Browsing by study line "Globaali kestävyys"
Now showing items 61-80 of 107
-
(2020)Kaupungistumisen seurauksena arkiset luontokontaktit vähentyvät. Nykyaikaiset elämäntavat, kuten liikunnan puute, altistavat ihmiset kansanterveysongelmille. Esimerkiksi liikalihavuus ja mielenterveysongelmat ovat kasvavia huolenaiheita, joihin luontokontakti ja luonnon virkistyskäyttö voivat tarjota apua. Tutkimuksissa on osoitettu, että luonnossa oleminen rauhoittaa mieltä ja selkeyttää ajatuksia. Luontoaltistuksella on positiivinen vaikutus itsetuntoon, mielialaan, ja se vähentää stressiä. Lisäksi luontokontaktilla on myönteisiä vaikutuksia keskittymiseen ja akateemiseen suorituskykyyn. Psykologisten hyvinvointivaikutusten lisäksi luonnolla on positiivisia vaikutuksia fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Luonnossa olo laskee verenpainetta, alentaa sykettä ja vähentää stressihormoni kortisolin veripitoisuutta. On tutkittu, että vuorovaikutus monipuolisen luontoympäristön kanssa edistää hyödyllisten mikrobien esiintyvyyttä ihmiskehossa ja vähentää siten allergioiden ja autoimmuunisairauksien kehittymisen riskiä. Luontoympäristö inspiroi liikkumaan useammin ja pidempiä aikoja kuin rakennettu ympäristö. Sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta luontoympäristö edistää sosiaalista kanssakäymistä ja voi lisätä osallisuuden tunnetta. Tässä opinnäytetyössä tarkastelen nuorten aikuisten kokemuksia luonnon hyvinvointivaikutuksista. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Miten nuoret aikuiset kokevat luonnossa oleskelun vaikuttavan heidän psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiinsa? 2) Millainen luonnonympäristö lisää heidän koettua hyvinvointia? 3) Miten he virkistäytyvät luonnossa? Tutkimusaineisto koostuu temaattisista kirjoituksista (n = 47), jotka kerättiin yliopisto-opiskelijoilta maalis- ja huhtikuun 2020 aikana. Kirjoitusten tehtävänanto oli osa ympäristötieteiden kandiohjelman Topical Issues in Urban Research -kurssia, joka pidettiin Helsingin yliopistossa keväällä 2020. Kohderyhmänä olivat 19–33-vuotiaat opiskelijat. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisilla menetelmillä ja aineisto analysoitiin käyttämällä teemoittelua, koodausta ja luokittelua. Tämän tutkimuksen keskeiset havainnot tukevat aiempia tuloksia osoittaen, että myös nuorille aikuisille luonto tarjoaa paikan rauhoittumiseen, rentoutumiseen ja irtautumiseen arjen paineista. Luonnossa oleminen auttaa ajatusten selkiyttämisessä ja stressin lievityksessä. Fyysisen hyvinvoinnin näkökulmasta luonto tarjoaa miellyttävän ja innostavan paikan harrastaa liikuntaa. Luonto tukee sosiaalista hyvinvointia tarjoamalla paikan olla yksin tai tavata ihmisiä. Luonnossa on helpompaa olla läsnä, mikä mahdollistaa syvällisten keskusteluiden muodostumisen. Suosituimmat luonnonympäristöt olivat metsä ja akvaattiset ympäristöt. Alueen koettu luonnollisuus oli tärkeä tekijä. Kaupunkiympäristöön sisältyvien luonnon elementtien koettiin olevan merkittävä kaupunkiympäristön houkuttelevuutta ja miellyttävyyttä lisäävä tekijä. Vastaajien keskuudessa suosituimpia luontoaktiviteetteja olivat juoksu- ja kävelylenkkeily sekä luonnon ja lajien tarkkailu. Tämä tutkielma korostaa luonnon tärkeää roolia ihmisten hyvinvoinnin tukemisessa.
-
(2023)Ilmastonmuutos on yksi aikamme viheliäistä ongelmista, jonka yhtenä ratkaisukeinona pidetään kiertotaloutta. Kaupungit ovat ilmastonmuutoksen torjunnassa avainasemassa muun muassa suuren asukaslukunsa ja hiilijalanjälkensä takia. Kiertotalouskaupunkeja syntyy enenevissä määrin, ja myös Helsingin kaupunki on julistautunut kiertotalouskaupungiksi. Matka lineaarisesta kaupungista kohti kiertotalouskaupunkia on kuitenkin pitkä, ja siinä matkalla tarvitaan myös muita toimijoita kaupungin lisäksi. Tutkimuskirjallisuuden mukaan yhteistyö on avainasemassa niin itse kiertotaloudessa kuin kiertotalouskaupungeissakin. Myös Helsingin kaupunki on tunnistanut tarpeen toimia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kiertotalouskaupungin rakentamisessa. Avainasemassa olevia yhteistyön osapuolia ovat niin yritykset kuin kaupunkilaisetkin. Helsingin kaupunki on lanseerannut Kiertotalousvahti- palvelun, jossa on 31 kiertotalouteen liittyvää toimenpidettä. Näitä toimenpiteitä voidaan pitää Helsingin kärkihankkeina kiertotalouden saralla. Näissä hankkeissa uskoisi siis myös yhteistyön näkyvän kaupunkilaisten ja yritysten kanssa. Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla Kiertotalousvahdin 31 toimenpidettä ja etsiä toimenpiteistä yhteistyötä. Tarkempaan syynäykseen otettiin yhteistyö kaupunkilaisten ja yritysten kanssa. Tutkimuksessa oli tarkoitus selvittää myös kaupungin, kaupunkilaisten ja yritysten rooleja yhteistyön saralla. Tutkimuksessa selvisi, että Helsingin kiertotalouden kärkihankkeissa yhteistyötä näkyy yllättävän vähän. Yhteistyö kaupunkilaisten kanssa on lähes olematonta, ja yritystenkin kanssa vähänlaista. Yhteistyön avulla kiertotalous saataisiin leviämään laajemmalle ja sen vaikutukset olisivat laajempia. Kaupunki jättää paljon potentiaalia käyttämättä kiertotalouden suhteen.
