Browsing by Title

Yksi tapa tarkastella maankamarassa etenevien seismisten aaltojen vaimenemista on määrittää tutkittavalle alueelle seisminen Q-arvo, joka kuvaa maa- tai kallioperän keskimääräisiä vaimenemisominaisuuksia. Seismisellä Q-arvolla on myös taajuusriippuvuus, eli sillä on eri arvo eri taajuuksilla. Tässä työssä määritettiin taajuusriippuvat Q-arvot P- ja S-aallolle tutkimalla näiden ensisaapujien alusta alkavan kolmen sekunnin aikaikkunan maksimiamplitudeja. Kohdealue tutkimuksessa oli Pohjois-Suomi. Havaintoaineisto koostui Suomen seismiseen asemaverkkoon kuuluvien, viiden seismografiaseman maanjäristysrekisteröinneistä. Asemat sijaitsivat Hetan, Sodankylän, Oulun, Kuusamon ja Tornion alueilla ja maanjäristykset olivat tapahtuneet enintään 200 km:n episentrietäisyydellä. Eri asemien rekisteröintejä tutkittiin yhteensä 181 kpl. Tutkimuksessa käytetty menetelmä on nimeltään coda-normalisointimenetelmä, jossa P- ja S-aaltojen amplitudiarvot normalisoidaan coda-aaltojen amplitudiarvoilla. Eri hyposentrietäisyyksillä saaduista arvoista saadaan regression avulla määritettyä Q-arvo eri taajuuksille, joista linearisoinnin avulla saadaan määritettyä taajuusriippuva Q-arvo. Tässä työssä P-aallolle saatiin taajuusriippuva Q-arvo Qp(f ) = 183(±12)f^0.64(±0.15) sekä S-aallolle Qs(f )=288(±30)f^0.67 (±0.23 ) . Saatuja tuloksia verrattiin samalla menetelmällä eri puolilta maapalloa saatuihin tuloksiin. Pohjois-Suomen alueella S-aaltojen vaimeneminen oli kaikkein vähäisintä verrattuna tektonisesti aktiivisempiin tai geologisesti nuorempiin alueisiin. Tuloksia verrattiin myös sekä Fennoskandian alueelle että geologisesti samankaltaisille alueille määritettyihin Q-arvoihin. Tässä työssä määritetty Qp-arvo ja sen taajuusriippuvuus ovat hyvin samankaltaisia Norjan alueelle määritettyjen Qp-arvojen kanssa. Qs-arvo puolestaan osuu keskivaiheille muihin arvoihin vertailtaessa, ollen hyvin samankaltainen kuin Pohjois-Amerikkaan ja Australiaan määritetyt Qs-arvot. Coda-normalisointimenetelmä osoittautui riittämättömäksi alueelle, jolta on vähän ja epätasaisesti jakautunutta havaintoaineistoa maanjäristyksistä. Seismisten aaltojen vaimenemiseen liittyviä tutkimuksia suositellaan jatkettavan, mutta jollain toisella menetelmällä. Eräs mahdollinen tutkimuskohde tulevaisuudessa voisi olla geometrisen leviämistekijän ja sen etäisyysriippuvuden määrittäminen Suomen kallioperälle.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan tähtienvälisen pölyn dynamiikkaa, joka kytkeytyy sähkömagneettisen säteilyn sirontaan. Klassisen mekaniikan perustavanlaatuisimpiin pyörimisyhtälöihin perustuva pölyhiukkasen dynamiikka ja sirontatapahtuman Maxwellin yhtälöistä juontuva dynaaminen perusta kytketään tutkielmassa uudella tavalla ratkaisemalla ongelmassa keskeinen sirontatapahtuma sironnan integraaliyhtälömenetelmän avulla. Lukija johdatellaan myös esiteltyyn teoriaan pohjautuvan numeerisen menetelmän äärelle. Erään olemassa olevan sironnan integraaliyhtälöesityksen toteutuksen ympärille laaditaan viitekehys Fortran-ohjelmistolle, joka laskee hilaverkon avulla mallinnetun homogeenisen hiukkasen dynamiikkaa. Tutkielman teoreettisessa osuudessa luodaan teoreettinen viitekehys mielivaltaisen muotoisen hiukkasen dynamiikalle, jossa liikeyhtälöiden voimatermit ovat seurausta sähkömagneettisesta sirontatapahtumasta. Lisäksi sirontatapahtumaan liittyvät elektrodynamiikan perusteet sekä itse sirontaongelman ratkaisu pintaintegraaliyhtälöformalismilla esitellään teoreettisessa osuudessa. Numeerisessa osuudessa esitellään hiukkasen mallinnus sekä luonnehditaan