Browsing by discipline "Maantiede"

The main purpose of this thesis is to find out pupils' attitudes towards geography as a school subject, what they think about teaching and learning geography. The purpose is also to find out the factors that make geography an interesting or uninteresting subject. Pupils' attitudes are important to consider when developing the subject itself. Pupils' ideas are also valuable tools for teachers to develop their own teaching. According to the earlier studies pupils' attitudes towards geography are quite neutral. Although attitudes are positive in general, geography is not perceived as a particularly interesting subject. Girls' attitudes towards geography have been a little more positive than those of boys. Girls also considered geography as a more important subject than boys did. The aim of this thesis is to gather more information about pupils' attitudes towards geography and to compare the results between girls and boys and between pupils on different grades. The information was collected via an internet based survey. The study population consisted of 131 respondents and there were respondents from every secondary school grade. The data was analyzed by using the SPSS 22 and Microsoft Excel -statistical programs. The results were studied including all respondents, girls and boys separately, and pupils on different grades separately. The results were compared to already existing results and there was also an aim to find out some new information about the subject of the study. According to this study pupils' attitudes towards geography were positive and geography was perceived as an interesting and important subject. The boys' attitudes were even more positive than those of the girls, although the attitudes in general were quite positive. The main difference between the sexes was that girls considered geography more difficult as a school subject but both sexes considered geography quite an onerous subject. Seventh grade pupils' attitudes were a little more positive than those of eighth or ninth grade pupils'. The main factor that explains the attractiveness of geography was a teacher who was enthusiastic about the subject and teaching. The pupils who thought geography as an uninteresting subject considered geography more clearly difficult and onerous than pupils in general. It is encouraging to notice that pupils' attitudes were so positive towards geography.

Solving global environmental issues requires extensive international cooperation. The United Nations (UN) Environment Conferences have paved the way for international cooperation, by forming agreements on the environment and climate, and the implementation of the measures required by them. Underlying this is sustainable development, a key concept led by the UN. Adherence to the principles of sustainable development aims to ensure the survival of our planet for future generations. The UN implements the principle through international climate agreements. Actions for the environment require knowledge of environmental issues, solutions and opportunities how to contribute. And that requires environmental education. Environmental education plays a key role in learning about the environment and adhering to the principles of sustainable development. The responsibility for sustainable development belongs to everyone and environmental education plays an important role in it in schools. The aim of my master's thesis is to examine global environmental issues and their solutions. I researched what kind of perceptions of global environmental issues and visions of the future the students of the online school had in 2009. In addition, I compare the students' visions of possible solutions with the views of environmental education experts. The material was collected from the international online school for environmental education and sustainable development, Environment Online - ENO in 2009. The study is based on a qualitative survey. The results of the online survey (N = 153) are divided into themed categories based on the responses on environmental issues and solutions. The answers have been compared with the themes that emerged from the expert survey (N = 5). Pupils' perceptions of environmental issues focus on climate change. The solution possibilities reflect the strong environmental education of the Environment Online - ENO: action for the environment, political decisions and environmental education. As an interesting result of the expert survey, I highlight the opportunities brought by technology in environmental education and the development of young people's opportunities for influence. As a case of this study, Environment Online - ENO has shown how important information and communication technology is in international environmental education.