-
(2023)The 2022 energy crisis heightened concerns about energy sufficiency. In response, Finland launched a nationwide energy-saving campaign, Astetta alemmas, to encourage Finns to take concrete and effortless energy-saving actions in their daily lives. The aim of this thesis was to analyze which energy-saving behaviors the media emphasize in the campaign and how the campaign messages are framed in the media. The analysis of media response was chosen because there is a lack of this type of study related to energy-saving campaigns. The data consisted of 94 news articles collected from the five national online news media from October 1st to December 31st, 2022. The data was analyzed using frame and content analysis. The analysis was based on a pre-determined theoretical framework consisting of nine energy-saving and general news frames: economic, social, environmental, personal, moral, health, conflict, responsibility, and human-interest frames. In addition, two new frames were recognized from the data. The energy-saving behaviors found were classified as curtailment and efficiency behaviors. The campaign was portrayed as an opportunity to save money through effortless energy-saving measures such as lowering the room temperature. Most of these actions were categorized as curtailment behaviors. The media showed the importance of individuals’ efforts to save energy in a society by emphasizing that saving energy has paid off and that new saving habits have become a routine part of daily life. On the other hand, energy-saving actions led to compromises in living standards, resulting in suffering and high electricity bills. The media portrayed the negative consequences by emphasizing conflicts and showing how far people are willing to go to save energy while risking their health. The impact on the environment was seen as a secondary principle. The crisis was a suitable moment for the media to highlight the importance of energy conservation. The campaign was well justified as a campaign of the whole nation, highlighted by solidarity and shared responsibility to save energy. Nevertheless, some of the tips given were targeted at specific households. The media raised a dichotomy by highlighting individuals as heroes or sufferers through their experiences. This is a novel contribution to previous studies. This dichotomy provides room for further studies that could focus on the people behind the news stories and the long-term effects of post-campaign energy-saving measures. This thesis provides initial insights into the media response to the Astetta alemmas campaign during the first three months and in specific news media, but the results cannot be generalized to the response of all news media during the campaign.
-
(2020)Finnish forests have a major impact on climate change at a national level, as approximately 86 % of Finland's surface area is forest and forests are a significant carbon sink. Continuous cover forestry is better from the point of view of carbon sequestration than even-age forestry. The Finnish Forest Act was reformed in 2014. Forest professionals and forest owners have had time to adapt to the new Act, to consider the use of alternative methods or, possibly, to take these methods into practice. Forest professionals have a clear position of power through information and communication to forest owners and the creation of a prevailing atmosphere of attitudes. Examination of the attitudes and the values of forest professionals are important as their attitudes and values have an impact on the recommendation of forest management methods. The purpose of this study was to examine how familiar continuous cover forestry was to forest professionals and forest owners as well as their perceptions of it. In addition, the values of forest professionals and how different factors influence their perceptions of continuous cover forestry were examined. The data used in this research was from a survey conducted in 2017. According to the results, forest professionals and forest owners are quite familiar with continuous cover forestry. The forest professionals’ perceptions of it were more negative compared to the forest owners’ perceptions. Gender and educational background were factors that were found to impact the attitudes of the forest professionals. Their perceptions of continuous cover forestry also affected the percentage of continuous cover forestry recommended by them. Forest professionals valued the sales proceeds of wood the most and the carbon sequestration of forests the least.
-
(2023)To align with the goals of the Paris Agreement, the EU has taken proactive measures, including the implementation of the Taxonomy Regulation (EU) 2020/852, which establishes standardized definitions for sustainable economic activities and mandates annual reporting by companies within its scope. This master's thesis delves into an investigation of Finnish companies' 2022 EU Taxonomy reporting, with a specific focus on a critical aspect of the EU Taxonomy known as Minimum Safeguards (“MS”). The MS necessitate companies to meet specific performance criteria in the realms of certain social and governance aspects, including having an adequate human rights due diligence (“HRDD”) process. The thesis does this by addressing two primary research questions: 1) How do Finnish stock-listed companies report about their MS alignment in their reporting for the financial year 2022? and 2) For those companies who claim to meet the MS, does their actual performance on MS, particularly in the area of HRDD, align with their reporting? The research involved an analysis of the 2022 EU Taxonomy disclosures made by the 30 largest stock-listed non-financial companies headquartered in Finland. In addition, for those companies claiming compliance with the MS, their human rights reporting was evaluated using the Corporate Human Rights Benchmark's Core UNGP Indicators methodology, following the guidance provided by the European Platform on Sustainable Finance in their Final Report on MS in October 2022. Based on this thesis, a substantial portion (20/30) of the analysed companies claimed they meet the MS. Among the rest, only three explicitly acknowledged non-compliance, while others took a more ambiguous approach, refraining from explicitly admitting non-compliance. As for the second research question, the results suggest that a significant number of the companies claiming compliance may not entirely meet the human rights standards outlined in the Final Report on MS, with only two companies clearly meeting these standards, and an additional five potentially meeting them, subject to further verification. This raises concerns about the accuracy of sustainability claims in these companies' EU Taxonomy disclosures and questions the effectiveness of current disclosure practices on EU Taxonomy. The findings may prove useful to companies seeking to enhance the quality of their sustainability reporting and prepare for forthcoming due diligence laws.
