papers such as guidelines, plans and standards that provide a frame to analyze the recovery critically. The assessment of early recovery and examination of disaster resilience is conducted through a qualitative case study of three typhoon-affected communities in the province of Samar in Eastern Visayas. Primary data was collected on a field trip in OctNov 2014 in barangays Salvacion, Sawa and Ferreras. Qualitative data collection methods were employed in order to understand the social realities of people's daily lives. The key data collecting method in this study was individual semi-structured interview with crisis-affected people, in addition to which group discussions and key informant interviews were employed to support and challenge the data acquired from individual interviews. Both the policy papers and the data collected from the field were analysed using discourse analysis which emphasizes critical thinking towards the social dynamics and the role of power in each text. The study findings show that a year after the disaster people's major problems were drastically dropped income levels, inadequate housing and inability to restore livelihoods. Emergency phase had been successful however the critical shift from short-term aid to long-term development framework had not yet been purely successful. Nevertheless some important steps had been taken. Humanitarian assistance was not only distributing goods but it included housing programs, emergency employment and livelihood support. Communities' own resilience systems in terms of social capital played an important role in disaster recovery.
-
(2016)With the increase in bandwidths available for internet users, cloud storage services have emerged to offer home users an easy way to share files and extend the storage space available for them. Most systems offer a limited free storage quota and combining these resources from multiple providers could be intriguing to cost-oriented users. In this study, we will implement a virtual file system that utilizes multiple different commercial cloud storage services (Dropbox, Google Drive, Microsoft OneDrive) to store its data. The data will be distributed among the different services and the structure of the data will be managed locally by the file system. The file system will be run in user space using FUSE and will use APIs provided by the cloud storage services to access the data. Our goal is to show that it is feasible to combine the free space offered by multiple services into a single easily accessible storage medium. Building such a system requires making design choices in multiple problem areas ranging from data distribution and performance to data integrity and data security. We will show how our file system is designed to address these requirements and will then conduct several tests to measure and analyze the level of performance provided by our system in different file system operation scenarios. The results will also be compared to the performance of using the distinct cloud storage services directly without distributing the data. This will help us to estimate the overhead or possible gain in performance caused by the distribution of data. It will also help us to locate the bottlenecks of the system. Finally, we will discuss some of the ways that could be used to improve the system based on test results and examples from existing distributed file systems.
-
(2013)With the recent advances in efficient virtualization techniques in using commodity servers cloud computing has emerged as a powerful technology to meet new requirements for supporting a new generation of computing services based on utility model. However barriers to widespread adoption still exists and the dominant platform is yet to be seen in years to come. Hence the challenge of providing scalable cloud infrastructures requires a continuous exploration of new technologies and techniques. This thesis describes an experimental investigation of integrating two such open source technologies, OpenStack and GlusterFS, to build our cloud environment. We designed a number of test case scenarios that help us answer the questions around performance, stability and scalability of the cloud infrastructure deployed. Additionally, the work based on this thesis was accepted to the Conference on Computing in High Energy and Nuclear Physics (CHEP2013), and the paper is due for publishing.
-
(2015)Tutkielmassani käsitellään Burgersin yhtälön nimellä tunnettua kvasilineaarista osittaisdifferentiaaliyhtälöä, sekä paneudutaan osittaisdifferentiaaliyhtälöiden teoriaan yleisemmin. Fyysikko Johannes Martinus Burgersin mukaan nimetyllä yhtälöllä voidaan kuvata häiriöiden etenemistä fluideissa, ja sitä voidaan soveltaa myös vaikkapa liikenneruuhkien kehittymisen analysointiin. Burgersin yhtälö on esimerkki yleisemmästä säilymislaista. Matemaattisessa fysiikassa säilymislakien mukaan eristetyssä systeemissä vuorovaikutustapahtumissa tiettyjen suureiden kokonaismäärät pysyvät muuttumattomina. Tunnetuin esimerkki säilymislakeihin liittyen on Noetherin lause, jonka mukaan suurella on vastaavuus tietyn systeemin symmetriaominaisuuden kanssa. Esimerkiksi nestedynamiikan Navier-Stokesin yhtälö on esimerkki epähomogeenisesta versiosta säilymislakia. Tutkimukseni alussa esitellään Hamilton-Jakobin yhtälö, sekä sivutaan variaatiolaskentaa, Legendren muunnosta ja Euler-Lagrangen yhtälöitä. Näytetään, miten annettu osittaisdifferentiaaliyhtälö voidaan samaistaa karakteristiseen yhtälöryhmään, joka koostuu tavallisista differentiaaliyhtälöistä. Karakteristinen yhtälöryhmä johdetaan kvasilineaarisen osittaisdifferentiaaliyhtälön tapauksessa ja sille annetaan geometrinen tulkinta. Ensimmäisen luvun lopussa Hamilton-Jacobin yhtälö ratkaistaan Hopf-Lax kaavan avulla. Toisessa ja kolmannessa luvussa esitellään Burgersin yhtälö ja ratkaistaan se karakteristisen yhtälöryhmän avulla. Saatu ratkaisu ei kuitenkaan päde kaikkialla, vaan tapauksissa, joissa karakteristiset käyrät kohtaavat ('shokkikäyrä'), Burgersin yhtälön ratkaisu vaatii ratkaisufunktion ehtojen heikentämistä ja ingraaliratkaisun määrittelemistä. Rankine-Hugoniot-ehto johdetaan ja sen avulla voidaan löytää ratkaisuja tilanteessa, jossa karakteristiset käyrät leikkaavat. Esittelen myös entropia-ehdon, jonka avulla karsitaan 'epäfysikaaliset' ratkaisut pois ja täten saadaan yksikäsitteinen ja yleinen ratkaisu Burgersin yhtälölle. Lopuksi todistan Lax-Oleinikin kaavan, joka antaa ratkaisun yleisemmälle ongelmalle. Lopuksi tälle ratkaisulle räätälöidään entropia-ehto, jotta siitä saadaan yksikäsitteinen.
Now showing items 470-489 of 4017