Tutkimuksen lähtökohtana toimii Arizonan yliopistossa toteutettu Places in the media -kurssi, jossa tarkastellaan kriittisesti, kuinka paikat esiintyvät mediassa. Maantieteen opetuksessa onkin tärkeää kannustaa oppilaita pohtimaan, kuinka media rakentaa maantieteellistä tietoa, kuten käsityksiä tiloista, paikoista ja yhteiskunnasta. Tutkimuksen tarkoituksena on toteuttaa opetuskokeilu lukion kulttuurimaantieteen opiskelijoille, jossa analysoidaan kriittisesti median antamaa kuvaa Helsingin Vuosaaresta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten oppilaiden mielestä media muokkaa mielikuvia Vuosaaresta. Tutkimuksen tavoitteena on antaa esimerkki siitä, kuinka kriittistä medialukutaitoa voidaan soveltaa mielikuvien opetuksessa lukion kulttuurimaantieteen oppitunnilla. Opetuskokeilussa noudatettiin kriittisen pedagogiikan ja dialogisen opetuksen periaatteita. Opetuskokeilu toteutettiin Viikin Normaalikoulussa ja Helsingin Normaalilyseon lukion kulttuurimaantieteen kurssilla (n=42). Opetuskokeilun yhteydessä toteutettiin alku- ja loppukysely, analysoitiin ryhmissä mediamateriaaleja ja tilastotietoa Vuosaaresta sekä täytettiin analyysien pohjalta kirjallisia tehtävälomakkeita. Oppitunnilla hyödynnettiin learning cafe -menetelmää, jolloin oppilaat toimivat sekä koti- että mediaryhmissä. Näin he pääsivät keskustelemaan näkökulmistaan eri ryhmissä ja jakamaan tietoa ryhmien välillä. Oppitunnin mediamateriaalit oli valittu niin, että ne antoivat mahdollisimman erilaisia näkökulmia Vuosaaresta. Oppitunnin lopuksi käytiin yhteinen keskustelu, jossa oppilaat kertoivat oppitunnin aikana syntyneistä ajatuksistaan. Oppilaat analysoivat oppitunnin aikana monipuolisesti eri medialähteitä ja vertasivat niiden antamia mielikuvia ja tilastotietoa keskenään. Oppilaat analysoivat oppitunneilla mediamateriaaleja kriittisesti ja analyyttisesti. Oppilaiden mielikuvat Vuosaaresta eivät muuttuneet merkittävästi opetuskokeilun myötä. Tämä oli kuitenkin oletettavaa teoriataustan perusteella, sillä alueen maineen ja mielikuvien muuttuminen vie yleensä aikaa. Oppilaat saivat kuitenkin uutta tietoa ja näkökulmia alueesta. Vuosaaresta kokemusta omaavien oppilaiden mielikuvat tutusta alueesta olivat positiivisempia kuin muiden oppilaiden mielikuvat. Harjoituksen myötä oppilaiden kriittinen medialukutaito ja ajattelu kehittyivät jonkin verran. Oppilaiden medialukutaito oli kuitenkin hyvällä tasolla jo ennen harjoitusta, joten medialukutaidossa ei tapahtunut suurta kehitystä. Vaikka oppilaat eivät kokeneet ennen opetuskokeilua, että medialla on suurta vaikutusta heidän mielikuviinsa Vuosaaresta, opetuskokeilun jälkeen he olivat laajasti sitä mieltä, että median antamalla kuvalla on vaikutusta Vuosaaren toimijoihin, kehitykseen ja maineeseen. Oppilaiden kriittisyys medialähteitä kohtaan kasvoi harjoituksen jälkeen, sillä oppilaiden luottamus medialähteiden antamaan kuvaan Vuosaaresta heikkeni kaikkien muiden osalta luukuunottamatta Helsingin Sanomia. Hyvin antoisan loppukeskustelun aikana syntyi todellista vuorovaikutusta sekä oppilaiden, että oppilaiden ja opettajan välillä. Opetuskokeilun hyödyllisyyden ja mielekkyyden kokemisessa sekä kirjallisessa palautteessa oli kuitenkin eroja Viikin Normaalikoulun ja Helsingin Normaalilyseon välillä. Oppitunnin pitäminen toiseen kertaan onnistui paremmin kuin ensimmäinen, sillä voitiin oppia ensimmäisen kerran kokemusten kautta. Opetuskokeilu kehitti oppilaiden käsityksiä todellisen maailman ja mediavälitteisen maailmankuvan eroista, joka on erityisen tärkeää maantieteellisen tiedon hahmottamisessa. Tutkimusta voidaan näin ollen pitää onnistuneena esimerkkinä kriittisen medialukutaidon soveltamisesta mielikuvien opetukseen maantieteen lukio-opetuksessa. Opetuskokeilu voi toimia innoittajana muille maantieteen opettajille siitä, kuinka kriittinen pedagogiikka ja medialukutaito parhaimmassa tapauksessa innostavat oppilaat mukaan oppimisprosessiin ja kyseenalaistamaan omia käsityksiään sekä tarkastelemaan kriittisesti ympäröivää maailmaa.