-
(2020)Computing complex phenomena into models providing information of the causalities and future scenarios is a very topical way to present scientific information. Many claim models to be the best available tool to provide decision making with information about near-future scenarios and the action needed (Meah, 2019; Schirpke et al., 2020). This thesis studies global climate models based on objective data compared to local ecosystem services models combining ecological and societal data offer an extensive overview of modern environmental modelling. In addition to modelling, the science-policy boundary is important when analyzing the societal usefulness of models. Useful and societally-relevant modelling is analyzed with an integrative literature review (Whittemore & Knafl, 2005) on the topics of climate change, ecosystem services, modelling and science-policy boundary, n=58. Literature from various disciplines and viewpoints is included in the material. Since the aim is to create a comprehensive understanding of the multidisciplinary phenomenon of modelling, the focus is not on the technical aspects of it. Based on the literature, types of uncertainty in models and strategies to manage them are identified (e.g. van der Sluijs, 2005). Characteristics of useful models and other forms of scientific information are recognized (e.g. Saltelli et al., 2020). Usefulness can be achieved when models are fit for purpose, accessible and solution-oriented, and sufficient interaction and trust is established between the model users and developers. Climate change and ecosystem services are analyzed as case studies throughout the thesis. The relationship of science and policy is an important discussion especially important when solving the sustainability crisis. Because modelling is a boundary object (Duncan et al., 2020), the role of boundary work in managing and communicating the uncertainties and ensuring the usefulness of models is at the center of the analysis.
-
(2022)Climate change and biodiversity loss are some of the most serious challenges the humanity is facing today. Current food systems are a major contributor to both global crises with massive negative impacts on climate and biodiversity, and thus, sustainable food system transition is inevitable in slowing down the further progress of climate change and biodiversity loss. One way to tackle the unsustainabilities of the food systems is through policy interventions, which can guide both food production and consumption to a more climate- and biodiversity-friendly direction. The aim of this thesis was to examine the popularity of different policy instruments in terms of reducing food’s climate and biodiversity impact among Finnish young adults. Moreover, this thesis aspired to find out which areas of food production and consumption Finnish young adults think policy interventions should target. Young adults were chosen as a target group, because they are in an important position in sustainability transitions. This research is based on survey data and the method applied was content analysis with characteristics from both qualitative and quantitative approaches. The data was analyzed in Atlas.ti program by using inductive and deductive content analysis methods. The results indicate that the most popular policy instruments for reducing food’s impact on climate and biodiversity among Finnish young adults were market-based, including taxes as the most popular and subsidies as the second most popular individual measure. This is in contrast to previous literature, where taxation and other market-based policies have been reported to be the least favored policies. Furthermore, information-based policies, of which especially raising awareness, regulatory instruments, of which particularly price regulation, as well as public procurement policies like a vegetarian day in public food services were among the most popular policy instruments. Although not directly examining acceptability, these results offer a glimpse on policy acceptability, which is found to be crucial in successful policy implementation. Further research is needed to study the acceptability of these policies comprehensively. Moreover, policy target areas related to food consumption rather than production were more popular among the respondents. Target areas such as favoring domestic food, reducing or ending animal product consumption and production, transitioning to vegetarian diets, making better (e.g. climate-friendly) choices easier, and converting meat into a luxury product were the most suggested. These results could be scaled up in future studies and then utilized in creating sustainable policies for food consumption and production, and that way reduce the climate and biodiversity impact they cause.