teoreettisen viitekehyksen sekä olemassa olevan pintaintegraalimenetelmän yhdistävän Fortran-ohjelmiston rakenne. Osuudessa käsitellään myös ohjelmiston toiminnan kannalta oleellisimmat algoritmit. Liikeyhtälöitä ratkaisevan Runge-Kutta-integraattorin oikea toiminta varmennetaan työssä asettamalla tunnettuja tuloksia tuottavia sidosehtoja ja vääntöjä. Kosmista ympäristöä mallintavilla alkuehdoilla pintaintegraaliyhtälömenetelmällä lasketun sirontavuorovaikutuksen määräämä dynamiikka tuottaa odotettuja tuloksia. Tulosten perusteella voidaan tulkita työssä esitetyn viitekehyksen olevan kehityskelpoinen, kun tavoitteena on mallintaa hiukkasdynamiikkaa erilaisissa kosmisissa ympäristöissä.

Tutkielma kertoo takaperäisistä stokastisista differentiaaliyhtälöistä, joiden tutkimus käynnistyi laajamittaisesti vasta 1990-luvulla matemaatikkojen Etienne Pardoux ja Peng Shige toimesta. Mielenkiinto näitä yhtälöitä kohtaan on kasvanut nopeasti sen jälkeen, kun myös takaperäisillä stokastisilla differentiaaliyhtälöillä nähtiin rahoitusteoreettisia sovelluskohteita esimerkiksi optioiden suojausstrategioissa. Tutkielman painopiste on teoreettinen, ja tutkielman suuressa osassa on lukijan johdattelu niin kutsutun Itô-analyysin maailmaan. Todistamme lähteisiin nojautuen useita tuloksia, joista keskeisimpänä on yleisen Itôn integraalin olemassaolo, takaperäisten stokastisten differentiaaliyhtälöiden ratkaisujen olemassaolo- ja yksikäsitteisyyslause sekä näiden yhtälöiden yhteys eurooppalaisen osto-option hinnoitteluun. Aloitamme tutkielman Anders Haldin kirjoihin perustuen kertaamalla todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen historiaa, ja nykypäivää lähentyessä motivoimme lukijan ensiksi Itô-analyysin ja sitten stokastisten differentiaaliyhtälöiden maailmaan. Toisessa luvussa määrittelemme yleisen todennäköisyysavaruuden ja alamme rakentamaan todennäköisyyslaskennallista maailmaa tämän pohjalta. Luvun aikana luomme pala palalta tarpeen erilaisille todennäköisyyslaskennan käsitteille, määrittelemme Lebesguen integraalin ja odotusarvon ja tarkastelemme satunnaismuuttujajonojen raja-arvoja. Siirrymme nopeasti stokastisten prosessien käsittelyssä tarvittaviin työkaluihin, kuten martingaaleihin ja filtraatioihin. Lopuksi siirrymme käsittelemään Brownin liikettä, jonka määrittelemme kolmella eri tavalla. Kolmannessa luvussa esittelemme Itôn integraalin ja perustelemme sen tarpeen ja esittelemme neliöheilahtelun käsitteen yhdessä Itôn lemman kanssa. Näiden jälkeen siirrymme luontevasti kohti moniulotteista Itô-integraalia, kunnes lopulta perustelemme integraalin määritelmän yleisille integrandeille. Luvun lopussa alamme käsittelemään stokastisia differentiaaliyhtälöitä diffuusioprosessien lähtökohdista. Yhtälön esittelyn jälkeen pääsemme stokastisten differentiaaliyhtälöiden tärkeiden tuloksien – olemassaolo- ja yksikäsitteisyyslauseiden – piiriin. Ratkaisun olemassaolon todistamisen jälkeen käymme läpi ominaisuuksia näille yhtälöille, ennen kuin siirrymme kohti takaperäisiä yhtälöitä. Takaperäiset stokastiset differentiaaliyhtälöt (lyhennetään TSDY) astuvat kuvaan luvussa neljä. Tarkastelemme luvussa tavanomaista takaperäistä stokastista differentiaaliyhtälöä. Tarkastelemme ongelman mielekkyyttä ja perustelemme yhtälöiden tarvetta. Nopeasti siirrymme tarkastelemaan, miten generaattorin muoto vaikuttaa yhtälöön ja sen ratkaisuihin. Tämän jälkeen esittelemme Pardoux'n ja Pengin kuuluisan tuloksen näiden yhtälöiden ratkaisun olemassaolosta ja yksikäsitteisyydestä. Olemassaolo- ja yksikäsitteisyyslauseen jälkeen esittelemme takaperäisten