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ottaa selvää, miten kolonialismi vaikuttaa nykypäivän Hongkongin maisemaan ja identiteettiin. Hongkong on alueena erikoisessa asemassa sillä se siirtyi 150 vuoden kolonialistisen historiansa päätteeksi takaisin Kiinan hallinnon alle. Tämä siirtymä on herättänyt hongkongilaiset pohtimaan oman identiteettinsä sisältöä tarkemmin. Rakennetun perinnön rooli on korostunut alueen ihmisten identiteetin rakennuksessa, koska rakennukset ovat näkyvin osa historiallisuutta kaupunkikuvassa. Kolonialistisen maiseman herättämiä merkityksiä identiteetille on tutkittu varsin paljon viime vuosina, sekä Hongkongissa, että muissa postkolonialistisissa valtioissa. Aikaisemmassa Hongkongiin kohdistuvassa identiteettitutkimuksessa on keskitytty usein yksittäisiin esimerkkeihin, suurten kokonaisuuksien sijasta. Historiallisesti merkittävien rakennuksien arvoja ja merkitystä on tutkittu laajalti, mutta samalla on unohdettu syrjäiset ja vähemmän tunnetut maisemat tutkimuksen ulkopuolelle. Tässä tutkimuksessa pyritään rakennetun perinnön lisäksi kartoittamaan muita maisemakokonaisuuksia kaupunkitilassa. Mielenkiinto kohdistuu kolonialistisen maiseman määrään, nykyiseen kuntoon ja siihen yhdistettyihin merkityksiin. Aineistoa kerättiin keväällä 2012 suoritetun tutkimusretken aikana mahdollisimman laajalti, ennalta määrätyiltä tutkimusalueilta. Tutkimusalueet valittiin siten, että niillä tiedettiin olevan mahdollisimman paljon kolonialistisia merkkejä jäljellä ja, että alueet oli mahdollista tutkia jalan. Havainnointia tehtiin neljänä päivänä, ja tulokset dokumentoitiin valokuvien avulla. Aineisto tarkastettiin tutkimusretken jälkeen ja siitä poistettiin havainnot joiden alkuperää ei voitu todentaa kolonialistisiksi. Lopulta aineisto jaettiin kolmeen ryhmään mitkä olivat: 1) rakennukset ja monumentit, 2) merkit ja kieli sekä 3) muut havainnot. Näiden havaintojen lisäksi kertyi muutamia havaintoja joita ei voitu dokumentoida valokuvin. Analyysin apuna käytettiin ikonologian ja tulkinnallisen maisematutkimuksen keinoja. Näiden tarkoituksena oli jäsentää analyysi siten, että maisemakuvailun lisäksi tutkimuksessa keskityttiin maiseman merkityksien ja arvojen pohtimiseen. Fyysistä maisemaa tutkiessa käy ilmi, että Hongkongissa on vielä varsin paljon kolonialismin merkkejä maisemassa. Niiden tutkimuksessa korostuu historian tuntemisen rooli, sillä monet kohteet eivät ole enää autenttisiä ja niitä on muutettu paljon. Tutkimuksen tärkein tulos on, että etenkin rakennetulla maisemalla on merkittävä rooli Hongkongin alueellisen identiteetin rakentajana. Rakennuksien ja maiseman uudelleenkäyttö kertoo paljon maiseman merkityksestä. Uusien käyttötarkoituksien myötä, kolonialistinen maisema on saanut uuden roolin kaupunkikuvan rakentamisessa. Se kertoo nykyään hongkongilaisten historiasta ja arvoista enemmän, kuin kolonialistisen ajan vallankäytöstä. Joidenkin kohteiden kohdalla maiseman suojelu on luontevaa kun taas jotkin kohteet ovat täysin unohdettuja. Maiseman suojelussa ja sen arvottamisessa ei ole mitään tiettyä kaavaa. Suurta merkitystä on kuitenkin maiseman sijainnilla ja sillä voiko maisemaan yhdistää muistoja. Maisemiin joihin ei pysty yhdistämään muistoja, suojellaan