-
(2019)Tämä on tapaustutkimus Helsingin satamasta uudenlaisten turvallisuuskysymysten, hybridiuhkien, aikakaudella. Suomi ja Suomen elinkeino ovat riippuvaisia meriliikenteestä ja tämän vuoksi satamat, meren ja maan risteyskohdat, on määritelty kriittiseksi infrastruktuuriksi. Koska kriittinen infrastruktuuri on yksi mahdollinen hybridivaikuttamisen kohde, tulisi satamien resilienssiä tarkastella myös tällaisten vaikeiden uhkien näkökulmasta. Näin ollen tutkielmassa vastataan kahteen tutkimuskysymykseen: millaisia resilienssiaukkoja Helsingin sataman varautumisessa, ennakoinnissa ja hallinnassa on, ja miten hybridiuhan olemassaolo muuttaa näitä resilienssiaukkoja. Tarkoitus on kartoittaa ensin yleisesti sataman resilienssiaukkoja, koska niitä on ilman hybridiuhkaakin. Löydettyjä aukkoja tarkastellaan kuitenkin tämän jälkeen hybriuhkien näkökulmasta, koska erilaisena uhkana ne vaikuttavat perinteiseen varautumiseen ja hallintaan. Tutkielma osallistuu laajemman WISE-projektin resilienssiaukkoja kartoittavaan työhön. Resilienssiaukkojen havaitsemisen lisäksi tavoite on esittää uusia näkökulmia resilienssin kasvattamiseksi yllätyksellisiä uhkia vastaan ja osoittaa, kuinka hybridiuhat muuttavat perinteistä varautumis- ja hallintatyötä satamassa. Näkökulmana ja teoreettisena viitekehyksenä toimivat korkean luotettavuuden (high reliability organization) ja tolkullistamisen (sensemaking) teoriat. Analyysi perustuu kolmeentoista haastatteluun ja Huoltovarmuuskeskuksen käsikirjaan. Aineistolle on tehty sisällönanalyysi. Tutkimustuloksina on esitetty yhdeksän resilienssiaukkoa, jotka liittyvät redundanssin puutteeseen, liialliseen määrittelyyn, rutinoitumiseen ja asenteeseen, jossa häiriöiden puute nähdään osoituksena organisaation luotettavuudesta. Hybridiuhka puolestaan muuttaa ja monimutkaistaa resilienssiaukkoja erityisesti sen tulkinnallisen luonteen vuoksi. Sen olemassaolo myös kyseenalaistaa perinteisesti resilientteinä pidettyjä toimintatapoja. Nämä tulokset ovat kuitenkin vasta alku, ja seuraavissa tutkimuksissa tulisi syventyä enemmän sataman käytännön toimijoiden tapoihin ja rutiineihin. Myös tilannekuvien tekeminen ja niistä syntyvät määritelmät ovat kiinnostavia jatkotutkimuksen kohteita valituista näkökulmista. Sama aihe tarjoaa myös kiinnostavan väylän syventyä enemmän kriittisen infrastruktuurin resilienssiin ja erityisesti eri toimintojen keskinäisriippuvuuksiin, joiden pintaa tässä tutkielmassa vain raapaistaan.
-
(2021)The Arctic is home to many Indigenous peoples, including the Sámi. It is also an economically attractive area for governments and companies. Arctic Railway has been planned by the Finnish government and private parties to span over Sápmi, the Sámi homeland. Sámi youth association Suoma Sámi Nuorat, Sámi art collective Suohpanterror, and environmental NGO Greenpeace Finland have collaborated to fight against the railway and organized demonstrations and other campaigning. The goals of this thesis are to find out what kind of themes have been present in these Sámi organizations and Greenpeace’s protests and communication related to the Arctic Railway. Shared priorities and differences in their priorities are also determined. Moreover, this thesis explores how the Sámi are portrayed in the protests against the Arctic Railway. The data of this thesis is derived from public media sources, including news articles, social media content, and press releases. Case study is used as a research approach, and qualitative content analysis is used as a method. A middle ground concept functions as an analytical tool. It refers to a creative process where groups from different cultures find ways to work together. Indigenous peoples and environmentalists have often built strategic alliances, although also having differences in their priorities. In the middle ground, Indigenous peoples are recognized as active, creative agents, but also the use of stereotypes of Indigenous peoples have been present in these kinds of alliances. The results of this thesis show that the Sámi organizations have discussed the railway´s impacts on the Sámi livelihoods, lands, and culture, affecting their future as a people. They have also brought up that the railway has been planned without their consent, and the project has violated both Finnish law and international Indigenous rights. Greenpeace has focused on protecting the northern forests while raising awareness of Sámi issues and appearing as a supporter of Sámi people. They have had their unique middle ground where both priority differences and convergences have been present. In the protests against the Arctic Railway, the Sámi are portrayed as active agents. They have taken action in different ways: through demonstrations, participation in international events, art, and social media activism. This research can raise awareness about the potential of Indigenous-environmental alliances in promoting Indigenous rights and environmental protection and help build better alliances in the future. Further research could look at how these kinds of alliances have been negotiated.
-
(2020)The goal of this thesis is to examine whether the EU’s climate policy towards Africa is normative after signing the Paris Agreement. This is done by analysing the goals and means of EU climate policy in this context. The aim is also to find out what elements besides normativity form the EU’s climate policy in this case. The research material consists of public documents from various EU institutions, the Joint Africa-EU Strategy and its Action Plans, and joint statements by EU and African actors. Qualitative abductive content analysis was used as the research method. In the context of international climate policy, the EU is described as a normative actor motivated by the promotion of universal norms instead of its own interests. Criteria, based on the Normative Power Europe theory, guide the assessment of the normativity of the EU’s climate policy towards Africa. According to the applied criteria, both the objectives and the means of climate policy should be normative in order for the policy to be considered normative. In its relations with Africa, EU climate policy is not purely normative but a combination of norm diffusion and pursuit of self-interest. EU seeks to secure its energy supplies and European security and increase the opportunities of European industry in Africa. In terms of means, the asymmetric balance of power is a problem for normativity. It makes the EU’s persuasion towards Africa and using the development aid as means of norm diffusion seem like coercion. Thus, the EU climate policy is not always normative. Depending on the context, it is either normative, imperialist or status quo policy.