stokastisten differentiaaliyhtälöiden vertailulauseen, ja lopulla tarkastelemme yhtälöiden ratkaisuja löyhemmillä oletuksilla. Viimeisessä luvussa siirrymme tarkastelemaan erästä takaperäisten stokastisten differentiaaliyhtälöiden tärkeintä sovelluskohdetta: rahoitusteoriaa. Esittelemme klassisen rahoitusteorian Black ja Scholes -markkinamallin ja avaamme tämän maailman stokastisten differentiaaliyhtälöiden silmin. Todistamme tuloksen, missä yhdistetään eurooppalaisen option arvo takaperäisen stokastisen differentiaaliyhtälön ratkaisuihin ja mallinnamme hintatiheysprosessin. Lopuksi osoitamme, että tällaisen eurooppalaisen option arvo tulee takaperäisten stokastisten differentiaaliyhtälöiden avulla täsmällisesti samaan hintaan kuin Black ja Scholes -artikkelissa osoitettiin.

Nowadays reaching very distant travel destinations by air is quite common and easy, whereupon travelling with other transport modes is not the initial or ideal idea. The actual travel experience and the transport are usually taken for granted, but in the last decades the concepts of slow travel and tourism have been discussed both in academic discourse and on the media for example. The purpose of this study is to examine the concept of slow travel and value of travel experience in the whole tourist experience. It is a case study about the motivations and experiences of the Trans-Mongolian railway travellers. According to literature and previous research the slow travel concept involves five dimensions, which are: travel experience and transport mode, slowness and the value of time, locality and activities in destination, environmental consciousness and spontaneity. The aim is to discover if the travellers on Trans-Mongolian railway have motivations relating to the key dimensions of slow travel, and does the tourist experience support the slow travel concept. Is train tourism a form of slow tourism? The background of the study discusses the meaning of transport in tourism and train tourism historically and now. The study also contains a tourist behaviour context, and specific motivations theories are discussed and the tourist experience structural model is presented. The fieldwork was implemented in June and July 2014 on the Trans-Mongolian railway, and 13 international travellers were interviewed. The data was collected with qualitative methods, and the in-depth semi-structured interviews were the principal method. Besides the interviews, participant observation and sketch maps were other methods. The results claim that the Trans-Mongolian travellers have several motivations, which were divided into push- and pull-factors. All the respondents mentioned as important motivations 'the actual train travel experience' and 'legendary value of the Trans-Mongolian railway'. Important push-factors were experiencing new cultures and novelty-seeking, and also experiencing something that others have not. Regarding the tourist experience, the actual train experience was again significant, and glancing landscapes through window and social interactions were important. In conclusion, the Trans-Mongolian railway experience is partly a form of slow travel. The actual travel experience and the transport mode were essential for the whole tourist experience, but the other dimensions were more complex. The slowness was seen in the escape – motivations and in the train travel experience, and the interest in locality in the social interactions. Instead, the environmental consciousness and spontaneity were not significant dimensions for the Trans-Mongolian railway travellers.