vähemmän. Muilla merkeillä ja kielellä ei koeta olevan samankaltaista ilmaisuvoimaa kuin rakennetulla perinnöllä. Aikaisempaan tutkimukseen poiketen Hongkong ei ole koskaan ollut tilanteessa missä se olisi kieltänyt kolonialistisen historiansa kuten monet muut postkolonialistiset valtiot. Syynä tähän on Hongkongin poikkeuksellinen poliittinen tilanne, missä se joutuu elämään nyt toisen valtion hallinnassa, brittien lähdön jälkeen. Kolonialistinen maisema muistuttaa hongkongilaisia heidän erikoisuudestaan mannerkiinalaisiin verrattuna. Täten kolonialistisesta perinnöstä on tullut poliittinen keino taistella alueen kiinalaistamista vastaan.

Climate change has the strongest impact on high-latitude ecosystems that are adapted to cool climates. In order to better understand and predict the changes in tundra vegetation observed on large scales as well as their feedbacks onto climate, it is necessary to look at what is happening at finer scales; even in individual plants. Technological developments over the past few decades have enabled the spread of cost-effective, light and small unmanned aerial vehicles (UAVs). As very high-resolution data (pixel size <10cm) becomes more and more available, the remote sensing methods used in environmental analysis become subject to a paradigm shift as algorithms and analyzes based on machine vision and learning turn out to be more common. Harnessing new methods is attractive because they allow flexible and highly automated data collection and the production of highly accurate remote sensing products from hard-to-reach areas such as the tundra. However, obtaining reliable results requires careful planning and testing of processing algorithms and parameters. This study looked at how accurately variables derived from aerial images collected with an off-the-shelf digital camera can map the vegetation structure on a landscape scale. In Kilpisjärvi, northern Fennoscandia, a total of ~ 10,000 aerial photographs were collected by drone covering an area of three hundred hectares. In addition, dominant vascular plants were identified from 1183 points in the area, as well as vegetation height. Aerial images were processed into dense three-dimensional point clouds by using SfM (Structure from Motion) method, which is based on computer vision and digital photogrammetry. From the point clouds terrain models and vegetation height models were interpolated. In addition, image mosaic covering the entire area was produced. Based on these data, predictive variables were calculated, which were used together with the terrain reference data in Geographical Object-Based Image Analysis (GEOBIA). The filtered ground points corresponded to observations throughout the region, and the produced elevation models strongly correlated with the ground reference data. The terrain model error was greatest in areas with tall vegetation. Changes in lighting conditions and vegetation during aerial image surveys posed challenges in both phases of object-based analysis: segmentation and classification. but overall accuracy improved from 0.27 to 0.54 when topography, vegetation height and texture variables were added to the classifier and the number of target classes was reduced. Methods based on machine vision and learning can produce important information about vegetation structure, vegetation height, in a landscape. However, more research is needed to determine the best algorithms and parameters in a tundra environment where environmental conditions change rapidly and vegetation is heterogeneous and mixed, causing differences between aerial images and difficulties in analyses.