-
(2023)This master’s thesis focuses on the relationship immigrants have with urban nature and the possible link between spending time in nature and integration. The research questions focus on the experiences immigrants have with urban nature, the meaning and value they give to it as well as its possible effects on their integration. Five individual, semi-structured interviews were conducted in order to answer these questions. The transcribed interview material was analysed using a thematic analysis method. The results of this analysis showed six themes, divided into two domains: reasons for spending time in nature and factors affecting nature behaviour. Interviews demonstrated nature’s positive effects on overall well-being and thus also integration, even though interviewees were not themselves very aware of this connection. However, all described that their ways of spending time in nature had changed between their home country and Finland. Many also demonstrated a “nature-lover” identity: nature had been important to them already from early childhood. Nature’s role in immigrant integration has been proved in various studies, yet its applications remain limited, and the existing knowledge is fragmented. Few studies concentrate on the ways individuals can take advantage of nature-related activities in their own integration. This thesis shows that spending time in nature and doing different nature-related activities can prove useful in integration but seems to relate more to the person’s individual identity rather than their ethnicity or immigration status.
-
(2021)Vuorovaikutus luonnonympäristöjen kanssa tukee ihmisen hyvinvointia ja vaikuttaa moninaisin mekanismein hyvinvoinnin eri osa-alueisiin. Kaupungistumisen ja modernisaation tuomat elämäntapojen muutokset ovat herättäneet huolta nuorten sukupolvien luontoyhteyden heikentymisestä, kun yhä harvemmat ihmiset viettävät päivittäin aikaa luonnossa. Nuorten luontosuhde on muihin ikäryhmiin verrattuna erityinen, sillä kiinnostus luonnonympäristöjä kohtaan on usein vähäisempää teini-ikäisenä kuin lapsena tai aikuisena. Luontokontakteilla on vaikutusta nuorten hyvinvointiin sekä mielenterveyteen, mutta kattavaa tutkimusta suomalaisten nuorten luonnossa virkistäytymisen tavoista ei ole aiemmin julkaistu. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten nuoret kaupunkilaiset virkistäytyvät luonnossa, ja kuinka vuorovaikutus luonnon kanssa vaikuttaa nuorten koettuun hyvinvointiin. Tutkielma on toteutettu osana monitieteistä Luonnon virkistyskäytön terveys- ja hyvinvointivaikutukset - tutkimus kaupunkilaisnuorista (NATUREWELL) -projektia. Aineisto (N=1123) on kerätty syksyllä 2020 Lahden yläkouluissa. Nuorten luonnossa viettämää aikaa, luontoharrastuksia, luontosuhdetta ja heidän kokemuksiaan luonnon hyvinvointivaikutuksista analysoidaan kuvailevin kvantitatiivisin menetelmin. Tulosten perusteella huoli nuorten sukupolvien luonnosta vieraantumisesta ja luontosuhteen katkeamisesta näyttää Lahdessa enimmäkseen perusteettomalta. Suurin osa nuorista viettää viikoittain aikaa luonnonympäristöissä sekä kesä- että talviaikaan, ja erityisesti kodin lähiympäristön luontoalueet ovat nuorille merkityksellisiä. Tytöt viettävät aikaa luonnossa hiukan poikia useammin ja sukupuolten välillä on eroja luontoharrastuksissa. Myös sosioekonomisilla tekijöillä on selvästi yhteys nuorten luonnossa viettämään aikaan. Kiinnostus luontoa kohtaan vaikuttaa laskevan hiukan yläkoulun aikana, ja nuorten luontosuhteessa on havaittavissa polarisoitumista. Pieni osa nuorista ei juurikaan liiku luonnonympäristöissä tai koe yhteyttä luontoon. Valtaosa arvioi hyvinvointinsa kasvavan luonnonympäristössä käydessä, sekä kokevansa usein positiivisia ja harvoin negatiivisia tunteita luonnossa ollessaan. Tutkimus osoittaa, että luontokontakteilla on positiivista vaikutusta nuorten koettuun hyvinvointiin, mutta vaikutuksen voimakkuutta ei voida suoraan arvioida. Pienetkin hyödyt voivat joka tapauksessa olla yhteiskunnallisesti merkittäviä, jos niillä voidaan auttaa nuoria suhteellisen pienillä toimilla. Nuorten luontosuhteen polarisoitumiseen ja sosioekonomisten ryhmien välisiin eroihin luontosuhteessa voidaan puuttua poliittisin keinoin. Luonnonympäristöjen hyvinvointivaikutusten huomioiminen nuorten kannalta esimerkiksi kouluympäristöissä ja kaupunkipolitiikassa voivat olla merkittäviä keinoja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämisessä.
-
(2024)Vaatetusala on tärkeä hyvinvointia tuottava teollisuudenala. Se on myös hyvin kuormittava ympäristölle. Kiihtyvä kulutus ja vaaralliset työolot ovat osa alan haastetta. Kiertotaloudesta on kaavailtu näihin ongelmiin ratkaisua. Sen tavoitteena on korvata vaatteiden lineaarinen tuotantomalli luonnon kiertokulkuun perustuvalla mallilla sekä mahdollistaa talouskasvun ja luonnonvarojen kulutuksen irtikytkentä lisäämällä samalla hyvinvointia. Kiertotalousprojektia leimaavat heikkoa kestävyyttä peilaavat teknis-taloudelliset ratkaisut eivät yksinään mahdollista riittävää muutosta vaan kulutuskulttuurin haastaminen on välttämätöntä. Tässä tutkielmassa on selvitetty käytäntöteorian keinoin, millaisia kiertotalouteen liittyviä käytäntöjä suomalaisissa pienissä vastuullisissa vaatetusalan yrityksissä toteutetaan. Aineistosta havaittiin kahdeksan eri käytäntöä, jotka liittyivät liiketoiminnan ja tuotannon eri osiin sekä erilaisiin kiertotalouspalveluihin. Kertotalous näyttäytyi vaatetusalalla yritysten näkökulmasta sekä inspiroivana mahdollisuutena että vakavana uhkana yritystoiminnalle. Talouskasvun ja kulutuksen irtikytkennän dilemma oli osoittautunut haastavaksi ratkaista, etenkin innovatiivisen liiketoimintaosaamisen ollessa toistaiseksi yrityksissä puutteellista. Tutkimuskirjallisuuden havaintoja mukaillen kiertotalousliiketoiminta on hyvin haastavaa ja edellyttää vaatetusalalla vallitsevien normien kyseenalaistamista, joka on pienille yrityksille lähes mahdotonta yksin. Muutos voisi mahdollistua, mikäli kuluttajat nousisivat yritysten aktiivisiksi kanssatoimijoiksi, julkisen sektorin tukiessa toimintaa. Toistaiseksi vaatetusala kuitenkin noudattaa perinteistä, lineaarista tuotantomallia ja kiertotalousprojekti sekä sen tavoittelema laajamittainen yhteiskunnallinen muutos on jäämässä utopistiseksi visioksi.