Maapallon keskilämpötila on ollut selkeässä nousussa jo noin sadan vuoden ajan ja nousun odotetaan jatkuvan tulevaisuudessakin. Suurimman osan eri kuukausien keskilämpötiloista on ennustettu nousevan ilmastollisiin vertailuarvoihin suhteutettuna normaalia korkeammiksi. Lämpeneminen vaikuttaa etenkin korkeiden leveysasteiden talviin. Muutos Suomen lämpötiloissa sekä pohjois- ja eteläosien välisessä lämpötilaerossa on huomattavasti suurempi talvisin kuin kesäisin. Talvi 2019-2020 oli Suomessa ennätyksellisen lämmin. Tässä tutkimuksessa pyrin kartoittamaan kuinka poikkeava talvi 2019-2020 oli lämpötilojen suhteen edellisten 30 talven muodostamaan vertailukauteen verrattuna. Tutkimuksessa tarkastellaan kuutta kuukautta, loka-maaliskuu, ja vertailukauden on valittu olevan tammikuusta 1989 – maaliskuuhun 2019. Lisäksi käsitellään korkeiden lämpötilojen todennäköisimpiä aiheuttajia tarkastelemalla valittuja perusmuuttujia; paine, geopotentiaalikorkeus, ominaiskosteus, ilmapilarin kokonaiskosteus ja yläilmakehän tuulen nopeus ja suunta. Lämpimimmät poikkeamat havaittiin joulu-helmikuussa, kun lounaasta puhaltava suihkuvirtaus toi mukanaan lämpimiä, kosteita ilmamassoja sekä voimakkaita matalapaineita. Tammikuu 2020 rikkoi monilla asemilla lämpöennätyksiä ja Etelä-Keski-Suomessa vertailukauden keskiarvot ylittyivät jopa 7-8 asteella. Helmikuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin. Loka-marraskuu sitä vastoin olivat vertailukautta noin asteen viileämpiä ja maaliskuun puolella poikkeuksellinen lämpimyys tasoittui lähelle vertailukautta. Runsaan matalapainetoiminnan sekä ilman korkean kosteussisällön vuoksi sadetta tuli läpi talven paikoin jopa kaksi-kolminkertaisesti verrattuna keskiarvoihin.

The condition of Tahmelanlähde spring in city of Tampere has been under discussion for over two decades. Between 1906–1966, the spring was being used for municipal water supply and the water quality was good. The quality of discharging groundwater has since heavily deteriorated, bearing now high concentrations of iron, manganese, nitrogen, phosphorus and very low oxygen. The cause of this deterioration has remained unclear. The aims of this study were to increase the hydrogeological knowledge of Tahmela-Pispala area in order to get a better understanding of the regional groundwater flow patterns and sources of the groundwater discharging at the artesian spring area, to assess the cause for the spring deterioration and to give suggestions to a possible rehabilitation plan. Tahmelanlähde spring is located on a clay or silt soil under artesian circumstances, down the southern slope of Pispalanharju interlobate esker formation. The esker forms a longitudinal neck between Lake Näsijärvi and Lake Pyhäjärvi, rising up to 160 meters above sea level. The water level of Lake Näsijärvi is approx. 95 m a.s.l. and the water level of Lake Pyhäjärvi approx. 77 m a.s.l. Considering the distance of only a few hundred meters between these two lakes, the difference of 18 meters in the lake water levels is quite unusual in Finland’s geological context, especially because the lakes are separated by a major esker formation. For the assessment of the hydrogeological features in the study area we had two field campaigns including ground penetrating radar (GPR) survey, thermal infrared survey using unmanned aerial vehicle (UAV-TIR), measuring of water tables as well as water sampling from springs, surface water bodies, groundwater observation wells and groundwater discharging into the Lake Pyhäjärvi. 23 water samples were analyzed for main ion composition, stable isotopic (δ18O / δD) composition, pH, EC and trace elements such as iron and manganese. 14 samples were additionally analyzed for CODMn, N, P, O and microbial indicators. Some previous studies have suggested infiltration of Lake Näsijärvi water into the esker. Our results reveal that most of the groundwater in the Pispalanharju area contain a variable amount of surface water component. The samples east from the spring present good-quality groundwater and show nonexistent surface water impact. This and the complex sedimentology revealed by the GPR survey indicate that the regional groundwater flow patterns are not simple and there are at least two water components with different origins discharging at Tahmelanlähde spring. The results imply that the primary cause for the spring deterioration could be a major shift in the groundwater – surface water interaction in the northern esker area, probably driven by urbanization and the heavy construction during the last few decades. The study was a collaboration between the City of Tampere, Pirkanmaa Center for Economic Development, Transport and Environment (ELY Center) and University of Helsinki, Department of Geosciences and Geography.