The standardisation of airports has turned airports into similar non-places without history and connection to their surroundings. Recently the business environment of airports has become tougher, as airports are forced to compete for passengers in order to stay in business. The non-place character is a competition disadvantage for an airport, and therefore new means need to be developed in order to sustain competitiveness. A wide range of services as well as local culture are used to create a sense of place at an airport. The passengers are being offered new experiences and airports are even advertised with the experience orientation. The objective of this thesis is to find out whether the hard work on improving the image of the airports with spectacular projects has had an effect on how the passengers see the airport or does their view still represent the stereotypical image. The primary research question is how people perceive the airport today and are the perceptions in line with the definition of a non-place. I went through 195 airport reviews from ten European airports. Applying the discourse analysis I studied the different views of the airports that have arisen. The repeating patterns were divided into six themes according to their topics, in other words six different discourses were used to discuss airports. The customer reviews comprised the images of an airport as a physical building, a sensory environment, a hangout, a subject of a change, a social setting and as a visiting card of the area in question. A discourse analysis is based on a thought that the language is not a neutral describer of the reality, but rather the language builds the reality and is itself a product of culture. In other words, the themes that have arisen do not represent the absolute truth about the essence of an airport, but they rather provide different viewpoints on the concept of an airport. As I reviewed the discourses I found out that both the past and the present of the airports have their impacts on the images the passengers have about the airport in question. Though travelling is an essential part of the western lifestyle and the airports have become mundane, airports still represent modernity and terminals are important buildings. On the other hand, to this day the images of the past appear to have an impact on the experience of the flying passengers. According to the airport reviews, airports have both the characteristics of a place and a non-place. Still the passengers do not automatically see the standardisation of the airports as a negative feature, as the effectiveness and the similarity of the airports eases the travelling, and the widespread of the Internet helps keeping the important things always at hand. A part of the survey participants found that airports could standardise even further and concentrate on the needs of the passengers instead of local culture.

Good availability and accessibility of sport facilities have a positive impact on doing sport and being physically active. This study looks into the accessibility of sport facilities and the links between accessibility and doing sport in the Helsinki capital region. The study focuses on two types of sport, ice hockey and horse riding, and their respective facilities. The study also deals with accessibility and equal opportunities for doing sport. Previous studies suggest that accessibility has an impact on travel behaviour. MetropAccess project has developed a useful tool for calculating travel times for different transport modes. Accessibility of sport facilities has an influence on doing sport and health. People are willing to travel for their hobbies, but the facilities near home play an essential role. They have an impact on the way people do sport even if the nearest facilities are not used. Willingness to travel varies between different types of sport and their location. The influence of accessibility can be illustrated by distance decay, meaning that the influence usually decreases while the distance increases. The research questions are: What is the accessibility of the selected sport facilities in the Helsinki capital region? How doest the link between accessibility and doing sport look like? In order to answer the questions the study combined the following data: 1. locations of sport facilities (N=16 for ice hockey and N=18 for riding), 2. homes of members (N=10597 ice hockey, N=8403 riding) of the selected sport associations and 3. accessibility as travel time by car, public transport and bike, tool by MetropAccess. Travel time data is available in form of a grid where the cell size is 250 metres. The calculations cover travel times from every grid cell to all the other cells by different travel modes. The nearest facility for each member of the sport association was defined. Each facility's service/catchment area among the sport association's members was calculated. Distance decay was defined for each sport facility and aggregated for all the facilities of each type of sport. The distance decay curve applies to those members for whom the facility in question is the nearest to home. The used data did not include information on where people actually do sport. Fairness of sport facilities accessibility was studied by looking into areas with high proportion of children and relatively poor accessibility. The results show that accessibility of capital region sport facilities varies depending on travel mode. Travel times to ice hockey facilities are slightly shorter than to horse riding facilities. Distance decay curves are slightly steeper for ice hockey, suggesting that the willingness to travel decreases faster when travel distances increase. To ice hockey facility, avarege travel time from is around 15 minutes by car, 28 minutes by public transport and 12 minutes by bike. The respective travel times for riding facilities are 16, 35 and 15 minutes. The facilities are able to catch varying amount of members. Some areas are well catered for while others have estimated travel times of more than 40 minutes by car to the nearest location. The results did not provide a clear answer to the question whether accessibility influences doing sport. Travel times vary depending on the mode and for some the nearest facility is far, while for many at least one mode enables good accessibility to a sport facility. Generally the selected sport facilities have a relatively good accessibility. Bike travel times are relatively short, while car has often the shortest travel times. However, not everyone has a car. There are other facilities located near ice hockey facilities and thus the results can be applied to those too. Distance decay could be applied to other types of sport and different age groups.