-
(2020)Participatory budgeting is one of the major democratic innovations of the recent decades. This participatory method from Brazil has been started to actively utilize in Finnish municipalities during 2010s. The basic idea of this methodology is that citizens can together decide how to use public assets. The goal of this thesis is to understand how participatory budgeting can have an impact on ecological sustainability in Finland. I’m focusing on the proposals of participatory budgeting which the citizens have voted for to be implemented. Research material has been collected from public online sources on all the Finnish participatory budgeting projects. Some of these projects have been excluded as they do not fulfill the characteristics of participatory budgeting. The material is analyzed using content analysis, building categories, themes and types. There are three key findings in this thesis. First, participatory budgeting has created ecologically sustainable solutions, but sustainability has been an unintended by-product. Proposals concerning environment focus primarily on people’s living environment. Second, the changes are minor, and individuals are the ones carrying the responsibility for the sustainability. Third, the means how proposals are carried out influences ecological sustainability. Here, municipal authorities have a significant role. Finnish participatory budgeting projects therefore have the chance to create ecologically sustainable proposals. However, the capability is limited by both small, project specific budgets and processes that do not acknowledge ecological sustainability. In the long run, the changes might be more significant as participatory budgeting still is relatively new method in Finnish society.
-
(2022)Continuous development of urban areas poses challenges for sustainable use of resources and the management of complex waste streams. Recycling is seen as a solution for promoting sustainability, especially at the individual-level where waste sorting creates preconditions for successful material recovery operations. Behavior change strategies aim to encourage individuals to implement recycling practices in their daily lives. The effectiveness of behavior change strategies is achieved by broadly influencing capability, opportunity, and motivation to recycle, however, studies claim that many existing strategies are unable to do so. This study aims to gain an understanding in how extensively a municipal recycling service provider’s online communication on social media platforms (Instagram, Facebook, YouTube) enhances capability, opportunity, and motivation to recycle by communicating about means to overcome recycling barriers. Specifically, the study is interested in examining what types of recycling barriers are addressed in online communication and through which means it aims to deliver assistance for overcoming these barriers. Lastly, this study aims to explore the role of social media platform-based online communication as a channel to promote individual recycling behavior. This study focuses on social media materials published by a municipal service provider in the European Green Capital of 2021. The empirical material builds on a set of data collected from public and locatable online sources. The analysis includes 96 different types (pictural, textual, video) of recycling-themed online content. The data was analyzed by conducting qualitative content analysis. The results indicated that online communication addresses a broad range of recycling barriers. The most common means to overcome these was information provision through which the company aimed to increase knowledge and understanding of recycling practices. Although information provision alone is claimed to be insufficient to profoundly change behavior, results showed that it could serve as a means to generate a broad influence on areas behind behavior formation. The result of this study suggests that social media platforms as channels for online communication have the potential to create preconditions for overcoming recycling barriers especially through the means of information provision. The development of more profound recycling behavior, however, needs to include a broader range of collaborative information, motivation, and engagement elements that could engage and encourage people to implement more profound recycling behavior. This calls for future research that discovers means to stimulate behavior formation widely to support overcoming recycling barriers and the implementation of profound recycling behavior in everyday lives.