Työssä tutkitaan epästabiilista ilmamassasta muodostuvaa ja paikallisesti vaikeasti ennustettavissa olevaa konvektiivista säätä. Tapaustutkimus käsittää kolmen vuorokauden jakson Yhdysvalloissa Atlantan Hartsfield-Jackson lentokentän lähestymisalueella heinäkuussa 2016. Tarkoituksena on tutkia, miten konvektiiviset pilvet vaikuttavat lentoliikennevirran kulkuun lähestymisalueella, jossa koneiden lukumäärä on suuri ja liikkumatila rajattua. Tapaustutkimus keskittyy Atlantan lentokenttään, mutta osa tuloksista voidaan yleistää muihin samankokoisiin lentokenttiin, joilla konvektiivinen sää on yleistä. Turvallisuusmääräysten mukaan lentäjien tulisi välttää konvektiiviset alueet vähintään 18 kilometrin etäisyydellä, mutta turvaetäisyyksistä huolimatta konvektiivisen sään läpäisyjä ja etäisyyksien alituksia tapahtuu lähestymisalueella usein. Tapaustutkimuksessa tutkittiin tilanteet, joissa turvaetäisyys lentokoneen ja konvektiivisen sään välillä oli alle 15 kilometriä. Tutkimus toteutettiin mittaamalla konvektiivisten solujen tutkakaikuja ja vertaamalla niitä lentokoneiden sijaintitietoihin. Konvektion raja-arvoksi määritettiin työssä 40 dBZ:n tutkaheijastuvuuden raja-arvo, jonka ylittyessä konvektion katsottiin olevan lentoliikenteelle haitallista. Edellä mainittujen aineistojen lisäksi käytettiin salamahavaintotietoja selvittämään vaikuttaako salamointi säänläpäisyyn. Salamahavaintojen sijaintitiedolla voitiin varmistaa myös salamoivan konvektiivisen pilven sijainti. Konvektiivisen sään läpäisyjä tapahtui tapaustutkimuksen aikana yhteensä 12 kertaa. Kaikki sään läpäisyt tapahtuivat alle 30 kilometrin etäisyydellä lentokentästä, jolloin koneet ovat alttiimmillaan tuuliväänteestä aiheutuville vaaratilanteille. Kauempana lentokentästä, noin 40–70 kilometrin etäisyydellä, kohdattu konvektiivinen sää sen sijaan pääsääntöisesti kierrettiin riippumatta konvektion voimakkuudesta tai laajuudesta. Lentäjien suorittamat väistöliikkeet olivat väistötilanteessa lyhimmillään keskimäärin noin 4–5 kilometrin etäisyydellä 40 dBZ:n tutkakaiuista. Kyseisen etäisyyden voidaan tulkita olevan lentäjien näkemys turvaetäisyydeksi konvektiopilveen. Lentäjien lentokokemuksilla konvektiivisessa säässä lentämiseen on tuloksien kannalta paljon merkitystä. Konvektiopilven läpäisyn todennäköisyys kasvaa, kun lentäjä seuraa edellä olevaa konetta tai kone on aikataulustaan myöhässä. Viime vuosien havaintojen perusteella tarpeettoman konvektiivisen sään läpäisyn kehityssuunta on nousussa, ja lentoliikenteen odotetaan vain kasvavan lähitulevaisuudessa. Kasvava lentoliikenne ja entistä ruuhkaisemmat lähestymisalueet voivat entisestään laskea lentäjän kynnystä lentää konvektiivisten alueiden läpi. Tapaustutkimuksen tutkimusjaksoa tulisi laajentaa huomattavasti, jotta tulokset olisivat luotettavampia ja saatavilla olisi tiedot kaikista tapaustutkimuksen aikana lähestymisalueella lentäneistä lentokoneista.