The aim of this study is to develop high school e-learning material, which deals with the risks and opportunities related to urbanization. The scientific development of e-learning material in geography is very important because geography baccalaureate changes into an electronic format in 2016. Learning material which has been developed by means of design research, is based on scientific research and on the opinions of professionals who work in the field. Developed e-learning material will be published in Tellus3-textbook by e-Oppi Ltd. This study is design research, and in design research theoretical and empirical phases alternating in cycles. This design research is reported in four sections, which are 1) the theoretical problem analysis, 2) the empirical problem analysis, 3) the development process and 4) the development output. Theoretical problem analysis examined geography learning concepts, electronic learning materials and the risks and opportunities related to urbanization. Empirical problem analysis mapped the opinions that high school geography teachers (n = 82) have of the contents and the supplementary material in e-learning material which presents risks and opportunities related to urbanization. Theoretical and empirical problem analyzes highlighted the objectives and purposes of this study. The third phase was the development process, in which progress of the development was described and the development decisions were justified. In the fourth phase the complete e-learning material was presented and the learning material was evaluated in the second empirical problem analysis by high school geography teachers (n = 12). In both empirical problem analyzes the structured answers were analyzed by the descriptive statistical analysis and the open answers were categorized by the content breakdown. Based on evaluation of high school geography teachers, the development of e-learning material was successful. More than half of the assessors were willing to use the developed e-learning material in their teaching.

Geodiversiteetilla tarkoitetaan geologisten (kivet, mineraalit, fossiilit), geomorfologisten (muodostumat, fyysiset prosessit) ja maaperän ominaisuuksien luonnollista monimuotoisuutta. Geodiversiteetti edustaa siis elottoman luonnon monimuotoisuutta. Geodiversiteetti ja sen runsaus eivät pysy muuttumattomina yli ajan, vaan muuttuvat ajan myötä. Geodiversiteetin runsauteen vaikuttavat varsinkin ilmasto, topografia, maaperä ja kasvillisuus. Ensimmäinen tutkimuskysymys on selvittää Luoteis-Lapin keskeisten geomorfologisten muodostumien levinneisyys ja laatia kartoituksen pohjalta geomorfologinen kartta. Toinen tutkimuskysymys on geodiversiteetin alueellinen jakauma Luoteis-Lapissa. Kolmas tutkimuskysymys käsittelee geodiversiteetin alueellista vaihtelua ja sitä selittäviä tekijöitä Luoteis-Lapissa. Selittävistä tekijöistä tutkitaan absoluuttisen ja relatiivisen korkeuden vaihtelun vaikutusta geodiversiteetin runsauteen. Tutkimusmenetelmänä käytetään karttatulkintaa digitaalisiin karttoihin ja ilmakuviin pohjautuen. Tutkimusalue kattaa 1182 tutkimusruutua, jotka ovat kooltaan 1 km². Tutkimusruudut sopivat yhteen Maanmittauslaitoksen perus- ja topografikarttojen kanssa, joiden mittakaava on 1:20 000. Jokaisesta tutkimusruudusta on määritelty materiaali ja geomorfologiset muodostumat. Materiaali jakautuu seitsemään luokkaan. Erilaisia geomorfologisia muodostumia on määritetty 39. Geodiversiteetin keskiarvo on matala (5,08) ja yksittäiset ruudut saavat geodiversiteetin arvoja välillä 1-12 resoluution ollessa 1 km x 1 km. Tutkimusaluetta luonnehtivat polygeneettinen, fluviaalinen ja biogeeninen korkokuva. Yksittäisistä geomorfologista muodostumista yleisimpiä ovat huomattavat kalliokohoumat, rakkalouhikot, järvet/lammet ja nielu-uomat. Geodiversiteetin runsauteen vaikuttavista tekijöistä on tutkittu absoluuttista ja relatiivista korkeutta. Tutkimuksen perusteella ei voida havaita, että korkeuden absoluuttinen tai suhteellinen kasvu johtaisi geodiversiteetin merkittävään kasvuun. Absoluuttisen korkeuden ja geodiversiteetin lukumäärän välillä on jonkinasteinen positiivinen korrelaatio, mutta se vaikuttaa olevan heikko.