-
(2022)Päivittäistavarakaupat ovat saavuttaneet ruokajärjestelmässä aseman, jossa kaupan myymälä on lähes välttämätön läpikulkupiste alkutuotannosta kulutukseen. Ruoan kulkiessa pellolta pöytään pääasiassa päivittäistavarakaupan kautta, ei kaupan risteysasemaa tuotannon ja kulutuksen välissä voida ohittaa. Päivittäistavarakaupan vallitsevan aseman ja toiminnan lähtökohtien merkitystä, mahdollisuuksia ja mahdollista vastuuta ruokavalion kestävyysmuutoksessa on otettu vasta hiljattain tutkimuskohteeksi ja aiheen kohdalla vallitsee tutkimusaukko. Aiheen tutkiminen on tärkeää, sillä päivittäistavarakauppojen saavuttama asema sekä toiminnan lähtökohdat vaikuttavat siihen mitä ruokaa tuotetaan, mitä tuotteita tarjotaan kuluttajille sekä minkälaisia valintoja kuluttajat myymälässä tekevät. Päivittäistavarakaupat ovat kiinnostuneita edistämään ruokavalion kestävyysmuutosta omien lähtökohtiensa ja tavoitteidensa mukaisesti, mutta yhteinen näkemys roolista, toimintamallista tai mahdollisesta vastuusta puuttuu. Tässä tutkielmassa pyrin tuottamaan tietoa vallitsevaan tutkimusaukkoon, päivittäistavarakaupan asemasta, lähtökohdista sekä keinoista ruokavalion kestävyysmuutoksessa toimimiseksi. EAT-Lancet komission planetaarisen ruokavalion mukaisen muutoksen tavoitteena on kasvisten kulutuksen lisääminen, lihan kulutuksen vähentäminen sekä eläinperäisen proteiinin osittainen korvaaminen kasvisperäisillä vaihtoehdolla. Suomalainen S-ryhmä on ottanut planetaarisen ruokavalion edistämisen osaksi uutta yhteiskuntavastuuohjelmansa ruoan kestävän kuluttamisen edistämisen teemaa, jota tarkastelen tapaustutkimuksena käytännön esimerkkinä päivittäistavarakaupan pyrkimyksistä kestävyysmuutokseen. S-ryhmää koskevan tapaustutkimuksen tutkimusajankohtana ilmenevien tulosten perusteella on mahdollista tulkita, että vaikka S-ryhmällä on halua edistää ruoan kestävän kuluttamisen sekä planetaarisen ruokavalion mukaista kestävyysmuutosta, keinot muutoksen edistämiseksi ovat vielä puutteelliset. S-ryhmän sekä alueosuuskauppojen tulkinta ja tekeminen planetaarisen ruokavalion edistämisestä ei ole suoraan tulkittavissa EAT-Lancet komission mukaiseksi. Tuotevalikoiman kautta tapahtuvan kestävyysmuutoksen avainrooli ja vastuu on jätetty kuluttajalle. Kestävyyttä edistetään ensisijaisesti valikoimaa kasvattamalla, joka voi vaikeuttaa kuluttajien kestävien käytänteiden kehittymistä ja toteutumista. Tulosten perusteella jää epäselväksi pystyykö taloudellisiin näkökulmiin sekä kuluttajalähtöisyyteen pohjaava toiminta edistämään yksilön ruokavalion ohjaamiseen liittyvää tavoitetta.
-
(2023)Forests play a key role in mitigating climate change and maintaining biodiversity. The ability of forests to sequester carbon dioxide and store it in wood biomasses and soils reduces the amount of carbon dioxide in the atmosphere. However, forests are cut down for various reasons, such as economic ones, releasing carbon dioxide from the trees into the atmosphere. One way to combat climate change and biodiversity loss is to provide forest owners a voluntary incentive scheme that provides a new objective for forest owners to use their forests. The use of forests in the future will be decided by the new forest owners, i.e., the younger generation of forest owners. For this reason, it’s important to study their preferences for a voluntary incentive scheme. The study examined the characteristics of absentee and non-absentee forest owners under the age of 40 and compared the preferences for a voluntary incentive scheme directed to these two groups. The survey response rate was low (7,3%). Choice experiment method and a binary logistic regression model was used to find out the forest owners’ preferences in relation to accept the programme. In the binary logistic regression model, absentee residence was the only factor that positively and reliably increases the acceptance of the programme. Absentee and non-absentee forest owners appreciate similar aspects of forest property, for example relaxation and financial security. The biggest difference between these two groups came with consideration of forestry work and/or wood for household as nonabsentee forest owners valued that aspect higher. The study points out that knowledge of a METSO programme is relatively low, as 35% of absentee and 23% of non-absentee forest owners who responded have heard of the programme. Some young forest owners may not have a clear idea on how to manage forests, because forest ownership is new to them and therefore it is often difficult for novice forest owners to know which forest management practices to apply in one's own forests. According to the study, economic income from the forest property is important, but it isn’t an important source of economic security for a large number of young forest owners, especially when the share of absentee forest owners’ characteristics and preferences are on the rise among forest owners.