Many western people are unfamiliar with khat (Catha Edulis). In East-Africa khat is instead one of the most important cash crops. Khat is mildly narcotic and that's why it is nowadays much debated subject in research and politics. Even though there is much debate about khat East-African small farmers who are dependent on khat are often forgotten from the debate. Small farmers are important part of the khat production and that is why I decided to concentrate on socio-economic causes and consequences of the khat cultivation to small scale farmers. Previous studies show negative effects of khat cultivation to women. That is why I decided to look closer khat cultivation's effects to women. Research was done in two parts. First I explored the previous literature and after that I did collect data from Wondo genet, Ethiopia. Field work lasted 3 months. From the previous literature I made theoretical framework about khat cultivation's causes and consequences to farmers and women. After collecting data from the field I did compare how well theoretical framework describes reality in Wondo Genet area, Abaye.peasant association. For the comparison I did collect three interviews from official workers in Wondo Genet, ten thematic interviews from farmers, three group interviews from 24 women and 50 questionnaires. I used observation to give deeper insight. Because of the differences in spoken languages I had to use translator in interviews. I analyzed thematic interviews and group discussions with the help of type casting. Questionnaires I typed to SPSS and I analyzed materials with cross tabulations and correlations. Results from the research are partly in line with previous results, but there are also differences. Biggest reason to cultivate khat was that there is no other alternative. In Abaye khat is only plant that gives enough income for families to survive. This is because coffee price is too small and for other plants there aren't any functional transport networks. Previous studies say that khat is easy to handle. That is not true in Abaye. Questionnaires results tell that some parts khat is better than other plants, but other parts not. For example khat seedlings are easy to get. You can find them even for free. But khat is not as resistant for plant diseases as it has been said. Khat's effects are mainly positive. Previous studies say that khat use is common with farmers. This is not true in Abaye. There was together 87 interviews and only six people told that they use khat. Because of the limited use of khat, the negative effects of khat use where not present in research area. Attitude change to more positive direction tells the same story. Positive effects of khat cultivation, where better income than in other peasant associations and new business opportunities. It is said that khat cultivation has negative effect to women. In my research area this didn't seem to be true. Khat-trade did open new business opportunities for women and did make it easier to get loan, especially in Basha. Contradiction did concern mainly income distribution in family. In thematic interviews and group discussions women did say that men are using the khat money, but questionnaires did demonstrate that women have more money in their use than men have. Biggest expenditure for both men and women where food. It shows that men are taking part to cover the food costs. Because of the wide extent of the research results are not to be generalized. Results work best to describe the situation in the study area. Farmer's dependence on khat is high and because of that there is need to find new ways to help farmers to reduce the dependence. With comparing khat-producer areas and non-producer areas it might be possible to find those ways.