Tutkimuksessa tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten musliminuorten tulevaisuuskuvia. Tutkimuksessa keskitytään nuorten omissa sosiaalisissa ympäristöissä ja naapurustoissa saamiin kokemuksiin ja niiden vaikutuksiin nuorten tulevaisuuskuviin sekä omien mahdollisuuksien tiedostamiseen. Yhteiskunnan tulevaisuuden kehitystä voidaan arvioida kansalaisten tulevaisuuspuheen välityksellä. Tutkimus musliminuorten tulevaisuuskuvista tuo esille myös nuorten kokemuksia syrjinnästä ja rasismista sekä yhteiskunnallisen jäsenyyden saavuttamisesta ja aktiivisen kansalaisuuden roolista nuorten arjessa osana suomalaista yhteiskuntaa. Tutkimuksen tarkoituksena on nostaa maahanmuuttajataustaisten nuorten ajatukset ja kokemukset osaksi yhteiskunnallista keskustelua. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla yhtätoista 14–24 vuotiasta itähelsinkiläistä maahanmuuttajataustaista musliminuorta syksyllä 2014. Nuoret ovat 1,5 ja toisen polven maahanmuuttaja- ja pakolaistaustaisia ja osallistuvat musliminuorille suunnattuun yhdistystoimintaan. Teemahaastatteluista saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla. Tutkimuksen kautta selvitetään, millaisia tulevaisuuskuvia musliminuoret rakentavat oman sosiaalisen ympäristönsä todellisuudessa, ja millaisena tulevaisuus Suomessa näyttäytyy nuorten kokemusten ja ajatusten kautta. Taustalla on tavoite musliminuorten vahvasta roolista oman todellisuutensa ja tulevaisuutensa suunnan määrittelijöinä. Aineiston perusteella musliminuoret luottavat itseensä ja omiin mahdollisuuksiinsa menestyä suomalaisen yhteiskunnan jäseninä. Nuorten tulevaisuuskuvat ovat positiivisia ja he kokevat pystyvänsä suunnittelemaan ja toteuttamaan omalle tulevaisuudelle asettamiaan tavoitteita. Musliminuoret ovat sisäistäneet yhteiskunnan asettamat haasteet maahanmuuttajataustaisille kansalaisille ja toisaalta tiedostaneet omat vaikutusmahdollisuutensa osana kansalaisyhteiskuntaa, esimerkiksi nuoriso- ja yhdistystoimintaan osallistumisen kautta. Nuoret ovat ahkeria ja haluavat panostaa opiskeluun ja työnsaantiin Suomessa. Samalla he korostavat jokaisen henkilökohtaisia pyrkimyksiä ja tavoitteita sekä positiivisen suhtautumisen ja yritteliäisyyden merkitystä menestymiselle. Maahanmuuttajataustaisten musliminuorten tulevaisuuskuvat ovat transnationaalisia ja nuoret näkevät mahdollisuudet elämälle myös Suomen rajojen ulkopuolella. Tutkimuksen mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa tulisi tukea, arvostaa ja ymmärtää nykyistä paremmin maahanmuuttajataustaisten nuorten halua opiskella, työskennellä ja rakentaa omaa elämää ja arkea Suomessa. Musliminuorille tulisi tarjota yhtäläiset mahdollisuudet tulevaisuuden suunnitteluun ja toteuttamiseen kuin enemmistöön kuuluville nuorille. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten merkitystä tulisi painottaa, sillä he ovat aktiivisia ja merkityksellisiä toimijoita yhteisöissään ja toimivat linkkeinä muslimiyhteisön, nuorten muslimien ja suomalaisen yhteiskunnan välillä.