-
(2020)Jätevesiliete sisältää arvokkaita kasviravinteita ja orgaanista ainesta, jotka olisi välttämätöntä saada kiertämään kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Erityisesti kasvien kasvun kannalta olennainen ja määrältään rajallinen fosfori olisi tärkeä ohjata uudelleen käyttöön, esimerkiksi soveltuvaan maatalouteen, sillä Suomessa maatalouteen käytetään vuosittain 95,5 % kaikesta fosforista. Puhdistamoliete on kuitenkin yksi yhteiskunnan haastavimmista sivuvirroista, sillä se sisältää myös haitallisia aineita, kuten raskasmetalleja, mikromuoveja, pysyviä orgaanisia yhdisteitä ja lääkejäämiä. Tässä opinnäytetyössä aihetta tarkastellaan kirjallisuuskatsauksen ja dokumenttianalyysin keinoin sekä vahvistetaan laadullisella aineistolla. Viime vuosina monet suuret suomalaiset viljanostajat ovat kieltäneet puhdistamolietepohjaisten lannoitetuotteiden käytön sopimuspelloillaan. Tutkielmassa kartoitettiin asiantuntijahaastatteluiden avulla, miten tähän lopputulokseen päädyttiin sekä millainen suhtautuminen yrityksissä on uusiin kehitteillä oleviin puhdistusteknologioihin. Tutkimusta varten haastateltiin kolmen yrityksen edustajia tammikuussa 2020. Vastaukset analysoitiin sisällön analyysin keinoin. Puhdistamoliete ja sen käyttö on aineiston perusteella osa ympäristökonfliktien historiallista jatkumoa. Nykytutkimuksen valossa suomalainen puhdistamoliete on käsiteltynä turvallista käyttää. Useista tutkimuksista huolimatta kaikkien haitallisten aineiden pitkäaikaisia vaikutuksia erityisesti maaperään ei ole pystytty täysin kartoittamaan, sillä osa lietteestä löydettävistä haitallisista aineista on yhteiskunnassamme suhteellisen uusia yhdisteitä. Lietepohjaisten tuotteiden loppukäyttö on yhteiskunnallinen, taloudellinen ja ympäristökysymys, josta eri toimijoilla on eri intressit ja vaihtelevat näkemykset. Tutkimuksen perusteella viljanostajat suhtautuvat lietepohjaisiin tuotteisiin kielteisesti niiden kyseenalaisen maineen vuoksi. Yritykset korostivat, että heidän omat asiakkaansa eivät hyväksy lietepohjaisten tuotteiden käyttöä. Lisäksi haastatteluissa nousi ilmi huoli lietteen tutkimuksen tietoaukoista, koetut ihmisperäisten kierrätysravinteiden imagohaitat, sekä yritysten vastuullisuuden painopisteen sijoittuminen muualle kuin kierrätysravinteisiin. Pro gradu tutkielmassani esitän, että lietteen käsittelyn uudet teknologiat eivät tule yksin ratkaisemaan lietepohjaisten tuotteiden käyttöä maataloudessa, sillä viljanostajien kiinnostus kierrätysravinteiden käyttöön on vähäistä ja teknologiset erot käsittelymetodien välillä jäävät helposti epäselviksi.
-
Radical innovations or everyday consumer goods? : the marketing of Finnish plant-based milk products (2020)Current food production and consumption practices have major impacts on the climate and the environment. Studies are calling for a transition towards plant-based diets as climate change poses an imminent threat of global natural catastrophes. Plant-based milk (PBM) products can be seen as radical innovations and as alternatives to liquid dairy milk that have started to break away from their former ethical and medical market niches. This study aims to gain understanding in how PBM products are positioned as alternatives to dairy milk and how the mainstreaming of these products could challenge the dairy sector. Specifically, the study is interested in how Finnish PBM products are marketed and how these PBM producers could be potential drivers of a sustainability transition in the food industry. This study focused on the digital marketing material that Finnish PBM producers used during the initial launch of their PBM products. The materials were collected online from existing and locatable sources (e.g. websites and social networking spaces) as well as from solicited material acquired from company representatives. The data was analyzed by conducting qualitative content analysis on the materials. The results showed that Finnish PBMs are marketed as alternative yet convenient products that are simultaneously health, tasty, and functional, as well as sustainable and plant-based. Even though Finnish producers were found to be hesitant to explicitly challenge the dairy sector, some brands positioned their products as part of a new food system that is transitioning away from the use of animal-products. These results suggest that the mainstreaming of Finnish PBMs and specifically oat milk is a positive shift towards more sustainable modes of production and consumption. Furthermore, the involvement of well-established food and dairy industry actors in the Finnish PBM market could have a role in reforming the institutional structures that empower people to eat animal-derived products. The seemingly neutral, non-provocative marketing style of Finnish PBM products is aiming to normalize the use of PBMs and thus claim its spot in Finnish food culture as an everyday consumer good.
-
(2021)Interest in the ecosystem services and the well-being provided by nature has grown while the urbanized way of life has reduced contact between humans and nature. Studies have found that nature supports well-being and health in several ways: spending time in nature relieves stress, lifts mood and improves concentration, among other things. Natural environments encourage physical activity and provide opportunities for both social interaction and self-reflection. Nature experiences during childhood and adolescence help to build an empathetic relationship with nature and may promote environmentally responsible behavior. In adolescence, however, contact with nature often decreases. To facilitate positive nature experiences to adolescents, understanding how they experience spending time in nature can help. This thesis examines how adolescents describe their memorable nature experiences and the well-being impacts they associate with these experiences. The thesis is part of the multidisciplinary research project NATUREWELL (The health and well-being impacts of outdoor recreation – study on urban youth). The research data consists of pictures and writings (n=21) by adolescents aged 15-16 years, in which they describe their memorable nature experiences. The data was collected from a secondary school in Lahti, Finland in spring 2020. The research material has been analyzed using interpretative phenomenological analysis. The results show that memorable nature experiences arise in a wide range of situations, but almost all participants highlighted the effects of nature on their well-being. The most common themes of the experiences were calming down in nature and uplifted moods, while several of the participants also highlighted the beauty of nature. Nature served both as a refuge and as a source of recreation for them. Half of the experiences had taken place in the nearby nature of the participants, half on trips elsewhere in Finland, abroad or at summer cottages. Photographs, paintings, drawings and collages by the participants often highlighted the visual aspect of the experience by depicting vast landscapes unfolding from the viewer's perspective. The described environments were forests, beaches, lakes, mountains and swamps. Based on the results, all the participants of the study have positive experiences of nature. They perceive psychological, physical, social and mental well-being effects in nature and often refer to them when justifying why they like to spend time in nature. The results of the study can be used in the planning of nature activities, environmental education and well-being interventions for adolescents. The nature experiences of adolescents with a negative attitude towards nature are an important subject for further research.
Now showing items 61-80 of 107