Tutkimus on luonteeltaan etnografinen tapaustutkimus, jonka tavoitteena on kuvata ja kertoa Somalimaan Nouradinin tyttöjen lukion matematiikan opetuksessa käytetyistä opetusmateri-aaleista. Tutkimuksen avulla pyritään luomaan kuvaa siitä, millä tavoin opetusmateriaaleja käytetään Nouradinin lukion matematiikan opetuksessa, millaisessa asemassa etnomatema-tiikka nähdään ja kuinka se on huomioitu opetuksessa. Tutkielman tutkimuskysmyksiänä ovat 1. Millaisia oppimateriaaleja Nouradinin tyttöjen lukion matematiikan opettajat käyttävät? 2. Millä tavoin matematiikan opettajat käyttävät oppimateri-aaleja opetuksessaan, ja mitkä tekijät vaikuttavat siihen, millä tavoin matematiikan opettajat käyttävät oppimateriaaleja? Miten opetusmateriaalien käyttö vaikuttaa opettajien opetukseen ja opetusmenetelmään? 3. Mitä ja miten oppilaat käyttävät oppimateriaaleja matematiikan opinnoissaan? 4. Mitä Somalimaan kulttuurille ominaisia piirteitä oppimateriaaleissa on havait-tavissa?/ Millä tavoin etnomatematiikka korostuu oppimateriaaleissa? Tutkimus toteutettiin Somalimaan pääkaupungissa Hargeysassa sijaitsevassa Nouradinin tyttöjen lukiossa kesällä 2017. Tutkimusmenetelmät painottuivat teemahaastatteluihin sekä havainnointiin. Haastatteluun osallistui koulun matematiikan opettajia ja opiskelijoita sekä li-säksi muita Somalimaan koulutuksen edistämisen ja rakentamisen kanssa työskenteleviä henkilöitä. Tutkimusaineistoa tarkasteluna käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimustulokset osoittavat muun muassa sen, että oppikirja(t), vihko ja taulu ovat keskei-simmin käytettyjä opetusmateriaaleja Nouradinin koulun matematiikan opetuksessa. Lisäksi tutkimustulokset osoittavat, että etnomatematiikka nähdään keskeisenä osana matematiikan opetusta, opettajat huomioivat sen opetuksessaan ja opiskelijat toivovat sitä sisällytettävän enemmän opetukseen.

While anecdotal evidence has long claimed that a raw meat–based diet (RMBD) improves the metabolic health of canines, no rigorous scientific study has clarified this issue. Canine atopic dermatitis (CAD) has also been linked to metabolic health, but its relation to diet remains poorly understood. This study investigates whether dietary choice is linked to metabolic health in healthy and CAD-diagnosed canines via targeted serum and urine metabolomic analysis of polar, non-ionic metabolites, as well as whether the underlying CAD condition modulates the response to nutritional intake. Serum metabolites of client-owned Staffordshire Bull Terriers, divided into CAD-diagnosed (n=14) and healthy (n=6) cohorts, were studied. Urine metabolites of a subset of the CAD-diagnosed canines (n=8) were also studied. The canines were split into two cohorts based on diet. The first cohort were fed a commercially available high-fat, moderate-protein, low-carbohydrate RMBD (n=11, CAD diagnosed n=8, healthy n=3). The second cohort were fed a commercially available moderate-fat, moderate-protein, high-carbohydrate kibble diet (KD) (n=9, CAD diagnosed n=6, healthy n=3). The diet intervention period lasted approximately 4.5 months (median 135d). Statistical analysis of the serum profiles across all dogs (n=20) and the urine profiles of the CAD-diagnosed subset (n=8) were performed. The KD cohort was found to have higher concentrations of methionine than the RMBD cohort, both in serum (all dogs, p<0.0001) and in urine (CAD-only cohort, p<0.0002), as well as cystathionine and 4-pyridoxic acid. Methionine plays important roles in homocysteine metabolism, and elevated levels have been implicated in various pathologies. The CAD (n=14) cohort dogs showed starker metabolic changes in response to diet regarding these pathways compared to the healthy (n=6) cohort. However, there was no significant change in CAD severity as a result of either diet. Likely due to the higher meat content of the RMBD, higher concentrations of several carnitines and creatine were found in the RMBD cohort. Citrulline was found in higher concentrations in the KD cohort. While the findings from this experiment provide insight into the relationship between diet and the serum and urine metabolite profiles of canines, they also suggest that neither diet significantly affected CAD severity.